Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 14/2013 | 1 (1) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kj/8 | |
| 08.04.2013 |
| |
|
|
|
§ 392
Lausunto seudullisesta vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta 2013–2022 ja HSY:n vesihuollon toiminta-alueluonnoksesta 2014
HEL 2013-003207 T 14 04 00
Päätös
Kaupunginhallitus päätti antaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (”HSY”) seuraavan lausunnon seudullisen vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta 2013-2022 ja HSY:n vesihuollon toiminta-alueluonnoksesta 2014:
Helsingin kaupunki pitää pääkaupunkiseudun kaupunkien ja HSY:n vesihuollon kehittämissuunnitelmien valmistumista hyvänä, sillä kaupunkien kasvun edellytyksenä on se, että uusille alueille rakennetaan tarvittavat vesihuoltoverkostot.
Östersundomin vesihuoltojärjestelyt tarkentuvat aikanaan, kun alueen yleispiirteisen maankäytön suunnittelun lähtökohdat vakiintuvat, ja yleis- ja asemakaavoitus etenevät.
Hyvin tärkeätä olisi kuitenkin jo nyt selvittää, mitä vaatimuksia suuri väestönkasvu ja maakunnallisen viemäröintialueen mahdollinen laajeneminen asettavat erityisesti Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että HSY pikaisesti selvittää Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kapasiteettimahdollisuudet ja mahdollisen pääkaupunkiseudun itäosiin tai -puolelle sijoittuvan uuden puhdistamon edellytykset, toiminta-alueen laajennusedellytykset Itä-Uudellamaalla, kapasiteettitarpeen, ja sen missä vaiheessa puhdistamon toteuttaminen olisi ajankohtaista.
Pääkaupunkiseudun ja Espoon vesihuollon kehittämisessä tulisi jatkossa tarkastella uuden Blominmäen jätevedenpuhdistamon merkitystä HSY:n jätevedenpuhdistuksen kokonaiskapasiteetin riittävyyden ja viemäröintialueiden mahdollisen maakunnallisen uudelleenjärjestelyn kannalta.
Vantaan maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa tulee varmistaa Päijänne-tunnelin ja pintaveden hankinnan varajärjestelmän toimivuus ja turvallisuus.
Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa Helsingin virkistys-, rannikko- ja saaristoalueille esitetyt selvitykset olisi tarpeellista toteuttaa. Järjestetty vesihuolto olisi tarpeellista myös näillä alueilla laadukkaiden toimintojen turvaamiseksi ja meriympäristön suojelemiseksi. Kuntien tasapuolisen kohtelun takia näitä erillään tiiviistä kaupunkirakenteesta olevia alueita tulee pyrkiä liittämään HSY:n toiminta-alueeseen, kuten Espoossa ja Vantaalla on jo tehty. Samalla on tärkeää selvittää vaihtoehtoisia, kevyempiä vesihuoltoratkaisuja mm. Vasikkasaaren, Seurasaaren, vapautuvien sotilassaarten ym. varalta yhteistyössä HSY:n, kaupungin ympäristökeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Huussi ry:n kanssa.
Espoon ja Vantaan vesihuollon kehittämissuunnitelmissa suoritettu haja-asutuskohteiden yhteisen vesihuollon toteutusjärjestyksen priorisointi ja rakentamiskustannusten arviointi on tehty yleispiirteisesti ja alustavasti. Jatkossa kunkin kohteen toteuttamisedellytyksistä ja rahoitustavasta neuvotellaan HSY:n ja kaupungin kesken tapauskohtaisesti.
Jotta pääkaupunkiseudun kaikkien kaupunkien haja-asutuskohteiden vesihuoltotarpeet voidaan jatkossa toteuttaa, tulisi HSY:n vesihuollon investointiohjelmaan tätä varten tehtävää varausta kasvattaa selvästi nykyisestä. Kyseinen osa on nykyisellään vain prosentin luokkaa HSY:n vesihuollon kokonaisinvestoinneista.
Pääkaupunkiseudun ja Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelmien kartoille tulee merkitä Helsingin liikuntaviraston ylläpitämien Luukin ja Pirttimäen ulkoilualueiden keskusten liittäminen HSY:n toiminta-alueeseen.
HSY rajasi hulevesiviemäröinnin ja sammutusvesijärjestelmän kehittämissuunnitelman ulkopuolelle. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että nämä yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tärkeät järjestelmät jatkossa otetaan vesihuollon kehittämisen kiinteiksi osa-alueiksi. Etenkin sammutusvesijärjestelmän puutteet haittaavat paikoin uusien toimitilojen rakentamista.
Pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämissuunnitelma on tehty yhteistyössä kaupunkien kanssa. Pääkaupunkiseudun ja kaupunkien vesihuollon kehittämissuunnitelmat ovat yhteneväisiä.
Käsittely
Vastaehdotus:
Hannu Oskala: Lisäys päätösehdotukseen kappaleen 7 loppuun: "Samalla on tärkeää selvittää vaihtoehtoisia, kevyempiä vesihuoltoratkaisuja mm. Vasikkasaaren, Seurasaaren, vapautuvien sotilassaarten ym. varalta yhteistyössä HSY:n, kaupungin ympäristökeskuksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Huussi ry:n kanssa."
Kannattajat: Lasse Männistö
Kaupunginhallitus hyväksyi jäsen Oskalan vastaehdotuksen yksimielisesti.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Atte Malmström, konsernilakimies, puhelin: 310 25472
atte.malmstrom(a)hel.fi
Liitteet
1 | HSYn lausuntopyyntö |
2 | Seudullinen vesihuollon kehittämissuunnitelma |
3 | liite1_Vesihuollon toiminta-alue |
4 | liite2_pääkaupunkiseudun kehittämissuunnitelma |
5 | liite3_priorisointikriteerit |
6 | liite4_vesihuollon kehittäminen toiminta-alueen ulkopuolella |
7 | liite5_pääkaupunkiseudun asuntotuotantohankkeet |
8 | liite6_vesiosuuskuntien ja -yhtymien yhteistoimintamallit |
9 | Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto |
10 | Ympäristökeskuksen lausunto |
11 | Kiinteistöviraston lausunto |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä | Muutoksenhakukielto, valmistelu |
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (”HSY”) seuraavan lausunnon seudullisen vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta 2013-2022 ja HSY:n vesihuollon toiminta-alueluonnoksesta 2014:
Helsingin kaupunki pitää pääkaupunkiseudun kaupunkien ja HSY:n vesihuollon kehittämissuunnitelmien valmistumista hyvänä, sillä kaupunkien kasvun edellytyksenä on se, että uusille alueille rakennetaan tarvittavat vesihuoltoverkostot.
Östersundomin vesihuoltojärjestelyt tarkentuvat aikanaan, kun alueen yleispiirteisen maankäytön suunnittelun lähtökohdat vakiintuvat, ja yleis- ja asemakaavoitus etenevät.
Hyvin tärkeätä olisi kuitenkin jo nyt selvittää, mitä vaatimuksia suuri väestönkasvu ja maakunnallisen viemäröintialueen mahdollinen laajeneminen asettavat erityisesti Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että HSY pikaisesti selvittää Viikinmäen jätevedenpuhdistamon kapasiteettimahdollisuudet ja mahdollisen pääkaupunkiseudun itäosiin tai -puolelle sijoittuvan uuden puhdistamon edellytykset, toiminta-alueen laajennusedellytykset Itä-Uudellamaalla, kapasiteettitarpeen, ja sen missä vaiheessa puhdistamon toteuttaminen olisi ajankohtaista.
Pääkaupunkiseudun ja Espoon vesihuollon kehittämisessä tulisi jatkossa tarkastella uuden Blominmäen jätevedenpuhdistamon merkitystä HSY:n jätevedenpuhdistuksen kokonaiskapasiteetin riittävyyden ja viemäröintialueiden mahdollisen maakunnallisen uudelleenjärjestelyn kannalta.
Vantaan maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa tulee varmistaa Päijänne-tunnelin ja pintaveden hankinnan varajärjestelmän toimivuus ja turvallisuus.
Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelmassa Helsingin virkistys-, rannikko- ja saaristoalueille esitetyt selvitykset olisi tarpeellista toteuttaa. Järjestetty vesihuolto olisi tarpeellista myös näillä alueilla laadukkaiden toimintojen turvaamiseksi ja meriympäristön suojelemiseksi. Kuntien tasapuolisen kohtelun takia näitä erillään tiiviistä kaupunkirakenteesta olevia alueita tulee pyrkiä liittämään HSY:n toiminta-alueeseen, kuten Espoossa ja Vantaalla on jo tehty.
Espoon ja Vantaan vesihuollon kehittämissuunnitelmissa suoritettu haja-asutuskohteiden yhteisen vesihuollon toteutusjärjestyksen priorisointi ja rakentamiskustannusten arviointi on tehty yleispiirteisesti ja alustavasti. Jatkossa kunkin kohteen toteuttamisedellytyksistä ja rahoitustavasta neuvotellaan HSY:n ja kaupungin kesken tapauskohtaisesti.
Jotta pääkaupunkiseudun kaikkien kaupunkien haja-asutuskohteiden vesihuoltotarpeet voidaan jatkossa toteuttaa, tulisi HSY:n vesihuollon investointiohjelmaan tätä varten tehtävää varausta kasvattaa selvästi nykyisestä. Kyseinen osa on nykyisellään vain prosentin luokkaa HSY:n vesihuollon kokonaisinvestoinneista.
Pääkaupunkiseudun ja Espoon vesihuollon kehittämissuunnitelmien kartoille tulee merkitä Helsingin liikuntaviraston ylläpitämien Luukin ja Pirttimäen ulkoilualueiden keskusten liittäminen HSY:n toiminta-alueeseen.
HSY rajasi hulevesiviemäröinnin ja sammutusvesijärjestelmän kehittämissuunnitelman ulkopuolelle. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että nämä yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta tärkeät järjestelmät jatkossa otetaan vesihuollon kehittämisen kiinteiksi osa-alueiksi. Etenkin sammutusvesijärjestelmän puutteet haittaavat paikoin uusien toimitilojen rakentamista.
Pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämissuunnitelma on tehty yhteistyössä kaupunkien kanssa. Pääkaupunkiseudun ja kaupunkien vesihuollon kehittämissuunnitelmat ovat yhteneväisiä.
Esittelijä
HSY on pyytänyt Helsingin kaupungilta lausuntoa seudullisen vesihuollon kehittämissuunnitelmaluonnoksesta 2013-2022 ja HSY:n vesihuollon toiminta-alueluonnoksesta 2014.
Lausunnon antamisen määräaika on ollut 29.3.2013, mutta HSY:n kanssa on sovittu, että Helsingin kaupunki voi toimittaa lausuntonsa 5.4.2013 mennessä.
Vesihuollon kehittämissuunnitelmien laatimisperusteet on sovittu HSY:n perussopimuksen sopimusasiakirjoissa. Sopimuksen mukaan kukin jäsenkunta tekee vesihuoltolain 5 §:n mukaiset kuntakohtaiset kehittämissuunnitelmat oman kuntansa aluetta koskien. Edelleen jäsenkuntien on yhteistyössä HSY:n kanssa laadittava ja pidettävä ajan tasalla kattavaa vesihuollon seudullista kehittämissuunnitelmaa vesihuoltolain 5 §:n periaatteiden mukaisesti.
HSY:n seudullisen vesihuollon kehittämissuunnitelmasta 2013-2022 ja HSY:n vesihuollon toiminta-alueluonnoksesta 2014 on pyydetty lausunnot kaupunkisuunnitteluvirastolta, kiinteistövirastolta, rakennusvirastolta sekä ympäristökeskukselta. Asian valmistelun yhteydessä on sovittu, että kaupunkisuunnitteluvirasto antaa lausunnon kaikkien edellä mainittujen virastojen puolesta, koska kaupunkisuunnitteluviraston teknistaloudellisen toimiston päällikkö Eija Kivilaakso on toiminut puheenjohtajana kaupunginjohtajan johtajistokäsittelyssä (25.4.2012, 44 §) asettamassa vesihuollon kehittämissuunnitelmatyöryhmässä. Työryhmässä on ollut edustus kaikista muistakin virastoista, joilta lausuntoa pyydettiin.
Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto on asian liitteenä nro 9. Ympäristökeskus ja kiinteistövirasto ovat antaneet asiassa omat lausunnot, jotka ovat asian liitteinä nro 10-11.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Atte Malmström, konsernilakimies, puhelin: 310 25472
atte.malmstrom(a)hel.fi
Liitteet
1 | HSYn lausuntopyyntö |
2 | Seudullinen vesihuollon kehittämissuunnitelma |
3 | liite1_Vesihuollon toiminta-alue |
4 | liite2_pääkaupunkiseudun kehittämissuunnitelma |
5 | liite3_priorisointikriteerit |
6 | liite4_vesihuollon kehittäminen toiminta-alueen ulkopuolella |
7 | liite5_pääkaupunkiseudun asuntotuotantohankkeet |
8 | liite6_vesiosuuskuntien ja -yhtymien yhteistoimintamallit |
9 | Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto |
10 | Ympäristökeskuksen lausunto |
11 | Kiinteistöviraston lausunto |
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä | Muutoksenhakukielto, valmistelu |
Tiedoksi
KSV
KV
HKR
Taske
Ympäristökeskus
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 02.04.2013 § 357
Pöydälle 02.04.2013
HEL 2013-003207 T 14 04 00
Päätös
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Esittelijä
kaupunginjohtaja
Jussi Pajunen
Lisätiedot
Atte Malmström, konsernilakimies, puhelin: 310 25472
atte.malmstrom(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 10 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alv.nro |
hallintokeskus@hel.fi | http://www.hel.fi/hallintokeskus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|