Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

32/2013

1 (1)

Kaupunginhallitus

 

 

 

 

Ryj/1

 

16.09.2013

 

 

 

 

 

 

§ 991

Valtuutettu Jarmo Niemisen toivomusponsi metsäisen suojeluverkon luomisesta

Pöydälle 16.09.2013

HEL 2013-007488 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Erja Saarinen, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36102

erja.saarinen(a)hel.fi

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Ponnen ehdottaja

Esitysteksti
Muutoksenhakukielto, valmistelu

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 24.4.2013 hyväksymän toivomusponnen (Nieminen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Esittelijä

Hyväksyessään strategiaohjelman vuosiksi 2013- 2016 kaupunginvaltuusto hyväksyi 24.4.2013 seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että metsäisen suojeluverkoston luominen perustuu tarvittaviin luontoselvityksiin.” (Jarmo Nieminen).

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 24 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että kaupunginvaltuutettu Emma Kari sekä 21 muuta valtuutettua tekivät vuonna 2012 valtuustoaloitteen metsäisen suojeluverkoston perustamisesta. Lausunnossaan (liite 2) kaupunginvaltuustolle kaupunginhallitus totesi mm., että luonnonhoidon suunnittelussa ja toteutuksessa käytetään laajaa, Helsingin ympäristökeskuksen ylläpitämää paikkatietomuotoista luontotietojärjestelmää (LTJ, www.hel.fi/luontotieto). Osa järjestelmän aineistoista on julkaistu myös ympäristökeskuksen julkaisusarjassa (www.hel.fi/ymk).

Metsäisen suojeluverkoston luomisen kannalta luontotietojärjestelmän tärkein aineisto on Metsäkohteet eli arvokkaat metsäluonnon monimuotoisuuskohteet. Kohteet on valittu ympäristöministeriön julkaisussa METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet (Suomen ympäristö 26/2008) esitettyjen kriteerien mukaisesti. Kohteiden inventointi on tehty kaikilla kaupungin omistuksessa olevilla metsäalueilla saaristoa lukuun ottamatta. Inventoinnin ensimmäinen vaihe toteutettiin vuonna 2011 ja inventoinnin toinen vaihe on juuri saatu valmiiksi. Aineisto on tällä hetkellä kommentoitavana kaupungin hallintokunnilla, ja käyttöön se voitaneen ottaa syyskuun puolessavälissä. Luontotietojärjestelmään aineisto on tarkoitus viedä vuoden loppuun mennessä.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa vuoden 2012 alussa käynnistyneessä yleiskaavatyössä otetaan metsäinen suojeluverkosto huomioon. Tätä varten laaditaan tarvittavat luontoselvitykset yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Yleiskaavan valmistelun yhteydessä suunnitellaan virkistysalueverkosto, joka sisältää keskeisimmät metsäkohteet ja joka mahdollistaa jatkossa suojeluverkoston perustamisen. Virkistysmetsiä ja metsäistä verkostoa koskevat tavoitteet ja selvitykset tulevat osaksi yleiskaavan toteuttamisohjelmaa.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Erja Saarinen, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36102

erja.saarinen(a)hel.fi

Liitteet

1

Valtuutettu Jarmo Niemisen toivomusponsi

2

Kvsto 26.9.2012 § 284 (Aloite metsäisen suojeluverkoston perustamisesta)

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Ponnen ehdottaja

Esitysteksti
Muutoksenhakukielto, valmistelu

Tiedoksi; Muutoksenhaku: Muutoksenhakukielto, valmistelu

Muut valtuutetut

Päätöshistoria

Yleisten töiden lautakunta 27.08.2013 § 333

HEL 2013-007488 T 00 00 03

Päätös

Yleisten töiden lautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi 24.4.2013 strategiaohjelman vuosiksi 2013 - 2016. Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi Jarmo Niemisen esittämän toivomusponnen, jossa kaupunginvaltuusto edellyttää, että metsäisen suojeluverkoston luominen perustuu tarvittaviin luontoselvityksiin.

Helsingissä on tällä hetkellä 51 luonnonsuojelualuetta. Helsingin metsäisten alueiden, kuten muidenkin luontoalueiden, luonnonsuojelua toteutetaan tällä hetkellä ympäristölautakunnan vuonna 2008 vahvistaman Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2008 – 2017 mukaisesti. Perustettavat uudet luonnonsuojelualueet otetaan huomioon kaupunkisuunnitteluvirastossa tehtävässä kaavoituksessa. Vahvistetut yleis-, osayleis- ja asemakaavat ohjaavat alueiden maankäyttöä. Rakennusviraston vastuulla on hoitaa kaupungin metsäisiä virkistysalueita Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjausten ja aluesuunnitelmien mukaisesti. Rakennusvirasto hoitaa luonnonsuojelualueita ympäristökeskuksessa laadittujen ja Uudenmaan ELY -keskuksessa hyväksyttyjen hoito- ja käyttösuunnitelmien mukaisesti.

Metsäiseen suojeluverkkoon kuuluvat myös niittyalueet, viheryhteydet, joet, purot ja ranta-alueet, saaristokohteet sekä luonnonsuojelualueiden suojavyöhykkeinä toimivat virkistysalueet. Varsinaisten metsien lisäksi myös monet muut viheralueet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ja merkittäviä. Suojelualueverkoston tavoitteena tulee olla turvata Helsingissä esiintyvien metsäisten luontotyyppien ja niiden lajien kannalta edustava, varsinaisia suojelualueita sekä näitä tukevia muita säilyviä alueita sisältävä verkosto. Verkoston tulisi mahdollisuuksien mukaan myös edistää lajien siirtymistä alueiden välillä esim. luo-merkinnällä, vaikka suojeltavat alueet eivät itsessään olisi luonnonarvoiltaan erityisen tärkeitä.

Siksi jo yleiskaavan valmisteluvaiheessa arvokkaat kohteet tulisi määritellä. Laadittavana olevassa uudessa yleiskaavassa tulisi osoittaa jatkuva ja ekologisena käytävänä toimiva riittävän yhtenäinen virkistys- ja luonnonsuojelualueiden verkosto. Tärkeässä roolissa rakennusviraston ohella on Helsingin kaupungin ympäristökeskus, jossa on tarvittava osaaminen, ja joka ylläpitää paikkatietomuotoista luontotietojärjestelmää. Luontotietojärjestelmän keskeisimpiä luonto-aineistoja ovat luonnonsuojelukohteet, arvokkaat kasvisto- ja kasvillisuuskohteet, linnustollisesti arvokkaat kohteet, arvokkaat geologiset kohteet ja tärkeät lepakkoalueet.

Luontotietojärjestelmä sisältää muun muassa tietoa arvokkaista metsäluonnon monimuotoisuuskohteista, joita on inventoitu osalla Helsingin kaupunkialuetta vuonna 2011. Luontotietojärjestelmän aineistokuvauksen mukaan vuonna 2011 inventoitua aineistoa tarkistetaan jatkosuunnittelun yhteydessä ja inventointia täydennetään kartoittamattomien alueiden osalta kesän 2013 aikana.

Rakennusvirasto antaa jo nyt ympäristökeskukselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle rakennusviraston vastuulla olevan luonnonhoidon suunnittelun aikana koottuja metsiä koskevia aineistojaan, jotka ovat paikkatietomuodossa. Tätä aineistoa voidaan omalta osaltaan käyttää myös viheralueiden ekologista arvoa arvioitaessa.

Yleisten töiden lautakunta puoltaa toivomuspontta edellä esitetyin huomautuksin.

Käsittely

27.08.2013 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijän muutokset:

Muutetaan päätösehdotuksen kolmannen kappaleen toisen virkkeen loppuosa muotoon: ”luonnonsuojelua toteutetaan tällä hetkellä ympäristölautakunnan vuonna 2008 vahvistaman Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2008 – 2017 mukaisesti.” 

Lisätään päätösehdotuksen uudeksi neljänneksi kappaleeksi seuraava:
”Metsäiseen suojeluverkkoon kuuluvat myös niittyalueet, viheryhteydet, joet, purot ja ranta-alueet, saaristokohteet sekä luonnonsuojelualueiden suojavyöhykkeinä toimivat virkistysalueet. Varsinaisten metsien lisäksi myös monet muut viheralueet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ja merkittäviä. Suojelualueverkoston tavoitteena tulee olla turvata Helsingissä esiintyvien metsäisten luontotyyppien ja niiden lajien kannalta edustava, varsinaisia suojelualueita sekä näitä tukevia muita säilyviä alueita sisältävä verkosto. Verkoston tulisi mahdollisuuksien mukaan myös edistää lajien siirtymistä alueiden välillä esim. luo-merkinnällä, vaikka suojeltavat alueet eivät itsessään olisi luonnonarvoiltaan erityisen tärkeitä.”

Muutetaan päätösehdotuksen neljäs kappale muotoon: ”Siksi jo yleiskaavan valmisteluvaiheessa arvokkaat kohteet tulisi määritellä. Laadittavana olevassa uudessa yleiskaavassa tulisi osoittaa jatkuva ja ekologisena käytävänä toimiva riittävän yhtenäinen virkistys- ja luonnonsuojelualueiden verkosto. Tärkeässä roolissa Rakennusviraston ohella on Helsingin kaupungin ympäristökeskus, jossa on tarvittava osaaminen, ja joka ylläpitää paikkatietomuotoista luontotietojärjestelmää. Luontotietojärjestelmän keskeisimpiä luonto-aineistoja ovat luonnonsuojelukohteet, arvokkaat kasvisto- ja kasvillisuuskohteet, linnustollisesti arvokkaat kohteet, arvokkaat geologiset kohteet ja tärkeät lepakkoalueet.”

Muutetaan päätösehdotuksen toiseksi viimeisen kappaleen viimeinen virke muotoon: ”Tätä aineistoa voidaan omalta osaltaan käyttää myös viheralueiden ekologista arvoa arvioitaessa.”

 

Esittelijä

kaupunginarkkitehti

Jukka Kauto

Lisätiedot

Tiina Saukkonen, suunnitteluvastaava, puhelin: 310 38508

tiina.saukkonen(a)hel.fi

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.08.2013 § 246

HEL 2013-007488 T 00 00 03

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Tiivistelmä

Kaupunkisuunnitteluvirastossa vuoden 2012 alussa käynnistyneessä yleiskaavatyössä otetaan metsäinen suojeluverkosto huomioon. Tätä varten laaditaan tarvittavat luontoselvitykset yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Yleiskaavan valmistelun yhteydessä suunnitellaan virkistysalueverkosto, joka sisältää keskeisimmät metsäkohteet ja joka mahdollistaa jatkossa suojeluverkoston perustamisen. Lisääntyvä asukasmäärä ja metsien virkistyskäyttöpaine sekä toiveet puistomaisista metsistä luovat uusia haasteita metsien hoidolle, virkistyskäytön ohjaamiselle ja metsien suojeluarvojen säilyttämiselle. Metsäisen verkoston on mahdollistettava myös laajeneva virkistyskäyttö. Virkistysmetsiä ja metsäistä verkostoa koskevat tavoitteet ja selvitykset tulevat osaksi yleiskaavan toteuttamisohjelmaa. 

Lausunto

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 12.6.2012 antanut lausunnon kaupunginhallitukselle valtuustoaloitteesta, joka koskee metsäisen suojeluverkoston perustamista Helsinkiin. Lausunnossa todetaan, että Helsingin Yleiskaavassa 2002 osoitettu viheraluerakenne turvaa suuren osan Helsingin metsäisistä alueista. Vuonna 2012 käynnistyneessä yleiskaavatyössä otetaan metsäverkosto huomioon. Metsiä koskevat selvitykset ja metsäinen suojeluverkosto ovat yleiskaavatyön lähtöaineistoa, ja suojelutavoite on kannatettava niiltä osin kuin se on mahdollista metropolialueen ydinkaupungin ja kasvavan pääkaupungin tiivistämistavoitteet ja urbaani kaupunkiympäristö huomioon ottaen.

Suuri osa metsäisistä alueista sijaitsee Helsingin Yleiskaavassa 2002 osoitetuilla virkistys- ja luonnonsuojelualueilla. Helsingissä on sormimainen viheraluerakenne, "vihersormet", joiden alueella voidaan säilyttää yhtenäisiä kaupunkimetsiä ja tarjota kaupunkilaisille monipuolinen virkistysympäristö. Kaupunkimetsät ovat yksi Helsingin vahvuuksista, jotka jatkossakin tulee ottaa huomioon vetovoimatekijänä. Toisaalta yleiskaavatyön haasteena on löytää uusia rakentamisalueita.

Metsäisen verkoston valmistelu on luontevinta tehdä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, ympäristökeskuksen, rakennusviraston ja liikuntaviraston kanssa. Tämä yhteistyö on jo aloitettu. Luonnonsuojelulailla rauhoitetut ja rauhoitettavat kohteet jo on pitkälti kartoitettu ympäristölautakunnan vuonna 2008 hyväksymässä luonnonsuojeluohjelmassa. Suojeluohjelmien laatiminen kuuluu ympäristökeskuksen tehtäviin, ja mahdolliset uudet metsäluonnon suojelukohteet voitaneen ottaa huomioon valmisteltaessa uutta luonnonsuojeluohjelmaa vuosille 2017 -2026. Useimpia kaavoissa osoitettuja virkistykseen tarkoitettuja metsiä hoidetaan luonnon monimuotoisuus huomioon ottaen.  Metsien hoitoa koskevat tavoitteet on esitetty kaupunginhallituksen 2010 hyväksymässä Helsingin luonnonhoidon linjauksessa. Säilytettävissä kaupunkimetsissä on tarve jatkossa sovittaa yhteen toisaalta kasvavan asukasmäärän virkistyskäytön yhä monipuolisemmat tarpeet, metsien kulutuskestävyyden parantaminen ja toisaalta tavoite lisätä metsäisten suojelualueiden määrää.

Metsäverkoston perustamista varten laaditaan tarvittavat luontoselvitykset yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavan valmistelun yhteydessä suunnitellaan virkistysalueverkosto, joka sisältää keskeisimmät metsäluonnon suojelukohteet. Syksyllä kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn tulevassa yleiskaavan visiossa on yhtenä osana virkistysalueita koskeva visio. Tärkeät virkistysmetsät, joiden osana suojeltavat metsäkohteet ovat, sijaitsevat pääosin visiossa osoitettujen laajojen seudulle jatkuvien viheralueiden, seudullisten virkistys- ja retkeilyalueiden sekä helposti saavutettavien kaupunginosapuistojen alueilla. Virkistysmetsiä ja metsäistä suojeluverkostoa koskevat tavoitteet ja selvitykset tulevat osaksi yleiskaavan toteuttamisohjelmaa.

Kaupunkisuunnitteluviraston, ympäristökeskuksen ja rakennusviraston edustajat ovat käyneet yhdessä läpi luontotietojärjestelmän luontoselvityksiä sekä vuonna 2012 valmistunutta metsäluonnon monimuotoisuutta koskevaa selvitystä. Selvitys on laadittu käyttäen metsäluonnon monimuotoisuutta kuvaavia metso-kriteereitä metsien monimuotoisuutta koskevan tietopohjan vahvistamiseksi. Ympäristökeskus täydentää tätä metsien monimuotoisuutta koskevaa selvitystä kesän 2013 aikana. Selvityksen tiedot luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaista metsäkohteista otetaan maankäytön suunnittelun lähtötiedoiksi. Maankäyttöä koskevat ratkaisut tehdään yleis- ja asemakaavoituksen yhteydessä. Metso-kriteerein arvokkaiksi luokitelluilla kohteilla ei ole luonnonsuojelualueen statusta, eikä niillä aina sijaitse luonnonsuojelulainsäädännön mukaisia kohteita. Kaikkia metso-kriteerein arvokkaiksi luokiteltuja kohteita ei voida jättää rakentamisen ulkopuolelle, jotta yleiskaavan muut tavoitteet voidaan saavuttaa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja Helsingin yliopiston ympäristötieteen laitos ovat käynnistäneet elokuussa 2013 tutkimusyhteistyöhankkeen, jonka tavoitteena on tuottaa soveltavaa tietoa ja löytää keinoja kestävän viherrakenteen luomiseksi tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Tässä selvityksessä tunnistetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät alueet ja nykyisten viheralueiden kytkeytyneisyys.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on aloitettu myös viheralueiden kehityskuvan laatiminen. Kaupunkirakenteen tiivistäminen edellyttää viheralueiden tavoitteellista kehittämistä.  Viheralueiden kehityskuvassa muodostetaan näkemys Helsingin viheraluerakenteen kehittämisestä tulevaisuudessa. Työssä otetaan tarkasteluun myös metsäinen verkosto ja seudulliset laajat metsäalueet.

Esittelijä

yleiskaavapäällikkö

Rikhard Manninen

Lisätiedot

Raisa Kiljunen-Siirola, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37209

raisa.kiljunen-siirola(a)hel.fi

 

Ympäristölautakunta 06.08.2013 § 226

HEL 2013-007488 T 00 00 03

Päätös

Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon.

Tiedot ympäristökeskuksen luontoselvityksistä on kaupungin Luontotietojärjestelmässä (www.hel.fi/luontotieto). Osa järjestelmän aineistoista on julkaistu myös ympäristökeskuksen julkaisusarjassa.  Julkaisut löytyvät ympäristökeskuksen Internet-sivuilta osoitteesta www.hel.fi/ymk.

Metsäisen suojeluverkoston luomisen kannalta luontotietojärjestelmän tärkein aineisto on Metsäkohteet eli arvokkaat metsäluonnon monimuotoisuuskohteet. Kohteet on valittu ympäristöministeriön julkaisussa METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet (Suomen ympäristö 26/2008) esitettyjen kriteerien mukaisesti. Inventoinnin ensimmäinen vaihe toteutettiin vuonna 2011 ja toinen vaihe on käynnissä parhaillaan. Inventointi on tarkoitus saada valmiiksi kaikilla kaupungin omistuksessa olevilla metsäalueilla saaristoa lukuun ottamatta elokuun loppuun 2013 mennessä. Potentiaaliset metsäluonnon arvokkaat kohteet etsittiin olemassa olevista ympäristökeskuksen ja rakennusviraston sähköisistä aineistoista, ja näin löydetyt potentiaaliset kohteet on inventoitu maastossa. Kohteiden rajaukset on tehty rakennusviraston metsäsuunnittelukuvioiden mukaisesti. Rajauksissa voi siten olla epätarkkuuksia, mutta yleiskaavatasoiseen työhön aineisto soveltuu pääsääntöisesti hyvin. Tarvittaessa lisätietoa on saatavissa rakennusviraston metsäsuunnittelujärjestelmästä sekä rakennusviraston ja ympäristökeskuksen asiantuntijoilta.  

Metsäluonnon arvokkaiden kohteiden lisäksi luontotietojärjestelmässä on yli 1100 arvokkaan luontokohteen tiedot.

Kohteen tyyppi                                         Lukumäärä           Koko

Arvokkaat kasvikohteet                                  241             0,01–64 ha

Arvokkaat kääpä- ja orvakkakohteet               18             1,1–41 ha

Linnustollisesti arvokkaat kohteet                  382             0,4–253 ha

Tärkeät lepakkoalueet                                     45             3,5–226 ha

Tärkeät matelija- ja sammakkoeläinkohteet    16             0,9–454 ha

Geologisesti arvokkaat kohteet                     433             0 - 228 ha

Metsäiset kasvillisuus- ja kasvistokohteet ovat myös metsäluonnon kannalta arvokkaita kohteita, esimerkiksi lehtoja. Helsingin arvokkaat kasvillisuus- ja kasvistokohteet -aineisto perustuu Arto Kurton ja Leena Helynrannan putkilokasvi- inventointeihin vuosilta 1990-1998. Aineisto on päivitetty vuosina 2004-2006. Vuonna 2007 aineistoa on täydennetty Santahaminan osalta. Östersundomin suurpiirissä inventointityö on käynnissä ja aineisto valmistuu vuoden 2013 loppuun mennessä. 

Arvokkaita kääpäkohteita inventointiin vuonna 2011 valituilta hyviltä kääpäkohteilta. Erillisselvityksiä käävistä ja orvakoista on tehty Pornaistenniemeltä vuonna 2005 ja Kivinokan pohjoiselta metsäalueelta vuosina 2006-2007. Lisäksi vuonna 2011 on tehty erillisselvitys Veräjämäen, Patolan ja Talin alueiden oravakoista.

Linnustollisesti arvokkaat kohteet on rajattu pääosin vuonna 1999 (aineisto vuosilta 1996-1999).  Vuosina 2003 ja 2010 on tehty täydennyskartoituksia. Östersundomin alueen linnustokohteet on rajattu vuonna 2010 Tringan Tiira-aineiston ja Ympäristötutkimus Yrjölä Oy:n Vuosaaren sataman laajan seuranta-aineiston pohjalta.

Lepakoille tärkeät alueet kartoitettiin vuonna 2003 potentiaalisilta hyviltä lepakkokohteilta. Kaupunkisuunnitteluvirasto teetti Vartiosaaren lepakkoselvityksen vuonna 2012. Östersundomin osalta on Sipoon kunta teettänyt vastaavan selvityksen vuonna 2006.

Matelijoille ja sammakkoeläimille tärkeät kohteet kartoitettiin vuonna 2007 ja Östersundomissa on tehty viitasammakkokartoitusta keväisin 2012 ja 2013.

Geologisesti arvokkaiden kohteiden perusaineisto on vuodelta 2003. Aineistoa on täydennetty ja päivitetty vähitellen. Vuonna 2012 valmistui Östersundomin geologisesti arvokkaiden kohteiden kartoitus. Geologissa kohteissa on 25 kpl eloperäisten maalajien muodostumia, jotka ilmenevät esimerkiksi soina ja lehtoina.

Pienvesien ja niiden valuma-alueiden osalta luontotietojärjestelmän 2000-luvun alun aineistoa on juuri tarkistettu ja se päivitetään luontotietojärjestelmään syksyllä 2013. Samalla aineistoa täydennetään Östersundomin tiedoilla. Puroista on vedenlaatutietoja 1980-luvulta alkaen ja tärkeimmistä lammista muutamalta viime vuodelta. Lähteistä on tutkittu vedenlaatua ja inventoitu myös kasvillisuutta.

Metsäisen suojeluverkoston perustamisessa on syytä huomioida myös luonnonsuojelualueet ja Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2008-2017 mukaiset luonnonsuojelualue-ehdotukset, ja pyrkiä muodostamaan mahdollisimman yhtenäinen suojeluverkosto Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikan (kaupunginvaltuusto 26.9.2012) ja Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008-2017  (kaupunginhallitus 8.2.2010) tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi luontojärjestöillä on kokeneiden lajiharrastajien aineistoja Helsingin alueelta, ja järjestöt valmistelevatkin omaa esitystään arvometsiksi. Nämä aineistot ja tuleva esitys voivat olla suureksi avuksi suojeluverkoston suunnittelussa.

Luontotietojärjestelmän aineistot soveltuvat tietyistä puutteista ja epätarkkuuksista huolimatta hyvin yleiskaavatasoiseen tarkasteluun. Eri aineistot täydentävät toisiaan. Ympäristölautakunta suosittelee aineistojen yhteistarkastelua paikkatietomenetelmin monimuotoisuuden kannalta tärkeiden alueiden osoittamiseksi.

Esittelijä

ympäristöpäällikkö

Päivi Kippo-Edlund

Lisätiedot

Kaarina Heikkonen, kaupunkiekologi, puhelin: +358 9 310 31581

kaarina.heikkonen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 17

Faksi

 

Alv.nro

hallintokeskus@hel.fi

http://www.hel.fi/hallintokeskus

+358 9 655 783

 

FI02012566