Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

4/2013

1 (1)

Kaupunginhallitus

 

 

 

 

Kj/18

 

28.01.2013

 

 

 

 

 

 

§ 111

V Kaj / Valtuutettu Mari Holopaisen aloite selvityksen tekemisestä maa- ja kelluvista uimaloista

HEL 2012-011882 T 00 00 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa valtuutettu Mari Holopaisen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Suvi Rämö, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 74325

suvi.ramo(a)hel.fi

Liitteet

1

Valtuutettu Mari Holopaisen aloite

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee katsoa valtuutettu Mari Holopaisen aloitteen loppuun käsitellyksi.

Esittelijä

Valtuutettu Mari Holopainen ja 27 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki selvittäisi uuden maauimalan ja kelluvien uimaloiden rakentamismahdollisuudet ja sijaintipaikat Helsingissä.

Kaupunginhallitus viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että uuden maauimalan sijoittaminen on ollut esillä kaupunkisuunnitteluviraston ja liikuntaviraston yhteistyökokouksissa, ja uusille merenrannan projektialueille on tehty tilavarauksia kiinteille merivesiuimaloille ja kelluville uimaloille.

Pirkkolan liikuntapuiston asemakaavaluonnoksessa esitetään varaukset uimahallin laajennuksen lisäksi maauimalan tyyppiselle ulkona sijaitsevalle uima-altaalle. Hernesaaren osayleiskaava mahdollistaa merivesiuimalan ja siihen liittyvän saunakeskuksen rakentamisen. Kalasataman osalta ajatus on, että jossakin Kalasataman eteläisimmässä kärjessä, esimerkiksi Hanasaaressa olisi mahdollisuus toteuttaa vastaavanlainen merivesiuimala kuin Hernesaareen on kaavailtu. Arabianrantaan on suunniteltu kelluvaa uimalaa rantapuistoon. Myös Kruunuvuorenrannan Varisluodonlahdelle on varattu tilaa kelluvalle uimalalle. Östersundom voisi sopia uuden maauimalan sijoituspaikaksi, sillä sinne ei ole mahdollista saada kaikille alueille uimarantoja.

Kaupunginhallitus katsoo, että maauimalat ja kelluvat uimalat ovat houkuttelevia palveluita kaupunkilaisille ja niiden lisääminen olisi varmasti perusteltua kaupungin väkiluvun kasvaessa. Kaupunginhallitus katsoo kuitenkin, ettei uusien maauimaloiden sijoittamisesta ole tarpeen käynnistää erillistä selvitystä, vaan mahdollisuuksia maauimaloiden sijoittamiseksi tarkastellaan sopivien kaavahankkeiden sekä yleiskaavan alueellisten liikunta- ja vapaa-ajan tarpeiden arvioinnin yhteydessä. Kelluvan uimalan rakentaminen myös yksityisen tahon toteuttamana hankkeena on kannatettavaa.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Suvi Rämö, vs. apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 74325

suvi.ramo(a)hel.fi

Liitteet

1

Valtuutettu Mari Holopaisen aloite

Päätöshistoria

Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.11.2012 § 409

HEL 2012-011882 T 00 00 03

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Maauimalat ja kelluvat uimalat ovat houkuttelevia palveluita kaupunkilaisille ja niiden lisääminen olisi varmasti perusteltua Helsingin väkiluvunkin kasvaessa.

Tämä myös palauttaisi Helsingin mainetta vanhana kylpyläkaupunkina. Uuden maauimalan sijoittamista ei ole viime vuosina erityisesti selvitetty kaupunkisuunnitteluvirastossa. Asia on kuitenkin ollut esillä kaupunkisuunnitteluviraston ja liikuntaviraston yhteistyökokouksissa, ja uusille projektialueille on tehty tilavarauksia merivesiuimaloille ja kelluville uimaloille.

Pääkaupunkiseudulla ei tällä hetkellä ole Helsingin Uimastadionin ja Kumpulan lisäksi muita maauimaloita, mutta Pirkkolan liikuntapuiston alueella sijaitsee hiekkapohjainen, vedenkäsittelylaitteistolla ja vesiliukumäellä varustettu uima-allas, ns. plotti, joka on hyvin suosittu lasten ja nuorten keskuudessa. Espoon Leppävaaraan on valmistumassa uimahallin yhteyteen maauimala vuonna 2015 tai 2016, mikä parantaa palvelutarjontaa ainakin läntisen Helsingin osalta.

Uusi maauimala voisi toimia vahvana vetovoimaisuustekijänä alueella, jolla ei ole uimarantoja tai muuten kattavia virkistyspalveluita. Uuden maauimalan sijoittamisessa tulee myös huomioida sen hyvä saavutettavuus julkisella liikenteellä. Toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista olisi sijoittaa maauimalatoimintoja uimahallien yhteyteen.

Pirkkolan liikuntapuiston asemakaavoitus on parhaillaan käynnissä, ja se tehdään 1995 valmistuneen yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaavaluonnoksessa esitetään varaukset uimahallin laajennuksen lisäksi maauimalan tyyppiselle ulkona sijaitsevalle uima-altaalle.

Helsingin merenranta-alueille on ideoitu ja kaavoitettu useita rannalle sijoittuvia, kiinteitä meriuimaloita tai kelluvia uimaloita. Kelluvan uimalan etuna on, että sitä voisi periaatteessa myös siirtää paikasta toiseen, sijoitusrannalla vaaditaan kuitenkin sähkö-, vesi ja viemäriliitännät. Varustetasosta riippuen kelluva uimala voi toimia myös talviuintipaikkana.

Hernesaaren osayleiskaava mahdollistaa merivesiuimalan ja siihen liittyvän saunakeskuksen rakentamisen. Kalasataman osalta ajatus on, että jossakin Kalasataman eteläisimmässä kärjessä, esimerkiksi Hanasaaressa olisi mahdollisuus toteuttaa vastaavanlainen merivesiuimala kuin Hernesaareen on kaavailtu. Arabianrantaan on suunniteltu kelluvaa uimalaa rantapuistoon. Myös Kruunuvuorenrannan Varisluodonlahdelle on varattu tilaa kelluvalle uimalalle. Östersundom voisi sopia uuden maauimalan sijoituspaikaksi, sillä sinne ei ole mahdollista saada kaikille alueille uimarantoja.

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että uuden maauimalan sijoittamisesta ei ole tarpeen käynnistää erillistä selvitystä. Tämä näkökulma pidetään mukana sopivissa kaavahankkeissa sekä yleiskaavan alueellisten liikunta- ja vapaa-ajan tarpeiden arvioinnin yhteydessä.

Esittelijä

yleiskaavapäällikkö

Rikhard Manninen

Lisätiedot

Crista Toivola, arkkitehti, puhelin: +358931037334

crista.toivola(a)hel.fi

 

Liikuntalautakunta 09.10.2012 § 171

HEL 2012-011882 T 00 00 03

Päätös

Liikuntalautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Helsingissä on kaksi vuoden 1952 Olympialaisiin valmistunutta maauimalaa: Uimastadion ja Kumpulan maauimala. Uimastadion on peruskorjattu vuosina 1993 - 1995 ja Kumpulan maauimala vuosina 2003 - 2005. Pääkaupunkiseudulla ei ole muita maauimaloita, mutta Espoon Leppävaaraan on suunnitelmien mukaan valmistumassa uimahallin yhteyteen maauimala vuonna 2015 tai 2016.

Uimastadion oli tänä kesänä avoinna 7.5. - 16.9. ja Kumpulan maauimala 28.5. - 26.8. Maauimaloiden vuosittaiset kävijämäärät ovat viime vuosina olleet

                    Uimastadion            Kumpula
2010            263 229                   133 363
2011            275 467                   121 157
2012            234 914                   105 538

Maauimaloiden lisäksi Pirkkolassa on ulkona oleva hiekkapohjainen uima-allas - ns. plotti - johon on rakennettu vedenkäsittelylaitteet ja vesiliukumäki. Vanhan pukusuojarakennuksen tilalle rakennettiin vuonna 2007 uusi pukusuojarakennus, jossa on myös saniteettitilat ja kioski. Vaikka plotti on enimmillään vain runsaan metrin syvyinen, se on ollut etenkin lasten ja nuorten suosima kesäkeidas. Plotilla oli tänä kesänä 15 209 kävijää.

Kesäisin Helsingissä on uintimahdollisuus myös 28 rannalla, joista 15 on valvottuja.

Liikuntaviraston teettämänä valmistui 1995 Pirkkolan liikuntapuiston yleissuunnitelma, johon sisältyy osana luonnos Pirkkolan nykyisen uimahallin laajennukseksi. Uimahallin eteläpuolelle on kaavailtu myös maauimalan tyyppistä ulkona olevaa uima-allasta. Näitä koskevat varaukset on myös esitetty valmisteilla olevaan Pirkkolan liikuntapuistoa koskevaan asemakaavaluonnokseen.

Liikuntatoimen taloussuunnitelmassa vuosille 2013 - 2017 ei ole osoitettu investointimäärärahoja uuden maauimalan rakentamiseen.

Toiminnallisesti ja taloudellisesti olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa mahdollinen uusi maauimala jonkun nykyisen uimahallin - erityisesti Pirkkolan - yhteyteen. Tulevina vuosina myös kehittyvä Östersundomin alue voisi toimia uuden maauimalan sijoituspaikkana.

Kelluva uimala on yksinkertaisimmillaan ponttoneilla reunustettu lasikuituallas. Hyvin varustellun uimalan ponttoneille voidaan sijoittaa esimerkiksi pukuhuoneita, suihkuja, saunoja, vedenpuhdistuslaitteistot ja kioski. Uimala voidaan myös varustaa siten, että se voi toimia talviuintipaikkana. Uimala tarvitsee sijoitusrannalleen sähkö-, vesi- ja viemäriliitännät. Kelluvan uimalan eräs hyvä puoli on se, että se voidaan niin haluttaessa siirtää uuteen sijoituspaikkaan. Puhtaissa vesissä voidaan myös käyttää merivettä, jolloin umpinaisen altaan tilalle asennetaan vettä läpäisevä turvakehikko.  Erityisesti vaikeissa rantaolosuhteissa kelluva uimala on edullinen ratkaisu. Kelluvalle uimalalle löytyy kotimainen valmistaja, joka on toimittanut kelluvia uimaloita muuallekin, esimerkiksi varsin suositun Kööpenhaminaan.

Liikuntatoimi on esittänyt liikuntaviraston investointiohjelmaan kelluvia uimaloita Vanhankaupunginlahdelle Verkkosaarenrantaan sekä Hernesaareen, mutta ohjelmien jatkokäsittelyvaiheissa ne on karsittu pois.

Esittelijä

liikuntajohtaja

Anssi Rauramo

Lisätiedot

Mia Savolainen, hallintosihteeri, puhelin: 310 87812

Turo Saarinen, osastopäällikkö, puhelin: 310 87801

turo.saarinen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 10

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 17

Faksi

 

Alv.nro

hallintokeskus@hel.fi

http://www.hel.fi/hallintokeskus

+358 9 655 783

 

FI02012566