§ 904

HSY:n lausuntopyyntö alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2013-2015 sekä investointiohjelmasta 2013 - 2022

HEL 2012-009388 T 00 01 06

Päätös

Kaupunginhallitus päätti antaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2013 - 2015 sekä investointiohjelmasta 2013 - 2022 kuntayhtymän hallitukselle seuraavan lausunnon:

Toiminta- ja taloussuunnitelma

Kaupunginhallitus toteaa, että HSY:n alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa asetetut strategiset tavoitteet ovat linjassa HSY:n perustamiselle asetettujen tavoitteiden kanssa. Kaupunginhallitus korostaa erityisesti pitkän aikavälin talouden hallinnan tärkeyttä. Kuntayhtymän toiminnassa ja erityisesti vesihuollon toimialalla investointien hallinnan merkitys on keskeinen.

HSY:n alustava taloussuunnitelma perustuu talousarviovuoden 2013 osalta HSY:n hallituksen hyväksymään vesihuollon tariffien yhtenäistämissuunnitelmaan. Vuonna 2013 vesihuollon tariffit ovat yhtenäistämissuunnitelman mukaisesti samat koko HSY-alueella. Kaupunginhallitus toteaa, että vesihuollon tariffien nousu Helsingissä on toteutunut selvästi korkeampana kuin vesilaitosten yhdistämisen yhteydessä arvioitiin. Kun kuntayhtymä on joutunut turvautumaan myös velkarahoitukseen investointiensa rahoittamiseksi, voidaan yhtenäistämissuunnitelman mukaisia tariffikorotuksia pitää perusteltuina.

Taloussuunnitelmakaudella tavoitteena tulee olla alustavassa taloussuunnitelmassa ennakoitujen tariffien reaalisten hinnankorotusten välttäminen ensisijaisesti tuottavuutta lisäävillä toimenpiteillä, mutta mahdollisuuksien mukaan myös investointeja sopeuttamalla.

HSY:n alustavan taloussuunnitelman mukainen Helsingin kuntaosuus HSY:lle sisältyy kaupungin talousarvioraamiin vuodelle 2013.

Kaupunginhallitus edellyttää, että talosuunnitelmaan sisällytetään jatkossa nykyistä enemmän pidemmän aikavälin kehitystä kuvaavia tunnuslukuja ja mittareita.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että HSY:n tulee vuoden 2013 talousarvion valmistelussa ottaa huomioon PKS-kaupunginjohtajien HSY:n talousarvion 2013 valmistelulle antamat seuraavat linjaukset:

- Selvitys vesihuollon tariffien kehityksestä HSY: n toiminta-ajalta vuoden 2013 tariffipäätöksen yhteydessä

- Tuottavuuden nousu vähintään 1 %

- Peruspääomalle ei edellytetä maksettavan korvausta vuonna 2013

- Seutu- ja ympäristötiedon tehtäväalueen selkiyttäminen

Investointiohjelma vuosille 2013 - 2022

Kaupunginhallitus toteaa, että vesihuollon investointiohjelma 2013 – 2022 on kattava kokonaisohjelma vesihuollon investointitarpeista kuntayhtymän toiminta-alueella. Investointiohjelman päivittämisen yhteydessä toteutettu ohjelman rakenteen uudistaminen tuo ohjelman kaivattua selkeyttä. Investointien jakaminen kaupunkilähtöisiin ja vesihuoltolähtöisiin investointeihin korostaa vesihuoltolain ajatusta, jonka mukaan kaupungin vesihuollon kehittämisohjelma ohjaa lähtökohtaisesti vain kaupunkilähtöisiä investointeja. Kaupunginhallitus toteaa, että investointiohjelma tulee jatkossa päivittää valmisteilla olevien kaupunkikohtaisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien edellyttämällä tavalla. Kaupunkilähtöiset investoinnit tulisi jatkossa esittää investointiohjelmassa kaupunkikohtaisesti eriteltyinä.

Investointiohjelman yhteydessä tehty talousmallinnus on kaivattu parannus investointiohjelman taloudellisten vaikutusten arvioimiseen. Vesihuollon osalta investointiohjelman toteuttaminen merkitsee lisävelkaantumista koko 2010-luvun ajan, vaikka tariffeihin tehtäisiin noin 1 - 2 % reaaliset korotukset vuosittain.

Kaupunginhallitus toteaa, että vesihuollon investointien kokonaisvaltaisella seudullisella suunnittelulla, kohdentamisella ja ajoituksella tulee hakea synergioita investointitason alentamiseksi ja sitä kautta velkaantumisen hillitsemiseksi ja tariffikorotusten pitämiseksi maltillisina.  Kuntayhtymän talouden tasapainottaminen ei voi jatkuvasti perustua  kustannustason muutosta korkeampiin tariffikorotuksiin, joskaan suunnitelmakaudelle ajoittuvien suurten laitosinvestointien vuoksi tariffikorotuksilta ei voitane kokonaan välttyä.

Vesijohtojen ja viemäreiden saneerausinvestoinnit ovat suunnitelmakauden alkuvuosina nykytasolla ja kasvavat loppuvuosina suurten uudis- ja korvausinvestointien valmistuttua. Saneerausinvestointien riittävyys tulee varmistaa myös suunnitelmakaudella, koska ikääntyneiden putkistojen saneeraustarve kasvaa 50-, 60- ja 70-luvuilla rakennettujen verkostojen tullessa saneerausikään yhä enenevässä määrin. Saneerausinvestointien riittävyyden merkittävyyttä tulevaisuudessa korostaa myös kaavoituksessa yhä suuremman painoarvon saava rakennettujen alueiden täydennysrakentaminen.

Investointien toteutusajankohta täsmentyy suunnitelmakauden aikana. Erityisesti uusia alueita palvelevien runkojohtoinvestointien ajoitusta tulee tarkistaa alueiden kaavoituksen ja toteutuksen edellyttämällä tavalla. Helsingin osalta Östersundomin vesihuollon tarve ei toteudu ohjelmassa esitetyn mukaisesti.  Verkostojen laajennus- ja saneerausinvestoinnit tulee sovittaa yhteen
kaupungin katu- ja puistorakentamisen investointiohjelman kanssa. Kaupunginhallitus korostaa kaupungin ja HSY:n yhteistoiminnan merkitystä investointien suunnittelussa ja toteutuksessa.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Matti Malinen, konserniyksikön päällikkö, puhelin: 310 36277

matti.malinen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2013 - 2015 sekä investointiohjelmasta 2013 - 2022 kuntayhtymän hallitukselle seuraavan lausunnon:

Toiminta- ja taloussuunnitelma

Kaupunginhallitus toteaa, että HSY:n alustavassa toiminta- ja taloussuunnitelmassa asetetut strategiset tavoitteet ovat linjassa HSY:n perustamiselle asetettujen tavoitteiden kanssa. Kaupunginhallitus korostaa erityisesti pitkän aikavälin talouden hallinnan tärkeyttä. Kuntayhtymän toiminnassa ja erityisesti vesihuollon toimialalla investointien hallinnan merkitys on keskeinen.

HSY:n alustava taloussuunnitelma perustuu talousarviovuoden 2013 osalta HSY:n hallituksen hyväksymään vesihuollon tariffien yhtenäistämissuunnitelmaan. Vuonna 2013 vesihuollon tariffit ovat yhtenäistämissuunnitelman mukaisesti samat koko HSY-alueella. Kaupunginhallitus toteaa, että vesihuollon tariffien nousu Helsingissä on toteutunut selvästi korkeampana kuin vesilaitosten yhdistämisen yhteydessä arvioitiin. Kun kuntayhtymä on joutunut turvautumaan myös velkarahoitukseen investointiensa rahoittamiseksi, voidaan yhtenäistämissuunnitelman mukaisia tariffikorotuksia pitää perusteltuina.

Taloussuunnitelmakaudella tavoitteena tulee olla alustavassa taloussuunnitelmassa ennakoitujen tariffien reaalisten hinnankorotusten välttäminen ensisijaisesti tuottavuutta lisäävillä toimenpiteillä, mutta mahdollisuuksien mukaan myös investointeja sopeuttamalla.

HSY:n alustavan taloussuunnitelman mukainen Helsingin kuntaosuus HSY:lle sisältyy kaupungin talousarvioraamiin vuodelle 2013.

Kaupunginhallitus edellyttää, että talosuunnitelmaan sisällytetään jatkossa nykyistä enemmän pidemmän aikavälin kehitystä kuvaavia tunnuslukuja ja mittareita.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että HSY:n tulee vuoden 2013 talousarvion valmistelussa ottaa huomioon PKS-kaupunginjohtajien HSY:n talousarvion 2013 valmistelulle antamat seuraavat linjaukset:

- Selvitys vesihuollon tariffien kehityksestä HSY: n toiminta-ajalta vuoden 2013 tariffipäätöksen yhteydessä

- Tuottavuuden nousu vähintään 1 %

- Peruspääomalle ei edellytetä maksettavan korvausta vuonna 2013

- Seutu- ja ympäristötiedon tehtäväalueen selkiyttäminen

Investointiohjelma vuosille 2013 - 2022

Kaupunginhallitus toteaa, että vesihuollon investointiohjelma 2013 – 2022 on kattava kokonaisohjelma vesihuollon investointitarpeista kuntayhtymän toiminta-alueella. Investointiohjelman päivittämisen yhteydessä toteutettu ohjelman rakenteen uudistaminen tuo ohjelman kaivattua selkeyttä. Investointien jakaminen kaupunkilähtöisiin ja vesihuoltolähtöisiin investointeihin korostaa vesihuoltolain ajatusta, jonka mukaan kaupungin vesihuollon kehittämisohjelma ohjaa lähtökohtaisesti vain kaupunkilähtöisiä investointeja. Kaupunginhallitus toteaa, että investointiohjelma tulee jatkossa päivittää valmisteilla olevien kaupunkikohtaisten vesihuollon kehittämissuunnitelmien edellyttämällä tavalla. Kaupunkilähtöiset investoinnit tulisi jatkossa esittää investointiohjelmassa kaupunkikohtaisesti eriteltyinä.

Investointiohjelman yhteydessä tehty talousmallinnus on kaivattu parannus investointiohjelman taloudellisten vaikutusten arvioimiseen. Vesihuollon osalta investointiohjelman toteuttaminen merkitsee lisävelkaantumista koko 2010-luvun ajan, vaikka tariffeihin tehtäisiin noin 1 - 2 % reaaliset korotukset vuosittain.

Kaupunginhallitus toteaa, että vesihuollon investointien kokonaisvaltaisella seudullisella suunnittelulla, kohdentamisella ja ajoituksella tulee hakea synergioita investointitason alentamiseksi ja sitä kautta velkaantumisen hillitsemiseksi ja tariffikorotusten pitämiseksi maltillisina.  Kuntayhtymän talouden tasapainottaminen ei voi jatkuvasti perustua  kustannustason muutosta korkeampiin tariffikorotuksiin, joskaan suunnitelmakaudelle ajoittuvien suurten laitosinvestointien vuoksi tariffikorotuksilta ei voitane kokonaan välttyä.

Vesijohtojen ja viemäreiden saneerausinvestoinnit ovat suunnitelmakauden alkuvuosina nykytasolla ja kasvavat loppuvuosina suurten uudis- ja korvausinvestointien valmistuttua. Saneerausinvestointien riittävyys tulee varmistaa myös suunnitelmakaudella, koska ikääntyneiden putkistojen saneeraustarve kasvaa 50-, 60- ja 70-luvuilla rakennettujen verkostojen tullessa saneerausikään yhä enenevässä määrin. Saneerausinvestointien riittävyyden merkittävyyttä tulevaisuudessa korostaa myös kaavoituksessa yhä suuremman painoarvon saava rakennettujen alueiden täydennysrakentaminen.

Investointien toteutusajankohta täsmentyy suunnitelmakauden aikana. Erityisesti uusia alueita palvelevien runkojohtoinvestointien ajoitusta tulee tarkistaa alueiden kaavoituksen ja toteutuksen edellyttämällä tavalla. Helsingin osalta Östersundomin vesihuollon tarve ei toteudu ohjelmassa esitetyn mukaisesti.  Verkostojen laajennus- ja saneerausinvestoinnit tulee sovittaa yhteen
kaupungin katu- ja puistorakentamisen investointiohjelman kanssa. Kaupunginhallitus korostaa kaupungin ja HSY:n yhteistoiminnan merkitystä investointien suunnittelussa ja toteutuksessa.

Esittelijä

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toiminnan ja talouden puitteet on määritelty kuntayhtymän perussopimuksessa ja sitä täydentävässä sopimuksessa vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä (yhdistymisen periaatesopimus).

Perussopimuksen mukaan kuntayhtymä rahoittaa toimintamenonsa vesihuolto- ja jätehuoltotoimintojen maksuilla ja muilla tuloilla. Kuntayhtymä perii jäsenkunniltaan maksuosuudet muista kuin vesihuollon tai jätehuollon tehtävistä. Kuntayhtymä voi hankkia pääomarahoitusta jäsenkuntien oman pääoman ehtoisena sijoituksena tai lainana jäsenkunnilta tai rahoituslaitoksilta.

HSY:n hallitus on pyytänyt jäsenkuntien lausunnot 31.8.2012 mennessä.

HSY:n hallituksen esitys

Alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnassa pääpainopiste on ollut strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden asettamisessa. Syksyllä laadittavaan lopulliseen toiminta- ja taloussuunnitelmaan täsmennetään tavoitteiden mittarit tai arviointikriteerit sekä asetetaan lopulliset tavoitetasot. Esityksen mukaan alustavan toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnassa on pyritty huomioimaan voimassa olevan tuottavuusohjelman euromääräiset vaikutukset.

Suoritteet

Asukkaan veden käytön ennakoidaan laskevan vuosittain noin 0,6 % eli noin 1,5 l/asukas. Sen sijaan veden käyttäjien määrän ennakoidaan kasvavan vuosittain yhdellä prosentilla, jolloin veden kokonaiskäyttö HSY:n toiminta-alueella kasvaisi vuosittain noin 0,4 %.

Asiakaskiinteistöiltä kuljetettavan jätemäärän arvioidaan kasvavan suunnittelukaudella 1 % vuosittain asukasmäärän kasvun johdosta.

Sortti-asemien asiakasmäärän ennakoidaan kasvavan 8 % vuodesta 2011 vuoteen 2015 mennessä. Tällöin asiakaskäyntejä olisi vuodessa yli 360 000. Ruskeasantaan rakennettava Sortti-asema otetaan käyttöön arvion mukaan keväällä 2014.

Käyttötalous

HSY:n toimintatulot vuonna 2013 ovat yhteensä 336,6 miljoonaa euroa, 14,7 miljoonaa eli 4,6 % enemmän kuin (muutetussa) talousarviossa 2012.

Vedenmyynnin ja jätevedenmyynnin yksikköhinnat kaudella 2013 - 2015 perustuvat vuoden 2013 osalta HSY:n hallituksen 26.3.2010 hyväksymään tariffien ja taksojen yhtenäistämisohjelmaan olettaen, että yksikköhinnat ovat reaalisesti samalla tasolla. Vuonna 2013 vesihuollon taksat on kokonaisuudessaan yhtenäistetty kaikkien jäsenkuntien alueella. Vuosina 2014 ja 2015 on yhtenäistettyihin taksoihin tehty 2,0 prosentin reaaliset yksikköhintojen korotukset. Yksikköhintojen korotukset ovat investointiohjelman yhteydessä laaditun talousmallin mukaisia ja perustuvat tulevien vuosien suurien investointien poistojen ja rahoituskulujen kattamiseen. Veden ja jäteveden yksikköhinnat käsittävät sekä kulutus- että perusmaksut.

Jätehuollon asiakaskiinteistöjen maksuihin ja loppusijoitettavien jätteiden vastaanottohintoihin esitetään 8 - 9 %:n korotusta vuodelle 2013. Lähes puolet hintojen korotustarpeesta aiheutuu jäteveron korotuksesta, joka nousee vuonna 2013 40 eurosta 50 euroon/tonnilta. Kiinteistöjen jätemaksuilla katetaan myös lisääntyviä kotitalouksien maksuttomien ja alikatteellisten palveluiden kuluja.

HSY:n toimintamenot vuonna 2013 ovat yhteensä 187,0 miljoonaa euroa, 6,7 miljoonaa eli 3,7 % enemmän kuin (muutetussa) talousarviossa 2012. Toimintamenojen kasvusta 1,6 % seuraa jäteveron noususta. Menoihin on vuodelle 2013 laskettu 2 % inflaatio. Tuottavuuden paranemisen myötä toimintamenot eivät reaalisesti kasva edellisestä vuodesta, kun suoritemäärien muutos otetaan huomioon. Suunnitelmavuodet on esitetty vuoden 2013 rahassa.

Toimintatulojen ja -menojen erotuksena syntyvä toimintakate paranee koko suunnitelmakauden.

Nettorahoitusmenot vuonna 2013 ovat 69,3 miljoonaa, 1,1 miljoonaa eli 1,7 % enemmän kuin (muutetussa) talousarviossa 2012. Rahoitusmenoista 63,0 miljoonaa euroa muodostuu jäsenkunnille maksettavista perustamislainojen koroista.

Toimintakatteen ja rahoituserien erotuksena syntyvä vuosikate vuonna 2013 on 81,7 miljoonaa euroa. Vaikka vuosikate paranee suunnitelmakauden aikana, se ei riitä kattamaan kuntayhtymän kasvavaa investointitasoa, vaan investointien rahoittamiseksi on nostettava uutta ulkopuolista lainaa koko suunnitelmakauden ajan. Tämä kasvattaa rahoituskuluja ja heikentää tulosta tulevina vuosina.

Käyttöomaisuudesta tehdyt poistot ovat vuonna 2013 yhteensä 84,2 miljoonaa euroa, jossa nousua edellisestä vuodesta on 5,2 miljoonaa.

Tilikauden tulos vuonna 2013 on 2,4 miljoonaa euroa alijäämäinen, kun alijäämä (muutetussa) talousarviossa 2012 on 3,6 miljoonaa. Vuosina 2004, 2005 ja 2007 jätehuollon ylijäämäisestä tuloksesta on osa kirjattu vapaaehtoiseksi investointivaraukseksi. Varauksen määrä HSY:n taseessa on 8,0 miljoonaa euroa. Varaus puretaan kokonaisuudessaan vuosien 2012 - 2014 aikana. Vuonna 2013 varauksen purku on 3,5 miljoonaa. Varauksen purku esitetään tuloslaskelmassa varausten muutoksena, joka parantaa tilikauden ylijäämää.

Vuoden 2013 ylijäämäksi jää investointivarauksen purkamisen jälkeen 1,1 miljoonaa euroa.

Investoinnit

HSY:n investointimenot vuonna 2013 ovat yhteensä 128,5 miljoonaa euroa. Vesihuollon investoinnit ovat yhteensä 103,3 miljoonaa ja jätehuollon yhteensä 24,7 miljoonaa euroa. Muiden tulosalueiden investoinnit ovat yhteensä 1,5 miljoonaa euroa. Naapurikuntien osuus vesihuollon investoinneista on miljoona euroa.

Vesihuollon suunnitelmakauden 2013 - 2015 investointisuunnitelma perustuu HSY:n hallituksen 11.5.2012 hyväksymään vesihuollon investointiohjelmaan vuosille 2013 - 2022. Investointiohjelman päivittämisen yhteydessä tarkistettiin myös investointiohjelman rakennetta. Rakennetta on täsmennetty jakamalla investoinnit kaupunki- ja vesihuoltolähtöisiin investointeihin ja edelleen vesihuoltojärjestelmäprosessin mukaisiin osakokonaisuuksiin, ja siitä edelleen uudisinvestointeihin ja saneerausinvestointeihin.

Vesihuoltolähtöisten investointien painopisteinä ovat suunnitelmakaudella 2013 - 2015 vedenpuhdistuslaitosten kapasiteetin nostaminen ja runkovesijohtohankkeet. Suunnitelmakaudella käynnistyy myös Blominmäen jätevedenpuhdistamon rakentaminen louhintatöillä.

Jätehuollon investointiohjelman 2013 - 2022 merkittävin yksittäinen investointihanke on vuosina 2013 - 2014 Ämmässuolle rakennettava biojätteen mädätyslaitos. Investoinnilla on tarkoitus tuottaa biojätteestä uusiutuvaa energiaa ja parantaa biojätteen käsittelylaitosten käytettävyyttä. Mädätyskapasiteettia on suunniteltu rakennettavan vaiheittain siten, että vuonna 2014 valmistuvan laitoksen mädätyskapasiteetti on 32 000 t/a.

Suunnitelmakaudella Sortti-asemaverkosto laajentuu Vantaalle ja Kirkkonummelle. Vantaan Ruskeasannan Sortti-aseman rakentaminen ajoittuu vuosille 2013 - 2014 ja Kirkkonummen Sortti-aseman vuosille 2015 - 2016.

Rahoitus

Jäsenkuntien perustamislainojen (1,2 miljardia euroa) lisäksi HSY:llä on ulkopuolisista rahoituslaitoksilta nostettua lainaa vuoden 2013 alussa arviolta 179 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän tulorahoitus (vuosikate) ei riitä kattamaan kaikkia investointimenoja ja lainojen lyhennyksiä, vaan vuonna 2013 investointien rahoittamiseksi joudutaan nostamaan uutta lainaa noin 63 miljoonaa euroa. Koko suunnitelmakaudella lainakanta kasvaa lyhennykset huomioiden arvion mukaan noin 132 miljoonalla eurolla, jolloin vuoden 2015 lopussa ulkopuolisilta rahoituslaitoksilta nostettujen lainojen yhteismäärä on 311 miljoonaa euroa.

Investointiohjelmien päivityksen yhteydessä laadittiin ennuste rahoitustarpeen kehityksestä pitkällä aikavälillä. Suunniteltujen investointien ja taksatarkistusten toteuttaminen kasvattaa vesihuollon ulkopuolista lainarahoitusta koko 2010-luvun ajan. Vuoden 2020 jälkeen lainamäärät kääntyvät laskuun. Jätehuoltoon kohdistuva lainakanta kääntyy laskuun vuonna 2015 investointitason pienenemisen myötä.

HSY:n omavaraisuusaste alenee koko taloussuunnitelmakauden ajan vuoden 2011 tilinpäätöksen 25,3 %:sta 23 %:iin. Omavaraisuuden aleneminen aiheutuu paitsi oman pääoman määrän pienenemisestä alijäämäisistä tuloksista johtuen, erityisesti investointien rahoittamiseksi tarvittavan vieraan pääoman määrän jatkuvasta kasvusta.

Esittelijän kannanotot

Investointiohjelman 2013 - 2022 valmistelun yhteydessä tehty talousmallinnus on kaivattu parannus aiempaan. Mallinnus antaa lähtökohdan kuntayhtymän talouden pitkänaikavälin hallinnalle. Strategiseksi  tavoitteeksi asetettu käyttötalousperusteisen talouden hallinnan laajentaminen investointien ja taseen hallintaan on HSY:n toiminnan pääomavaltaisuuden vuoksi välttämätöntä. Erityisesti vesihuollon toimialalla investointien hallinnan merkitys on keskeinen.

Vesihuollon osalta talousmallinnus osoittaa, että investointiohjelman toteuttaminen tulee väistämättä johtamaan velkaantumisen lisääntymiseen 2010-luvulla kaudelle ajoittuvien suurten laitosinvestointien vuoksi.  Investointien kokonaisvaltaisella seudullisella suunnittelulla, kohdentamisella ja ajoituksella tulee kyetä löytämään synergioita investointitason alentamiseksi ja sitä kautta velkaantumisen hillitsemiseksi ja tariffikorotusten pitämiseksi maltillisina.  Kuntayhtymän talouden tasapainottaminen ei voi jatkuvasti perustua  kustannustason muutosta korkeampiin tariffikorotuksiin, joskaan suunnitelmakaudelle ajoittuvien suurten laitosinvestointien vuoksi tariffikorotuksilta ei voitane kokonaan välttyä. Seudullinen investointistrategia ja investointien ohjelmointi on keskeinen keino kaupunkien vesihuollon yhdistämiselle asetettujen tavoitteiden toteutumisen kannalta.

Jätehuollon investointiohjelman osalta myönteistä on investointiohjelman sopeuttaminen niin, että velkaantuminen kääntyy laskuun vuodesta 2015 alkaen, vaikkakin omavaraisuusaste pysyy jatkossakin huomattavan alhaisena.

Taloussuunnitelmakaudella 2013 -2015 tavoitteena tulee olla alustavassa taloussuunnitelmassa ennakoitujen tariffien reaalisten hinnankorotusten välttäminen ensisijaisesti tuottavuutta lisäävillä toimenpiteillä, mutta mahdollisuuksien mukaan myös investointeja sopeuttamalla.

HSY:n taloussuunnitelman kaupungin talousarvioon sisältyvät erät ovat HSY:n kaupungille maksama vesilaitosten yhdistämisessä syntyneen perustamislainan korko  ja kaupungin HSY:lle maksama kuntaosuus seutu- ja ympäristötiedon kustannuksiin. Kaupungin saama perustamislainan korkotulo säilyy taloussuunnitelmavuodet nykyisen suuruisena (36,4 milj. euroa). Perustamislainan lyhennykset alkavat vasta vuonna 2019. HSY:n alustavan talousarvion mukaan Helsingin kuntaosuus vuonna 2013 on 1,763 milj. euroa, johon on varauduttu kaupungin vuoden 2013 talousarvioraamissa.

PKS-kaupunginjohtajat ovat päättäneet (6.6.201) HSY talousarvion 2013 valmistelulle alla olevan mukaiset linjaukset, jotka koordinaatioryhmä merkitsi tiedoksi (8.6.2012). Esittelijä katsoo, että linjaukset on perusteltua sisällyttää HSY:lle annettavaan lausuntoon.

- Selvitys vesihuollon tariffien kehityksestä HSY: n toiminta-ajalta vuoden 2013 tariffipäätöksen yhteydessä

- Tuottavuuden nousu vähintään 1 %

- Peruspääomalle ei edellytetä maksettavan korvausta vuonna 2013

- Seutu- ja ympäristötiedon tehtäväalueen selkiyttäminen

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Matti Malinen, konserniyksikön päällikkö, puhelin: 310 36277

matti.malinen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

.