Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

11/2015

1 (1)

Kaupunginhallitus

 

 

 

 

Sj/1

 

16.03.2015

 

 

 

 

 

 

 

 

 

§ 277

Opetustoimen palveluverkon kehittämisen tavoitteet

HEL 2014-014402 T 12 00 00

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Ritva Viljanen

Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

maria.nyfors(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättää opetustoimen palveluverkon keskeisiksi linjauksiksi ja tavoitteiksi seuraavaa:

Ruotsinkielinen päivähoito

1

Uudet päiväkodit mitoitetaan siten, että niissä on vähintään 63 päivähoitopaikkaa.

2

Tilaratkaisut uusilla asuntoalueilla voidaan tehdä yhteistyössä varhaiskasvatusviraston kanssa.

3

Ostopalvelupäiväkodit täydentävät kaupungin omaa päiväkotiverkkoa.

Perusopetus

1

Kaupungin järjestämä suomenkielinen perusopetus pyritään kokoamaan yhtenäisiin, vähintään kaksisarjaisiin peruskouluihin, joissa on kaikki vuosiluokat. Ruotsinkielisessä peruskoulussa pyritään
vähintään 200 oppilaaseen. Kouluverkkotarkastelussa otetaan huomioon ruotsinkielisten ikäluokkien koko ja perusopetuksen riittävän saavutettavuuden turvaaminen.

2

Erillisellä perusopetuksen järjestämisluvalla toimivat kaupungin sopimuskoulut, valtion koulut ja muuta kaupungissa sijaitsevat yksityiset koulut täydentävät kaupungin järjestämää perusopetusta.

3

Kaikissa kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa ja niissä sopimuskouluissa, joilla on oma oppilaaksiottoalue, on erityisluokkia. Jotta ruotsinkielisissä palveluissa toteutuisi joustava opintopolku
varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, kootaan ruotsinkieliset erityisluokat osaan ruotsinkielisiä kouluja.

4

Kaupungin eri alueille sijaitseviin kaupungin kouluihin ja sopimuskouluihin sijoitetaan painotetun opetuksen luokkia, joille haetaan soveltuvuuskokeella.

Lukiokoulutus

1

Kaupungin lukiot toimivat omissa rakennuksissaan. Riittävän monipuolisuuden ja valinnaisuuden turvaamiseksi suomenkielisissä lukioissa on vähintään 500 opiskelijaa ja ruotsinkielisissä vähintään 400
opiskelijaa. Yksittäisten lukioiden kurssitarjontaa täydennetään lukioiden välisellä yhteistyöllä.

2

Lukiokoulutusta järjestetään kaupungin eri osissa, ja kaupungin lukioita täydentävät erillisten järjestämislupien nojalla valtion ja kaupungissa sijaitsevat yksityiset lukiot.

3

Kaikilla kaupungin lukioilla on joko erityinen koulutustehtävä tai erityinen painotus.

Ammatillinen koulutus

1

Stadin ammattiopiston toimipaikoissa on vähintään 1 000 opiskelijaa.

2

Stadin ammattiopiston toimipaikat sijaitsevat kaupungin eri osissa ja niitä täydentävät erillisten järjestämislupien nojalla muutamat kaupungissa sijaitsevat ammatilliset oppilaitokset.

3

Stadin ammattiopisto on monialainen ammatillinen oppilaitos, joka järjestää oppilaitosmuotoista, näyttötutkintoina suoritettavaa ja niihin valmistavaa sekä oppisopimuskoulutuksena järjestettävää ammatillista koulutusta. Kalliiden sekä vähäkysyntäisten opintolinjojen järjestämisvastuista ja toteutuksesta sovitaan muiden pääkaupunkiseudulla sijaitsevien koulutuksen järjestäjien kanssa.

Esittelijän perustelut

Opetuslautakunta on 24.2.2015 esittänyt opetustoimen palveluverkon keskeiset linjaukset ja tavoitteet kaupunginhallituksen päätettäväksi. Kaupunginhallituksen päätös antaa suuntaviivat palveluverkkotarkasteluihin, joita tehdään määräajoin opetuslautakunnan päättämillä alueilla.

Esittelijä toteaa, että kaupunginhallitukselle tehtävä esitys on opetuslautakunnan esityksen mukainen.

Ruotsinkielinen päivähoito

1

Uudet päiväkodit mitoitetaan siten, että niissä on vähintään 63 päivähoitopaikkaa.

2

Tilaratkaisut uusilla asuntoalueilla voidaan tehdä yhteistyössä varhaiskasvatusviraston kanssa.

3

Ostopalvelupäiväkodit täydentävät kaupungin omaa päiväkotiverkkoa.

Ruotsinkielisestä päivähoidosta noin 90 % on kaupungin omaa toimintaa. Ostopalvelupäiväkodit järjestävät noin 10 % ruotsinkielisen päivähoidon paikkatarpeesta. 6-vuotiaiden esiopetus toteutetaan
kunnallisissa ja ostopalvelupäiväkodeissa. Lisäksi kaupungissa on yksityisiä ruotsinkielisiä päiväkoteja.

Kaupungin järjestämässä ruotsinkielisen päivähoidon mitoitus perustuu ruotsinkielisten ikäluokkien kokoon kaupungin 1–6-vuotiaiden väestöennusteessa. Tavoitteena on päivähoitopaikkojen riittävä
saavutettavuus.

Päivähoitoasetuksessa määritellään hoito- ja kasvatushenkilöstön ja lasten suhdeluku lapsiryhmässä. Suurehko toimintayksikkö, kuten 63 hoitopaikkaa, mahdollistaa ympärivuotisen lapsivalinnan. Se tarjoaa myös vertaistukea hoito- ja kasvatushenkilökunnalle.

Ruotsinkielinen päivähoito tekee yhteistyötä uusilla asuntoalueilla varhaiskasvatusviraston kanssa, sillä se vastaa kunnallisesta päivähoidosta samoilla mitoituksilla ja linjauksilla. Uudet päiväkodit mitoitetaan siten, että ne ovat mahdollisimman joustavia ja tehokkaita ja mahdollistavat toiminnallisesti monipuoliset kasvu- ja oppimisympäristöt.

Perusopetus

1

Kaupungin järjestämä suomenkielinen perusopetus pyritään kokoamaan yhtenäisiin, vähintään kaksisarjaisiin peruskouluihin, joissa on kaikki vuosiluokat. Ruotsinkielisessä peruskoulussa pyritään
vähintään 200 oppilaaseen. Kouluverkkotarkastelussa otetaan huomioon ruotsinkielisten ikäluokkien koko ja perusopetuksen riittävän saavutettavuuden turvaaminen.

2

Erillisellä perusopetuksen järjestämisluvalla toimivat kaupungin sopimuskoulut, valtion koulut ja muuta kaupungissa sijaitsevat yksityiset koulut täydentävät kaupungin järjestämää perusopetusta.

3

Kaikissa kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa ja niissä sopimuskouluissa, joilla on oma oppilaaksiottoalue, on erityisluokkia. Jotta ruotsinkielisissä palveluissa toteutuisi joustava opintopolku
varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, kootaan ruotsinkieliset erityisluokat osaan ruotsinkielisiä kouluja.

4

Kaupungin eri alueille sijaitseviin kaupungin kouluihin ja sopimuskouluihin sijoitetaan painotetun opetuksen luokkia, joille haetaan soveltuvuuskokeella.

Perusopetuksen oppilaista 80 % opiskelee kaupungin kouluissa, 11 % yksityisissä sopimuskouluissa, 2 % yliopiston normaalikouluissa ja 7 % valtion ja muissa yksityisissä kouluissa (20.9.2014 yhteensä 47 500
oppilasta). Suomenkielisiä yhtenäisiä peruskouluja on 24, joista 9 on alle 500 oppilaan kouluja. Ruotsinkielisiä yhtenäisiä peruskouluja on kolme ja niiden kokotavoite on saavutettu.

Perusopetuslaki lähtee yhtenäisen perusopetuksen ajatuksesta ja lähikoulusta. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa 2014 korostetaan yhtenäisen perusopetuksen järjestämistä vuosiluokilla 1–9. Tavoitteenasettelu on siten kansallisten linjausten mukainen.

Yhtenäinen peruskoulu mahdollistaa oppilaille 1–9-luokkien turvallisen koulupolun, jossa oppilaille ei tule niveltä 6–7-luokkien välillä. Oppilailla on saman koulun henkilöstö koko peruskoulun ajan. Yhtenäinen
peruskoulu mahdollistaa opettajien joustavan käytön eri vuosiluokkien opettamisessa, jolloin aineenopettaja voi opettaa alemmilla luokilla ja luokanopettaja ylemmillä.

Koulun koko vaikuttaa rinnakkaisluokkien määrään. Kaksisarjainen koulu tarkoittaa laskennallisesti noin 44–50 oppilasta vuosiluokkaa kohden eli 2-sarjaisuutta vuosiluokilla 1– 6 ja noin 70–80 oppilasta vuosiluokkaa kohden 7–9 vuosiluokilla, koska yleensä alueella olevien yhden tai kahden ala-asteen oppilaiden koulupolku jatkuu alueen peruskoulun 7. luokalla. Lisäksi kouluissa on pienryhmiä. Rinnakkaisluokat tuovat opettajalle työparin. Kaksi luokkaa voidaan ryhmitellä joustavasti eri kokoisiin opetusryhmiin, jolloin oppilaiden tarpeet voidaan ottaa paremmin huomioon. Suuremmassa koulussa
toteutuvat paremmin monipuolinen kielivalikoima ja useat valinnaisaineet, koska eri ryhmiin saadaan tarpeeksi oppilaita.

Kaupunki on panostanut vahvasti johtamisen kehittämiseen. Hyvä johtaminen näkyy oppilaiden viihtyvyytenä ja henkilöstön tyytyväisyytenä. Suurempi koulukoko antaa enemmän aikaa johtamiseen. Rehtorilla on opetusalan virkaehtosopimuksen mukaisesti pienissä kouluissa paljon opetustunteja, jolloin opetukseen käytetty aika on poissa johtamisesta. Suuremmassa koulussa opetustuntien määrä on vähäinen. Oppilaiden lukumäärä vaikuttaa suoraan koulun muun hallinto- ja oppilashuoltohenkilöstön määrään.

Opetussuunnitelman perusteissa korostetaan myös inklusiivista opetusta ja jokaisen oppilaan oikeutta lähikouluun. Erityisen tuen oppilaita on kaupungin suomenkielisissä kouluissa 11 % kaikista oppilaista ja yksityisissä sopimuskouluissa 5 %. Ruotsinkielisissä kouluissa erityisen tuen oppilaita on 7 % oppilasmäärästä (20.9.2014). Kaupungin suomenkielisissä kouluissa ja yksityisissä sopimuskouluissa
on erityisen tuen oppilaita yhteensä 4 075, joista 64 % opiskelee erityisluokilla tai erityiskouluissa ja 36 % yleisopetuksen yhteydessä. Perusteiden mukaan erityisluokilla opiskelevalle oppilaalle tulee nimetä
yleisopetuksen yhteistyöluokka ja laatia suunnitelma oppilaan opiskelusta tässä luokassa. Isossa kouluyksikössä tämä on helpompaa kuin pienessä, sillä vaihtoehtoja on useampia. Uusi opetussuunnitelma on tältä osin haastava.

Opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamiselle iso kouluyksikkö on eduksi. Opetustarjonta saadaan paremmin vastaamaan uuden opetussuunnitelman vaatimuksia esimerkiksi alaluokilla, jossa valinnaisuutta tullaan lisäämään. Synergiaetuja saadaan henkilöstön osaamisesta ja määrästä sekä myös resurssien jaosta. Suurehko koko tuo toimintaan ja resurssien kohdentamiseen joustavuutta ja
mahdollistaa johtamiseen panostamisen.

Lukiokoulutus

1

Kaupungin lukiot toimivat omissa rakennuksissaan. Riittävän monipuolisuuden ja valinnaisuuden turvaamiseksi suomenkielisissä lukioissa on vähintään 500 opiskelijaa ja ruotsinkielisissä vähintään 400
opiskelijaa. Yksittäisten lukioiden kurssitarjontaa täydennetään lukioiden välisellä yhteistyöllä.

2

Lukiokoulutusta järjestetään kaupungin eri osissa, ja kaupungin lukioita täydentävät erillisten järjestämislupien nojalla valtion ja kaupungissa sijaitsevat yksityiset lukiot.

3

Kaikilla kaupungin lukioilla on joko erityinen koulutustehtävä tai erityinen painotus.

Helsingin kaupunki tarjoaa lukiokoulutuspaikan vähintään 60 %:lle perusopetuksen päättävistä nuorista. Väestöennusteen mukaan lukioikäisten helsinkiläisten määrä vähenee jonkin verran vuoteen 2017, mutta sen jälkeen tuleva väestökasvu lisää lukiokoulutuspaikkojen kysyntää.

Lukioissa opiskelee 13 800 (20.9.2014) opiskelijaa, joista 59 % kaupungin lukioissa (pl. aikuislukiot). Vastaavasti 41 % lukiolaisista opiskelee yksityisissä tai valtion lukioissa.

Kaupungin lukiot ovat jo nyt lähellä asetettuja lukioiden kokotavoitteita. Syksystä 2015 alkaen pienimmissä suomenkielisissä lukioissa opiskelee lähes 500 opiskelijaa ja suurimmissa yli 800. Kaikkien
ruotsinkielisten lukioiden koko on lähellä 400 opiskelijaa. Erityinen koulutustehtävä tai erityinen painotus puuttuu osalta kaupungin lukioista.

Lukioiden koolla ei näytä olevan suoraa vaikutusta oppimistuloksiin, jos niitä mitataan ylioppilaskirjoitusten tuloksilla. Lukioiden väliset erot laadussa tai arvonlisässä ovat pääosin pieniä. Arvonlisällä tarkoitetaan lukion vaikutusta opiskelijoiden opintomenestykseen, kun koulun oppilasaines huomioidaan. (VATT Tutkimukset 179, 2014.)

Lukion toimintakulttuuri, toimintatavat ja johtaminen vaikuttavat lukion yhteisöllisyyteen sekä opiskelijoiden ja henkilöstön osallisuuteen ja hyvinvointiin lukiossa. Lukioissa, riippumatta lukion koosta, onkin jatkuvasti pidettävä huolta yhteisöllisyyden sekä osallisuuden ja hyvinvoinnin vaalimisesta ja kehittämisestä.

Vähintään 400–500 opiskelijan lukiossa voidaan tarjota laajempi ja monipuolisempi kurssitarjonta, mikä mahdollistaa opiskelijoille yksilöllisemmän koulutuspolun ja mielekkäät kurssivalinnat jatko-opintoja varten omassa lukiossa. Suuremmassa lukiossa on paremmat mahdollisuudet toteuttaa vuosittain pakolliset ja syventävät kurssit sekä monipuolisesti soveltavia kursseja. 400–500 opiskelijan lukiossa eri kursseille osallistujien määrää voidaan tasata helpommin ja tehostaa tilan käyttöä. Koko koulu ohjaa -periaatteella sekä opinto-ohjauksen ja erityisen tuen hyvällä suunnittelulla turvataan opiskelijoiden ohjaus ja tuki laadukkaasti opintojen eri vaiheissa.

Kaupungin lukiot tekevät yhteistyötä lukiokampuksilla. Samalla kampuksella toimivilla lukioilla on yhteistä kurssitarjontaa, yhteisiä opiskelijoiden tapahtumia sekä opettajien yhteistä täydennyskoulutusta ja muuta yhteistyötä.

Maahanmuuttajanuorten koulupolkua tuetaan sen kaikissa vaiheissa. Helsingin kaupunki järjestää maahanmuuttajille ja vieraskielisille tarkoitettua lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta.

Ammatillinen koulutus

1

Stadin ammattiopiston toimipaikoissa on vähintään 1 000 opiskelijaa.

2

Stadin ammattiopiston toimipaikat sijaitsevat kaupungin eri osissa ja niitä täydentävät erillisten järjestämislupien nojalla muutamat kaupungissa sijaitsevat ammatilliset oppilaitokset.

3

Stadin ammattiopisto on monialainen ammatillinen oppilaitos, joka järjestää oppilaitosmuotoista, näyttötutkintoina suoritettavaa ja niihin valmistavaa sekä oppisopimuskoulutuksena järjestettävää ammatillista koulutusta. Kalliiden sekä vähäkysyntäisten opintolinjojen järjestämisvastuista ja toteutuksesta sovitaan muiden pääkaupunkiseudulla sijaitsevien koulutuksen järjestäjien kanssa.

Stadin ammattiopisto toimii 16 toimipaikassa, joiden opiskelijamäärät vaihtelevat. Yksityisiä ammatillisia oppilaitoksia on 28. Noin puolet helsinkiläisten ammatillisten oppilaitosten peruskoulutuksen opiskelijoista opiskelee Stadin ammattiopistossa.

Ammatillisen koulutuksen keskittämisellä opiskelijamäärältään suurempiin toimipaikkoihin saavutetaan synergiaetuja eri alojen ja tutkintojen välillä. Tällöin voidaan suunnitella työelämälähtöisiä, uudenlaisia tutkintokokonaisuuksia ja opiskelijoille tarjoutuu mahdollisuus suorittaa joustavammin eri tutkinnon osia ja valinnaisia opintoja omassa toimipaikassaan.

Suuremmissa toimipaikoissa yhteisten palvelujen tuottaminen helpottuu ja tehostuu. Ravintola- ja tilapalvelut tehostuvat. Myös opiskelijoiden ohjaus- ja tukipalveluita voidaan tarjota monipuolisemmin ja
tehokkaammin. Suuressa toimipaikassa ohjaus- ja tukihenkilöstö on fyysisesti läsnä ja opiskelijoiden saavutettavissa joka päivä, jolloin opiskelijoiden ei tarvitse lähteä toiseen toimipaikkaan hakemaan
palveluita.

Toisen asteen koulutuksessa kehitetään sähköisiä ja avoimia oppimisympäristöjä ja pidetään huoli siitä, että sähköinen toimintaympäristö, sen työskentelytavat ja käytettävät teknologiat vastaavat jatko-opintojen ja työelämän tarpeita ja toimintaympäristöjä.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Ritva Viljanen

Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

maria.nyfors(a)hel.fi

Tiedoksi

Opetusvirasto

Päätöshistoria

Opetuslautakunta 24.02.2015 § 25

HEL 2014-014402 T 12 00 00

Esitys

Opetuslautakunta esitti, että kaupunginhallitus päättää opetustoimen palveluverkon keskeisiksi linjauksiksi ja tavoitteiksi seuraavaa:

Ruotsinkielinen päivähoito

1) Uudet päiväkodit mitoitetaan siten, että niissä on vähintään 63 päivähoitopaikkaa.

2) Tilaratkaisut uusilla asuntoalueilla voidaan tehdä yhteistyössä varhaiskasvatusviraston kanssa.

3) Ostopalvelupäiväkodit täydentävät kaupungin omaa päiväkotiverkkoa.

Perusopetus

1) Kaupungin järjestämä suomenkielinen perusopetus pyritään kokoamaan yhtenäisiin vähintään kaksisarjaisiin peruskouluihin, joissa on kaikki vuosiluokat. Ruotsinkielisessä peruskoulussa pyritään vähintään 200 oppilaaseen. Kouluverkkotarkastelussa otetaan huomioon ruotsinkielisten ikäluokkien koko ja perusopetuksen riittävän saavutettavuuden turvaaminen.

2) Erillisellä perusopetuksen järjestämisluvalla toimivat kaupungin sopimuskoulut, valtion koulut ja muuta kaupungissa sijaitsevat yksityiset koulut täydentävät kaupungin järjestämää perusopetusta.

3) Kaikissa kaupungin suomenkielisissä peruskouluissa ja niissä sopimuskouluissa, joilla on oma oppilaaksiottoalue, on erityisluokkia. Jotta ruotsinkielisissä palveluissa toteutuisi joustava opintopolku varhaiskasvatuksesta perusopetukseen, kootaan ruotsinkieliset erityisluokat osaan ruotsinkielisiä kouluja.

4) Kaupungin eri alueille sijaitseviin kaupungin kouluihin ja sopimuskouluihin sijoitetaan painotetun opetuksen luokkia, joille haetaan soveltuvuuskokeella.

Lukiokoulutus

1) Kaupungin lukiot toimivat omissa rakennuksissaan. Riittävän monipuolisuuden ja valinnaisuuden turvaamiseksi suomenkielisissä lukioissa on vähintään 500 opiskelijaa ja ruotsinkielisissä vähintään 400 opiskelijaa. Yksittäisten lukioiden kurssitarjontaa täydennetään lukioiden välisellä yhteistyöllä.

2) Lukiokoulutusta järjestetään kaupungin eri osissa, ja kaupungin lukioita täydentävät erillisten järjestämislupien nojalla valtion ja kaupungissa sijaitsevat yksityiset lukiot.

3) Kaikilla kaupungin lukioilla on joko erityinen koulutustehtävä tai erityinen painotus.

Ammatillinen koulutus

1) Stadin ammattiopiston toimipaikoissa on vähintään 1 000 opiskelijaa.

2) Stadin ammattiopiston toimipaikat sijaitsevat kaupungin eri osissa ja niitä täydentävät erillisten järjestämislupien nojalla muutamat kaupungissa sijaitsevat ammatilliset oppilaitokset.

3) Stadin ammattiopisto on monialainen ammatillinen oppilaitos, joka järjestää oppilaitosmuotoista, näyttötutkintoina suoritettavaa ja niihin valmistavaa sekä oppisopimuskoulutuksena järjestettävää ammatillista koulutusta. Kalliiden sekä vähäkysyntäisten opintolinjojen järjestämisvastuista ja toteutuksesta sovitaan muiden pääkaupunkiseudulla sijaitsevien koulutuksen järjestäjien kanssa.

Käsittely

24.02.2015 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijä muutti esitysehdotuksensa 1. kappaleen toisen rivin sanan "palveluverkkotarkastelun" sanaksi "palveluverkon" ja poisti esittelijän perusteluiden esityslistalla 45. merkityn kappaleen ("Helsingin kaupunki tarjoaa…") ensimmäisestä virkkeestä sanat "suomenkielisessä lukiokoulutuksessa".

Lisäksi esittelijä muutti esitysehdotuksensa 7. kappaleen ja esittelijän perusteluiden esityslistalla 30. merkityn kappaleen ensimmäisen ja toisen virkkeen tilalle seuraavaa: "1) Kaupungin järjestämä suomenkielinen perusopetus kootaan hallinnollisesti yhtenäisiin vähintään kaksisarjaisiin peruskouluihin, joissa on kaikki vuosiluokat." sekä esittelijän perusteluiden esityslistalla 37. merkityn kappaleen ("Koulun koko vaikuttaa…") toisen virkkeen alun tilalle: "Kaksisarjainen koulu tarkoittaa laskennallisesti ...".

Keskustelu.

Jäsen Leoni teki vastaehdotuksen, että edellä selostettu esittelijän esitysehdotuksen 7. kappaleeseen tekemä muutettu esitys muutetaan kuulumaan seuraavasti:

"Kaupungin järjestämä suomenkielinen perusopetus pyritään kokoamaan yhtenäisiin vähintään kaksisarjaisiin peruskouluihin, joissa on kaikki vuosiluokat."

Kannattaja jäsen Jalovaara

Esittelijä otti ehdotuksen omakseen ja vastaava muutos tehdään esittelijän perusteluihin.

Jäsen Ekman teki edellä selostetusti muutetun esitysehdotuksen 7. kappaleen toista virkettä koskevan vastaehdotuksen:

”Ruotsinkielisessä peruskoulussa pyritään vähintään 200 oppilaaseen.”

Kannattajat jäsenet Jalovaara, Leoni

Hyväksyttiin yksimielisesti jäsen Ekmanin ehdotus. Vastaava muutos tehdään perusteluihin.

Hyväksyttiin esittelijän ehdotus edellä selostetuin muutoksin.

27.01.2015 Palautettiin

16.12.2014 Pöydälle

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Inari Salonen, palvelupäällikkö, puhelin: 310 86777

inari.salonen(a)hel.fi

Niclas Grönholm, linjanjohtaja, puhelin: 310 86225

niclas.gronholm(a)hel.fi

Liisa Pohjolainen, linjanjohtaja, puhelin: 310 86850

liisa.pohjolainen(a)hel.fi

Outi Salo, linjanjohtaja, puhelin: 310 86274

outi.salo(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 17

Faksi

 

Alv.nro

kaupunginkanslia@hel.fi

http://www.hel.fi/kaupunginkanslia

+358 9 655 783

 

FI02012566