Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 31/2013 | 1 (1) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kaj/6 | |
| 09.09.2013 |
| |
|
|
|
§ 960
Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi luonto- ja virkistysarvojen turvaamisesta yleiskaavan valmistelussa
HEL 2012-013259 T 00 00 03
Päätös
Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 12.9.2012 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Esittelijä
apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Sauri
Lisätiedot
Suvi Rämö, hallintosihteeri, puhelin: 310 36045
suvi.ramo(a)hel.fi
Liitteet
1 | Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Ponnen ehdottaja | Esitysteksti |
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 12.9.2012 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Esittelijä
Hyväksyessään 12.9.2012 Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman 2012 kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:
"Valtuusto edellyttää että kaupunki seuraavassa yleiskaavassa pyrkii turvaamaan myös viheralueiden ja tärkeiden viheryhteyksien luonto- ja virkistysarvojen säilymisen." (Tuomas Rantanen)
Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 24 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että viheralueiden ja tärkeiden viheryhteyksien luonto- ja virkistysarvojen säilymiseen kiinnitetään yleiskaavassa erityistä huomiota.
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 20.11.2012 Helsingin uuden yleiskaavan lähtökohdat ja työohjelman. Yleiskaavan lähtökohdissa todetaan, että viheralueet ovat osa kestävää kaupunkirakennetta. Kaupunkirakenteen tiivistäminen edellyttää viheralueiden tavoitteellista kehittämistä.
Yleiskaavatyön pohjaksi laaditaan viheralueiden kehityskuva. Siinä muodostetaan näkemys Helsingin viheraluerakenteesta tulevaisuudessa. Työn aikana tehdään tarkasteluja ja suunnitelmia virkistykseen, kulttuuriympäristöön, maisemaan ja luontoon liittyvistä kysymyksistä. Tähän liittyy paitsi viher- ja virkistysalueiden toiminnallinen kehittäminen, viherverkostokaupunki, maiseman kulttuuriarvojen vaaliminen ja arvottaminen myös ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen viheralueilla, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, hulevesien hallinta, pienvedet sekä rannat.
Helsingin maantieteellinen sijainti, suurten vaihtelujen ilmasto, vaihteleva kallioperä, laaja merialue saaristoineen, jokilaaksot ja erilaiset pienvedet ovat perustana maisemalle ja luonnon monimuotoisuudelle. Kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja luonnonsuojelun kannalta arvokkaita alueita kehitetään niiden arvot säilyttäen.
Kaupunkisuunnitteluvirasto tekee yleiskaavoituksessa yhteistyötä ympäristökeskuksen ja rakennusviraston kanssa viheralueverkostokysymyksessä.
Esittelijä
apulaiskaupunginjohtaja
Pekka Sauri
Lisätiedot
Suvi Rämö, hallintosihteeri, puhelin: 310 36045
suvi.ramo(a)hel.fi
Liitteet
1 | Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Ponnen ehdottaja | Esitysteksti |
Tiedoksi
Kaupunginvaltuusto
Päätöshistoria
Ympäristölautakunta 06.08.2013 § 228
HEL 2012-013259 T 00 00 03
Kvsto 12.9.2012 §249 (asia 4), Khs 17.9.2012 §1028
Päätös
Ympäristölautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon.
Asumisen tiivistämisen ja riittävien viheralueiden säilyttämisen yhdistäminen on seuraavan yleiskaavan suuri kysymys. Viheralueiden riittävyys tarkoittaa paitsi niiden pinta-alaa, myös laatua ja maantieteellistä ja toiminnallista kattavuutta. Viheralueen laatua määrittävät niiden käyttötarkoitus ja monimuotoisuus, sekä biologinen että yhteiskunnallinen diversiteetti. Liian tiivis kaupunkirakenne suppeiksi jäävine viheralueineen ei vähennä hiilipäästöjä, jos kaupunkilaiset joutuvat etsimään virkistysympäristöjä entistä kauempaa. Samalla luonnon monimuotoisuus kaupungissa vaarantuu.
Viheryhteyksiä on monentasoisia: valtakunnallisesti merkittävistä metsäalueista kapean suojaviheralueen reunustamaan kevyenliikenteenväylään. Viheryhteyksien avulla turvataan eliölajien leviämistä, eläinyksilöiden liikkumista ja ihmisten virkistysmahdollisuuksia. Valmiissa kaupunkirakenteessa painottuu virkistyskäyttö, mutta kapeissakin viherkäytävissä voidaan hyvällä suunnittelulla edistää pienten ja keskikokoisten eläinten mahdollisuuksia käyttää niitä ja pyrkiä rajoittamaan hirvieläinten ja suurpetojen pääsyä asutuksen keskelle.
Östersundomin yhteisellä yleiskaava-alueella on mahdollista suunnitella mielekkäitä ulkoilureittikokonaisuuksia ja ekologisia yhteyksiä vasta myöhemmin toteutuvan asutuksen lomaan, millä voidaan välttää tulevaisuudessa ongelmia, jotka johtuvat asutuksen vähittäisestä tiivistymisestä ja viheryhteyksien katkeamisesta.
Kaupunkisuunnitteluvirasto tekee yleiskaavoituksessa yhteistyötä ympäristökeskuksen ja rakennusviraston kanssa viheralueverkostokysymyksessä. Yleiskaavatyöhön liittyy myös ympäristötieteen laitokselta tilattu selvitys viheralueiden tarjoamista ekosysteemipalveluista (luonnonhyödyistä).
Viheralueita on kaupunkioloissa tarkasteltava ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan verkostona, jossa on eriluonteisia osia. Luonnonsuojelualueilla virkistyskäyttö on pääsääntöisesti mahdollista, mutta luonnon suojelu on ensisijainen käyttötarkoitus. Virkistysalueiksi varatuilla alueilla on myös monia keinoja ylläpitää merkittäviäkin luonnonarvoja, kuten harvinaisia luontotyyppejä, vähälukuisten eläinten elinympäristöjä tai vaateliaiden kasvien ja sienten kasvupaikkoja. Viherpinta-alan väheneminen samanaikaisesti asukasluvun kasvun kanssa lisää jäljellä olevien alueiden käyttöpaineita, joten niiden hoitoa on suunniteltava huolellisesti, intressiristiriidat tunnistaen mutta luontoarvojen ja käyttömahdollisuuksien tarpeetonta vastakkainasettelua välttäen. Esimerkiksi Keskuspuiston ja Helsinkipuiston suunnittelussa tässä on toistaiseksi onnistuttu varsin hyvin.
Suunnittelussa on merkittävässä roolissa ympäristökeskuksen ylläpitämä luontotietojärjestelmä (LTJ). Sen sisältämien tietojen osalta ympäristölautakunta viittaa lausuntoonsa 6.8. (ypst 1) valtuutettu Jarmo Niemisen toivomusponnesta (Kaupunginvaltuusto 24.4.2013), joka koskee suojeluverkoston luomista tarvittavien luontoselvitysten perusteella.
Esittelijä
ympäristöpäällikkö
Päivi Kippo-Edlund
Lisätiedot
Raimo Pakarinen, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 31534
raimo.pakarinen(a)hel.fi
Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.02.2013 § 31
HEL 2012-013259 T 00 00 03
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa asiasta kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa, että viheralueiden ja tärkeiden viheryhteyksien luonto- ja virkistysarvojen säilymiseen kiinnitetään yleiskaavassa erityistä huomiota.
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 20.11.2012 Helsingin uuden yleiskaavan lähtökohdat ja työohjelman. Yleiskaavan lähtökohdissa todetaan, että viheralueet ovat osa kestävää kaupunkirakennetta. Kaupunkirakenteen tiivistäminen edellyttää viheralueiden tavoitteellista kehittämistä.
Yleiskaavatyön pohjaksi laaditaan viheralueiden kehityskuva. Siinä muodostetaan näkemys Helsingin viheraluerakenteesta tulevaisuudessa. Työn aikana tehdään tarkasteluja ja suunnitelmia virkistykseen, kulttuuriympäristöön, maisemaan ja luontoon liittyvistä kysymyksistä. Tähän liittyy paitsi viher- ja virkistysalueiden toiminnallinen kehittäminen, viherverkostokaupunki, maiseman kulttuuriarvojen vaaliminen ja arvottaminen myös ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen viheralueilla, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, hulevesien hallinta, pienvedet sekä rannat.
Helsingin maantieteellinen sijainti, suurten vaihtelujen ilmasto, vaihteleva kallioperä, laaja merialue saaristoineen, jokilaaksot ja erilaiset pienvedet ovat perustana maisemalle ja luonnon monimuotoisuudelle. Kulttuurihistoriallisesti, maisemallisesti ja luonnonsuojelun kannalta arvokkaita alueita kehitetään niiden arvot säilyttäen.
Esittelijä
yleiskaavapäällikkö
Rikhard Manninen
Lisätiedot
Marja Piimies, yleiskaava-arkkitehti, puhelin: 310 37329
marja.piimies(a)hel.fi
Raisa Kiljunen-Siirola, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 37209
raisa.kiljunen-siirola(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alv.nro |
hallintokeskus@hel.fi | http://www.hel.fi/hallintokeskus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|