§ 1180

V 27.11.2013, Kaj / Valtuutettu Juha Hakolan aloite automaattisten liikenteen valvontalaitteiden hankkimisesta Kaisaniemenkadulle

HEL 2013-005223 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään valvontalaitteiston hankinta- ja ylläpitokustannukset, keskustan huoltotunnelissa olevan nopeusvalvontalaitteiston (Väylä Oy) mallin mukaisesti.

Käsittely

Palautusehdotus:
Juha Hakola: Selvitetään valvontalaitteiston hankinta- ja ylläpitokustannukset, keskustan huoltotunnelissa olevan nopeusvalvontalaitteiston (Väylä Oy) mallin mukaisesti.

Kannattajat: Hannu Oskala

Äänestys

JAA-ehdotus: Asian käsittelyä jatketaan
EI-ehdotus: Selvitetään valvontalaitteiston hankinta- ja ylläpitokustannukset, keskustan huoltotunnelissa olevan nopeusvalvontalaitteiston (Väylä Oy) mallin mukaisesti.

Jaa-äänet: 1
Belle Selene Xia

Ei-äänet: 14
Juha Hakola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Laura Kolbe, Tuuli Kousa, Hannu Oskala, Osku Pajamäki, Erkki Perälä, Sirpa Puhakka, Marcus Rantala, Tatu Rauhamäki, Laura Rissanen, Tarja Tenkula, Pilvi Torsti

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Äänin 14 - 1 kaupunginhallitus hyväksyi jäsen Hakolan palautusehdotuksen.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

suvi.ramo(a)hel.fi

Liitteet

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa valtuutettu Juha Hakolan aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

Valtuutettu Juha Hakola ja 25 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki selvittäisi mahdollisuudet hankkia automaattiset liikennevalvontalaitteet Kaisaniemenkadulle liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Kaupunginhallitus viittaa kaupunkisuunnittelulautakunnan lausuntoon ja toteaa, että Helsingissä on tällä hetkellä neljä ylinopeuksia ja punaista päin ajamista automaattisesti valvovaa kiinteää kameralaitteistoa. Kaupunki on hankkinut laitteet omalla kustannuksellaan Helsingin poliisilaitoksen eli valtion käyttöön.

Helsingin kaupunki on aktiivisesti pyrkinyt edistämään lakimuutosta, joka mahdollistaisi kunnan viranomaisten osallistumisen rikkeiden hallinnolliseen käsittelyyn ja helpottaisi siten poliisin taakkaa. Kaupunki edellyttää, että kunnalle aiheutuvat henkilöstö- ja laitekustannukset korvattaisiin valtiolle kertyvistä sakkotuloista. Laite- ja henkilöstökustannukset ovat pieni osa sakkotuloista, joten kunnallisen kameravalvonnan laajentaminen kunnille kustannusneutraalisti toisi liikenneturvallisuushyötyjen lisäksi valtiolle merkittävästi lisätuloja. Asiasta on tehty lakiehdotus vuonna 2008, mutta sen käsittely ei ole käytännössä edennyt, vaikka kameravalvonnan edistäminen on nostettu esille niin valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa (2012) kuin valtioneuvoston liikenneturvallisuutta koskevassa periaatepäätöksessä (2012). Valtiovarainministeriön mukaan korvausta kustannuksista ei voida osoittaa kunnille.

Kaupunginhallitus katsoo, ettei kaupungin ole syytä lisätä automaattista liikennevalvontaa alueellaan, ennen kuin kustannusten ja korvausten jakautumisesta päästään sopimukseen valtion kanssa. Neuvotteluja on käyty viimeksi keväällä 2013. Kaupunki edellyttää, että liikenteen valvontalaitteiden toiminnan myötä valtiolle kertyvistä rikemaksuista katettaisiin jatkossa täysimääräisesti myös kaupungille aiheutuvat kustannukset. Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että Unioninkadun, Liisankadun ja Kaisaniemenkadun risteysalue otetaan huomioon jatkossa, kun automaattisen liikennevalvontaan soveltuvia kohteita arvioidaan.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Suvi Rämö, hallintoasiantuntija, puhelin: 310 36045

suvi.ramo(a)hel.fi

Liitteet

Tiedoksi: Muutoksenhakukielto, valmistelu

Hallintokeskus

Päätöshistoria

Talous- ja suunnittelukeskus 26.9.2013

HEL 2013-005223 T 00 00 03

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että liikenneturvallisuuden parantaminen automaattisilla valvontalaitteilla on tärkeää. Tällä hetkellä automaattisten valvontalaitteiden käyttö liikenneturvallisuuden parantamiseen on ongelmallista poliisin henkilöresurssien riittämättömyyden vuoksi. Tästä syystä olemassa olevien valvontalaitteiden käyttöaste on ollut vain 4-5 %.

Edelleen talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että neuvottelut liikenteen valvontalaitteiden toimintaan liittyvistä vastuista ja kustannusjaosta ovat kesken Helsingin kaupungin ja valtion välillä. Helsingin kaupunki edellyttää, että liikenteen valvontalaitteiden toiminnan myötä valtiolle kertyvistä rikemaksuista katettaisiin jatkossa täysimääräisesti myös kaupungille aiheutuvat kustannukset. Talous- ja suunnittelukeskuksen mielestä automaattista liikennevalvontaa ei tule lisätä Helsingin kaupungin alueella ennen kuin osapuolten kesken on sovittu toimintatavat, joilla varmistetaan liikennevalvontalaitteiden liikenneturvallisuutta parantava toiminta.

Jatkossa Helsingin kaupungin alueelle mahdollisesti suunniteltavat liikenteen valvontalaitteiden sijoittamiskohteet tulee toteuttaa liikenneturvallisuuden kannalta määritetyssä tärkeysjärjestyksessä. Tässä yhteydessä tulee arvioida myös Unioninkadun, Liisankadun ja Kaisaniemenkadun risteysalueen kiireellisyys.

Lisätiedot

Saara Kanto, projekti-insinööri, puhelin: 09 310 25531

saara.kanto(a)hel.fi

Kaupunkisuunnittelulautakunta 17.09.2013 § 291

HEL 2013-005223 T 00 00 03

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.

Lausunto

Unioninkadun, Liisankadun ja Kaisaniemenkadun risteysalue on vilkkaasti liikennöity ja risteyksessä liikkuu noin 25 000 ajoneuvoa päivässä syksyn arkivuorokautena. Vilkas ja moninainen liikenne aiheuttaa paljon haasteita, jotka on kaupunkisuunnitteluvirastossakin tunnistettu. Valtuustoaloitteessa on esitetty tilanteen ratkaisemista automaattisen liikennevalvonnan keinoin.

Helsingissä on tällä hetkellä neljä ylinopeuksia ja punaista päin ajamista automaattisesti valvovaa kiinteää kameralaitteistoa. Kaupunki on hankkinut laitteet omalla kustannuksellaan Helsingin poliisilaitoksen eli valtion käyttöön. Kameravalvonnan tehostamista vaikeuttaa tällä hetkellä ennen kaikkea poliisin henkilöresurssien riittämättömyys. Resurssivajeen vuoksi nykyisten kameroidenkin käyttö on vajaatehoista, koska havaittujen rikkeiden hallinnolliseen käsittelyyn ei ole riittävästi henkilöitä. Kameroiden käyttöasteet ovat resurssivajeen johdosta noin 4–5 %.

Helsingin kaupunki on aktiivisesti pyrkinyt edistämään lakimuutosta, joka mahdollistaisi kunnan viranomaisten osallistumisen rikkeiden hallinnolliseen käsittelyyn ja helpottaisi siten poliisin taakkaa. Kaupunki edellyttää, että kunnalle aiheutuvat henkilöstö- ja laitekustannukset korvattaisiin valtiolle kertyvistä sakkotuloista. Laite- ja henkilöstökustannukset ovat pieni osa sakkotuloista, joten kunnallisen kameravalvonnan laajentaminen kunnille kustannusneutraalisti toisi liikenneturvallisuushyötyjen lisäksi valtiolle merkittävästi lisätuloja. Asiasta on tehty lakiehdotus vuonna 2008, mutta sen käsittely ei ole käytännössä edennyt, vaikka kameravalvonnan edistäminen nostetaan esille niin valtioneuvoston liikennepoliittisessa selonteossa (2012) kuin valtioneuvoston liikenneturvallisuutta koskevassa periaatepäätöksessä (2012). Valtiovarainministeriön mukaan korvausta kustannuksista ei voida osoittaa kunnille. Helsingin kaupunki ei ole lisäämässä automaattista liikennevalvontaa alueellaan, ennen kuin asia saadaan sovittua valtion kanssa. Neuvotteluja on käyty viimeksi keväällä 2013.

Unioninkadun, Liisankadun ja Kaisaniemenkadun risteysalue otetaan huomioon jatkossa, kun automaattisen liikennevalvonnan kohteita suunnitellaan.

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Hanna Strömmer, liikenneinsinööri, puhelin: 310 37106

hanna.strommer(a)hel.fi