Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 43/2012 | 1 (1) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Sj/3 | |
| 03.12.2012 |
| |
|
|
|
§ 1375
Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi: uuden kulttuurihankkeen sijoittaminen metroradan varteen
HEL 2011-010845 T 00 00 03
Päätös
Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.12.2011 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Esittelijä
apulaiskaupunginjohtaja
Ritva Viljanen
Lisätiedot
Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683
hannu.hyttinen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Rantasen toivomusponsi, Kvsto 14.12.2011 asia 15 |
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 14.12.2011 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Esittelijä
Hyväksyessään 14.12.2012 Helsingin kaupungin kulttuuristrategian vuosiksi 2012 - 2017 kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:
"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kunkin uuden kulttuurihankkeen kohdalla arvioidaan myös mahdollisuutta sijoittaa se kantakaupungin ulkopuolelle, erityisesti metroradan varteen Itä-Helsinkiin (Tuomas Rantanen, äänin 53- 30 tyhjää - 2 pois ).
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Asiassa on saatu kulttuuri- ja kirjastolautakunnan (18.9.2012) ja kaupunkisuunnittelulautakunnan (18.9.2012) lausunnot, joissa todetaan mm. seuraavaa:
Helsingin keskustan ja kantakaupungin alueella on sijoitettuna useita kansallisia taide- ja kulttuurilaitoksia, samoin kuin kaupungin omia kulttuuritaloja.
Helsingin kaupunki on tämän kehityksen rinnalla jo useiden vuosikymmenten ajan sijoittanut kaupungin omia kulttuuritoimintoja keskusta-alueen lisäksi kantakaupungin ulkopuolelle. Kulttuurihankkeilla on ollut ja on edelleen tärkeä rooli erilaisten uusien ja uudistusta kaipaavien alueiden profiloinnissa.
Helsingillä on joukko alueellisia kulttuurikeskuksia, joiden toiminnassa yhdistyy monta kulttuuritoimintaa ja samalla nämä talot ovat tärkeä osa paikalliskulttuuria. Näitä taloja ovat Kanneltalo, Malmitalo, Stoa ja Vuotalo. Lisäksi kaupunki rahoittaa asukastaloja ja matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa esimerkiksi Mellunmäessä ja Kontulassa. Kaupunginkirjaston toimipisteet levittäytyvät laajalti eri kaupunginosiin.
Kaupunginkirjaston toiminnassa on metroradan varrella sekä vahvoja toimintoja että kehittämisen tarvetta. Stoassa ja Vuotalossa toimivat Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastot kuuluvat kaupunginkirjaston suurimpiin ja ahkerimmin käytettyihin. Kontulan ostoskeskuksessa sijaitseva Kontulan kirjasto on avattu 3.9. täysin uusittuna. Myllypuron lehtisali siirtyi joulukuussa 2011 uuteen Myllypuron ostoskeskukseen. Samassa yhteydessä sen toimintakonsepti muutettiin Myllypuron mediakirjastoksi. Suunnitteilla oleva Herttoniemen kirjaston siirtyminen Herttoniemen metroaseman uudisrakennukseen toisi kirjaston palvelut myös Herttoniemenrannan asukkaiden läheisyyteen. Lisäksi kaupunginkirjasto on 1980-luvun lopulta alkaen esittänyt kirjaston perustamista Mellunmäkeen nimenomaan metroaseman läheisyyteen. Samaan yhteyteen voisi liittyä myös Mellarin kulttuuritila.
Jatkossa kulttuurikeskus pyrkii edesauttamaan kulttuuripalvelujen järjestämistä enenevässä määrin avustustoiminnan kautta sen sijaan, että toteuttaisi sellaisia uusia kulttuurikeskuksia, joiden toiminnasta kaupunki olisi yksinomaisessa vastuussa. Kulttuuritoimintaa metroradan varrella on tuettu esimerkiksi kulttuurin avustusjärjestelmän kautta.
Kaikkien uusien kulttuurihankkeiden toteuttamisedellytyksiä tullaan arvioimaan aloitteen esittelemällä tavalla myös alueellisista näkökulmista. Elävän keskustan lisäksi riittävän monipuoliset kulttuurin lähipalvelut on tärkeätä turvata. Lisäksi on painotettava, että kulttuuripalvelut ovat hyvin kaupunkilaisten saavutettavissa eri ikä- ja väestöryhmille joukkoliikennettä käyttäen, sijaitsivatpa ne keskustassa tai kantakaupungin ulkopuolella.
Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa mm. seuraavaa:
Kulttuurihankkeitten aluetarpeet ja eri sijoitusmahdollisuudet otetaan huomioon sekä laaja-alaisessa maankäytön suunnittelussa että yksittäisiä hankkeita koskevien asemakaavojen ja asemakaavan muutosten valmistelussa.
Osa kulttuuripalveluhankkeista on keskustahakuisia, ja osa puolestaan on sijoitettavissa muille paikoille hyvien liikenneyhteyksien piirissä. Kulttuuripalvelujen sijoittaminen myös esikaupunkeihin tukee tasapainoista kaupunkikehitystä ja antaa uutta sisältöä tiivistyvälle kaupunkirakenteelle.
Kaupunkisuunnitteluvirastolla on valmiudet osallistua toivomusponnessa tarkoitettuun sijaintisuunnitteluun. Viime kädessä sijaintiperusteet määrittelee kuitenkin hankkeen omistaja.
Itä-Helsingissä on runsaasti kulttuurihankkeiden sijoitusmahdollisuuksia sekä valmiissa asemakaavoissa että lähivuosina valmisteltavissa asemakaavamuutoksissa.
Herttoniemen keskuksessa Itäväylän ja Suunnittelijankadun liittymän itäpuolella oleva rakentamaton kaupungin tontti kaavoitetaan lähivuosina erilaisille keskustatoiminnoille. Rakennusoikeus tällä tontilla on nyt 22 000 k-m2. Jo kaavamuutosehdotuksina olevissa kolmessa muussa metroaseman lähikorttelissa palvelutilat toteutettaneen myymälöinä ja julkisina paikallispalveluina.
Itäkeskuksessa on lähinnä Itäväylän tuntumassa useita kaavoitushankkeita, joiden tilaohjelmaan saattaa tarkemmin tarkasteltuna sopia myös merkittävämpää kulttuuritilaa.
Myllypuron keskuksessa on valmis asemakaava, jonka toimitilakortteleissa (KTY) on Metropolia-ammattikorkeakoulun tarpeiden jälkeen vapaana suuruusluokaltaan 90 000 k-m2 rakennusoikeutta. Tähän lukuun sisältyy myös joitakin vuosia ammattiopetuksen väistötilana olleen entisen voimalaitoksen uudiskäyttö.
Kontulan keskuksen asemakaavaluonnoksessa ja Mellunmäen keskuksen asemakaavaehdotuksessa on pienempiä julkisten palvelujen varauksia.
Vuosaaren keskustan kehittämisen yhteydessä voidaan varata tiloja esimerkiksi Mosaiikkikorttelin alueelta tai mahdollistaa Vuotalon laajentaminen Vuosaarentien suuntaan.
Esittelijä
apulaiskaupunginjohtaja
Ritva Viljanen
Lisätiedot
Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683
hannu.hyttinen(a)hel.fi
Liitteet
1 | Rantasen toivomusponsi, Kvsto 14.12.2011 asia 15 |
Päätöshistoria
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 18.09.2012 § 131
HEL 2011-010845 T 00 00 03
Päätös
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon:
Helsingin keskustan ja kantakaupungin alueella on sijoitettuna useita kansallisia taide- ja kulttuurilaitoksia, samoin kuin kaupungin omia kulttuuritaloja. Tällainen keskittyminen johtuu useista eri syistä. Monien mielestä se voi myös olla luonnollinen osa urbaania kaupunkikulttuuria.
Helsingin kaupunki on tämän kehityksen rinnalla jo useiden vuosikymmenten ajan sijoittanut kaupungin omia kulttuuritoimintoja keskusta-alueen lisäksi kantakaupungin ulkopuolelle. Kulttuurihankkeilla on ollut ja on edelleen tärkeä rooli erilaisten uusien ja uudistusta kaipaavien alueiden profiloinnissa.
Helsingillä on joukko alueellisia kulttuurikeskuksia, joiden toiminnassa yhdistyy monta kulttuuritoimintaa ja samalla nämä talot ovat tärkeä osa paikalliskulttuuria. Näitä taloja ovat Kanneltalo, Malmitalo, Stoa ja Vuotalo. Lisäksi kaupunki rahoittaa asukastaloja ja matalan kynnyksen kulttuuritoimintaa esimerkiksi Mellunmäessä ja Kontulassa.
Kaupunginkirjaston toimipisteet levittäytyvät laajalti eri kaupunginosiin.
Kaupunginkirjaston toiminnassa on metroradan varrella sekä vahvoja toimintoja että kehittämisen tarvetta. Stoassa ja Vuotalossa toimivat Itäkeskuksen ja Vuosaaren kirjastot kuuluvat kaupunginkirjaston suurimpiin ja ahkerimmin käytettyihin. Kontulan ostoskeskuksessa sijaitseva Kontulan kirjasto on avattu 3.9. täysin uusittuna. Myllypuron lehtisali siirtyi joulukuussa 2011 uuteen Myllypuron ostoskeskukseen. Samassa yhteydessä sen toimintakonsepti muutettiin Myllypuron mediakirjastoksi. Suunnitteilla oleva Herttoniemen kirjaston siirtyminen Herttoniemen metroaseman uudisrakennukseen toisi kirjaston palvelut myös Herttoniemenrannan asukkaiden läheisyyteen. Lisäksi kaupunginkirjasto on 1980-luvun lopulta alkaen esittänyt kirjaston perustamista Mellunmäkeen nimenomaan metroaseman läheisyyteen. Samaan yhteyteen voisi liittyä myös Mellarin kulttuuritila.
Jatkossa kulttuurikeskus pyrkii edesauttamaan kulttuuripalvelujen järjestämistä enenevässä määrin avustustoiminnan kautta sen sijaan, että toteuttaisi sellaisia uusia kulttuurikeskuksia, joiden toiminnasta kaupunki olisi yksinomaisessa vastuussa. Kulttuuritoimintaa metroradan varrella on tuettu esimerkiksi kulttuurin avustusjärjestelmän kautta.
Kaikkien uusien kulttuurihankkeiden toteuttamisedellytyksiä tullaan arvioimaan aloitteen esittelemällä tavalla myös alueellisista näkökulmista. Elävän keskustan lisäksi riittävän monipuoliset kulttuurin lähipalvelut on tärkeätä turvata. Lisäksi on painotettava, että kulttuuripalvelut ovat hyvin kaupunkilaisten saavutettavissa eri ikä- ja väestöryhmille joukkoliikennettä käyttäen, sijaitsivatpa ne keskustassa tai kantakaupungin ulkopuolella.
Käsittely
18.09.2012 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan
Esittelijä muutti esitystään seuraavasti:
Ensimmäisen kappaleen loppu jaetaan eri virkkeisiin seuraavasti: Tällainen keskittyminen johtuu useista eri syistä. Monien mielestä se voi myös olla luonnollinen osa urbaania kaupunkikulttuuria.
Viimeisen kappaleen ensimmäistä lausetta muutettiin seuraavasti: Kaikkien uusien kulttuurihankkeiden toteuttamisedellytyksiä tullaan arvioimaan aloitteen esittelemällä tavalla myös alueellisista näkökulmista.
Lautakunta hyväksyi muutokset yksimielisesti.
Esittelijä
vs. kulttuurijohtaja
Veikko Kunnas
Lisätiedot
Satu Silvanto, kulttuurisuunnittelija, puhelin: 310 32988
satu.silvanto(a)hel.fi
Kaupunkisuunnittelulautakunta 18.09.2012 § 313
HEL 2011-010845 T 00 00 03
Päätös
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Yleistä
Kulttuurihankkeitten aluetarpeet ja eri sijoitusmahdollisuudet otetaan huomioon sekä laaja-alaisessa maankäytön suunnittelussa että yksittäisiä hankkeita koskevien asemakaavojen ja asemakaavan muutosten valmistelussa.
Osa kulttuuripalveluhankkeista on keskustahakuisia, ja osa puolestaan on sijoitettavissa muille paikoille hyvien liikenneyhteyksien piirissä. Kulttuuripalvelujen sijoittaminen myös esikaupunkeihin tukee tasapainoista kaupunkikehitystä ja antaa uutta sisältöä tiivistyvälle kaupunkirakenteelle.
Kaupunkisuunnitteluvirastolla on valmiudet osallistua toivomusponnessa tarkoitettuun sijaintisuunnitteluun. Viime kädessä sijaintiperusteet määrittelee kuitenkin hankkeen omistaja.
Itä-Helsinki
Itä-Helsingissä on runsaasti kulttuurihankkeiden sijoitusmahdollisuuksia sekä valmiissa asemakaavoissa että lähivuosina valmisteltavissa asemakaavamuutoksissa.
Herttoniemen keskuksessa Itäväylän ja Suunnittelijankadun liittymän itäpuolella oleva rakentamaton kaupungin tontti kaavoitetaan lähivuosina erilaisille keskustatoiminnoille. Rakennusoikeus tällä tontilla on nyt 22 000 k-m2. Jo kaavamuutosehdotuksina olevissa kolmessa muussa metroaseman lähikorttelissa palvelutilat toteutettaneen myymälöinä ja julkisina paikallispalveluina.
Itäkeskuksessa on lähinnä Itäväylän tuntumassa useita kaavoitushankkeita, joiden tilaohjelmaan saattaa tarkemmin tarkasteltuna sopia myös merkittävämpää kulttuuritilaa.
Myllypuron keskuksessa on valmis asemakaava, jonka toimitilakortteleissa (KTY) on Metropolia-ammattikorkeakoulun tarpeiden jälkeen vapaana suuruusluokaltaan 90 000 k-m2 rakennusoikeutta. Tähän lukuun sisältyy myös joitakin vuosia ammattiopetuksen väistötilana olleen entisen voimalaitoksen uudiskäyttö.
Kontulan keskuksen asemakaavaluonnoksessa ja Mellunmäen keskuksen asemakaavaehdotuksessa on pienempiä julkisten palvelujen varauksia.
Vuosaaren keskustan kehittämisen yhteydessä voidaan varata tiloja esimerkiksi Mosaiikkikorttelin alueelta tai mahdollistaa Vuotalon laajentaminen Vuosaarentien suuntaan.
Esittelijä
asemakaavapäällikkö
Olavi Veltheim
Lisätiedot
Kari Piimies, toimistopäällikkö, puhelin: 310 37327
kari.piimies(a)hel.fi
Marko Härkönen, projektipäällikkö, puhelin: 310 37229
marko.harkonen(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alv.nro |
hallintokeskus@hel.fi | http://www.hel.fi/hallintokeskus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|