§ 860

HSY -kuntayhtymän lausuntopyyntö alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2014–2016

HEL 2013-009032 T 00 01 06

Päätös

Kaupunginhallitus päätti antaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2014–2016 kuntayhtymän hallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan 2013–2016 sisältyy kokonaisvaltaisen tuottavuusohjelman tekeminen ja toteuttaminen.  Kaupunginhallitus edellyttää, että tuottavuuden  parantaminen on keskeinen tavoite myös HSY:n strategiassa ja taloussuunnitelmakauden toimialakohtaisissa tavoitteissa.

Taloussuunnitelmakaudella tavoitteena tulee olla alustavassa taloussuunnitelmassa ennakoitujen vesihuollon tariffien reaalisten hinnankorotusten hillitseminen ensisijaisesti tuottavuutta lisäävillä toimenpiteillä, mutta mahdollisuuksien mukaan myös investointeja sopeuttamalla. 

Kaupunginhallitus korostaa erityisesti pitkän aikavälin talouden hallinnan tärkeyttä kuntayhtymän toiminnassa. Erityisesti vesihuollon toimialalla investointien hallinnan merkitys on keskeinen. Vuonna 2014 laadittavan 10-vuoden investointiohjelman valmistelun lähtökohtana tulee olla investointien mitoittaminen rahoituksellisesti kestävälle tasolle. Jätehuollon osalta taloussuunnitelmakauden 2014–2016 investointeja on vielä jatkovalmistelussa tarkasteltava kriittisesti erityisesti vuoden 2014 osalta lainarahoituksen pienentämiseksi.

Vesihuollon investointien toteutusajankohdat tulee täsmentää suunnitelmakauden aikana kaupungin investointiohjelmaa vastaavaksi. Erityisesti uusia alueita palvelevien verkostoinvestointien ajoitusta tulee tarkistaa alueiden kaavoituksen ja toteutuksen edellyttämällä tavalla.  Verkostojen laajennus- ja saneerausinvestointien toteutus tulee tehdä kiinteässä yhteistyössä kaupungin kanssa tavoitteena kaivutöistä aiheutuvien haittojen vähentäminen. 

Kaupungin vuoden 2014 talousarvion valmistelussa määrärahavaraus Helsingin kuntaosuuteen HSY:lle on 2,085 milj. euroa, joka HSY:n tulee ottaa lähtökohdaksi kuntaosuudella rahoitettavan seutu- ja ympäristötiedon toiminnan suunnittelussa.

Tulospalkkiot tulee tulospalkkausjärjestelmän periaatteiden mukaisesti rahoittaa syntyvillä menosäästöillä. 

HSY:n tulee edelleen kehittää taloussuunnitelmaansa pidemmän aikavälin kehitystä kuvaavia tunnuslukuja ja mittareita. Erityisesti informaatio tuottavuuden ja tariffien pidemmän aikavälin kehityksestä tulee sisällyttää taloussuunnitelmaan jo jäsenkaupunkien lausuntoja pyydettäessä.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että PKS -koordinaatioryhmä hyväksyi 17.5.2013 valtuustokaudelle 2013–2016 HSY:lle alla olevan mukaiset tavoitteet, jotka HSY:n tulee ottaa huomioon taloussuunnitelmassaan.

-              Tuottavuuden nousu vähintään 1,5 % / vuosi. Vesihuollon osalta pyritään korkeampaan tuottavuuden nousuun.

-              Vesihuollon osalta tavoitteena tulee olla vesihuollon tariffien reaalisten hinnankorotusten hillitseminen tuottavuutta lisäävillä toimenpiteillä

-              Investointien kokonaistaso mitoitettava rahoituksellisesti kestävälle tasolle

-              Jätehuollon investoinnit mitoitettava siten, että jätehuollon omavaraisuusaste kääntyy nousuun

-              Peruspääomalle ei edellytetä maksettavan korvausta vuonna 2014, päätetään vuosittain

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Matti Malinen, konserniyksikön päällikkö, puhelin: 310 36277

matti.malinen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2014–2016 kuntayhtymän hallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupungin strategiaohjelmaan 2013–2016 sisältyy kokonaisvaltaisen tuottavuusohjelman tekeminen ja toteuttaminen.  Kaupunginhallitus edellyttää, että tuottavuuden  parantaminen on keskeinen tavoite myös HSY:n strategiassa ja taloussuunnitelmakauden toimialakohtaisissa tavoitteissa.

Taloussuunnitelmakaudella tavoitteena tulee olla alustavassa taloussuunnitelmassa ennakoitujen vesihuollon tariffien reaalisten hinnankorotusten hillitseminen ensisijaisesti tuottavuutta lisäävillä toimenpiteillä, mutta mahdollisuuksien mukaan myös investointeja sopeuttamalla. 

Kaupunginhallitus korostaa erityisesti pitkän aikavälin talouden hallinnan tärkeyttä kuntayhtymän toiminnassa. Erityisesti vesihuollon toimialalla investointien hallinnan merkitys on keskeinen. Vuonna 2014 laadittavan 10-vuoden investointiohjelman valmistelun lähtökohtana tulee olla investointien mitoittaminen rahoituksellisesti kestävälle tasolle. Jätehuollon osalta taloussuunnitelmakauden 2014–2016 investointeja on vielä jatkovalmistelussa tarkasteltava kriittisesti erityisesti vuoden 2014 osalta lainarahoituksen pienentämiseksi.

Vesihuollon investointien toteutusajankohdat tulee täsmentää suunnitelmakauden aikana kaupungin investointiohjelmaa vastaavaksi. Erityisesti uusia alueita palvelevien verkostoinvestointien ajoitusta tulee tarkistaa alueiden kaavoituksen ja toteutuksen edellyttämällä tavalla.  Verkostojen laajennus- ja saneerausinvestointien toteutus tulee tehdä kiinteässä yhteistyössä kaupungin kanssa tavoitteena kaivutöistä aiheutuvien haittojen vähentäminen. 

Kaupungin vuoden 2014 talousarvion valmistelussa määrärahavaraus Helsingin kuntaosuuteen HSY:lle on 2,085 milj. euroa, joka HSY:n tulee ottaa lähtökohdaksi kuntaosuudella rahoitettavan seutu- ja ympäristötiedon toiminnan suunnittelussa.

Tulospalkkiot tulee tulospalkkausjärjestelmän periaatteiden mukaisesti rahoittaa syntyvillä menosäästöillä. 

HSY:n tulee edelleen kehittää taloussuunnitelmaansa pidemmän aikavälin kehitystä kuvaavia tunnuslukuja ja mittareita. Erityisesti informaatio tuottavuuden ja tariffien pidemmän aikavälin kehityksestä tulee sisällyttää taloussuunnitelmaan jo jäsenkaupunkien lausuntoja pyydettäessä.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että PKS -koordinaatioryhmä hyväksyi 17.5.2013 valtuustokaudelle 2013–2016 HSY:lle alla olevan mukaiset tavoitteet, jotka HSY:n tulee ottaa huomioon taloussuunnitelmassaan.

-              Tuottavuuden nousu vähintään 1,5 % / vuosi. Vesihuollon osalta pyritään korkeampaan tuottavuuden nousuun.

-              Vesihuollon osalta tavoitteena tulee olla vesihuollon tariffien reaalisten hinnankorotusten hillitseminen tuottavuutta lisäävillä toimenpiteillä

-              Investointien kokonaistaso mitoitettava rahoituksellisesti kestävälle tasolle

-              Jätehuollon investoinnit mitoitettava siten, että jätehuollon omavaraisuusaste kääntyy nousuun

-              Peruspääomalle ei edellytetä maksettavan korvausta vuonna 2014, päätetään vuosittain

Esittelijä

HSY:n perussopimuksen mukaan kuntayhtymä rahoittaa toimintamenonsa vesihuolto- ja jätehuoltotoimintojen maksuilla ja muilla tuloilla. Kuntayhtymä perii jäsenkunniltaan maksuosuudet muista kuin vesihuollon tai jätehuollon tehtävistä. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta jäsenkuntien oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnilta tai rahoituslaitoksilta.

HSY:n perussopimuksen mukaan toiminta- ja taloussuunnitelmasta on pyydettävä jäsenkuntien lausunnot ennen sen hyväksymistä.

HSY:n hallituksen esitys

HSY:n alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman 2014–2016 perustana ovat:

- HSY:n strategia 2015 ja siihen perustuvat strategiset ja toiminnalliset tavoitteet.

- Tilinpäätöstiedot ja poikkeama-analyysit vuodelta 2012

- HSY:n tuottavuusohjelma vuosille 2012–2013

- Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä henkilöstösuunnitelma 2013 - 2015

- Alkuvuoden 2013 toiminnan ja talouden toteutumatiedot sekä ennuste vuodelle 2013

Alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa painopiste on strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa. Taloussuunnitelmassa on huomioitu volyymien, toiminnan ja kustannustason muutokset. Toimintakulut on budjetoitu käyttäen yleisellä 1 % tuottavuustavoitteella korjattua indeksi- tai inflaatio- muutosta. Tuottavuus paranee lisäksi operatiivista toimintaa tehostamalla käyttömenojen pysyessä ennallaan sekä mm. palvelun laadun paranemisella tai ympäristökuormituksen vähenemisenä resursseja lisäämättä.

Tavoitteet

HSY:n strategiassa on määritelty HSY:n perustehtävä sekä visio ja strategiset päämäärät vuoteen 2015.

HSY:n perustehtävä: Tuotamme ja järjestämme korkealaatuisia vesi- ja jätehuoltopalveluja sekä ajantasaista seudullista tietoa kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.

HSY:n visio 2015: Ympäristövastuullinen metropoli. Tavoitteet johdetaan strategisista päämääristä ja ne ryhmitellään strategian viiden näkökulman alle: yhteiskunnallinen vaikuttavuus, asiakasvaikuttavuus, talouden hallinta, prosessit ja rakenteet, henkilöstön uudistuminen ja työkyky.

Alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa on esitetty sekä yhtymätason strategiset tavoitteet että toimialojen ja tulosalueiden toiminnalliset tavoitteet suunnitelmakaudelle ja talousarviovuodelle.

Suoritteet

Vuonna 2014 veden tuotannon arvioidaan olevan 92,9 miljoonaa m3, josta laskutettava myynti HSY:n alueelle 71,6 miljoonaa m3 ja myynti naapurikunnille 1,1 miljoonaa m3. Veden tuotannon määrä kasvoi merkittävästi vuonna 2011, minkä arvioitiin johtuneen lisääntyneestä kulutuksesta. Vuonna 2012 trendi kääntyi hienoiseen laskuun ja alkuvuoden 2013 tietojen perusteella laskeva suuntaus näyttää jatkuvan edelleen. Kulutuksen arvioidaan palaavan tasolle, jossa se oli ennen poikkeuksellista kasvuvuotta. Veden käyttäjien määrän HSY:n toiminta-alueella ennustetaan lisääntyvän noin 1,0 % vuodessa asukasmäärien kasvusta johtuen. Samanaikaisesti asukkaiden vedenkäytön ennakoidaan laskevan vuosittain noin 0,6 %, jolloin veden kokonaiskäyttö kasvaa suunnitelmakaudella vuosittain noin 0,4 %.

Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamolla käsiteltävän jätevesimäärän arvioidaan vuonna 2014 olevan yhteensä 134,1 miljoonaa m3, josta119,2 miljoonaa m3 on HSY:n toiminta-alueelta ja 14,9 miljoonaa m3 muualta.

Asiakaskiinteistöiltä kuljetettavien seka- ja biojätemäärien arvioidaan kasvavan suunnitelmakaudella noin 1 % vuositasolla. Suunnitelmakaudella käynnistetään kiinteistöiltä lasin, metallin ja kartongin lisäksi sako- ja umpikaivolietteen kuljetukset, jotka käynnistyvät HSY:n järjestäminä vuonna 2016. Sorttiasemien asiakasmäärän ennakoidaan kasvavan 2 % vuodesta 2013 vuoteen 2016. Tällöin asiakaskäyntejä olisi vuodessa yli 360 000. Vantaan Ruskeasantaan rakennettava Sorttiasema otetaan käyttöön arvion mukaan syksyllä 2014.

Vantaan Energia Oy:n jätevoimala otetaan käyttöön vuonna 2014, jolloin HSY aloittaa energiahyödyntämiseen soveltuvien sekajätteiden toimittamisen laitokselle. Sekajätteen loppusijoittaminen Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa päättyy ja kaatopaikalle loppusijoitettava jätemäärä pienenee merkittävästi. Samalla Ämmässuolla aloitetaan jätevoimalan kuonien ja tuhkien käsittely. Suunnitelmakaudella käynnistetään myös paalatun polttoaineen toimitukset jätevoimalalle.

Käyttötalous

HSY:n toimintatuotot vuonna 2014 ovat 346,5 miljoonaa euroa eli 9,3 miljoonaa (2,8 %) enemmän vuoden 2013 talousarvioon verrattuna.

Vuosille 2014 ja 2015 on yhtenäistettyihin veden ja jäteveden taksoihin tehty alustavassa suunnitelmassa 2,0 prosentin reaaliset yksikköhintojenkorotukset, vuodelle 2016 korotus on 2,25 prosenttia. Vuodelle 2014 on tämän lisäksi huomioitu inflaatio. Yksikköhintojen korotukset ovat yhtymäkokouksen 16.11.2012 hyväksymän investointiohjelman yhteydessä laaditun talousmallinnuksen mukaisia. Korotuksilla katetaan tulevien vuosien korkeasta investointitasosta seuraavat kasvavat poistot ja rahoituskulut. Vuosien 2013–2015 toiminta- ja taloussuunnitelma oli laadittu kolmen prosentin reaalisten yksikköhintojen korotusten pohjalta.

Jätehuollon asiakaskiinteistöjen maksuihin esitetään keskimäärin 6–8 %:n korotusta vuodelle 2014 riippuen kiinteistön jätehuoltopalvelun sisällöstä. Hintojen korotustarve aiheutuu pääosin HSY:n käsittelyyn ohjautuvan jätemäärän vähenemisestä. Käsittelytuloilla ei pystytä kattamaan toiminnasta aiheutuvia kiinteitä kustannuksia, kuten jätteenkäsittelykeskukseen ja Sorttiasemille tehdyistä investoinneista aiheutuvia pääomakuluja ja kaatopaikan jälkihoitokuluja. Kiinteistöjen jätemaksuilla katetaan myös kotitalouksien lisääntyvien maksuttomien ja alikatteellisten palveluiden kuluja. Hintojen korotuspaineet vähenevät jätehuollossa tulevina vuosina investointien ja lainarahoituksen pienentyessä.

HSY:n toimintamenot vuonna 2014 ovat 191,2 miljoonaa euroa eli 0,2 miljoonaa (0,1 %) enemmän vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Vuoden 2014 alustava talousarvio sisältää 2% inflaatio oletuksen eli reaalisesti menot pienenevät. Suunnitelmakaudella näkyy Vantaan Energian vuonna 2014 käynnistyvän jätevoimalan vaikutus kulurakenteessa jäteveron vähenemisenä ja palveluiden ostojen kasvuna.

Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä toimintakate vuonna 2014 on 157,0 miljoonaa euroa (45,1 % toimintatuotoista), kun se vuoden 2013 talousarviossa on 147,8 miljoonaa (43,6 %). Toimintakate paranee koko suunnitelmakauden ajan ollen 169,7 miljoonaa (47,5 %) vuonna 2016.

Rahoitusmenot kasvavat tasaisesti koko suunnitelmakauden ajan ollen vuonna 2014 yhteensä 69,8 miljoonaa euroa (1,0 miljoonaa euroa vuotta 2013 enemmän). Kasvu johtuu vieraan pääoman kasvusta. Rahoitusmenoista 63,0 miljoonaa euroa on jäsenkuntien perustamislainoista maksettavia korkoja.

Toimintakatteen ja rahoituserien erotuksena syntyvä vuosikate muodostaa tulorahoituksen, joka toimintamenojen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Alustavan talousarvion mukaan vuonna 2014 vuosikate on 87,3 miljoonaa, kun investoinnit ja lainojen lyhennykset ovat yhteensä 158,0 miljoonaa. Vuosikate paranee koko suunnitelmakauden ajan, mutta siitä huolimatta investointien rahoittamiseksi joudutaan nostamaan uutta ulkopuolista lainaa koko suunnitelmakauden ajan yhteensä noin 225 miljoonaa.

Käyttöomaisuudesta tehdyt poistot ovat vuonna 2014 yhteensä 86,3 miljoonaa, jossa nousua edellisestä vuodesta 3,7 miljoonaa. Alustavassa talousarviossa tilikauden tulos vuonna 2014 on vuosikatteesta vähennettävien käyttöomaisuuspoistojen jälkeen 1,0 miljoonaa ylijäämäinen. Vuoden 2013 talousarviossa tulos on 3,5 miljoonaa alijäämäinen. Jätehuollon investointivarauksen purkamisesta aiheutuvien tilinpäätöskirjausten jälkeen alustavan talousarvion 2014 tilikauden ylijäämä on 1,6 miljoonaa.

Investoinnit

Vesihuollon ja jätehuollon investoinnit perustuvat yhtymäkokouksen 16.11.2012 hyväksymään investointiohjelmaan 2013–2022, jota on päivitetty suunnitelmakaudelle aiemmilta vuosilta siirtyneiden tai aikaistuneiden hankkeiden osalta. Keskimäärin investoinnnit vuosina 2012–2016 ovat 126,5 miljoonaa euroa.

Kaupunkilähtöiset toiminta-alueen laajentumiseen liittyvät investoinnit toteutetaan yhteistyössä jäsenkaupunkien kanssa niiden määrittämässä aikataulussa. Keskeisiä rakentamisalueita Helsingissä ovat Jätkäsaari, Kalasatama ja Kruunuvuorenranta. Espoossa merkittävimpiä kohteita ovat Tapiolan keskus ympäristöineen, Kivenlahti, Saunaniemi, Kauklahti, Nupurinkallio, sekä Perusmäki. Vantaalla rakentamisen painopiste on Kivistössä, Keimolanmäessä sekä Tikkurilan keskustassa. Haja-asutusalueiden vesihuoltokohteista merkittävin on Espoossa sijaitseva Viiskorpi-Pakankylän alue.

Vesihuoltolähtöisten investointien suunnitelmakauden painopisteinä ovat vedenpuhdistuslaitosten kapasiteetin nostaminen ja runkovesijohtohankkeet. Suunnitelmakaudella käynnistyy myös Blominmäen jätevedenpuhdistamon toteuttaminen.

Jätehuollon investointiohjelman 2013–2022 merkittävin yksittäinen investointihanke on vuosina 2013– 2014 Ämmässuolle rakennettava biojätteen mädätyslaitos. Investoinnilla lisätään biojätteestä saatavan uusiutuvan energian määrää samalla parantaen biojätteen käsittelylaitosten käytettävyyttä.

Suunnitelmakaudella Sorttiasemaverkosto laajentuu Vantaalle ja Kirkkonummelle.

Rahoitus

Jäsenkuntien perustamislainojen (1,2 miljardia euroa) lisäksi HSY:llä on ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettua lainaa vuoden 2013 lopussa 177 miljoonaa euroa, mikäli vuoden 2013 investoinnit toteutuvat talousarvion suuruisina. Kolmen ensimmäisen toimintavuoden 2010–2012 jälkeen kuntayhtymän velkamäärä on pysynyt suunnilleen muuttumattomana. Lisävelkaa ei ole tarvittu parantuneen tulorahoituksen ja suunniteltua pienempien investointimenojen vuoksi.

Tulorahoitus ei riitä kattamaan kuntayhtymän suunniteltua investointitasoa ja lainojen lyhennyksiä, jonka vuoksi taloussuunnitelmakauden kaikkina vuosina joudutaan nostamaan uutta ulkopuolista lainaa yhteensä noin 221 miljoonaa riippuen toteutuvasta investointitasosta. Lainoja lyhennetään suunnitelmakaudella yhteensä noin 82 miljoonalla. Ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostetun pitkäaikaisen velan yhteismäärä suunnitelmakauden lopulla on noin 316 miljoonaa euroa.

HSY:n omavaraisuusaste heikkenee koko taloussuunnitelmakauden ajan ollen vuoden 2016 lopussa 23,0 %. Vuoden 2012 tilinpäätöksessä omavaraisuusaste oli 24,9 %.

Esittelijän kannanotot

Tuottavuuden parantaminen tulee nostaa keskeiseksi tavoitteeksi kuntayhtymän strategiassa ja taloussuunnitelmakauden toimialakohtaisissa tavoitteissa.

Vesihuollon investointisuunnitelma vuosille 2014–2016 perustuu vuonna 2012 hyväksyttyyn  investointiohjelmaan 2103–2022. Investointiohjelman toteuttaminen tulee väistämättä johtamaan velkaantumisen lisääntymiseen 2010-luvulla kaudelle ajoittuvien suurten laitosinvestointien vuoksi. Vuonna 2014 tulee laadittavaksi investointiohjelma vuosille 2015–2024. Tällöin lähtökohdaksi tulee asettaa investointien mitoittaminen rahoituksellisesti kestävälle tasolle ohjelmakauden aikana.

Jätehuollon taloussuunnitelmakauden investointeja on HSY:n alustavassa suunnitelmassa sopeutettu niin, että velkaantuminen pysähtyy suunnitelmakaudella. Vuonna 2014 lainakanta kasvaa suunnitelman mukaan noin 10 milj. eurolla, joten erityisesti vuoden 2014 investointitasoa tulee pyrkiä madaltamaan jatkovalmistelussa.

HSY:n taloussuunnitelman kaupungin talousarvioon sisältyvät erät ovat HSY:n kaupungille maksama vesilaitosten yhdistämisessä syntyneen perustamislainan korko  ja kaupungin HSY:lle maksama kuntaosuus seutu- ja ympäristötiedon kustannuksiin. Kaupungin saama perustamislainan korkotulo säilyy taloussuunnitelmavuodet nykyisen suuruisena (36,4 milj. euroa). Perustamislainan lyhennykset alkavat vasta vuonna 2019.

HSY:n alustavan talousarvion mukaan Helsingin kuntaosuus vuonna 2014 tulisi olemaan 2,207 milj. euroa. Kaupungin vuoden 2014 talousarvion valmistelussa määrärahavaraus HSY:n kuntaosuuteen on 2,085 milj. euroa (vuoden 2013 talousarviossa 2,063 milj. euroa eli korotus 1 %),  jossa on otettu huomioon kustannustason muutos ja tuottavuustavoite.

HSY:n alustavassa talousarviossa henkilöstömenoihin sisällytetty tulospalkkiovaraus on vastoin tulospalkkauksen rahoitusperiaatetta, jonka mukaisesti tulospalkkiot tulee rahoittaa syntyvillä menosäästöillä.

Kaupungin lausunnossa tulisi kehottaa HSYn hallitusta ottamaan huomioon PKS -koordinaatioryhmän 17.5.2013 HSY:lle valtuustokaudelle 2013–2016 asettamat  tavoitteet.

HSY:n hallitus on pyytänyt jäsenkuntien lausunnot 30.8.2013 mennessä.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Matti Malinen, konserniyksikön päällikkö, puhelin: 310 36277

matti.malinen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

.