Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

25/2013

1 (1)

Kaupunginhallitus

 

 

 

 

Stj/2

 

24.06.2013

 

 

 

 

 

 

§ 752

Opiskeluterveydenhuoltoa koskeva selvitys Etelä-Suomen aluehallintovirastolle

HEL 2012-003830 T 03 00 01

Päätös

Kaupunginhallitus päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan opiskeluterveydenhuoltoa koskevan selvityksen:  

Sovitun työnjaon mukaisesti Helsingissä opiskeluterveydenhuollon palveluja annetaan sekä oppilaitoksissa että terveysasemilla. Työpanos oppilaitoksissa on kohdennettu terveystarkastuksiin ja oppilaitosyhteistyöhön. Asetuksen mukaiset sairaanhoitopalvelut annetaan Helsingissä työnjaon mukaisesti Helsingin 25 terveysasemalla. Terveysasemilla työskennellään lääkäri-hoitaja työparimallilla, joten opiskelija voi saada myös työparin terveydenhoitajan palveluja. Oppilaitoksiin suunnattava lääkärityöpanos on kohdennettu terveystarkastuksiin ja oppilaitosyhteistyöhön. Tällä toimintakokonaisuudella turvataan opiskelijalle mahdollisimman toimivat ja laadukkaat perusterveydenhuollon palvelut.

Lukukauden 2012 - 2013 aikana Helsingin terveyskeskus (1.1.2013 alkaen sosiaali- ja terveysvirasto) on tuottanut opiskeluterveydenhuollon palveluja 57 200:lle Helsingissä opiskelevalle opiskelijalle. Ulkokuntalaisten määrä on huomattava. Lukiolaisista 26 % ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 35 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 47 % on ulkokuntalaisia.

Vuonna 2012 opiskeluterveydenhuollossa oli yhteensä runsaat 60 000 hoitokontaktia, joko käynteinä, hoitopuheluina tai sähköisenä asiointina. Lääkärikontakteja oli noin 7 000, ja kontakteja terveydenhoitajille ja psykiatrisille sairaanhoitajille oli runsaat 53 000. Lisäksi opiskelijat asioivat terveysasemilla. Vuonna 2012 Helsingin terveysasemilla kävi 16- 25 -vuotiaiden ikäryhmästä 39 600 eri henkilöä sairauden hoitoon liittyvissä asioissa lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotoilla. Käyntejä  ja käyntiä korvaavia hoitopuheluita oli yhteensä 128 600, joista lääkärikäyntien osuus oli 47 100.  Kaikki tämän ikäryhmän kävijät eivät  olleet opiskelijoita, mutta lukumäärä on kuitenkin suuntaa antava. Ulkokuntalaisia oli kaiken kaikkiaan 2 800 henkilöä ja he olivat pääsääntöisesti opiskelijoita. 

Tarkasteltaessa pelkästään terveydenhoitajia, lukioissa terveydenhoitajien määrä on mitoitussuositusten mukainen. Ammatillisissa oppilaitoksissa on mitoitussuosituksiin verrattuna 4,4 terveydenhoitajan ja ammattikorkeakouluissa 13,9 terveydenhoitajan vajaus. Helsinki on viime vuosina laajentanut hoitotyön osaamista opiskeluterveydenhuollossa lisäämällä psykiatristen sairaanhoitajien vakansseja terveydenhoitajien vakanssien rinnalle. Opiskeluterveydenhuollossa työskentelee tällä hetkellä 9 psykiatrista sairaanhoitajaa. Laskennallisesti 9 terveydenhoitajan työpanos suuntautuu opiskelijoiden sairaanhoitoon terveysasemilla. Kun kaikki nämä hoitotyön resurssit lasketaan yhteen, mitoitusasetuksen edellyttämä suositustaso toteutuu. Lääkäreiden kohdalla opiskeluterveydenhuollossa puuttuu mitoitussuosituksista 8,4 lääkäriä. Laskennallisesti 8 lääkärin työpanos suuntautuu tällä hetkellä opiskelijoiden sairaudenhoitoon terveysasemilla. Sosiaali- ja  terveysviraston näkemyksen mukaan lääkäreiden määrä on myös siten mitoitussuosituksen tasolla. Kouluterveyskyselyjen mukaan ammattikoululaisten terveyskäyttäytyminen on lukiolaisiin verrattuna merkittävästi heikommalla tasolla ja terveyserot suurempia. Pidemmän ajan tavoitteena on, että opiskeluterveydenhuollon palvelut ammatillisissa oppilaitoksissa ovat samalla tasolla kuin lukioissa.

Sosiaali- ja terveysvirastossa on koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yhteinen kirjallinen toimintasuunnitelma ja terveystarkastusohjelma (liite). Terveystarkastusohjelman sisältö on laaja-alainen ja kattaa laadukkaan terveystarkastusohjelman kriteerit.

Opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusohjelman mukaisesti terveydenhoitaja tekee kaikille lukiossa ja ammatillisessa perus- tai aikuiskoulutuksessa ensimmäistä vuotta opiskeleville terveystarkastuksen. Lääkärintarkastus järjestetään toisen asteen koulutuksessa opiskeleville ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. Opiskeluterveydenhuollon lääkärintarkastus tehdään miespuolisille opiskelijoille sinä vuonna, kun opiskelija on kutsunnanalainen.

Opiskelijalla on aina mahdollisuus hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle ammattikorkeakoulussa. Terveydenhoitajan terveystarkastusta tarjotaan kaikille ensimmäistä vuotta ammattikorkeakoulussa opiskeleville. Osa opiskelijoista kutsutaan henkilökohtaisesti terveydenhoitajan tarkastukseen terveyskyselylomakkeen tai sähköisesti lähetetyn terveyskyselyn perusteella. Ammattikorkeakoulussa opiskeleville varataan aika lääkärin vastaanotolle terveydenhoitajan tekemän hoidon tarpeen arvion perusteella. Terveystarkastuksissa korostuvat opiskelijan omien voimavarojen tukeminen, terveyden edistäminen ja ongelmia ehkäisevä työote. Toiminnassa otetaan huomioon monikulttuurisuus ja muut pääkaupunkiseudulliset erityispiirteet. Ammattikorkeakouluissa on jo tällä hetkellä mahdollista järjestää terveystarkastuksia enemmän kuin mitä opiskelijat niihin hakeutuvat.

Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on laadittu hallintokuntien välisenä yhteistyönä.  Sosiaali- ja terveysvirasto on vahvasti mukana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanossa. Hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa lähtökohtana oli, että se kattaa myös asetuksen 388/2011 vaatimukset yhtenäisestä toimintaohjelmasta vastuuhenkilöineen. Aluehallintovirasto on sittemmin todennut ratkaisussaan, että toimintaohjelma tulee laatia erikseen. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto  laatii aluehallintoviraston edellyttämän yhtenäisen toimintaohjelman niin, että se on valmis vuoden 2013 loppuun mennessä. Toimintaohjelmassa määritellään myös vastuuhenkilöt.  Toimintaohjelma laaditaan yhteisesti neuvolatyölle, kouluterveydenhuollolle, opiskeluterveydenhuollolle ja suunterveydenhuollolle ja mukaan pyydetään tärkeimpien yhteistyökumppanien edustajat, kuten varhaiskasvatusvirasto, opetusvirasto ja  nuorisoasiainkeskus.

Opiskelijoille on eri ikäkausina tehty lukuisia terveydenhoitajan ja lääkärin suorittamia terveystarkastuksia, joissa terveydentilan poikkeamiin jo on otettu kantaa ja tarvittavat lisätutkimukset ja jatkohoidot on tehty. Lukiolaisille ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille tehdään asetuksen mukaiset tarkastukset. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat täysi-ikäisiä ja osaavat hakeutua hoitoon huomatessaan muutoksia terveydentilassaan. 

Ammattikorkeakoulujen osalta on todettava, että parhaillaan on käynnissä on kokeilupilotit Seinäjoella ja Lappeenrannassa ammattikorkeakoulun opiskelijoille suunnattavien opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottamista YTHS:n palvelujärjestelmän kautta. Pilotin tulosten perusteella tulee arvioitavaksi, onko ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltopalvelujen siirtäminen YTHS:lle toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.

Yhteenvetona  kaupunginhallitus katsoo, että ottaen huomioon opiskelijoiden käytössä olevat opiskeluterveydenhuollon henkilöstöresurssit ja terveysasemien resurssit, Helsingillä on riittävät ja sosiaali- ja terveysviraston arvion mukaan mitoitussuositusten mukaiset palvelut. Sosiaali- ja terveysviraston  arvion mukaan Helsingillä on tarjottavana opiskelijoille keskimääräistä paremmat ja laadukkaammat palvelut verrattuna valtakunnallisiin keskiarvoihin. Toiminnan sisältöjä on kehitetty ja toiminnan laatua seurataan laatumittauksilla. Opiskelijoilla on käytössään psykiatristen sairaanhoitajien sekä terveysasemien lääkäri- ja terveydenhoitajapalvelut. Haasteena Helsingissä on, että hajanaisista opiskeluterveydenhuollon palveluista muodostuisi opiskelijoille yhtenäinen kokonaisuus terveyden- ja sairaanhoidossa. Erityisen tärkeää tämä on nuorille ammattikoululaisille.

Käsittely

Vastaehdotus:
Hannu Oskala: 1. Neljännen kappaleen (Tarkasteltaessa pelkästään terveydenhoitajia…) jälkeen:
"Kouluterveyskyselyjen mukaan ammattikoululaisten terveyskäyttäytyminen on lukiolaisiin verrattuna merkittävästi heikommalla tasolla ja terveyserot suurempia. Pidemmän ajan tavoitteena on, että opiskeluterveydenhuollon palvelut ammatillisissa oppilaitoksissa ovat samalla tasolla kuin lukioissa."

2. ja lausunnon loppuun: "Haasteena Helsingissä on, että hajanaisista opiskeluterveydenhuollon palveluista muodostuisi opiskelijoille yhtenäinen kokonaisuus terveyden- ja sairaanhoidossa. Erityisen tärkeää tämä on nuorille ammattikoululaisille."

Kaupunginhallitus hyväksyi jäsen Oskalan vastaehdotuksen yksimielisesti.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Laura Räty

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Liitteet

1

Aluehallintoviraston päätös ja selvityspyyntö 8.5.2013

2

Terveystarkastusohjelma 2012

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Muutoksenhakukielto, valmistelu
Liite 2

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan opiskeluterveydenhuoltoa koskevan selvityksen:  

Sovitun työnjaon mukaisesti Helsingissä opiskeluterveydenhuollon palveluja annetaan sekä oppilaitoksissa että terveysasemilla. Työpanos oppilaitoksissa on kohdennettu terveystarkastuksiin ja oppilaitosyhteistyöhön. Asetuksen mukaiset sairaanhoitopalvelut annetaan Helsingissä työnjaon mukaisesti Helsingin 25 terveysasemalla. Terveysasemilla työskennellään lääkäri-hoitaja työparimallilla, joten opiskelija voi saada myös työparin terveydenhoitajan palveluja. Oppilaitoksiin suunnattava lääkärityöpanos on kohdennettu terveystarkastuksiin ja oppilaitosyhteistyöhön. Tällä toimintakokonaisuudella turvataan opiskelijalle mahdollisimman toimivat ja laadukkaat perusterveydenhuollon palvelut.

Lukukauden 2012 - 2013 aikana Helsingin terveyskeskus (1.1.2013 alkaen sosiaali- ja terveysvirasto) on tuottanut opiskeluterveydenhuollon palveluja 57 200:lle Helsingissä opiskelevalle opiskelijalle. Ulkokuntalaisten määrä on huomattava. Lukiolaisista 26 % ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 35 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 47 % on ulkokuntalaisia.

Vuonna 2012 opiskeluterveydenhuollossa oli yhteensä runsaat 60 000 hoitokontaktia, joko käynteinä, hoitopuheluina tai sähköisenä asiointina. Lääkärikontakteja oli noin 7 000, ja kontakteja terveydenhoitajille ja psykiatrisille sairaanhoitajille oli runsaat 53 000. Lisäksi opiskelijat asioivat terveysasemilla. Vuonna 2012 Helsingin terveysasemilla kävi 16- 25 -vuotiaiden ikäryhmästä 39 600 eri henkilöä sairauden hoitoon liittyvissä asioissa lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotoilla. Käyntejä  ja käyntiä korvaavia hoitopuheluita oli yhteensä 128 600, joista lääkärikäyntien osuus oli 47 100.  Kaikki tämän ikäryhmän kävijät eivät  olleet opiskelijoita, mutta lukumäärä on kuitenkin suuntaa antava. Ulkokuntalaisia oli kaiken kaikkiaan 2 800 henkilöä ja he olivat pääsääntöisesti opiskelijoita. 

Tarkasteltaessa pelkästään terveydenhoitajia, lukioissa terveydenhoitajien määrä on mitoitussuositusten mukainen. Ammatillisissa oppilaitoksissa on mitoitussuosituksiin verrattuna 4,4 terveydenhoitajan ja ammattikorkeakouluissa 13,9 terveydenhoitajan vajaus. Helsinki on viime vuosina laajentanut hoitotyön osaamista opiskeluterveydenhuollossa lisäämällä psykiatristen sairaanhoitajien vakansseja terveydenhoitajien vakanssien rinnalle. Opiskeluterveydenhuollossa työskentelee tällä hetkellä 9 psykiatrista sairaanhoitajaa. Laskennallisesti 9 terveydenhoitajan työpanos suuntautuu opiskelijoiden sairaanhoitoon terveysasemilla. Kun kaikki nämä hoitotyön resurssit lasketaan yhteen, mitoitusasetuksen edellyttämä suositustaso toteutuu. Lääkäreiden kohdalla opiskeluterveydenhuollossa puuttuu mitoitussuosituksista 8,4 lääkäriä. Laskennallisesti 8 lääkärin työpanos suuntautuu tällä hetkellä opiskelijoiden sairaudenhoitoon terveysasemilla. Sosiaali- ja  terveysviraston näkemyksen mukaan lääkäreiden määrä on myös siten mitoitussuosituksen tasolla.

Sosiaali- ja terveysvirastossa on koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yhteinen kirjallinen toimintasuunnitelma ja terveystarkastusohjelma (liite). Terveystarkastusohjelman sisältö on laaja-alainen ja kattaa laadukkaan terveystarkastusohjelman kriteerit.

Opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusohjelman mukaisesti terveydenhoitaja tekee kaikille lukiossa ja ammatillisessa perus- tai aikuiskoulutuksessa ensimmäistä vuotta opiskeleville terveystarkastuksen. Lääkärintarkastus järjestetään toisen asteen koulutuksessa opiskeleville ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. Opiskeluterveydenhuollon lääkärintarkastus tehdään miespuolisille opiskelijoille sinä vuonna, kun opiskelija on kutsunnanalainen.

Opiskelijalla on aina mahdollisuus hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle ammattikorkeakoulussa. Terveydenhoitajan terveystarkastusta tarjotaan kaikille ensimmäistä vuotta ammattikorkeakoulussa opiskeleville. Osa opiskelijoista kutsutaan henkilökohtaisesti terveydenhoitajan tarkastukseen terveyskyselylomakkeen tai sähköisesti lähetetyn terveyskyselyn perusteella. Ammattikorkeakoulussa opiskeleville varataan aika lääkärin vastaanotolle terveydenhoitajan tekemän hoidon tarpeen arvion perusteella. Terveystarkastuksissa korostuvat opiskelijan omien voimavarojen tukeminen, terveyden edistäminen ja ongelmia ehkäisevä työote. Toiminnassa otetaan huomioon monikulttuurisuus ja muut pääkaupunkiseudulliset erityispiirteet. Ammattikorkeakouluissa on jo tällä hetkellä mahdollista järjestää terveystarkastuksia enemmän kuin mitä opiskelijat niihin hakeutuvat.

Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on laadittu hallintokuntien välisenä yhteistyönä.  Sosiaali- ja terveysvirasto on vahvasti mukana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanossa. Hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa lähtökohtana oli, että se kattaa myös asetuksen 388/2011 vaatimukset yhtenäisestä toimintaohjelmasta vastuuhenkilöineen. Aluehallintovirasto on sittemmin todennut ratkaisussaan, että toimintaohjelma tulee laatia erikseen. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto  laatii aluehallintoviraston edellyttämän yhtenäisen toimintaohjelman niin, että se on valmis vuoden 2013 loppuun mennessä. Toimintaohjelmassa määritellään myös vastuuhenkilöt.  Toimintaohjelma laaditaan yhteisesti neuvolatyölle, kouluterveydenhuollolle, opiskeluterveydenhuollolle ja suunterveydenhuollolle ja mukaan pyydetään tärkeimpien yhteistyökumppanien edustajat, kuten varhaiskasvatusvirasto, opetusvirasto ja  nuorisoasiainkeskus.

Opiskelijoille on eri ikäkausina tehty lukuisia terveydenhoitajan ja lääkärin suorittamia terveystarkastuksia, joissa terveydentilan poikkeamiin jo on otettu kantaa ja tarvittavat lisätutkimukset ja jatkohoidot on tehty. Lukiolaisille ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille tehdään asetuksen mukaiset tarkastukset. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat täysi-ikäisiä ja osaavat hakeutua hoitoon huomatessaan muutoksia terveydentilassaan. 

Ammattikorkeakoulujen osalta on todettava, että parhaillaan on käynnissä on kokeilupilotit Seinäjoella ja Lappeenrannassa ammattikorkeakoulun opiskelijoille suunnattavien opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottamista YTHS:n palvelujärjestelmän kautta. Pilotin tulosten perusteella tulee arvioitavaksi, onko ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltopalvelujen siirtäminen YTHS:lle toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.

Yhteenvetona  kaupunginhallitus katsoo, että ottaen huomioon opiskelijoiden käytössä olevat opiskeluterveydenhuollon henkilöstöresurssit ja terveysasemien resurssit, Helsingillä on riittävät ja sosiaali- ja terveysviraston arvion mukaan mitoitussuositusten mukaiset palvelut. Sosiaali- ja terveysviraston  arvion mukaan Helsingillä on tarjottavana opiskelijoille keskimääräistä paremmat ja laadukkaammat palvelut verrattuna valtakunnallisiin keskiarvoihin. Toiminnan sisältöjä on kehitetty ja toiminnan laatua seurataan laatumittauksilla. Opiskelijoilla on käytössään psykiatristen sairaanhoitajien sekä terveysasemien lääkäri- ja terveydenhoitajapalvelut.

Esittelijä

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on 8.5.2013 antanut liitteenä olevan päätöksen neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja lasten ja nuorten suun terveydenhuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen (338/2011) toimeenpanosta Helsingissä. Aluehallintoviraston  päätös perustuu vuonna  2012 terveyskeskuksen antamiin selvityksiin.       

Aluehallintovirasto on päätöksessään kehottanut Helsingin kaupunkia antamaan aluehallintovirastolle selvityksen 5.7.2013 mennessä seuraavista seikoista:

- yhtenäinen toimintaohjelma ja vastuuhenkilöt

- terveydenhoitajien ja lääkärien mitoitus opiskeluterveydenhuollossa

- kaupungin toimenpiteet ja niiden aikataulutus terveydenhoitajien ja lääkärimitoitusten saattamiseksi suosituksia vastaavalle tasolle.

Esittelijä viittaa sosiaali- ja terveysvirastossa valmisteltuun päätösehdotuksen mukaiseen aluehallintovirastolle annettavaan selvitykseen sekä nykyiseen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yhteiseen kirjalliseen toimintasuunnitelmaan ja terveystarkastusohjelmaan. Selvityksen perusteella aluehallintovirasto on ilmoittanut arvioivansa asetuksessa edellytettyä opiskeluterveydenhuollon tasoa.              

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Laura Räty

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Liitteet

1

Aluehallintoviraston päätös ja selvityspyyntö 8.5.2013

2

Terveystarkastusohjelma 2012

Otteet

Ote

Otteen liitteet

Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Muutoksenhakukielto, valmistelu
Liite 2

Tiedoksi

Sosiaali- ja terveysvirasto

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 17.06.2013 § 727

Pöydälle 17.06.2013

HEL 2012-003830 T 03 00 01

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Laura Räty

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

 

Sosiaali- ja terveysvirasto 5.6.2013

HEL 2012-003830 T 03 00 01

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon liittyen Etelä-Suomen aluehallintoviraston ratkaisuun valtioneuvoston asetuksen (338/2011) toimeenpanosta Helsingissä. Asetus koskee neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ja lasten  ja nuorten suun terveydenhuoltoa. Aluehallintovirasto kehotti Helsingin kaupunkia huolehtimaan siitä, että ratkaisussa  kuvatut asiat saatetaan asetuksen edellyttämälle tasolle ja kehotti kaupunkia antamaan siitä aluehallintovirastolle selvityksen.

Sovitun työnjaon mukaisesti Helsingissä opiskeluterveydenhuollon palveluita annetaan sekä oppilaitoksissa että terveysasemilla. Työpanos oppilaitoksissa on kohdennettu terveystarkastuksiin ja oppilaitosyhteistyöhön. Asetuksen mukaiset sairaanhoitopalvelut annetaan Helsingissä työnjaon mukaisesti Helsingin 25 terveysasemalla. Terveysasemilla työskennellään lääkäri-hoitaja työparimallilla, joten opiskelija voi saada myös työparin terveydenhoitajan palveluita. Oppilaitoksiin suunnattava lääkärityöpanos on kohdennettu terveystarkastuksiin ja oppilaitosyhteistyöhön. Tällä toimintakokonaisuudella turvataan opiskelijalle mahdollisimman toimivat ja laadukkaat perusterveydenhuollon palvelut.

Lukukauden 2012 - 2013 aikana Helsingin terveyskeskus (1.1.2013 alkaen sosiaali- ja terveys-virasto) on tuottanut opiskeluterveydenhuollon palveluja 57 200:lle Helsingissä opiskelevalle opiskelijalle. Ulkokuntalaisten määrä on huomattava. Lukiolaisista 26 % ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista 35 % ja ammattikorkeakouluopiskelijoista 47 % on ulkokuntalaisia.

Vuonna 2012 opiskeluterveydenhuollossa oli yhteensä runsaat 60 000 hoitokontaktia, joko käynteinä, hoitopuheluina tai sähköisenä asiointina. Lääkärikontakteja oli hieman 7000, ja kontakteja terveydenhoitajille ja psykiatrisille sairaanhoitajille oli runsaat 53 000. Lisäksi opiskelijat asioivat terveysasemilla. Vuonna 2012 Helsingin terveysasemilla kävi 16- 25 -vuotiaiden ikäryhmästä 39 600 eri henkilöä sairauden hoitoon liittyvissä asioissa lääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotoilla. Käyntejä  ja käyntiä korvaavia hoitopuheluita oli yhteensä 128 600, joista lääkärikäyntien osuus oli 47 100.  Kaikki tämän ikäryhmän kävijät eivät  olleet opiskelijoita, mutta lukumäärä on kuitenkin suuntaa antava. Ulkokuntalaisia oli kaiken kaikkiaan 2800 henkilöä ja he olivat pääsääntöisesti opiskelijoita. 

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto toteaa, että tarkasteltaessa pelkästään terveydenhoitajia, lukioissa terveydenhoitajien määrä on mitoitussuositusten mukainen. Ammatillisissa oppilaitoksissa on mitoitussuosituksiin verrattuna 4,4 terveydenhoitajan ja ammattikorkeakouluissa 13,9 terveydenhoitajan vajaus. Helsinki on viime vuosina laajentanut hoitotyön osaamista opiskeluterveydenhuollossa lisäämällä psykiatristen sairaanhoitajien vakansseja terveydenhoitajien vakanssien rinnalle. Opiskeluterveydenhuollossa työskentelee tällä hetkellä 9 psykiatrista sairaanhoitajaa. Laskennallisesti 9 terveydenhoitajan työpanos suuntautuu opiskelijoiden sairaanhoitoon terveysasemilla. Kun kaikki nämä hoitotyön resurssit lasketaan yhteen, mitoitusasetuksen edellyttämä suositustaso toteutuu. Lääkäreiden kohdalla opiskeluterveydenhuollossa puuttuu mitoitussuosituksista 8,4 lääkäriä. Laskennallisesti 8 lääkärin työpanos suuntautuu tällä hetkellä opiskelijoiden sairaudenhoitoon terveysasemilla. Sosiaali- ja  terveysviraston näkemyksen mukaan lääkäreiden määrä on myös siten mitoitussuosituksen tasolla.

Sosiaali- ja terveysvirastossa on koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yhteinen kirjallinen toimintasuunnitelma ja terveystarkastusohjelma (liite 1). Terveystarkastusohjelman sisältö on laaja-alainen ja kattaa laadukkaan terveystarkastusohjelman kriteerit.

Opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusohjelman mukaisesti terveydenhoitaja tekee kaikille lukiossa ja ammatillisessa perus- tai aikuiskoulutuksessa ensimmäistä vuotta opiskeleville terveystarkastuksen. Lääkärintarkastus järjestetään toisen asteen koulutuksessa opiskeleville ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. Opiskeluterveydenhuollon lääkärintarkastus tehdään miespuolisille opiskelijoille sinä vuonna, kun opiskelija on kutsunnanalainen.

Opiskelijalla on aina mahdollisuus hakeutua terveydenhoitajan vastaanotolle ammattikorkeakoulussa. Terveydenhoitajan terveystarkastusta tarjotaan kaikille 1. vuoden ammattikorkeakoulussa opiskeleville. Osa opiskelijoista kutsutaan henkilökohtaisesti terveydenhoitajan tarkastukseen terveyskyselylomakkeen tai sähköisesti lähetetyn terveyskyselyn perusteella. Ammattikorkeakoulussa opiskeleville varataan aika lääkärin vastaanotolle terveydenhoitajan tekemän hoidon tarpeen arvion perusteella. Terveystarkastuksissa korostuvat opiskelijan omien voimavarojen tukeminen, terveyden edistäminen ja ongelmia ehkäisevä työote. Toiminnassa otetaan huomioon monikulttuurisuus ja muut pääkaupunkiseudulliset erityispiirteet. Ammattikorkeakouluissa on jo tällä hetkellä mahdollista järjestää enemmän terveystarkastuksia kuin opiskelijat niihin hakeutuvat.

Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on laadittu hallintokuntien välisenä yhteistyönä.  Sosiaali- ja terveysvirasto on vahvasti mukana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toimeenpanossa. Hyvinvointisuunnitelmaa laadittaessa lähtökohtana oli, että se kattaa myös asetuksen 388/2011 vaatimukset yhtenäisestä toimintaohjelmasta vastuuhenkilöineen. Aluehallintovirasto on sittemmin todennut ratkaisussaan, että toimintaohjelma tulee laatia erikseen. Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto  laatii aluehallintoviraston edellyttämän yhtenäisen toimintaohjelman niin, että se on valmis vuoden 2013 loppuun mennessä. Toimintaohjelmassa määritellään myös vastuuhenkilöt.  Toimintaohjelma laaditaan yhteisesti neuvolatyölle, kouluterveydenhuollolle, opiskeluterveydenhuollolle ja suunterveydenhuollolle ja mukaan pyydetään tärkeimpien yhteistyökumppaneiden edustajat, kuten varhaiskasvatusvirasto, opetusvirasto ja  nuorisoasiainkeskus.

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto ei voi yhtyä AVIn lausunnon kohtaan, jossa todetaan, että henkilöstön riittämättömyys vaarantaa annettavien palvelujen sisällön ja laadun toteutumista sellaisena kuin terveydenhuoltolaki edellyttää. Opiskelijoille on eri ikäkausina tehty lukuisia terveydenhoitajan ja lääkärin suorittamia terveystarkastuksia, joissa terveydentilan poikkeamiin jo on otettu kantaa ja tarvittavat lisätutkimukset ja jatkohoidot on tehty. Lukiolaisille ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille tehdään asetuksen mukaiset tarkastukset. Ammattikorkeakouluopiskelijat ovat täysi-ikäisiä ja osaavat hakeutua hoitoon huomatessaan muutoksia terveydentilassaan.

Ammattikorkeakoulujen osalta sosiaali- ja terveysvirasto toteaa lisäksi, että parhaillaan menossa on kokeilupilotit Seinäjoella ja Lappeenrannassa ammattikorkeakoulun opiskelijoille suunnattavien opiskeluterveydenhuollon palvelujen tuottamista YTHS:n palvelujärjestelmän kautta. Pilotin tulosten perusteella tulee arvioitavaksi, onko ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuoltopalvelujen siirtäminen YTHS:lle toiminnallisesti ja taloudellisesti perusteltua.

Yhteenvetona Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto toteaa, että ottaen huomioon opiskelijoiden käytössä olevat opiskeluterveydenhuollon henkilöstöresurssit ja terveysasemien resurssit, on Helsingillä riittävät ja sosiaali- ja terveysviraston näkemyksen mukaan mitoitussuositusten mukaiset palvelut. Virasto arvioi, että Helsingillä on tarjottavana opiskelijoille keskimääräistä paremmat ja laadukkaammat palvelut verrattuna valtakunnallisiin keskiarvoihin. Toiminnan sisältöjä on kehitetty ja toiminnan laatua seurataan laatumittauksilla. Opiskelijoilla on myös käytössään psykiatristen sairaanhoitajien että terveysasemien lääkäri- ja terveydenhoitajapalvelut.

Lisätiedot

Marketta Kupiainen, hallintoylihoitaja, puhelin: 310 42348

marketta.kupiainen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 17

Faksi

 

Alv.nro

hallintokeskus@hel.fi

http://www.hel.fi/hallintokeskus

+358 9 655 783

 

FI02012566