§ 827

Lausunto sisäministeriölle raportista "Päätöksiä turvallisuudesta. Turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta"

HEL 2014-008281 T 09 05 00

Lausunto

Kaupunginhallitus antoi sisäministeriölle seuraavan lausunnon:

Raportin lähtökohtana on perustellusti kuntalaisten hyvinvoinnin kiinteä yhteys arjen turvallisuuteen. Toimet, jotka edistävät esimerkiksi lasten, nuorten ja ikääntyneiden hyvinvointia, edistävät myös heidän turvallisuuttaan. Vastaavasti hyvinvointiin liittyvät ongelmat voivat myöhemmin ilmetä yksilöä ja hänen lähipiiriään tai laajempaa yhteisöä koskettavina turvallisuusongelmina. Kaupunginhallitus pitääkin hyvänä, että raportissa on pohdittu keinoja, miten arjen turvallisuuteen vaikuttavia signaaleja voidaan havaita aiempaa varhaisemmassa vaiheessa ja miten erilaisten mittarien käyttö parhaiten tukisi ennalta ehkäisevää turvallisuustyötä.

Turvallisuuden tilaa ja kehitystä kuvaavat mittarit ja niiden hyödyntäminen

Raportin esitystä siitä, että sähköiseen hyvinvointikertomukseen liitetään turvallisuutta käsittelevä teemakokonaisuus, voidaan pitää kannatettavana. Sähköisen hyvinvointikertomus mahdollistaa näin turvallisuuteen liittyvien indikaattorien tarkastelun yhden sähköisen palvelun avulla sen sijaan, että käyttäjä hakisi tiedot lukuisten eri tiedontuottajien omista tietopalveluista. Sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla turvallisuuteen liittyvät tunnusluvut ja mittarit ovat helposti myös muiden kuin ns. turvallisuustoimijoiden tarkasteltavissa. Sähköisen työvälineen myötä olemassa olevan tiedon hyödyntäjien joukko voi kasvaa, samoin kuin tietoisuus asukkaiden turvallisuuteen ja turvallisuuden tunteeseen liittyvistä asioista.

Sähköisen hyvinvointikertomuksen turvallisuutta käsittelevässä teemaosiossa on perusteltua tarkastella koettua turvallisuutta, joka on olennainen asukkaiden hyvinvoinnin osa-alue. Helsingissä koetun turvallisuuden kehitystä on tarkasteltu vuodesta 2003 lähtien kolmen vuoden välein tehtävien turvallisuustutkimusten avulla, jossa kaupunkilaisilta tiedustellaan kokemuksia turvallisuudesta laajalla kyselytutkimuksella. Kyselyjen tuottama tieto on ollut keskeinen osa kaupungin turvallisuussuunnitelman laatimista edeltänyttä paikallisen turvallisuustilanteen analyysiä. Koetun turvallisuuden lisäksi säännönmukaisissa turvallisuustutkimuksissa tarkastellaan muun muassa helsinkiläisten joutumista omaisuus- ja väkivaltarikosten kohteeksi. Kyselyjen tuottama tieto täydentää osaltaan rikostilastojen muodostamaa kuvaa rikollisuuden kehityksestä, sillä osa rikoksista jää poliisille ilmoittamatta ja siten myös tilastoimatta.

Monet raportissa mainituista indikaattoreista kuvaavat suoraan henkilöihin tai perheisiin kohdistuvia turvallisuusongelmia. Indikaattorikokoelman kehittämisessä voitaisiin huomioida myös omaisuuteen liittyvät rikokset ja turvallisuusuhat (esim. asuntomurrot, automurrot ja -varkaudet), sillä myös niillä on vaikutusta koettuun turvallisuuteen.

Pelastustoimen osalta on ongelmallista, että raportissa ehdotetut pelastustoimea koskevat välittömät indikaattorit (pelastustoiminnan toimintavalmiusaika ja toteutuneiden palotarkastusten määrä, %-osuus tavoitteeksi asetetusta) eivät mittaa pelastustoimen vaikutusta kuntalaisten turvallisuuteen, vaan ne kertovat lähinnä toiminnan hajautuksen onnistumisesta ja volyymistä. Kiireellisen ensihoidon tavoittamisviive on kaupunkilaisten turvallisuuden kannata vähintään yhtä olennainen mittari, joka tällä hetkellä puuttuu raportista. Edellä mainittu mittari on rakenteeltaan suoraan verrannollinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikaan. Raportissa esitetyt indikaattorit ovatkin pelastustoimen ja kiireellisen ensihoidon kannalta nykyisellään riittämättömiä sekä kuntalaisten turvallisuuden tunteen että pelastuslaitoksen toiminnan vaikuttavuuden mittaajina. Jatkossa tulisikin panostaa sellaisen valtakunnallisesti vertailukelpoisen indikaattorin kehittämiseen, joka kuvaisi nimenomaan pelastustoimen ja kiireellisen ensihoitopalvelun vaikuttavuutta kaupunkilaisten turvallisuuden osatekijänä.

Raportissa viitataan jatkuvuudenhallinnan kypsyystason mittaamiseen osana sähköistä hyvinvointikertomusta. Helsingin kaupunki yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa on räätälöinyt Huovi-portaalista erityisen Kunta-huoviportaalin, jolla voidaan mitata kunnan toimialojen jatkuvuudenhallinnan tasoa. Jatkuvuudenhallinnan mittarit sekä näiden tuloksena saatu jatkuvuudenhallinnan taso liittyvät poikkeusoloihin varautumiseen ja ovat pääosin salassa pidettäviä. Tästä syystä jatkuvuudenhallinnan mittaristoa ei tule liittää sähköiseen hyvinvointikertomukseen.

Turvallisuuteen liittyvät haasteet ja ongelmat ilmenevät usein paikallisesti, koskettaen esimerkiksi jotakin tiettyä kaupunginosaa tai vielä pienempää alueyksikköä. Etenkin suuremmissa kaupungeissa tehtävässä turvallisuuteen liittyvässä tiedonkeruussa onkin huomioitava kaupungin sisäinen alueellinen vaihtelu ja alueelliset erityispiirteet. Helsingissä toteutetut turvallisuuskyselyt ovat osoittaneet, että turvallisuuden kokemisessa on merkittäviä ja varsin pysyviä eroja eri alueiden (peruspiirit) välillä, mikä on tarpeen huomioida turvallisuustyön kohdentamisessa. Mikäli tarkastelu rajoitetaan vain kaupungin keskiarvoon, eikä alueellista vaihtelua huomioida, jää kokonaiskuva koetun turvallisuuden kehityksestä puutteelliseksi. Samoin monissa raportissa mainituista turvallisuusongelmia ennakoivissa sosioekonomisissa indikaattoreissa (esimerkiksi toimeentulotukea saavat lapsiperheet) kunnan sisäinen alueellinen vaihtelu voi olla suurta. Kuten raportissa aiheellisesti todetaankin, yksittäinen indikaattori ei useinkaan kerro riittävästi tarkastelun kohteena olevasta ilmiöstä, vaan paremman kuvan muodostamiseksi tarvitaan monipuolisempaa tietoa. Esimerkiksi huono-osaisuuden, kuten köyhyyden, työttömyyden ja sosiaalisten ongelmien, alueellinen kasautuminen voi ennakoida turvallisuusongelmia ja tällaisten kehityskulkujen riittävän varhaiseen tunnistamiseen on tärkeää kiinnittää huomiota turvallisuuden tilaa ja kehitystä arvioitaessa.

Jatkossa, integroitaessa uusia tunnuslukuja ja mittareita sähköiseen hyvinvointikertomukseen, on tarpeen kiinnittää huomiota niiden tulkintaohjeisiin. Esimerkiksi silloin, kun poliisin tietoon tulleiden rikosten määrät näyttävät mittareiden perusteella kasvavan, on mahdollista, että kasvu johtuu myös esimerkiksi ilmoitusalttiuden lisääntymisestä, lainsäädännön muuttumisesta tai poliisin toiminnassa tapahtuneista muutoksista. Samoin kuntien välisten vertailujen tekeminen vaatii herkkyyttä esimerkiksi silloin, kun vertailuperusteena ovat rikostilastot. Esimerkiksi laajempien seutujen keskuskaupungeissa, kuten Helsingissä, väkivaltarikollisuus on usein ympäröiviä alueita korkeammalla tasolla. Syitä ilmiöön ovat muun muassa runsas ravintolatarjonta ja yöelämä, joka houkuttelee kävijöitä myös ympäröiviltä alueilta. Tämä tuleekin huomioida, kun rikostilastoja tarkastellaan vain tapahtumapaikan mukaan.

Turvallisuussuunnitelman liittäminen osaksi sähköistä hyvinvointikertomusta

Raporttia valmistellut työryhmä on pitänyt tärkeänä, että turvallisuussuunnitelma näkyy jossain muodossa sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Sähköinen hyvinvointikertomus ei ole käytössä Helsingissä. Sen sijaan ”Helsingin tila ja kehitys” -raportti laaditaan valtuustokausittain ja se on samalla Helsingin hyvinvointikertomus. Raportti tehdään valtuustokauden lopuksi ja sitä käsittelee sekä kauttaan päättävä että uusi kautensa aloittava kaupunginvaltuusto. Raportti kokoaa laajasti yhteen helsinkiläisiä ja Helsingin toimintaympäristöä kuvaavaa tietoa ja sen päähuomio on helsinkiläisten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Erityisesti tässä kokonaisuudessa huomioidaan suurkaupungille tyypilliset eri asuinalueiden sekä eri väestöryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot.  Raportissa on oma osionsa, jossa käsitellään Helsingin rikollisuus- ja turvallisuustilannetta ja koetun turvallisuuden kehitystä eri väestöryhmien ja asuinalueiden vertailun kautta.

Helsinkiläisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvän tietohuollon toteuttamisessa tehdään yhteistyötä kaupungin turvallisuussuunnitelman laadintaan osallistuvien tahojen kanssa. Näin ollen turvallisuuteen liittyvät tiedot on kytketty kiinteästi hyvinvointia ja turvallisuutta edistävään strategiseen suunnitteluun, päätöksentekoon ja helsinkiläisten hyvinvoinnin arviointiin. Kunnissa käytössä olevista työvälineistä riippumatta tärkeää onkin, että myös jatkossa päätökset hyvinvointikertomuksessa seurattavista indikaattoreista tehdään paikalliset tarpeet ja olosuhteet huomioiden. On myös tärkeää huomioida toimijan koko. Hyvinvointikertomuksen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun valmistelu ovat laajoja kokonaisuuksia, joilla esimerkiksi Helsingissä on omat erilliset vastuutahonsa siitäkin huolimatta, että hyvinvoinnin ja turvallisuuden strateginen johtaminen kytkeytyvät toisiinsa.

Sähköinen hyvinvointikertomus voi auttaa muodostamaan selkeämmän kokonaiskuvan siitä, mitä suunnitelmia ja ohjelmia kunnassa tehdään kuntalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Mikäli kuntien hyvinvointikertomuksiin sisältyy turvallisuusosio, jossa hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan kokonaisuutena ja niihin sisältyviä turvallisuusindikaattoreita kehitetään valtakunnallisesti, voidaan tietoja hyödyntää päätöksenteon, seurannan ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin yhteydessä mahdollisesti aiempaa tehokkaammin. Tämä myös mahdollistaa aiempaa helpommin tietojen vertailun kuntien välillä. Kuntalaisten terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen sillä voi olla myönteisiä vaikutuksia. Samalla on kuitenkin muistettava, että hyvinvointikertomukseen sisällytettyjen indikaattoreiden määrän ja laadun ohella on tärkeää, että käytettyjä tietoja myös hyödynnetään kunnissa. Tämä edellyttää, että hyvinvointikertomuksen käsittely on systemaattista ja osa strategisen suunnittelun, päätöksenteon ja arvioinnin prosessia. Helsingissä käytössä oleva raportointimalli (Helsingin tila ja kehitys) otettiin käyttöön valtuustokaudella 2001-2004.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Eija Laihinen, turvallisuuskoordinaattori, puhelin: 310 64792

eija.laihinen(a)hel.fi

Matti Koskinen, turvallisuus- ja valmiusyksikön päällikkö, puhelin: 310 22393

matti.koskinen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Lausuntoehdotus

Lausunto on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Sisäministeriö on pyytänyt kaupungin lausuntoa 1.9.2014 mennessä. Asiasta on pyydetty pelastuslaitoksen, sosiaali- ja terveysviraston ja tietokeskuksen lausunnot. Sosiaali- ja terveysvirasto ja tietokeskus antoivat yhteisen lausunnon.  Esittelijän ehdotus perustuu suurelta osin edellä mainittujen virastojen antamiin lausuntoihin. Lisäksi kaupunginkansliassa raporttiin sisältyviä esityksiä on tarkasteltu paikallisen turvallisuussuunnittelun näkökulmasta.

Sähköinen hyvinvointikertomus on Suomen Kuntaliiton ylläpitämä työväline, jolla kunnat voivat tehdä hyvinvointikertomuksen sähköisenä. Terveydenhuoltolain 12 § edellyttää kuntia raportoimaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Sähköinen työväline ei ole käytössä Helsingissä, vaan ”Helsingin tila ja kehitys” -raportti toimii Helsingin hyvinvointikertomuksena. Viimeisin raportti julkaistiin vuonna 2013. Turvallisuuden osalta raportissa tarkasteltiin etenkin koettua turvallisuutta ja Helsingin rikollisuustilannetta poliisin tilastojen ja turvallisuustutkimuksen tulosten valossa ja verrattiin Helsingin tilannetta muihin Euroopan kaupunkeihin. Suurin osa lausuntopyynnön kohteena olevassa raportissa esitetyistä mittareista ja tunnusluvuista on sellaisia, joita ei tarkasteltu viimeisimmässä "Helsingin tila ja kehitys" -raportissa.

Raportti sisältää esityksiä siitä, miten turvallisuussuunnitelma tulisi kunnassa liittää osaksi sähköistä hyvinvointikertomusta. Esityksessä todetaan, että näin toimimalla turvallisuutta koskevat päätökset tulisivat osaksi kunnan strategiaa sekä toiminnan ja talouden suunnittelua. Helsingissä paikallisen turvallisuussuunnittelun kytkeytymistä kaupungin strategiaohjelmaan ja toiminnan ja talouden suunnitteluun on kuvattu paikallisen turvallisuussuunnittelun periaatteissa, jotka kaupunginjohtaja hyväksyi johtajistokäsittelyssä 21.5.2014 (52 §). Periaatteissa todetaan muun muassa, että kaupungin strategioiden ja toimintaohjelmien valmistelussa huomioidaan turvallinen kaupunkiympäristö ja turvallisuuden tunnetta edistävät toimenpiteet. Samoin virastot ja laitokset huomioivat omien toimialojensa keskeiset turvallisuutta edistävät tavoitteet laatiessaan talousarvioita ja toimintasuunnitelmia. Kaupungin turvallisuussuunnitelmaan puolestaan kirjataan kaupunkitasoisia kehittämiskohteita turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen parantamiseksi kullekin suunnittelukaudelle valittujen painopistealueiden mukaisesti. Turvallisuussuunnitelman toimeenpanon edistymistä on toistaiseksi seurattu vuosittaisen seurantaraportin avulla. Toimeenpanon ohjaus-, seuranta- ja arviointivastuu on kaupunginkanslian turvallisuus- ja valmiusyksiköllä.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Eija Laihinen, turvallisuuskoordinaattori, puhelin: 310 64792

eija.laihinen(a)hel.fi

Matti Koskinen, turvallisuus- ja valmiusyksikön päällikkö, puhelin: 310 22393

matti.koskinen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Tiedoksi

Pelastuslaitos

Sosiaali- ja terveysvirasto

Tietokeskus

Päätöshistoria

Tietokeskus 31.7.2014

HEL 2014-008281 T 09 05 00

Sisäministeriö on pyytänyt Helsingin kaupungilta lausuntoa sisäministeriön julkaisemasta raportista ”Päätöksiä turvallisuudesta. Turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta” (Sinäministerön julkaisu 15/2014). Helsingin kaupungin tietokeskus ja sosiaali- ja terveysvirasto lausuvat raportista seuraavaa.

Raportissa mainittu Kuntaliiton kehittämä ja ylläpitämä sähköinen hyvinvointikertomus ei ole käytössä Helsingin kaupungilla. Sen sijaan Helsingin kaupungissa laaditaan valtuustokausittain ”Helsingin tila ja kehitys” -raportti, joka on samalla Helsingin hyvinvointikertomus (http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_02_11_Tila_ja_kehitys2013.pdf). Raportti tehdään aina valtuustokauden lopuksi ja sitä käsittelee sekä kauttaan päättävä kaupunginvaltuusto että uusi kautensa aloittava valtuusto. Raportti julkaistaan myös ruotsinkielellä (Helsingfors tillstånd och utveckling;  http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_02_12_Tillstand_och_utveckling2013.pdf)

Helsingin tila ja kehitys -raportti kokoaa laajasti yhteen helsinkiläisiä ja Helsingin toimintaympäristöä kuvaavaa tietoa. Raportin päähuomio on helsinkiläisten hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Erityisesti tässä kokonaisuudessa huomioidaan suurkaupungille tyypilliset eri asuinalueiden sekä eri väestöryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot.

Helsingin tila ja kehitys -raportissa on oma osionsa, jossa käsitellään Helsingin rikollisuus- ja turvallisuustilannetta. Esillä on omaisuus- ja väkivaltarikollisuus. Huomionarvoista on, että raportissa käsitellään myös erilliseen tutkimukseen perustuva koetun turvallisuuden tilanne, jota tarkastellaan eri väestöryhmien ja asuinalueiden vertailun kautta.

Turvallisuuskokemuksen liittäminen osaksi turvallisuuskeskustelua on nähdäksemme merkittävä lisä arvioitaessa turvallisuuskysymyksiä Helsingissä. Helsingin käyttämä aineisto perustuu pitkälti kolmen vuoden välein tehtävään Helsingin turvallisuustutkimukseen, jossa kaupunkilaisilta tiedustellaan kokemuksia turvallisuudesta laajalla kyselytutkimuksella. Aineisto antaa mahdollisuuden ajalliseen ja paikalliseen vertailuun.

Turvallisuustutkimus, kuten muukin helsinkiläisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvä tietohuolto toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Helsingin turvallisuussuunnitelmia laativien viranomaisten kanssa. Näin ollen turvallisuuteen liittyvät tiedot on kytketty kiinteästi hyvinvointia ja turvallisuutta edistävään strategiseen suunnitteluun, päätöksentekoon ja helsinkiläisten hyvinvoinnin arviointiin.

Helsingin strategiaohjelman suunnitelmat ja kaupunkitasoiset ohjelmat, kuten lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (LASU) ja Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelma kytkeytyvät turvallisuussuunnitteluun syrjäytymisen ehkäisyn ja haittojen vähentämisen näkökulmista. Lisäksi sosiaali- ja terveystoimen perustehtävä itsessään edistää yhteiskuntaturvallisuutta.

Helsingin kaupungin tietokeskus ja sosiaali- ja terveysvirasto pitävät turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä tärkeänä asukkaiden hyvinvoinnin osa-alueena. Erityisesti koettu turvallisuus on tärkeä ja olennainen asukkaiden hyvinvoinnin osa-alue. Turvallisuuteen liittyvien indikaattoreiden sisällyttäminen osaksi kuntien hyvinvointikertomuksia on kannatettavaa. Samalla tietokeskus ja sosiaali- ja terveysvirasto haluavat korostaa koetun turvallisuuden tunteen merkitystä havaittuja turvallisuusongelmia kuvaavien indikaattoreiden rinnalla.

Sisäministeriön raportissa mainitut indikaattorit kuvaavat pääasiassa suoraan henkilöihin tai perheisiin kohdistuvia turvallisuusongelmia. Indikaattorikokoelmaa voisi täydentää lisäksi henkilöiden omaisuuteen liittyvät rikokset ja turvallisuusuhat (esim. asuntomurrot, automurrot ja –varkaudet), sillä myös näillä on merkitystä erityisesti koetun turvallisuuden kannalta.

Tietokeskus ja sosiaali- ja terveysvirasto haluavat kiinnittää huomiota hyvinvointikertomuksen hyödyntämiseen kuntien strategisessa suunnittelussa, päätöksenteossa ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnissa. Hyvinvointikertomus kuvaa kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä niiden kehittymistä, ja Helsingissä siihen sisältyy turvallisuutta monipuolisesti tarkastelevia osioita. Mikäli kuntien hyvinvointikertomuksiin sisältyy turvallisuusosio, jossa hyvinvointiin ja turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan kokonaisuutena, ja niihin sisältyviä turvallisuus- indikaattoreita kehitetään valtakunnallisesti, voidaan tietoja hyödyntää päätöksenteon, seurannan ja arvioinnin yhteydessä mahdollisesti aiempaa tehokkaammin. Tämä myös mahdollistaa aiempaa helpommin tietojen vertailun kuntien välillä. Kuntalaisten terveyteen, hyvinvointiin ja turvallisuuteen sillä voi olla myönteisiä vaikutuksia. Samalla on kuitenkin muistettava, että hyvinvointikertomukseen sisällytettyjen indikaattoreiden määrän ja laadun ohella on tärkeää, että käytettyjä tietoja myös hyödynnetään kunnissa. Tämä edellyttää, että hyvinvointikertomuksen käsittely on systemaattista ja osa strategisen suunnittelun, päätöksenteon ja arvioinnin prosessia. Helsingissä käytössä oleva raportointimalli (Helsingin tila ja kehitys) otettiin käyttöön valtuustokaudella 2001-2004.

Lopuksi tietokeskus ja sosiaali- ja terveysvirasto toteavat, että Helsinki on iso toimija, ja molemmat raportissa käsiteltävät kokonaisuudet, sähköinen hyvinvointikertomus ja turvallisuussuunnittelu, ovat laajoja kokonaisuuksia. Molemmilla on Helsingissä omat erilliset vastuutahonsa. Vaikka hyvinvoinnin ja turvallisuuden strateginen johtaminen kytkeytyvät toisiinsa, on niiden substanssi suunniteltava omilla hallinnonaloillaan. Helsingin erityispiirteet isona toimijana on otettava huomioon suuria vastuualueita yhdistettäessä.

Lisätietoja:

Helsingin tila ja kehitys:

http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_02_11_Tila_ja_kehitys2013.pdf

http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_02_12_Tillstand_och_utveckling2013.pdf

Helsingin seudun suunnat:

http://www.helsinginseutu.fi/

Helsinki Region Infoshare:

http://www.hri.fi/

Lisätiedot

Ari Jaakola, tilasto- ja tietopalvelupäällikkö, puhelin: +358931036523

Asta Manninen, Tietokeskus, johtaja, puhelin: 050 5596610

Tiina Mäki, Sosiaali- ja terveysvirasto, osastopäällikkö, puhelin: 09 31052483

Tarja Saarinen, Sosiaali- ja terveysvirasto, terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinaattori, puhelin: 09 31048248