Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

34/2012

1 (1)

Kaupunginhallitus

 

 

 

 

Kaj/5

 

01.10.2012

 

 

 

 

 

 

§ 1092

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdystä valituksesta Haagan ns. Isonnevan alueen asemakaava-asiassa (nro 11938)

HEL 2011-007019 T 10 03 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon.

Kaupunginhallitus pyytää valituksen hylkäämistä ja lisäksi valituksen tutkimatta jättämistä eräältä osin jäljempänä mainituin perustein.

Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 9.5.2012 (110 §) 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) kortteleiden nro 29005–29008, korttelin nro 29009 tonttien nro 1–4, kortteleiden nro 29012–29014, korttelin nro 29026 tontin nro 7, korttelin nro 29075 tonttien nro 1 ja 4–9, kortteleiden nro 29076, 29077, 29079, 29091 ja 29093–29096, korttelin nro 29100 tonttien nro 1 ja 2 sekä virkistys-, urheilu-, katu- ja liikennealueiden sekä yleisen pysäköintialueen asemakaavan muutoksen nro 11938. 

********** on valittanut valtuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus koskee liikuntapuiston rakentamista Haagan puistoon ja puiston ulkoilualueen pienentymistä, nykyisen urheilukentän alueen muuttamista asuinkortteliksi sekä asemakaavan muutoksen aiheuttamaa liikenteen lisäystä.

Valitusoikeus ja määräajan noudattaminen

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 § 1 momentin mukaan muutosta asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan siten kuin kuntalaissa säädetään. Kuntalain 92 §:n mukaan valitusoikeus on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsenellä.

Muutoksenhakija on helsinkiläinen ja hänellä on asiassa valitusoikeus.

Kuntalain 93 §:n mukaan valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. MRL 188 §:n 5 momentin mukaan kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 §:n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville.

Kaupunginvaltuuston 9.5.2012 päivätty pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä 18.5.2012. Valitus on toimitettu hallinto-oikeudelle 15.6.2012. Valitus on siten tehty määräajassa.

Valituksen hylkääminen ja tutkimatta jättäminen

Kaupunginhallitus pyytää jäljempänä esitettävin perustein valituksen hylkäämistä. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt MRL:n asemakaavaa koskevien sisältövaatimusten tai menettelysäännösten vastaisesti. Kaava perustuu lain edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Päätös on muiltakin osin lain mukainen. Kaupunginhallitus pyytää lisäksi valituksen tutkimatta jättämistä siltä osin kun se kohdistuu päätöksen ja siihen sisältyvien kaavaratkaisujen tarkoituksenmukaisuuteen.

Koska kysymys on MRL 188 §:n 2 momentissa tarkoitetusta asuntorakentamisen ja muuten yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottavasta asemakaavasta, kaupunginhallitus pyytää valituksen käsittelemisestä kiireellisenä.

Liikuntapuisto

Valituksessa todetaan, että Haagan puisto on elintärkeä ulkoilualue haagalaisille. Suunnitellun liikuntapuiston rakentamisen jälkeen Haagaan puistoon jää hyvin vähän vapaata tilaa. Liikuntapuisto on esitetty rakennettavaksi keskelle Haagan puistoa, mikä rikkoo puiston. Valittajan mukaan yleiseksi jäävä alue on puustoa ja puiston reunamaita, joka pensaiden, niittämättömien villikukkien ja puiden täyttämänä laskeutuu mäen rinnettä alas kadulle. Näillä alueilla ei voi oleilla, etenkin kun osa jäljelle jäävästä alueesta on koirapuiston käytössä. Alueella on myös vanha urheilukenttä, joka on ehkä käyttämätön. Liikuntapuiston rakentamisen jälkeen ulkoilualueiksi jäävät vain kadut ja talojen pihat.

Valittaja ei ole saanut vastausta kysymykseen, miten aktiivisessa käytössä suunniteltu liikuntapuisto tulisi olemaan. Valittajan mukaan puisto olisi käytössä vain koulutuntien aikana. Kesällä se olisi käyttämätön. Valituksen mukaan liikuntapuistoa kannattavat vain koulut.

Kaupunginhallitus toteaa, että MRL 54 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset mm. terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Kaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Asemakaavan valmistelun taustaksi laaditun maiseman ja virkistyksen yleissuunnitelman mukaan kaavaan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU) merkitylle alueelle Haagan puiston keskelle suunnitellaan liikuntapuisto täydentämällä nykyistä puistoa.  Haagan leikkipuisto jää nykyiselle paikalle osaksi puistokokonaisuutta (VK). Haagan puisto supistuu 1,3 ha eli 17 % liikuntapuiston rakentamisen jälkeen. Haagan puistoa jää kaava-alueelle noin 6,4 ha, josta vapaa-alan pinta-ala, kentät pois lukien, tulee edelleenkin olemaan lähes 4 ha.

Haagan puisto on kokonaan suon päälle rakennetulla täyttömaalla. Asemakaavassa liikuntapuiston (VU) alueelle merkityt mm. urheilukenttien, katsomon ja pysäköintipaikan varaukset ovat ohjeellisia.

Kun kysymyksessä oleva asemakaava on saanut lainvoiman, laaditaan Haagan puistoon MRL 90 ja 85 §:n mukainen suunnitelma, jossa oleskeluun osoitetaan nykyistä suurempi osa puistosta. Mainittujen lainkohtien mukaan mm. virkistyskäytön ja kaupunkikuvan kannalta erittäin merkittävänä pidettävä puisto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset (MRL 90 §:n yksityiskohtaiset perustelut HE 101/1998).

Tuleva Haagan puisto on laaja puistokokonaisuus, johon kuuluvat liikuntapuisto (VU), leikkipuisto (VK) ja puistoon johtavat raitit Eliel Saarisen polku, Loja Saarisen polku ja Lärkanin polku. Liikuntapuisto palvelee kaiken ikäisiä kaupunkilaisia. Liikuntapuisto on alue, jossa luonto, kasvillisuus ja tiedossa olevien tarpeiden vuoksi suunnitellut ja tarkoituksenmukaisesti rakennetut erilaiset liikunta- ja liikkumispaikat muodostavat harmonisen kokonaisuuden ja jossa ihmisellä on vapaus liikkua sekä kehittää henkistä ja fyysistä hyvinvointiaan.

Vaikka kaavoitettujen puistoalueiden pinta-ala vähenee, niiden toiminnallinen tarjonta paranee ja alueet peruskorjataan/rakennetaan puistoiksi. Liikuntapuistoon sijoitetaan tämänhetkisen tiedon mukaan mm. 1 - 2 valaistua jalkapallon tekonurmikenttää junioritoimintaan, monitoimikaukalo ympärivuotiseen käyttöön (jääkiekko, koripallo, käsipallo, lentopallo, sähly yms.), kolme-neliratainen juoksusuora, joka on varustettu pituushyppypaikalla, kuulantyöntöpaikka, ulkoliikuntaan soveltuva kuntovälineistö junioreista senioreihin sekä tekniikkarata nuorille. Kaavassa on lisäksi varaus pukusuoja-/huoltorakennukselle, joka on tarkoitettu koulujen, asukkaiden ja kaikkien liikuntapuiston käyttäjien käyttöön sekä katsomolle. Liikuntapuistoon yhdistetään kaksi pienempää kenttää eteläpuolelta.

Liikuntapuisto on tarjonnaltaan laajempi kuin pelkkä urheilukenttä. Siellä on mahdollisuus harjoittaa useita erilaisia liikuntalajeja. Luonnollisesti liikuntapuisto on avoin kaikille eri-ikäisille kaupunkilaisille. Välittömästi liikuntapuiston eteläpuolella on leikkipuisto liukumäkineen ja vesialtaineen.

Liikuntapuistoon sekä leikkipuistoon jää edellä todetun mukaisesti myös vapaata puistoaluetta, auringonottonurmea ja puistoluontoa, jossa voi kävellä ja retkeillä. Lisäksi nykyiset kävely-yhteydet puistoalueella säilyvät. Kaavamuutoksen toteuduttua koko puisto, mukaan lukien sen hoitamattomat osat, tulee käyttöön kun alueet hoidetaan puistomaisesti.

Ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet siten lisääntyvät puistojen rakentamisen johdosta. Uusi Haagan puistosta kaava-alueeseen kuuluvaan Riistavuoren puistoon (VL) johtava Eliel Saarisen silta, uudet kentät ja raitit puistoissa parantavat lisäksi yhteyksiä länteen Talin liikuntapuistoon, itään Keskuspuistoon ja pohjoiseen läntiselle vihersormelle. Puistotaiteellisesti arvokkaan Kylänevan puiston kasvillisuus säilyy osana kaava-alueeseen kuuluvaa Strömstadin puistoa (VP).

Liikuntapuistoon pääsee turvallisesti suoraan katuja ylittämättä alueen kolmesta koulusta Suomalaisesta Yhteiskoulusta, Lärkanista ja Haagan peruskoulusta. Lisäksi liikuntapuisto palvelee alueen noin 20 päiväkotia. Liikuntapuisto ja sen viereinen leikkipuisto tukevat toiminnallisesti toisiaan, kun pienemmät lapset voivat siirtyä suoraan koulusta leikkipuistoon ja isommat lapset liikuntapuistoon.

Kun uusi liikuntapuisto rakennetaan Haagan puistoon ja sen liikenne tulee käyttämään Vihdintien uusia poikkikatuja Bensa-aseman kujaa ja Yhteiskouluntietä, poistuu urheilukentän liikenne häiritsemästä alueen asuntokatuja.

Liikuntapuisto on suunniteltu olemassa olevan kaupunginosan tarpeista lähtien Helsingin kaupungin liikuntaviraston aloitteesta. Liikuntapuiston käyttäjinä tulevat olemaan nykyisen urheilukentän käyttäjät, koulut ja alueen asukkaat, eli puisto tulee olemaan aktiivisessa käytössä.

Kaavan laadinta tapahtuu MRL:n mukaan vuorovaikutuksessa kaavan osallisten kanssa sovittamalla yhteen erilaisia etuja ja näkemyksiä kaavan tavoite ja sisältövaatimukset huomioon ottaen. Kaavoitusmenettelyssä ei voi siten ottaa kaikkia asiassa esitettyjä mielipiteitä huomioon, eikä kaavan hyväksyminen edellytä kaikkien kaavan osallisten kannatusta. Osallisille on varattu MRL 62 §:n mukaisesti mahdollisuus osallistua kaavoitusmenettelyyn, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta.

Urheilukentän alueen muuttaminen asuinkortteliksi

Valittajan mukaan nykyinen urheilukenttä on aktiivisessa käytössä myös kouluaikojen ulkopuolella ja siellä on tavallisellakin haagalaisella mahdollisuus käydä pelaamassa ja luistelemassa. Sinne suunnitellut asunnot olisivat aina varjossa.    

Kaupunginhallitus toteaa, että voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa Helsingin yleiskaava 2002:ssa kysymyksessä oleva kaava-alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuin/toimitila). Etelä-Haagan 16.4.1998 vahvistettujen kaavoitusperiaatteiden mukaan alueille, jotka eivät ole arvokasta rakennettua tai luonnonympäristöä, osoitetaan ympäristöön sopivaa täydennysrakentamista. Kaavassa on nykyisen Haagan urheilukentän eteläiselle osalle (kortteliin 29004) osoitettu matalia kaupunkihuviloita ja pienkerrostaloja (A). Nykyisen Haagan urheilukentän toiminnat siirtyvät kaavan mukaan uuteen liikuntapuistoon, jossa voivat kaikki haagalaiset käydä liikkumassa. Nykyisen urheilukentän yhteyteen ei voida rakentaa lisää liikuntapaikkoja tilanpuutteen takia. Lisäksi nykyinen kenttä sijaitsee eri puolella katua kuin alueen suuret koulut ja sen liikenne joutuu käyttämään alueen asuntokatuja.

Urheilukentän alue on niin laaja, noin 1,1 ha, että siellä on myös aurinkoisia osia.

Lain edellytysten täyttyminen

Kaava täyttää Haagan puiston kaavoittamisen ja urheilukentän rakentamisen osalta edellä todetuin perustein MRL:n elinympäristölle asettamat vaatimukset sekä vaatimukset riittävien virkistysalueiden varaamisesta alueella. Kaava antaa edellytykset puiston myöhemmälle jatkosuunnittelulle, jossa otetaan huomioon puiston toiminnallisuus ja viihtyisyys. Alueella, johon valitus kohdistuu, ei ole myöskään lain tarkoittamia luonnonympäristöön liittyviä erityisiä arvoja.

Kysymys mm. Haagan puiston eri toimintojen sijoittamisesta tai siitä, olisiko muunlainen kaavaratkaisu ollut joltain osin parempi, ovat tarkoituksenmukaisuutta koskevia kysymyksiä, joiden tutkiminen ei kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan.

Valituksessa viitattu koirapuisto ei kuulu kysymyksessä olevaan kaava-alueeseen.

Liikenne

Valituksessa todetaan, että kaavamuutoksen johdosta liikenne tulee olemaan liian suuri kapeahkoille ja mutkaisille Etelä-Haagan kaduille. Alueella tulee olemaan noin 1 000 uutta taloutta eli yli 2 000 uutta asukasta. Liikennettä kasvattaisi huomattavasti myös se, että suunnitellun liikuntapuiston viereen tulisi todella iso pysäköintialue liikuntapuistoon tuleville. Jo nyt on alueen liikenne lisääntynyt huomattavasti läpiajoliikenteen sallimisen ja Hakamäentien valmistumisen jälkeen.

Kaupunginhallitus toteaa, että MRL 54 § edellyttää myös asemakaavan laatimista siten, että luodaan edellytykset liikenteen järjestämiselle. Valituksessa on virheellinen luku uudesta asukasmäärästä. Alueelle tulee asemakaavan muutoksen mukaan 49 055 neliömetriä uutta asuntokerrosalaa, mikä merkitsee noin 1 090 uutta asukasta (1 asukas/45 k-m2) ja keskimäärin 500 uutta ruokakuntaa.

Kaava-alueen matkatuotokset on laskettu Suomen ympäristöministeriön laatiman laskentaohjeen mukaan. Kaava-alue on määritelty joukkoliikennevyöhykkeeksi, jolla joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen.  Alueen uusien asukkaiden tuottama henkilöautojen määrä ympäröivään katuverkkoon on yhteensä noin 840 ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä tarkoittaa Isonnevantielle noin 100–500 ajoneuvon lisäystä ja Haagan urheilutielle noin 100–300 ajoneuvon lisäystä vuorokaudessa. Alueen uusien asukkaiden tuottama liikenteen lisäys on esimerkiksi Haagan urheilutiellä noin 5 % nykyisestä liikennemäärästä.

Liikuntapuiston pysäköintialueelle on asemakaavan muutoksen mukaan mahdollista ajaa vain Vihdintien uusiksi poikkikaduiksi suunniteltuja Bensa-aseman kujaa ja Yhteiskouluntietä pitkin, eikä enää Haagan urheilutietä ja Isonnevantietä pitkin kuten nykyisin Haagan urheilukentälle ajettaessa.

Vaikka Etelä-Haagan kadut ovat kapeita ja mutkaisia, ovat kokoojakatujen liikennemäärät normaalia tasoa (mm. Isonnevantiellä 1100 ajoneuvoa/vrk, Haagan urheilutiellä 6800 ajoneuvoa/vrk), minkä vuoksi on todettava, että Etelä-Haagan kadut kestävät kaavan tuoman liikenteen lisäyksen.

Kaava täyttää siten MRL:n asettamat vaatimukset liikenteen järjestämisestä kaava-alueella. Hakamäentie, Kauppalantie ja Vihdintien länsipuolinen alue eivät kuulu kysymyksessä olevaan kaava-alueeseen.

Yhteenveto

Kaupunginhallitus toteaa, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. Kaava täyttää MRL 54 §:n sisältövaatimukset ja menettelysäännökset ja luo siten edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle sekä liikenteen järjestämiselle. Kaava-alueella on riittävästi puistoja ja muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Kaavalla ei aiheuteta laissa tarkoitettua elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Kaavapäätös ei ole siten syntynyt kuntalain 90 §:n tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lain vastainen.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Käsittely

Esteelliset: Sami Sarvilinna

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Hannu Penttilä

Lisätiedot

Pirkko Vainio, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

pirkko.vainio(a)hel.fi

Liitteet

1

Valitus ja tarkennus valitukseen

Otteet

Ote

 

Oikeuspalvelut lausunnon hallinto-oikeudelle toimittamista varten

 

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon.

Kaupunginhallitus pyytää valituksen hylkäämistä ja lisäksi valituksen tutkimatta jättämistä eräältä osin jäljempänä mainituin perustein.

Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 9.5.2012 (110 §) 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) kortteleiden nro 29005–29008, korttelin nro 29009 tonttien nro 1–4, kortteleiden nro 29012–29014, korttelin nro 29026 tontin nro 7, korttelin nro 29075 tonttien nro 1 ja 4–9, kortteleiden nro 29076, 29077, 29079, 29091 ja 29093–29096, korttelin nro 29100 tonttien nro 1 ja 2 sekä virkistys-, urheilu-, katu- ja liikennealueiden sekä yleisen pysäköintialueen asemakaavan muutoksen nro 11938. 

********** on valittanut valtuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus koskee liikuntapuiston rakentamista Haagan puistoon ja puiston ulkoilualueen pienentymistä, nykyisen urheilukentän alueen muuttamista asuinkortteliksi sekä asemakaavan muutoksen aiheuttamaa liikenteen lisäystä.

Valitusoikeus ja määräajan noudattaminen

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 § 1 momentin mukaan muutosta asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen haetaan siten kuin kuntalaissa säädetään. Kuntalain 92 §:n mukaan valitusoikeus on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsenellä.

Muutoksenhakija on helsinkiläinen ja hänellä on asiassa valitusoikeus.

Kuntalain 93 §:n mukaan valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. MRL 188 §:n 5 momentin mukaan kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon silloin, kun päätös on kuntalain 63 §:n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville.

Kaupunginvaltuuston 9.5.2012 päivätty pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävänä 18.5.2012. Valitus on toimitettu hallinto-oikeudelle 15.6.2012. Valitus on siten tehty määräajassa.

Valituksen hylkääminen ja tutkimatta jättäminen

Kaupunginhallitus pyytää jäljempänä esitettävin perustein valituksen hylkäämistä. Kaupunginvaltuuston päätös ei ole syntynyt MRL:n asemakaavaa koskevien sisältövaatimusten tai menettelysäännösten vastaisesti. Kaava perustuu lain edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Päätös on muiltakin osin lain mukainen. Kaupunginhallitus pyytää lisäksi valituksen tutkimatta jättämistä siltä osin kun se kohdistuu päätöksen ja siihen sisältyvien kaavaratkaisujen tarkoituksenmukaisuuteen.

Koska kysymys on MRL 188 §:n 2 momentissa tarkoitetusta asuntorakentamisen ja muuten yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottavasta asemakaavasta, kaupunginhallitus pyytää valituksen käsittelemisestä kiireellisenä.

Liikuntapuisto

Valituksessa todetaan, että Haagan puisto on elintärkeä ulkoilualue haagalaisille. Suunnitellun liikuntapuiston rakentamisen jälkeen Haagaan puistoon jää hyvin vähän vapaata tilaa. Liikuntapuisto on esitetty rakennettavaksi keskelle Haagan puistoa, mikä rikkoo puiston. Valittajan mukaan yleiseksi jäävä alue on puustoa ja puiston reunamaita, joka pensaiden, niittämättömien villikukkien ja puiden täyttämänä laskeutuu mäen rinnettä alas kadulle. Näillä alueilla ei voi oleilla, etenkin kun osa jäljelle jäävästä alueesta on koirapuiston käytössä. Alueella on myös vanha urheilukenttä, joka on ehkä käyttämätön. Liikuntapuiston rakentamisen jälkeen ulkoilualueiksi jäävät vain kadut ja talojen pihat.

Valittaja ei ole saanut vastausta kysymykseen, miten aktiivisessa käytössä suunniteltu liikuntapuisto tulisi olemaan. Valittajan mukaan puisto olisi käytössä vain koulutuntien aikana. Kesällä se olisi käyttämätön. Valituksen mukaan liikuntapuistoa kannattavat vain koulut.

Kaupunginhallitus toteaa, että MRL 54 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset mm. terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Kaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen.

Asemakaavan valmistelun taustaksi laaditun maiseman ja virkistyksen yleissuunnitelman mukaan kaavaan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi (VU) merkitylle alueelle Haagan puiston keskelle suunnitellaan liikuntapuisto täydentämällä nykyistä puistoa.  Haagan leikkipuisto jää nykyiselle paikalle osaksi puistokokonaisuutta (VK). Haagan puisto supistuu 1,3 ha eli 17 % liikuntapuiston rakentamisen jälkeen. Haagan puistoa jää kaava-alueelle noin 6,4 ha, josta vapaa-alan pinta-ala, kentät pois lukien, tulee edelleenkin olemaan lähes 4 ha.

Haagan puisto on kokonaan suon päälle rakennetulla täyttömaalla. Asemakaavassa liikuntapuiston (VU) alueelle merkityt mm. urheilukenttien, katsomon ja pysäköintipaikan varaukset ovat ohjeellisia.

Kun kysymyksessä oleva asemakaava on saanut lainvoiman, laaditaan Haagan puistoon MRL 90 ja 85 §:n mukainen suunnitelma, jossa oleskeluun osoitetaan nykyistä suurempi osa puistosta. Mainittujen lainkohtien mukaan mm. virkistyskäytön ja kaupunkikuvan kannalta erittäin merkittävänä pidettävä puisto tulee suunnitella ja rakentaa siten, että se sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset (MRL 90 §:n yksityiskohtaiset perustelut HE 101/1998).

Tuleva Haagan puisto on laaja puistokokonaisuus, johon kuuluvat liikuntapuisto (VU), leikkipuisto (VK) ja puistoon johtavat raitit Eliel Saarisen polku, Loja Saarisen polku ja Lärkanin polku. Liikuntapuisto palvelee kaiken ikäisiä kaupunkilaisia. Liikuntapuisto on alue, jossa luonto, kasvillisuus ja tiedossa olevien tarpeiden vuoksi suunnitellut ja tarkoituksenmukaisesti rakennetut erilaiset liikunta- ja liikkumispaikat muodostavat harmonisen kokonaisuuden ja jossa ihmisellä on vapaus liikkua sekä kehittää henkistä ja fyysistä hyvinvointiaan.

Vaikka kaavoitettujen puistoalueiden pinta-ala vähenee, niiden toiminnallinen tarjonta paranee ja alueet peruskorjataan/rakennetaan puistoiksi. Liikuntapuistoon sijoitetaan tämänhetkisen tiedon mukaan mm. 1 - 2 valaistua jalkapallon tekonurmikenttää junioritoimintaan, monitoimikaukalo ympärivuotiseen käyttöön (jääkiekko, koripallo, käsipallo, lentopallo, sähly yms.), kolme-neliratainen juoksusuora, joka on varustettu pituushyppypaikalla, kuulantyöntöpaikka, ulkoliikuntaan soveltuva kuntovälineistö junioreista senioreihin sekä tekniikkarata nuorille. Kaavassa on lisäksi varaus pukusuoja-/huoltorakennukselle, joka on tarkoitettu koulujen, asukkaiden ja kaikkien liikuntapuiston käyttäjien käyttöön sekä katsomolle. Liikuntapuistoon yhdistetään kaksi pienempää kenttää eteläpuolelta.

Liikuntapuisto on tarjonnaltaan laajempi kuin pelkkä urheilukenttä. Siellä on mahdollisuus harjoittaa useita erilaisia liikuntalajeja. Luonnollisesti liikuntapuisto on avoin kaikille eri-ikäisille kaupunkilaisille. Välittömästi liikuntapuiston eteläpuolella on leikkipuisto liukumäkineen ja vesialtaineen.

Liikuntapuistoon sekä leikkipuistoon jää edellä todetun mukaisesti myös vapaata puistoaluetta, auringonottonurmea ja puistoluontoa, jossa voi kävellä ja retkeillä. Lisäksi nykyiset kävely-yhteydet puistoalueella säilyvät. Kaavamuutoksen toteuduttua koko puisto, mukaan lukien sen hoitamattomat osat, tulee käyttöön kun alueet hoidetaan puistomaisesti.

Ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet siten lisääntyvät puistojen rakentamisen johdosta. Uusi Haagan puistosta kaava-alueeseen kuuluvaan Riistavuoren puistoon (VL) johtava Eliel Saarisen silta, uudet kentät ja raitit puistoissa parantavat lisäksi yhteyksiä länteen Talin liikuntapuistoon, itään Keskuspuistoon ja pohjoiseen läntiselle vihersormelle. Puistotaiteellisesti arvokkaan Kylänevan puiston kasvillisuus säilyy osana kaava-alueeseen kuuluvaa Strömstadin puistoa (VP).

Liikuntapuistoon pääsee turvallisesti suoraan katuja ylittämättä alueen kolmesta koulusta Suomalaisesta Yhteiskoulusta, Lärkanista ja Haagan peruskoulusta. Lisäksi liikuntapuisto palvelee alueen noin 20 päiväkotia. Liikuntapuisto ja sen viereinen leikkipuisto tukevat toiminnallisesti toisiaan, kun pienemmät lapset voivat siirtyä suoraan koulusta leikkipuistoon ja isommat lapset liikuntapuistoon.

Kun uusi liikuntapuisto rakennetaan Haagan puistoon ja sen liikenne tulee käyttämään Vihdintien uusia poikkikatuja Bensa-aseman kujaa ja Yhteiskouluntietä, poistuu urheilukentän liikenne häiritsemästä alueen asuntokatuja.

Liikuntapuisto on suunniteltu olemassa olevan kaupunginosan tarpeista lähtien Helsingin kaupungin liikuntaviraston aloitteesta. Liikuntapuiston käyttäjinä tulevat olemaan nykyisen urheilukentän käyttäjät, koulut ja alueen asukkaat, eli puisto tulee olemaan aktiivisessa käytössä.

Kaavan laadinta tapahtuu MRL:n mukaan vuorovaikutuksessa kaavan osallisten kanssa sovittamalla yhteen erilaisia etuja ja näkemyksiä kaavan tavoite ja sisältövaatimukset huomioon ottaen. Kaavoitusmenettelyssä ei voi siten ottaa kaikkia asiassa esitettyjä mielipiteitä huomioon, eikä kaavan hyväksyminen edellytä kaikkien kaavan osallisten kannatusta. Osallisille on varattu MRL 62 §:n mukaisesti mahdollisuus osallistua kaavoitusmenettelyyn, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta.

Urheilukentän alueen muuttaminen asuinkortteliksi

Valittajan mukaan nykyinen urheilukenttä on aktiivisessa käytössä myös kouluaikojen ulkopuolella ja siellä on tavallisellakin haagalaisella mahdollisuus käydä pelaamassa ja luistelemassa. Sinne suunnitellut asunnot olisivat aina varjossa.    

Kaupunginhallitus toteaa, että voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa Helsingin yleiskaava 2002:ssa kysymyksessä oleva kaava-alue on kerrostalovaltaista aluetta (asuin/toimitila). Etelä-Haagan 16.4.1998 vahvistettujen kaavoitusperiaatteiden mukaan alueille, jotka eivät ole arvokasta rakennettua tai luonnonympäristöä, osoitetaan ympäristöön sopivaa täydennysrakentamista. Kaavassa on nykyisen Haagan urheilukentän eteläiselle osalle (kortteliin 29004) osoitettu matalia kaupunkihuviloita ja pienkerrostaloja (A). Nykyisen Haagan urheilukentän toiminnat siirtyvät kaavan mukaan uuteen liikuntapuistoon, jossa voivat kaikki haagalaiset käydä liikkumassa. Nykyisen urheilukentän yhteyteen ei voida rakentaa lisää liikuntapaikkoja tilanpuutteen takia. Lisäksi nykyinen kenttä sijaitsee eri puolella katua kuin alueen suuret koulut ja sen liikenne joutuu käyttämään alueen asuntokatuja.

Urheilukentän alue on niin laaja, noin 1,1 ha, että siellä on myös aurinkoisia osia.

Lain edellytysten täyttyminen

Kaava täyttää Haagan puiston kaavoittamisen ja urheilukentän rakentamisen osalta edellä todetuin perustein MRL:n elinympäristölle asettamat vaatimukset sekä vaatimukset riittävien virkistysalueiden varaamisesta alueella. Kaava antaa edellytykset puiston myöhemmälle jatkosuunnittelulle, jossa otetaan huomioon puiston toiminnallisuus ja viihtyisyys. Alueella, johon valitus kohdistuu, ei ole myöskään lain tarkoittamia luonnonympäristöön liittyviä erityisiä arvoja.

Kysymys mm. Haagan puiston eri toimintojen sijoittamisesta tai siitä, olisiko muunlainen kaavaratkaisu ollut joltain osin parempi, ovat tarkoituksenmukaisuutta koskevia kysymyksiä, joiden tutkiminen ei kuulu hallinto-oikeuden toimivaltaan.

Valituksessa viitattu koirapuisto ei kuulu kysymyksessä olevaan kaava-alueeseen.

Liikenne

Valituksessa todetaan, että kaavamuutoksen johdosta liikenne tulee olemaan liian suuri kapeahkoille ja mutkaisille Etelä-Haagan kaduille. Alueella tulee olemaan noin 1 000 uutta taloutta eli yli 2 000 uutta asukasta. Liikennettä kasvattaisi huomattavasti myös se, että suunnitellun liikuntapuiston viereen tulisi todella iso pysäköintialue liikuntapuistoon tuleville. Jo nyt on alueen liikenne lisääntynyt huomattavasti läpiajoliikenteen sallimisen ja Hakamäentien valmistumisen jälkeen.

Kaupunginhallitus toteaa, että MRL 54 § edellyttää myös asemakaavan laatimista siten, että luodaan edellytykset liikenteen järjestämiselle. Valituksessa on virheellinen luku uudesta asukasmäärästä. Alueelle tulee asemakaavan muutoksen mukaan 49 055 neliömetriä uutta asuntokerrosalaa, mikä merkitsee noin 1 090 uutta asukasta (1 asukas/45 k-m2) ja keskimäärin 500 uutta ruokakuntaa.

Kaava-alueen matkatuotokset on laskettu Suomen ympäristöministeriön laatiman laskentaohjeen mukaan. Kaava-alue on määritelty joukkoliikennevyöhykkeeksi, jolla joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen.  Alueen uusien asukkaiden tuottama henkilöautojen määrä ympäröivään katuverkkoon on yhteensä noin 840 ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä tarkoittaa Isonnevantielle noin 100–500 ajoneuvon lisäystä ja Haagan urheilutielle noin 100–300 ajoneuvon lisäystä vuorokaudessa. Alueen uusien asukkaiden tuottama liikenteen lisäys on esimerkiksi Haagan urheilutiellä noin 5 % nykyisestä liikennemäärästä.

Liikuntapuiston pysäköintialueelle on asemakaavan muutoksen mukaan mahdollista ajaa vain Vihdintien uusiksi poikkikaduiksi suunniteltuja Bensa-aseman kujaa ja Yhteiskouluntietä pitkin, eikä enää Haagan urheilutietä ja Isonnevantietä pitkin kuten nykyisin Haagan urheilukentälle ajettaessa.

Vaikka Etelä-Haagan kadut ovat kapeita ja mutkaisia, ovat kokoojakatujen liikennemäärät normaalia tasoa (mm. Isonnevantiellä 1100 ajoneuvoa/vrk, Haagan urheilutiellä 6800 ajoneuvoa/vrk), minkä vuoksi on todettava, että Etelä-Haagan kadut kestävät kaavan tuoman liikenteen lisäyksen.

Kaava täyttää siten MRL:n asettamat vaatimukset liikenteen järjestämisestä kaava-alueella. Hakamäentie, Kauppalantie ja Vihdintien länsipuolinen alue eivät kuulu kysymyksessä olevaan kaava-alueeseen.

Yhteenveto

Kaupunginhallitus toteaa, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. Kaava täyttää MRL 54 §:n sisältövaatimukset ja menettelysäännökset ja luo siten edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle sekä liikenteen järjestämiselle. Kaava-alueella on riittävästi puistoja ja muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. Kaavalla ei aiheuteta laissa tarkoitettua elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Kaavapäätös ei ole siten syntynyt kuntalain 90 §:n tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lain vastainen.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Esittelijä

Kaupunginvaltuusto on 9.5.2012 hyväksynyt 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) kortteleiden nro 29005–29008, korttelin nro 29009 tonttien nro 1–4, kortteleiden nro 29012–29014, korttelin nro 29026 tontin nro 7, korttelin nro 29075 tonttien nro 1 ja 4–9, kortteleiden nro 29076, 29077, 29079, 29091 ja 29093–29096, korttelin nro 29100 tonttien nro 1 ja 2 sekä virkistys-, urheilu-, katu- ja liikennealueiden sekä yleisen pysäköintialueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 10.12.2009 päivätyn ja 7.4.2011 ja 28.2.2012 muutetun piirustuksen nro 11938 mukaisena.

Kaupunginvaltuuston päätöksestä on tehty yksi valitus Helsingin hallinto-oikeuteen.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää 20.6.2012 hankkimaan kaupunginvaltuuston lausunnon valituksen johdosta.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut on laatinut lausunnon yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Esittelijän ehdotus on saadun lausunnon mukainen.

Valitus on kokonaisuudessaan esityslistan tämän asian liitteenä.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Hannu Penttilä

Lisätiedot

Pirkko Vainio, vs. kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

pirkko.vainio(a)hel.fi

Liitteet

1

Valitus ja tarkennus valitukseen

Otteet

Ote

 

Oikeuspalvelut lausunnon hallinto-oikeudelle toimittamista varten

 

Tiedoksi

Kaupunkisuunnitteluvirasto

Päätöshistoria

Hallintokeskus Oikeuspalvelut 11.9.2012

 

Kaupunginvaltuusto 09.05.2012 § 110

HEL 2011-007019 T 10 03 03

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti hyväksyä 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) kortteleiden nro 29005–29008, korttelin nro 29009 tonttien nro 1–4, kortteleiden nro 29012–29014, korttelin nro 29026 tontin nro 7, korttelin nro 29075 tonttien nro 1 ja 4–9, kortteleiden nro 29076, 29077, 29079, 29091 ja 29093–29096, korttelin nro 29100 tonttien nro 1 ja 2 sekä virkistys-, urheilu-, katu- ja liikennealueiden sekä yleisen pysäköintialueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 10.12.2009 päivätyn ja 7.4.2011 ja 28.2.2012 muutetun piirustuksen nro 11938 mukaisena.

Lisäksi kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää, miten kaava-alueelle rakennettavat liikuntapaikat voidaan toteuttaa kiireellisesti. (Arto Bryggare)

Käsittely

09.05.2012 Ehdotuksen mukaan

Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja esitti selontekona, että keskustelun kuluessa valtuutettu Arto Bryggare oli valtuutettu Rakel Hiltusen kannattamana ehdottanut hyväksyttäväksi seuraavan toivomusponnen:

Hyväksyessään kaavaesityksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää, miten kaava-alueelle rakennettavat liikuntapaikat voidaan toteuttaa kiireellisesti.

Selonteko myönnettiin oikeaksi.

Puheenjohtajan ehdotuksesta kaupunginvaltuusto hyväksyi ensin yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotuksen.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Arto Bryggaren ehdottaman toivomusponnen, äänestää jaa, ken sitä vastustaa äänestää ei.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Hyväksyessään kaavaesityksen kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää, miten kaava-alueelle rakennettavat liikuntapaikat voidaan toteuttaa kiireellisesti.
EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 72
Outi Alanko-Kahiluoto, Annika Andersson, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Lilli Autti, Jorma Bergholm, Harry Bogomoloff, Tuija Brax, Arto Bryggare, Mika Ebeling, Matti Enroth, Sture Gadd, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Sanna Hellström, Rakel Hiltunen, Mari Holopainen, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Tarja Kantola, Jessica Karhu, Emma Kari, Mari Kiviniemi, Laura Kolbe, Anu Korppi-Koskela, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Jere Lahti, Pauli Leppä-aho, Päivi Lipponen, Jyrki Lohi, Hannele Luukkainen, Silvia Modig, Elina Moisio, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Kati Peltola, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Juho Romakkaniemi, Pekka Saarnio, Sari Sarkomaa, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Riitta Snäll, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Astrid Thors, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Antti Valpas, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Markku Vuorinen

Tyhjät: 5
Kimmo Helistö, Otto Lehtipuu, Lasse Männistö, Jan D Oker-Blom, Laura Rissanen

Poissa: 8
Eero Heinäluoma, Seppo Kanerva, Arja Karhuvaara, Lasse Liemola, Seija Muurinen, Terhi Peltokorpi, Antti Vuorela, Thomas Wallgren

Kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt valtuutettu Arto Bryggaren ehdottaman toivomusponnen.

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

 

Kaupunginhallitus 02.05.2012 § 532

HEL 2011-007019 T 10 03 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) kortteleiden nro 29005–29008, korttelin nro 29009 tonttien nro 1–4, kortteleiden nro 29012–29014, korttelin nro 29026 tontin nro 7, korttelin nro 29075 tonttien nro 1 ja 4–9, kortteleiden nro 29076, 29077, 29079, 29091 ja 29093–29096, korttelin nro 29100 tonttien nro 1 ja 2 sekä virkistys-, urheilu-, katu- ja liikennealueiden sekä yleisen pysäköintialueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 10.12.2009 päivätyn ja 7.4.2011 ja 28.2.2012 muutetun piirustuksen nro 11938 mukaisena.

Käsittely

02.05.2012 Ehdotuksen mukaan

Esteelliset: Arto Bryggare, Johanna Sumuvuori, Minerva Krohn, Sami Sarvilinna

23.04.2012 Pöydälle

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Hannu Penttilä

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.02.2012 § 82

HEL 2011-007019 T 10 03 03

Ksv 0648_1, karttaruudut F5/T-3, G5/P1-3, Isonnevantien, Kylätie, Eliel Saarisen tie

Päätös

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti lähettää 10.12.2009 päivätyn sekä 7.4.2011 ja 28.2.2012 muutetun  29. kaupunginosan (Haaga, Etelä-Haaga) kortteleita 29005–29008, korttelin 29009 tontteja 1–4, kortteleita 29012–29014, korttelin 29026 tonttia 7, korttelin 29075 tontteja 1, 4–9, kortteleita 29076–29077, 29079, 29091, 29093–29096, korttelin 29100 tontteja 1–2 sekä virkistys-, urheilu-, katu- ja liikennealueita sekä yleistä pysäköintialuetta koskevan asemakaavan muutosehdotuksen nro 11938 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä, ja esittää etteivät tehdyt muistutukset, kirje ja annetut lausunnot anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Lautakunta päätti muuttaa asemakaavan muutosehdotusta seuraavasti:

Lausuntojen johdosta tehdyt muutokset

-        Haagan entisen poliisiaseman tontin 29077/3 käyttötarkoitukseksi on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue AL ja kadun puoleisen rakennusosan suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi IV.

Muut muutokset

-        rakennusaloja korttelin 29026 tonteilla 9 ja 10 on laajennettu korttelin sisäosiin päin.
 

-        liikuntapuiston (VU) huoltorakennukselle (h) ja leikkipuiston (VK) rakennukselle (lp) on molemmille lisätty rakennusoikeus 350 k-m2.

Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, ettei kaavan muutosehdotusta aseteta uudelleen nähtäville.

Lisäksi lautakunta päätti antaa kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksestä ja vuorovaikutusraportista ilmenevät vastaukset kaupungin perusteltuna kannanottona tehtyihin muistutuksiin.

Päätöksen jakelu:

- kaupunginhallitus

- hallintokeskus, Kaj:n rooteli **********

Esittelijä

asemakaavapäällikkö

Olavi Veltheim

Lisätiedot

Päivi Sarmaja, arkkitehti, puhelin: 310 37279

paivi.sarmaja(a)hel.fi

Pirjo Koivunen, liikenneinsinööri, liikennesuunnittelu, puhelin: 310 37128

pirjo.koivunen(a)hel.fi

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Y-tunnus

Tilinro

PL 1

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 1641

0201256-6

FI0680001200062637

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki 17

Faksi

 

Alv.nro

hallintokeskus@hel.fi

http://www.hel.fi/hallintokeskus

+358 9 655 783

 

FI02012566