§ 112

V Kaj / Valtuutettu Emma Karin aloite Vaasankadun muuttamisesta kävely- tai pihakaduksi

HEL 2012-011875 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa valtuutettu Emma Karin aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Suvi Rämö, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 74325

suvi.ramo(a)hel.fi

Liitteet

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa valtuutettu Emma Karin aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

Valtuutettu Emma Kari ja 22 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Vaasankatu muutettaisiin kävely- tai pihakaduksi.

Kaupunginhallitus viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että Vaasankatu soveltuu toimintojensa, sijaintinsa ja mittakaavansa puolesta keskimääräistä paremmin houkuttelevaksi ja viihtyisäksi kävely-ympäristöksi.

Kaupunginhallitus katsoo, että kävelykatujen lisääminen myös ydinkeskustan ulkopuolella on kannatettava ajatus. Liikennejärjestelyihin käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ei ole kuitenkaan mahdollista toteuttaa uusia kävelykatuja ydinkeskustan ulkopuolelle ainakaan lähivuosina. Vaasankadun palvelutarjonnan ja viihtyvyyden lisäämiseksi voitaisiin tästä huolimatta selvittää yhteistyössä paikallisten yrittäjien ja asukkaiden kanssa, mitä tarpeita Vaasankadun ympäristön edelleen kehittämiseen olisi. Kaupunkisuunnitteluvirasto laatii alkaneella valtuustokaudella kävelyn kehittämisohjelman, jonka myötä tullaan tarkastelemaan keinoja kävelyolosuhteiden edistämiseksi.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Suvi Rämö, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 74325

suvi.ramo(a)hel.fi

Liitteet

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.12.2012 § 487

HEL 2012-011875 T 00 00 03

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa valtuustoaloitteesta kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon.

Lausunto

Helsingin keskustaa kehitettäessä kävelyolojen parantaminen on ollut yksi tärkeimmistä tavoitteista vuosikymmenien ajan. Tavoitteista huolimatta kävelykatujen toteuttaminen on ollut hidasta ja laaja yhtenäinen kävelykeskusta puuttuu kaupungista edelleen.

Ydinkeskustan ulkopuolisella katuverkolla suunnittelun pääpaino on ollut katuympäristön viihtyisyyden parantamisessa ja ajoneuvoliikenteen rauhoittamisessa ilman, että autoilua tai etenkään pysäköintiä kaduilla olisi pyrittykään vähentämään. Kaupunkirakenteen tiivistyessä ydinkeskustan käsite tulee kuitenkin muuttumaan ja kantakaupunkimainen rakenne ulottumaan kauemmaksi. Kallion ja Sörnäisten osalta Kalasatama tulee muodostamaan uuden keskuksen alueelle.

Resurssit jo rakennettujen katujen saneeraukseen ovat lisäksi olleet niin niukkoja, että liikennettä on rauhoitettu etupäässä alentamalla nopeusrajoituksia. Toimintojensa, sijaintinsa ja mittakaavansa puolesta Vaasankadulla on keskimääräistä paremmat edellytykset houkuttelevaksi ja viihtyisäksi kävely-ympäristöksi. Kadulle laadittiin 1989 katuympäristösuunnitelma,  jonka liikenteellisenä tavoitteena oli hidaskatu (nopeusrajoitus 30 km/h). Suunnitelma, joka sisälsi mm. levennetyt jalkakäytävät, puurivit ja ajolinjoja ohjaavan kadunvarsipysäköinnin, toteutettiin vasta 2003. Katu ei siis teknisesti ole uusimisen tarpeessa pitkään aikaan. Leveiden jalkakäytävien, katupuiden ja laadukkaiden materiaalien ansiosta Vaasankatu on nykyiselläänkin jalankulun kannalta suhteellisen viihtyisä. Alueelle on viime vuosina perustettu vilkkaan ravintolakulttuurin ohella myös uusia kivijalkakauppoja, pienyrityksiä, ruokaravintoloita ja kulttuuritoimintaa. Vaasankadulla vietettiin muun muassa Kallion omia joulukadun avajaisia paikallisten yrittäjien ja järjestöjen toimesta.  Palvelutarjonnan ja viihtyvyyden lisäämiseksi voitaisiin selvittää, mitä tarpeita paikallisilla yrittäjillä ja asukkailla Vaasankadun ympäristön edelleen kehittämiseen olisi. 

Kadunvarsipysäköinnin vähentäminen lisäisi sen kävelykatumaista luonnetta.  Asukaspysäköinnin vähentäminen on erittäin vaikeaa, koska viereiselle Helsinginkadulle on suunnitteilla pysäköintiä vähentäviä katuratkaisuja. Paikallisen elinkeinotoiminnan kannalta kävelykaduilla saattaisi olla myönteisiä vaikutuksia, vaikka osa yrittäjistä saattaisi kokea pysäköintijärjestelyjen muuttamisen asioinnin kannalta hankalaksi. Helsingin vilkkain kauppakatu, Aleksanterinkatu, toimii kävelykatuna. Pohjois-Euroopassa on useita hyvin toimivia kauppakatuja, jotka on osoitettu kävelykaduiksi. Mikäli Vaasankadun kehittäminen todetaan tarpeelliseksi, voidaan selvittää, onko mahdollista korvata osa asukaspysäköintipaikoista esimerkiksi lisäämällä viistopysäköintiä lähikaduilla tai muilla keinoin.

Kävelykatujen lisääminen myös ydinkeskustan ulkopuolella on kannatettava ajatus. Sellaiseksi sopisi hyvin myös esimerkiksi Etu-Töölössä Temppeliaukion kirkolle johtava Fredrikinkadun pohjoispää, jonka viihtyisyyttä ja kävelyoloja olisi tärkeää kehittää niin kaupunkilaisten palvelun kuin turisminkin kannalta. Koska vaikutukset ovat paikallisia, myös Kalliossa kävelyolosuhteiden parantaminen edistäisi paikallisten palveluiden ja turismin edellytyksiä.  Vuoden 2013 talousarviossa liikennejärjestelyihin koko kaupungin alueella on kuitenkin varattu vain 2,4 miljoonaa euroa ja vuoteen 2016 ulottuvassa raamissa määräraha niukkenee edelleen, joten sen puitteissa ei ole mahdollista ainakaan lähivuosina toteuttaa uusia kävelykatuja ydinkeskustan ulkopuolelle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on alkavalla valtuustokaudella laatimassa kävelyn kehittämisohjelman. Tämän myötä mm. erilaiset kävelykatualueet ja kävelyn edistäminen tulevat nousemaan käsiteltäväksi kokonaisuutena.

Tiivistelmä

Vaasankadun ympäristöllä voisi olla hyvät edellytykset edelleen kehittyä Kallion keskeisenä kauppa- ja ravintolakatuna. Kehittämisideoita voitaisiin selvittää paikallisten yrittäjien ja asukkaiden kanssa. Kävelykatujen lisääminen myös ydinkeskustan ulkopuolella on kannatettava ajatus, mutta se on lähivuosina haastavaa niukkojen määrärahojen takia. Vaasankatu on rakennettu hidaskaduksi vuonna 2003. Levennettyjen jalkakäytävien, katupuiden ja laadukkaiden materiaalien ansiosta Vaasankatu toimii nykyiselläänkin suhteellisen hyvänä kävely-ympäristönä.

Käsittely

18.12.2012 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Vastaehdotus:
Mari Holopainen: Lautakunta päättänee antaa lausunnon muutettuna seuraavasti:

Lausunto

Helsingin keskustaa kehitettäessä kävelyolojen parantaminen on ollut yksi tärkeimmistä tavoitteista vuosikymmenien ajan. Tavoitteista huolimatta kävelykatujen toteuttaminen on ollut hidasta ja laaja yhtenäinen kävelykeskusta puuttuu kaupungista edelleen.

Ydinkeskustan ulkopuolisella katuverkolla suunnittelun pääpaino on ollut katuympäristön viihtyisyyden parantamisessa ja ajoneuvoliikenteen rauhoittamisessa ilman, että autoilua tai etenkään pysäköintiä kaduilla olisi pyrittykään vähentämään. Kaupunkirakenteen tiivistyessä ydinkeskustan käsite tulee kuitenkin muuttumaan ja kantakaupunkimainen rakenne ulottumaan kauemmaksi. Kallion ja Sörnäisten osalta Kalasatama tulee muodostamaan uuden keskuksen alueelle.

Resurssit jo rakennettujen katujen saneeraukseen ovat lisäksi olleet niin niukkoja, että liikennettä on rauhoitettu etupäässä alentamalla nopeusrajoituksia. Toimintojensa, sijaintinsa ja mittakaavansa puolesta Vaasankadulla on keskimääräistä paremmat edellytykset houkuttelevaksi ja viihtyisäksi kävely-ympäristöksi. Kadulle laadittiin 1989 katuympäristösuunnitelma,  jonka liikenteellisenä tavoitteena oli hidaskatu (nopeusrajoitus 30 km/h). Suunnitelma, joka sisälsi mm. levennetyt jalkakäytävät, puurivit ja ajolinjoja ohjaavan kadunvarsipysäköinnin, toteutettiin vasta 2003. Katu ei siis teknisesti ole uusimisen tarpeessa pitkään aikaan. Leveiden jalkakäytävien, katupuiden ja laadukkaiden materiaalien ansiosta Vaasankatu on nykyiselläänkin jalankulun kannalta suhteellisen viihtyisä. Alueelle on viime vuosina perustettu vilkkaan ravintolakulttuurin ohella myös uusia kivijalkakauppoja, pienyrityksiä, ruokaravintoloita ja kulttuuritoimintaa. Vaasankadulla vietettiin muun muassa Kallion omia joulukadun avajaisia paikallisten yrittäjien ja järjestöjen toimesta.  Palvelutarjonnan ja viihtyvyyden lisäämiseksi voitaisiin selvittää, mitä tarpeita paikallisilla yrittäjillä ja asukkailla Vaasankadun ympäristön edelleen kehittämiseen olisi. 

Kadunvarsipysäköinnin vähentäminen lisäisi sen kävelykatumaista luonnetta.  Asukaspysäköinnin vähentäminen on erittäin vaikeaa, koska viereiselle Helsinginkadulle on suunnitteilla pysäköintiä vähentäviä katuratkaisuja. Paikallisen elinkeinotoiminnan kannalta kävelykaduilla saattaisi olla myönteisiä vaikutuksia, vaikka osa yrittäjistä saattaisi kokea pysäköintijärjestelyjen muuttamisen asioinnin kannalta hankalaksi. Helsingin vilkkain kauppakatu, Aleksanterinkatu, toimii kävelykatuna. Pohjois-Euroopassa on useita hyvin toimivia kauppakatuja, jotka on osoitettu kävelykaduiksi. Mikäli Vaasankadun kehittäminen todetaan tarpeelliseksi, voidaan selvittää, onko mahdollista korvata osa asukaspysäköintipaikoista esimerkiksi lisäämällä viistopysäköintiä lähikaduilla tai muilla keinoin.

Kävelykatujen lisääminen myös ydinkeskustan ulkopuolella on kannatettava ajatus. Sellaiseksi sopisi hyvin myös esimerkiksi Etu-Töölössä Temppeliaukion kirkolle johtava Fredrikinkadun pohjoispää, jonka viihtyisyyttä ja kävelyoloja olisi tärkeää kehittää niin kaupunkilaisten palvelun kuin turisminkin kannalta. Koska vaikutukset ovat paikallisia, myös Kalliossa kävelyolosuhteiden parantaminen edistäisi paikallisten palveluiden ja turismin edellytyksiä.  Vuoden 2013 talousarviossa liikennejärjestelyihin koko kaupungin alueella on kuitenkin varattu vain 2,4 miljoonaa euroa ja vuoteen 2016 ulottuvassa raamissa määräraha niukkenee edelleen, joten sen puitteissa ei ole mahdollista ainakaan lähivuosina toteuttaa uusia kävelykatuja ydinkeskustan ulkopuolelle.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on alkavalla valtuustokaudella laatimassa kävelyn kehittämisohjelman. Tämän myötä mm. erilaiset kävelykatualueet ja kävelyn edistäminen tulevat nousemaan käsiteltäväksi kokonaisuutena.

Tiivistelmä

Vaasankadun ympäristöllä voisi olla hyvät edellytykset edelleen kehittyä Kallion keskeisenä kauppa- ja ravintolakatuna. Kehittämisideoita voitaisiin selvittää paikallisten yrittäjien ja asukkaiden kanssa. Kävelykatujen lisääminen myös ydinkeskustan ulkopuolella on kannatettava ajatus, mutta se on lähivuosina haastavaa niukkojen määrärahojen takia. Vaasankatu on rakennettu hidaskaduksi vuonna 2003. Levennettyjen jalkakäytävien, katupuiden ja laadukkaiden materiaalien ansiosta Vaasankatu toimii nykyiselläänkin suhteellisen hyvänä kävely-ympäristönä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti ilman äänestystä hyväksyä jäsen Holopaisen vastaehdotuksen.

11.12.2012 Pöydälle

Esittelijä

liikennesuunnittelupäällikkö

Ville Lehmuskoski

Lisätiedot

Leena Silfverberg, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37091

leena.silfverberg(a)hel.fi