Helsingin kaupunki | Pöytäkirja | 22/2012 | 1 (1) |
Kaupunginhallitus |
|
| |
|
| Kaj/3 | |
| 04.06.2012 |
| |
|
|
|
§ 702
Valtuutettu Mari Holopaisen toivomusponsi mahdollisuuksista sijoittaa Lapinlahden alueelle kulttuuritoimintaa
HEL 2011-004698 T 10 01 03
Päätös
Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 8.6.2011 hyväksymän toivomusponnen (Mari Holopainen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Esittelijä
apulaiskaupunginjohtaja
Hannu Penttilä
Lisätiedot
Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36028
timo.harmala(a)hel.fi
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Ponnen esittäjä | Esitysteksti |
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 8.6.2011 hyväksymän toivomusponnen (Mari Holopainen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Esittelijä
Käsitellessään 8.6.2011 ehdotusta Lapinlahden sairaalan säilyttävän korjauksen hankesuunnitelman hyväksymiseksi kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:
"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että tutkitaan mahdollisuuksia sijoittaa alueelle soveltuvaa kulttuuritoimintaa." (Mari Holopainen, äänin 50-0)
Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 24 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Esittelijä toteaa, että kiinteistöviraston tilakeskuksen, sosiaaliviraston ja HKR-Rakennuttajan yhteistyössä laatiman Lapinlahden sairaalan säilyttävän korjauksen hankesuunnitelman mukaan sairaala-alueella olevien rakennusten toiminta jatkuu hoito- ja laitosympäristönä. Sinne sijoittuu mm. nuorten päihdepsykiatrian poliklinikka ja kehitysvammaisten ryhmäkoteja. Lapinlahden hanke valmistuu vuoden 2014 aikana.
Lapinlahden sairaala-alueen rakennukset ovat valmistuneet vuosien 1841 - 1930 aikana, ja ne on suojeltu rakennussuojelulailla vuonna 1994. Rakennussuojelu asettaa rajoituksia tilasuunnittelulle niin, että toiminnat on sijoitettava pääsääntöisesti rakennuksissa olemassa oleviin tilakokonaisuuksiin.
Hankesuunnitelman mukaisesti Lapinlahden sairaalan päärakennukseen, Omenapuurakennukseen ja Terapiataloon sijoitetaan erilaisia päivätoiminnan tiloja. Nämä yhteiskäyttöön tarkoitetut tilat sijaitsevat keskeisesti, ovat sujuvasti saavutettavissa ja esteettömät. Tilat soveltuvat hyvin myös erilaiseen kulttuuripainotteiseen toimintaan.
Päärakennuksen keskimmäisen, C- osan ensimmäiseen kerrokseen rakennetaan käsi- ja taidetyötiloja yhteensä noin 73 m² ja toiseen kerrokseen noin 275 m²:n laajuinen yhteisten ryhmä- ja toimintatilojen muodostama kokonaisuus. Päärakennuksen G- siiven ensimmäiseen kerrokseen sijoittuu 90 m²:n suuruinen sali, joka tulee olemaan tasalattiainen, kahteen erilliseen osaan jaettavissa oleva harrastus- ja kulttuuritoimintaan soveltuva monitoimitila.
Myös päärakennukseen sijoittuvan kahvila- ja ruokalatilan yhteydessä on mahdollista järjestää yleisölle avoimia, pienimuotoisia tilaisuuksia ja näyttelyitä. Omenapuutalossa on käytettävissä yhteensä noin 80 m² ja terapiarakennuksessa yhteensä noin 180 m² erikokoisia ryhmätyötiloja oheistiloineen.
Kaiken kaikkiaan on todettavissa, että Lapinlahden sairaalan sekä sisä- että ulkotilat tulevat valmistuttuaan soveltumaan vuorovaikutteiseen toimintaan, joka korostaa kulttuurityön merkitystä alueella.
Esittelijä pitää hyvänä tavoitetta Lapinlahden sairaalan säilyttävän korjaushankkeen toteuttamisesta niin, että se osaltaan edistää valtakunnallisesti arvokkaiden rakennusten ja niitä ympäröivän puiston muodostaman kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden soveltumista pääkäytön ohella myös erilaiseen kulttuuripainotteiseen toimintaan alueen suojeluarvoihin sopivalla tavalla. Tavoitteen saavuttamiseksi onkin lisäksi tärkeää, että myös Lapinlahden sairaalaa ympäröivä puisto saatetaan sinne laaditun suunnitelman mukaiseen kuntoon.
Myös kaupunginvaltuuston 14.12.2011 (250 §) hyväksymässä kulttuuristrategiassa vuosille 2012 - 2017 todetaan, että koko sivistystoimi yhteistyössä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa toteuttaa toimintatapoja, jotka vahvistavat kulttuurin, taiteen ja liikunnan mahdollisuuksien hyödyntämistä osana päivittäistä hoivatyötä. Ikäihmisten hoivayhteisöihin tuotavien taidepalvelujen kehittäminen on aloitettu kulttuurikeskuksen ja sosiaaliviraston yhteistyönä, johon osallistuu taidelaitoksia ja taiteilijoita. Tavoitteena on mm. parantaa hoitolaitosten mahdollisuuksia hyödyntää itsenäisesti taidetta ja kulttuuria hoivatyössä.
Esittelijä toteaa, että kulttuuritoiminta elävöittää aluetta ja lähentää sitä muuhun kaupunkiin ja kaupunkilaisiin sekä lisää alueen asukkaiden mahdollisuuksia osallistua kulttuuri- ja harrastustoimintaan. Lapinlahden peruskorjatut tilat ja ympäristö tarjoavat hyvät mahdollisuudet kulttuuripainotteisen toiminnan sisällyttämiseen sekä päivittäiseen alueella tapahtuvaan toimintaan että ulkopuolisille tarkoitettuihin tapahtumiin.
Taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksia hoivatyössä tällä hetkellä rajoittaa käytettävissä olevien tilojen soveltumattomuus tähän tarkoitukseen. Lapinlahden miljöö tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet. Myös sosiaalilautakunta, jonka palveluita rakennuksiin sijoitetaan, pitää erinomaisena ajatusta järjestää alueella kulttuuritoimintaa. Lapinlahdesta voidaan tarjota tiloja ulkopuolisille esiintyjille ja järjestää tapahtumia omana toimintana.
Esittelijä
apulaiskaupunginjohtaja
Hannu Penttilä
Lisätiedot
Timo Härmälä, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36028
timo.harmala(a)hel.fi
Otteet
Ote | Otteen liitteet |
Ponnen esittäjä | Esitysteksti |
Tiedoksi
Muut valtuutetut
Päätöshistoria
Kiinteistölautakunta 01.12.2011 § 585
HEL 2011-004698 T 10 01 03
Päätös
Kiinteistölautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus, sosiaalivirasto ja HKR-Rakennuttaja ovat yhteistyössä laatineet Lapinlahden sairaalan säilyttävän korjauksen hankesuunnitelman. Hankesuunnitelman mukaisesti Lapinlahden sairaalan päärakennukseen, Omenapuurakennukseen ja Terapiataloon sijoitetaan erilaisia päivätoiminnan tiloja. Nämä yhteiskäyttöön tarkoitetut tilat sijaitsevat keskeisesti, ovat sujuvasti saavutettavissa ja esteettömät. Tilat soveltuvat hyvin myös erilaiseen kulttuuripainotteiseen toimintaan.
Lapinlahden sairaala-alueen rakennukset ovat valmistuneet vuosien 1841 - 1930 aikana, ja ne on suojeltu rakennussuojelulailla vuonna 1994. Rakennussuojelu asettaa rajoitukset tilasuunnittelulle niin, että toiminnat on sijoitettava pääsääntöisesti rakennuksissa olemassa oleviin tilakokonaisuuksiin.
Päärakennuksen keskimmäisen, C- osan ensimmäiseen kerrokseen rakennetaan käsi- ja taidetyötiloja yhteensä noin 73 m² ja toiseen kerrokseen noin 275 m²:n laajuinen yhteisten ryhmä- ja toimintatilojen muodostama kokonaisuus. Päärakennuksen G- siiven ensimmäiseen kerrokseen sijoittuu 90 m²:n suuruinen sali, joka tulee olemaan tasalattiainen, kahteen erilliseen osaan jaettavissa oleva harrastus- ja kulttuuritoimintaan soveltuva monitoimitila. Päärakennukseen sijoittuvan kahvila- ruokalatilan yhteydessä on mahdollista järjestää yleisölle avoimia, pienimuotoisia tilaisuuksia ja näyttelyitä. Omenapuutalossa on käytettävissä yhteensä noin 80 m² ja terapiarakennuksessa yhteensä noin 180 m² erikokoisia ryhmätyötiloja oheistiloineen.
Suunnitteluryhmä on kuullut Pro Lapinlahti -seuraa hankkeesta 24.2.2009 järjestetyn esittelytilaisuuden yhteydessä. Tällöin todettiin yhteisesti, että peruskorjattavan Lapinlahden sairaalan sekä sisä- että ulkotilat tulevat valmistuttuaan soveltumaan myös Pro Lapinlahti -seuran toivomaan vuorovaikutteiseen toimintaan, joka korostaa kulttuurityön merkitystä alueella.
Kiinteistölautakunta pitää hyvänä tavoitetta Lapinlahden sairaalan säilyttävän korjaushankkeen toteuttamisesta niin, että se osaltaan edistää valtakunnallisesti arvokkaiden rakennusten ja niitä ympäröivän puiston muodostaman kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden soveltumista pääkäytön ohella myös erilaiseen kulttuuripainotteiseen toimintaan alueen suojeluarvoihin sopivalla tavalla.
Esittelijä
tilakeskuksen päällikkö
Arto Hiltunen
Lisätiedot
Erja Erra, projektiarkkitehti, puhelin: 310 39997
erja.erra(a)hel.fi
Sosiaalilautakunta 18.10.2011 § 376
HEL 2011-004698 T 10 01 03
Päätös
Sosiaalilautakunta päätti antaa toivomusponnesta kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Lapinlahden hanke valmistuu vuoden 2014 aikana. Sosiaalilautakunta pitää erinomaisena ajatusta järjestää alueella kulttuuritoimintaa. Lapinlahden peruskorjatut tilat ja ympäristö tarjoavat hyvät mahdollisuudet kulttuuripainotteisen toiminnan sisällyttämiseen sekä päivittäiseen alueella tapahtuvaan toimintaan että ulkopuolisille tarkoitettuihin tapahtumiin. Lapinlahdesta voidaan tarjota tiloja ulkopuolisille esiintyjille ja järjestää tapahtumia omana toimintana.
Hankkeen suunnittelun edetessä tutkitaan erilaisten kulttuuritoimintojen toteuttaminen kustannusvaikutuksineen. Sosiaalilautakunta katsoo, että kulttuuritoiminta elävöittää aluetta ja lähentää sitä muuhun kaupunkiin ja kaupunkilaisiin sekä lisää alueen asukkaiden mahdollisuuksia osallistua kulttuuri- ja harrastustoimintaan.
Esittelijä
sosiaalijohtaja
Paavo Voutilainen
Lisätiedot
Pirjo Poikonen, kehittämiskonsultti, puhelin: 310 24070
pirjo.poikonen(a)hel.fi
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta 11.10.2011 § 133
HEL 2011-004698 T 10 01 03
Päätös
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Lapinlahden sairaalan säilyttävän korjauksen hankesuunnitelman mukaan sairaala-alueella olevien rakennusten toiminta jatkuu hoito- ja laitosympäristönä. Sinne sijoittuu mm. nuorten päihdepsykiatrian poliklinikka ja kehitysvammaisten ryhmäkoteja.
Opetus ja kulttuuriministeriön toimintaohjelmassa Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia vuosille 2010-2014 käsitellään ympäristön ja tilan merkitystä hyvinvoinnille (s. 63). Ohjelmassa siteerataan Pauline von Bonsdorffin artikkelia koskien hiljaista estetiikkaa, jolla tarkoitetaan harmonista ja kokonaisvaltaista tunnelmaa luonnossa tai rakennuksessa ja huoneeseen astuttaessa. Tällaisen näkökulman huomioon ottaminen on erityisen merkittävää hoito- ja kasvatustyössä ja laitoksissa, joissa potilaat eivät ole kotiympäristössään. Raportissa viitataan lukuisiin tutkimuksiin, jotka tukevat näkemyksiä siitä, miten suuri merkitys luonnolla on sekä koettuun että fyysiseen terveyteen (s. 63).
Selvityksen toimenpide-ehdotus edellyttää, että kunnat ja muut rakennuttajatahot varaavat hoito ja laitosympäristön viihtyisyyden lisäämiseksi prosentin rakentamis- tai peruskorjauskustannuksista taidehankintoihin. Hoitoyksiköiden käyttökustannuksiin varataan vuotuinen määräraha, jolla voidaan edistää kulttuuritoimintaa, yhteisöllisyyttä ja luoda kodinomaisuutta hoitoympäristöön asiakkaiden ja henkilökunnan yhteisten toiveiden pohjalta. (s. 18)
Tämän vuoden aikana valmistuu Helsingin kaupungin kulttuuristrategia, joka linjaa keskeiset kehittämistavoitteet vuosille 2012 – 2017. Strategialuonnoksen luvussa hyvinvointia kulttuuripalveluista todetaan, että koko sivistystoimi yhteistyössä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa toteuttaa toimintatapoja, jotka vahvistavat kulttuurin, taiteen ja liikunnan mahdollisuuksien hyödyntämistä osana päivittäistä hoivatyötä. Ikäihmisten hoivayhteisöihin tuotavien taidepalvelujen kehittäminen on aloitettu kulttuurikeskuksen ja sosiaaliviraston yhteistyönä, johon osallistuu taidelaitoksia ja taiteilijoita. Tavoitteena on mm. parantaa hoitolaitosten mahdollisuuksia hyödyntää itsenäisesti taidetta ja kulttuuria hoivatyössä. (toimenpide-ehdotus 15).
Strategialuonnoksessa ehdotetaan myös, että julkisten taidehankintojen rahoittamisessa käytettävää ns. prosenttiperiaate-käytäntöä uudistettaessa tulisi harkita sen laajentamista myös kaupunkirakentamiseen sekä kulttuuriprojekteihin. (toimenpide-ehdotus 32).
Taiteen ja kulttuurin mahdollisuuksia hoivatyössä tällä hetkellä rajoittaa käytettävissä olevien tilojen soveltumattomuus tähän tarkoitukseen. Lapinlahden miljöö tarjoaa hyvät mahdollisuudet toteuttaa molempien edellä mainittujen selvitysten ehdotuksia ainutlaatuisella tavalla, mikäli taiteeseen perustuvien sisältöjen edellytykset ovat mukana jo suunnitteluvaiheessa. Tässä voi ottaa huomioon myös prosenttiperiaatteen mahdollisen laajennetun käytön.
Esittelijä
vs. kulttuurijohtaja
Veikko Kunnas
Lisätiedot
Marianna Kajantie, osastopäällikkö, puhelin: 310 37002
marianna.kajantie(a)hel.fi
| ||||
Postiosoite | Käyntiosoite | Puhelin | Y-tunnus | Tilinro |
PL 1 | Pohjoisesplanadi 11-13 | +358 9 310 1641 | 0201256-6 | FI0680001200062637 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | Helsinki 17 | Faksi |
| Alv.nro |
hallintokeskus@hel.fi | http://www.hel.fi/hallintokeskus | +358 9 655 783 |
| FI02012566 |
|
|