§ 653

V Sosiaali- ja terveystoimen organisaation uudistaminen

HEL 2011-002363 T 00 00 02

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee 1.1.2013 lukien

1 perustaa sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sen alaisen sosiaali- ja terveysviraston sekä hyväksyä niille sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön seuraavasti:

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtosääntö

1 §

Toimiala

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta ja sen alainen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto huolehtivat  kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta lasten päivähoitoa lukuun ottamatta kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti.

Sosiaali- ja terveysvirasto huolehtii terveydenhuoltolain mukaisista terveyskeskuksen tehtävistä

Sosiaali- ja terveystoimen toimialaan kuuluvat myös kunnan tehtäväksi säädetty raittiustyö, maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät kunnan tehtävät sekä talous- ja velkaneuvontapalvelujen järjestäminen.

Lautakunta ja virasto huolehtivat lisäksi sosiaali- ja terveystoimen laitosten lääkehuollosta sekä muusta sosiaali- ja terveystoimen velvoitteena olevasta lääkehuollosta.

2 §

Lautakunta ja sen jaostot

Lautakunnassa on 13 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan jäsenistä vähintään yksi ja hänen varajäsenensä on ruotsinkielisestä kieliryhmästä.

Kaupunginvaltuusto asettaa lautakunnan toimikaudeksi ensimmäisen, toisen ja kolmannen jaoston. Jokaisessa jaostossa on seitsemän jäsentä. Valtuusto valitsee jaoston puheenjohtajaksi lautakunnan varsinaisen jäsenen. Puheenjohtajan varajäsenenä jaostossa toimii hänen lautakuntaan valittu varajäsenensä. Lisäksi valtuusto valitsee jaostoon kuusi lisäjäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Valtuusto valitsee lisäjäsenistä varapuheenjohtajan jaostoon.

Kolmannen jaoston jäsenet ja lisäjäsenet on valittava ruotsinkielisestä kieliryhmästä.

3 §

Esittely

Lautakunnan kokouksissa viraston päällikkö esittelee asiat, ellei hän ole siirtänyt tiettyä asiaa tai asiaryhmää alaisensa viranhaltijan esiteltäväksi.

Jaoston kokouksissa asiat esittelee asianomaisen osaston päällikkö, ellei viraston päällikkö ole siirtänyt tiettyä asiaa tai asiaryhmää muun viranhaltijan esiteltäväksi.

Viraston päällikkö voi ottaa alaiselleen esittelijälle kuuluvan asian esiteltäväkseen.

4 §

Lautakunnan tehtävät

Lautakunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty

5 §

Ensimmäisen jaoston tehtävät

Ensimmäisen jaoston tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty, päättää niistä asioista, joissa asianomainen on vaatinut viranhaltijan tekemän, toimeentulotukea koskevan päätöksen saattamista kunnan määräämän monijäsenisen toimielimen käsiteltäväksi, lukuun ottamatta kuntalain mukaista oikaisuvaatimusta.

6 §

Toisen jaoston tehtävät

Toisen jaoston tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty

1.     päättää niistä asioista, joissa asianomainen on vaatinut viranhaltijan tekemän, muun kuin toimeentulotukea koskevan päätöksen saattamista kunnan määräämän monijäsenisen toimielimen käsiteltäväksi, lukuun ottamatta kuntalain mukaista oikaisuvaatimusta

2.     tehdä päihdehuoltolaissa tarkoitettu esitys hallinto-oikeudelle henkilön määräämisestä hoitoon tahdostaan riippumatta väkivaltaisuuden perusteella

3.     päättää tartuntatautien torjunnasta vastaavana kunnan toimielimenä henkilön eristämisestä tai määräämisestä olemaan poissa ansiotyöstä, päivähoitopaikasta tai oppilaitoksesta sekä päättää eristämisen jatkamista koskevan esityksen tekemisestä.

7 §

Kolmannen jaoston tehtävät

Kolmas jaosto käsittelee asioita, jotka ovat vireillä ruotsin kielellä.

Kolmannen jaoston tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty

1.     päättää niistä asioista, joissa asianomainen on vaatinut viranhaltijan tekemän päätöksen saattamista kunnan määräämän monijäsenisen toimielimen käsiteltäväksi, lukuun ottamatta kuntalain mukaista oikaisuvaatimusta

2.     tehdä päihdehuoltolaissa tarkoitettu esitys hallinto-oikeudelle henkilön määräämisestä hoitoon tahdostaan riippumatta väkivaltaisuuden perusteella

3.     päättää tartuntatautien torjunnasta vastaavana kunnan toimielimenä henkilön eristämisestä tai määräämisestä olemaan poissa ansiotyöstä, päivähoitopaikasta tai oppilaitoksesta sekä päättää eristämisen jatkamista koskevan esityksen tekemisestä.

8 §

Organisaatio

Virastossa on seuraavat osastot

-        Perhe- ja sosiaalipalvelut

-        Terveys- ja päihdepalvelut

-        Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

-        Henkilöstö- ja kehittämispalvelut

-        Talous- ja tukipalvelut

-        Tietohallinto- ja viestintäpalvelut

Osaston toimistotasoisesta yksikköjaosta päättää lautakunta.

Viraston päällikkönä on virastopäällikkö.

Osaston päällikkönä on osastopäällikkö.

9 §

Johtaminen

Viraston päällikkö johtaa viraston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

Osaston päällikkö johtaa osaston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

10 §

Perhe- ja sosiaalipalvelujen toimiala

Osasto huolehtii perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluista sekä lautakunnan määräämistä muista palveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

11 §

Terveys- ja päihdepalvelujen toimiala

Osasto huolehtii terveys-, päihde- ja päivystyspalveluista sekä lautakunnan määräämistä muista palveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

12 §

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen toimiala

Osasto huolehtii sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluista sekä lautakunnan määräämistä muista palveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.   

13 §

Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen toimiala

Osasto huolehtii viraston henkilöstö- ja yleishallinnon palvelujen järjestämisestä sekä suunnittelu-, valmistelu- ja kehittämistehtävistä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi osaston tehtävänä on toimia terveydenhuoltolain mukaisena terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinoivana vastuutahona Helsingin kaupungissa sekä ruotsinkielisten palvelujen ja lähipalvelujen koordinoivana vastuutahona sosiaali- ja terveysvirastossa.

14 §

Talous- ja tukipalvelujen toimiala

Osasto huolehtii viraston talouden suunnittelusta ja seurannasta sekä taloushallinto- ja tukipalvelujen järjestämisestä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

15 §

Tietohallinto- ja viestintäpalvelujen toimiala

Osasto huolehtii viraston tietohallinto- ja viestintäpalvelujen järjestämisestä sekä sähköisten palvelujen ja palvelukanavien kehittämisestä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi osaston tehtävänä on toimia palveluneuvonnan ja -ohjauksen koordinoivana vastuutahona virastossa.

16 §

Viraston päällikön tehtävät

Viraston päällikön tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle

Lisäksi viraston päällikkö suorittaa kaupunginjohtajan, asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan ja lautakunnan määräämät muut tehtävät.

17 §

Osaston päällikön tehtävät

Osaston päällikön tehtävänä on suorittaa kaupunginjohtajan, asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan, lautakunnan ja viraston päällikön määräämät tehtävät.

18 §

Estyneenä oleminen

Viraston päällikön ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa lautakunnan määräämä osaston päällikkö.

Osaston päällikön ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa viraston päällikön määräämä viranhaltija.

19 §

Kelpoisuusvaatimukset

Viraston päällikön ja osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on

sen lisäksi mitä muutoin on säädetty, ylempi korkeakoulututkinto

sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä.

Muulta henkilökunnalta vaadittavan kelpoisuuden määrää valinnan suorittaja ottaen huomioon, mitä erikseen on säädetty tai määrätty.

20 §

Henkilökunnan ottaminen

Viraston päällikön ottaa kaupunginvaltuusto lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Osaston päällikön ottaa kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Toimistotasoisen yksikön päällikön ottaa lautakunta.

Muun henkilökunnan ottaa viraston päällikkö tai hänen määräämänsä.

21 §

Päätösvallan siirtäminen sosiaalihuollon yksilöhuollon asioissa

Sosiaalihuollon järjestämisestä ja antamisesta sekä palvelusta perittävän maksun määräämisestä päättää siltä osin, kuin asia ei kuulu jaoston päätettäväksi, viraston päällikön määräämä viranhaltija lautakunnan vahvistamien perusteiden ja yleisten ohjeiden mukaisesti.

Lastensuojelulain mukaista sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle kuuluvaa päätösvaltaa käyttää viraston päällikön määräämä viranhaltija.

Kehitysvammaisten erityishuollon järjestämisestä ja antamisesta päättää tahdonvastaista huoltoa lukuun ottamatta viraston päällikön määräämä viranhaltija.

22 §

Esitykset ja lausunnot ulkopuolisille sekä puhevallan käyttö

Lautakunnan ja viraston esitykset ja lausunnot kaupungin ulkopuolisille on toimitettava kaupunginhallituksen välityksellä, jollei tätä asian vähäisen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole pidettävä tarpeettomana tai ellei toisin ole säädetty tai määrätty.

Lautakunta käyttää kaupungin ja lautakunnan puhevaltaa lautakunnan päätöksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa. Puhevaltaa käyttää kuitenkin viraston päällikkö tai hänen määräämänsä viranhaltija, jos hän yhtyy lautakunnan päätökseen.

Huomioon ottaen, mitä edellä on määrätty, viraston päällikkö tai hänen määräämänsä viranhaltija käyttää kaupungin ja lautakunnan puhevaltaa yksityisiä sosiaalipalveluja, yksityistä terveydenhuoltoa, yksityisten apteekkien toimintaa sekä potilaiden hoitoa ja kohtelua, potilasvahinkoja, terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontaa koskevissa lausunto- ja valvonta-asioissa samoin kuin sosiaalihuollon yksilöllistä toimeenpanoa sekä potilaiden kotikuntaa ja potilasmaksuja koskevissa asioissa tuomioistuimissa, hallintoviranomaisissa ja toimituksissa.

Lisäksi viraston päällikkö tai hänen määräämänsä perii ja nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden eläkkeitä, tuloja ja muita saamisia.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että johtosäännön täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen johtosäännön voimaantuloa 1.1.2013.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättänee kumota 1.1.2013 lukien terveystoimen (8.10.2003) ja sosiaalitoimen (26.11.2008) vahvistetut johtosäännöt niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.  

2 siirtää sosiaali- ja terveysvirastoon sosiaaliviraston, lasten päivähoidon vastuualuetta lukuun ottamatta, sekä terveyskeskuksen tehtävät ja henkilöstön (yhteensä noin 15 500) henkilöä. 

3 perustaa sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön viran, jonka virastopäälliköiden HAY-palkkausjärjestelmän mukainen kokonaispalkka on 10 101,30 euroa kuukaudessa.

Käsittely

Vastaehdotus:
Outi Ojala: Johtosäännön 8 §

Virastossa on seuraavat osastot:
- Perhe- ja sosiaalipalvelut
- Terveys- ja päihdepalvelut
- Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
- Hallintopalvelut

Perustelut: Hallinnon palvelut sijoitetaan yhteen osastoon, jossa on kolme toimistoa: Henkilöstö- ja kehittämispalvelut, Talous- ja tukipalvelut sekä Tietohallinto- ja viestintäpalvelut

Outi Ojalan vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Vastaehdotus:
Ville Ylikahri: Muutetaan esitystä siten, että osastopäällikön virat laitetaan avoimeen hakuun.

Muutetaan lause:
"Kaupunginhallitus katsoo, että kaupungin suurimman viraston, sosiaali- ja terveysviraston päällikön virka on tarpeen julistaa haettavaksi. Samalla kaupunginhallitus katsoo, että nykyisessä sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa on useita uuden sosiaali- ja terveysviraston osastopäälliköiden kelpoisuusehdot täyttäviä henkilöitä ja sen vuoksi on tarkoituksenmukaista täyttää osastopäälliköiden virat sisäisen muutosalueelle kohdennetun ilmoittautumismenettelyn perusteella."

kuulumaan seuraavasti:
"Kaupunginhallitus katsoo, että kaupungin suurimman viraston, sosiaali- ja terveysviraston päällikön virka ja osastopäälliköiden virat on tarpeen julistaa haettavaksi."

Ja muutetaan lauseet:
"Kaupunginhallituksen tarkoituksena on, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy päätösehdotuksen, valtuuston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa hallintokeskusta huolehtimaan sosiaali- ja
terveysviraston virastopäällikön viran julistamisesta haettavaksi tällä esityslistalla mainituin palkkaeduin ja 14 päivän hakuajoin. Samalla kaupunginhallituksen tarkoituksena on kehottaa hallintokeskusta huolehtimaan sisäisen ilmoittautumismenettelyn käynnistämisestä osastopäälliköiden virkoihin siten, että menettely on kohdennettu muutosalueen nykyisille vakinaisille virasto-, osasto- ja toimistopäälliköille sekä vastuualueen johtajille."

kuulumaan seuraavasti:
"Kaupunginhallituksen tarkoituksena on, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy päätösehdotuksen, valtuuston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa hallintokeskusta huolehtimaan sosiaali- ja
terveysviraston virastopäällikön viran ja osastopäälliköiden virkojen julistamisesta haettavaksi tällä esityslistalla mainituin palkkaeduin ja 14 päivän hakuajoin."

Kannattajat: Elina Moisio

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Muutetaan esitystä siten, että osastopäällikön virat laitetaan avoimeen hakuun.

Muutetaan lause:
"Kaupunginhallitus katsoo, että kaupungin suurimman viraston, sosiaali- ja terveysviraston päällikön virka on tarpeen julistaa haettavaksi. Samalla kaupunginhallitus katsoo, että nykyisessä sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa on useita uuden sosiaali- ja terveysviraston osastopäälliköiden kelpoisuusehdot täyttäviä henkilöitä ja sen vuoksi on tarkoituksenmukaista täyttää osastopäälliköiden virat sisäisen muutosalueelle kohdennetun ilmoittautumismenettelyn perusteella."

kuulumaan seuraavasti:
"Kaupunginhallitus katsoo, että kaupungin suurimman viraston, sosiaali- ja terveysviraston päällikön virka ja osastopäälliköiden virat on tarpeen julistaa haettavaksi."

Ja muutetaan lauseet:
"Kaupunginhallituksen tarkoituksena on, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy päätösehdotuksen, valtuuston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa hallintokeskusta huolehtimaan sosiaali- ja
terveysviraston virastopäällikön viran julistamisesta haettavaksi tällä esityslistalla mainituin palkkaeduin ja 14 päivän hakuajoin. Samalla kaupunginhallituksen tarkoituksena on kehottaa hallintokeskusta huolehtimaan sisäisen ilmoittautumismenettelyn käynnistämisestä osastopäälliköiden virkoihin siten, että menettely on kohdennettu muutosalueen nykyisille vakinaisille virasto-, osasto- ja toimistopäälliköille sekä vastuualueen johtajille."

kuulumaan seuraavasti:
"Kaupunginhallituksen tarkoituksena on, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy päätösehdotuksen, valtuuston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa hallintokeskusta huolehtimaan sosiaali- ja
terveysviraston virastopäällikön viran ja osastopäälliköiden virkojen julistamisesta haettavaksi tällä esityslistalla mainituin palkkaeduin ja 14 päivän hakuajoin."

Jaa-äänet: 7
Juha Hakola, Tarja Kantola, Risto Kolanen, Outi Ojala, Jan D Oker-Blom, Osku Pajamäki, Laura Rissanen

Ei-äänet: 8
Annika Andersson, Sirpa Asko-Seljavaara, Jussi Halla-aho, Elina Moisio, Vesa Peipinen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Ville Ylikahri

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Asian esittelijä Laura Räty, jäsenet Juha Hakola, Laura Rissanen, Tarja Kantola, Osku Pajamäki ja Outi Ojala sekä varajäsen Risto Kolanen jättivät asiaan eriävän mielipiteen.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Laura Räty

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Olli Hari, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36048

olli.hari(a)hel.fi

Liitteet

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee 1.1.2013 lukien

1 perustaa sosiaali- ja terveyslautakunnan ja sen alaisen sosiaali- ja terveysviraston sekä hyväksyä niille sosiaali- ja terveystoimen johtosäännön seuraavasti:

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen johtosääntö

1 §

Toimiala

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta ja sen alainen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto huolehtivat  kaupungin sosiaali- ja terveystoimesta lasten päivähoitoa lukuun ottamatta kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien tavoitteiden mukaisesti.

Sosiaali- ja terveysvirasto huolehtii terveydenhuoltolain mukaisista terveyskeskuksen tehtävistä

Sosiaali- ja terveystoimen toimialaan kuuluvat myös kunnan tehtäväksi säädetty raittiustyö, maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät kunnan tehtävät sekä talous- ja velkaneuvontapalvelujen järjestäminen.

Lautakunta ja virasto huolehtivat lisäksi sosiaali- ja terveystoimen laitosten lääkehuollosta sekä muusta sosiaali- ja terveystoimen velvoitteena olevasta lääkehuollosta.

2 §

Lautakunta ja sen jaostot

Lautakunnassa on 13 jäsentä. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnan jäsenistä vähintään yksi ja hänen varajäsenensä on ruotsinkielisestä kieliryhmästä.

Kaupunginvaltuusto asettaa lautakunnan toimikaudeksi ensimmäisen, toisen ja kolmannen jaoston. Jokaisessa jaostossa on seitsemän jäsentä. Valtuusto valitsee jaoston puheenjohtajaksi lautakunnan varsinaisen jäsenen. Puheenjohtajan varajäsenenä jaostossa toimii hänen lautakuntaan valittu varajäsenensä. Lisäksi valtuusto valitsee jaostoon kuusi lisäjäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Valtuusto valitsee lisäjäsenistä varapuheenjohtajan jaostoon.

Kolmannen jaoston jäsenet ja lisäjäsenet on valittava ruotsinkielisestä kieliryhmästä.

3 §

Esittely

Lautakunnan kokouksissa viraston päällikkö esittelee asiat, ellei hän ole siirtänyt tiettyä asiaa tai asiaryhmää alaisensa viranhaltijan esiteltäväksi.

Jaoston kokouksissa asiat esittelee asianomaisen osaston päällikkö, ellei viraston päällikkö ole siirtänyt tiettyä asiaa tai asiaryhmää muun viranhaltijan esiteltäväksi.

Viraston päällikkö voi ottaa alaiselleen esittelijälle kuuluvan asian esiteltäväkseen.

4 §

Lautakunnan tehtävät

Lautakunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty

5 §

Ensimmäisen jaoston tehtävät

Ensimmäisen jaoston tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty, päättää niistä asioista, joissa asianomainen on vaatinut viranhaltijan tekemän, toimeentulotukea koskevan päätöksen saattamista kunnan määräämän monijäsenisen toimielimen käsiteltäväksi, lukuun ottamatta kuntalain mukaista oikaisuvaatimusta.

6 §

Toisen jaoston tehtävät

Toisen jaoston tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty

1.     päättää niistä asioista, joissa asianomainen on vaatinut viranhaltijan tekemän, muun kuin toimeentulotukea koskevan päätöksen saattamista kunnan määräämän monijäsenisen toimielimen käsiteltäväksi, lukuun ottamatta kuntalain mukaista oikaisuvaatimusta

2.     tehdä päihdehuoltolaissa tarkoitettu esitys hallinto-oikeudelle henkilön määräämisestä hoitoon tahdostaan riippumatta väkivaltaisuuden perusteella

3.     päättää tartuntatautien torjunnasta vastaavana kunnan toimielimenä henkilön eristämisestä tai määräämisestä olemaan poissa ansiotyöstä, päivähoitopaikasta tai oppilaitoksesta sekä päättää eristämisen jatkamista koskevan esityksen tekemisestä.

7 §

Kolmannen jaoston tehtävät

Kolmas jaosto käsittelee asioita, jotka ovat vireillä ruotsin kielellä.

Kolmannen jaoston tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty

1.     päättää niistä asioista, joissa asianomainen on vaatinut viranhaltijan tekemän päätöksen saattamista kunnan määräämän monijäsenisen toimielimen käsiteltäväksi, lukuun ottamatta kuntalain mukaista oikaisuvaatimusta

2.     tehdä päihdehuoltolaissa tarkoitettu esitys hallinto-oikeudelle henkilön määräämisestä hoitoon tahdostaan riippumatta väkivaltaisuuden perusteella

3.     päättää tartuntatautien torjunnasta vastaavana kunnan toimielimenä henkilön eristämisestä tai määräämisestä olemaan poissa ansiotyöstä, päivähoitopaikasta tai oppilaitoksesta sekä päättää eristämisen jatkamista koskevan esityksen tekemisestä.

8 §

Organisaatio

Virastossa on seuraavat osastot

-        Perhe- ja sosiaalipalvelut

-        Terveys- ja päihdepalvelut

-        Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

-        Henkilöstö- ja kehittämispalvelut

-        Talous- ja tukipalvelut

-        Tietohallinto- ja viestintäpalvelut

Osaston toimistotasoisesta yksikköjaosta päättää lautakunta.

Viraston päällikkönä on virastopäällikkö.

Osaston päällikkönä on osastopäällikkö.

9 §

Johtaminen

Viraston päällikkö johtaa viraston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

Osaston päällikkö johtaa osaston toimintaa ja vastaa siitä, että hyväksytyt tavoitteet saavutetaan.

10 §

Perhe- ja sosiaalipalvelujen toimiala

Osasto huolehtii perhe-, sosiaali- ja vammaispalveluista sekä lautakunnan määräämistä muista palveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

11 §

Terveys- ja päihdepalvelujen toimiala

Osasto huolehtii terveys-, päihde- ja päivystyspalveluista sekä lautakunnan määräämistä muista palveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

12 §

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen toimiala

Osasto huolehtii sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluista sekä lautakunnan määräämistä muista palveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.   

13 §

Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen toimiala

Osasto huolehtii viraston henkilöstö- ja yleishallinnon palvelujen järjestämisestä sekä suunnittelu-, valmistelu- ja kehittämistehtävistä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi osaston tehtävänä on toimia terveydenhuoltolain mukaisena terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinoivana vastuutahona Helsingin kaupungissa sekä ruotsinkielisten palvelujen ja lähipalvelujen koordinoivana vastuutahona sosiaali- ja terveysvirastossa.

14 §

Talous- ja tukipalvelujen toimiala

Osasto huolehtii viraston talouden suunnittelusta ja seurannasta sekä taloushallinto- ja tukipalvelujen järjestämisestä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

15 §

Tietohallinto- ja viestintäpalvelujen toimiala

Osasto huolehtii viraston tietohallinto- ja viestintäpalvelujen järjestämisestä sekä sähköisten palvelujen ja palvelukanavien kehittämisestä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi osaston tehtävänä on toimia palveluneuvonnan ja -ohjauksen koordinoivana vastuutahona virastossa.

16 §

Viraston päällikön tehtävät

Viraston päällikön tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle

Lisäksi viraston päällikkö suorittaa kaupunginjohtajan, asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan ja lautakunnan määräämät muut tehtävät.

17 §

Osaston päällikön tehtävät

Osaston päällikön tehtävänä on suorittaa kaupunginjohtajan, asianomaisen apulaiskaupunginjohtajan, lautakunnan ja viraston päällikön määräämät tehtävät.

18 §

Estyneenä oleminen

Viraston päällikön ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa lautakunnan määräämä osaston päällikkö.

Osaston päällikön ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa viraston päällikön määräämä viranhaltija.

19 §

Kelpoisuusvaatimukset

Viraston päällikön ja osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on

sen lisäksi mitä muutoin on säädetty, ylempi korkeakoulututkinto

sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä.

Muulta henkilökunnalta vaadittavan kelpoisuuden määrää valinnan suorittaja ottaen huomioon, mitä erikseen on säädetty tai määrätty.

20 §

Henkilökunnan ottaminen

Viraston päällikön ottaa kaupunginvaltuusto lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Osaston päällikön ottaa kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Toimistotasoisen yksikön päällikön ottaa lautakunta.

Muun henkilökunnan ottaa viraston päällikkö tai hänen määräämänsä.

21 §

Päätösvallan siirtäminen sosiaalihuollon yksilöhuollon asioissa

Sosiaalihuollon järjestämisestä ja antamisesta sekä palvelusta perittävän maksun määräämisestä päättää siltä osin, kuin asia ei kuulu jaoston päätettäväksi, viraston päällikön määräämä viranhaltija lautakunnan vahvistamien perusteiden ja yleisten ohjeiden mukaisesti.

Lastensuojelulain mukaista sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle kuuluvaa päätösvaltaa käyttää viraston päällikön määräämä viranhaltija.

Kehitysvammaisten erityishuollon järjestämisestä ja antamisesta päättää tahdonvastaista huoltoa lukuun ottamatta viraston päällikön määräämä viranhaltija.

22 §

Esitykset ja lausunnot ulkopuolisille sekä puhevallan käyttö

Lautakunnan ja viraston esitykset ja lausunnot kaupungin ulkopuolisille on toimitettava kaupunginhallituksen välityksellä, jollei tätä asian vähäisen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen johdosta ole pidettävä tarpeettomana tai ellei toisin ole säädetty tai määrätty.

Lautakunta käyttää kaupungin ja lautakunnan puhevaltaa lautakunnan päätöksiä koskevissa muutoksenhakuasioissa. Puhevaltaa käyttää kuitenkin viraston päällikkö tai hänen määräämänsä viranhaltija, jos hän yhtyy lautakunnan päätökseen.

Huomioon ottaen, mitä edellä on määrätty, viraston päällikkö tai hänen määräämänsä viranhaltija käyttää kaupungin ja lautakunnan puhevaltaa yksityisiä sosiaalipalveluja, yksityistä terveydenhuoltoa, yksityisten apteekkien toimintaa sekä potilaiden hoitoa ja kohtelua, potilasvahinkoja, terveydenhuollon ammattihenkilöiden valvontaa koskevissa lausunto- ja valvonta-asioissa samoin kuin sosiaalihuollon yksilöllistä toimeenpanoa sekä potilaiden kotikuntaa ja potilasmaksuja koskevissa asioissa tuomioistuimissa, hallintoviranomaisissa ja toimituksissa.

Lisäksi viraston päällikkö tai hänen määräämänsä perii ja nostaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden eläkkeitä, tuloja ja muita saamisia.

Samalla kaupunginvaltuusto päättänee, että johtosäännön täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ennen johtosäännön voimaantuloa 1.1.2013.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättänee kumota 1.1.2013 lukien terveystoimen (8.10.2003) ja sosiaalitoimen (26.11.2008) vahvistetut johtosäännöt niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.  

2 siirtää sosiaali- ja terveysvirastoon sosiaaliviraston, lasten päivähoidon vastuualuetta lukuun ottamatta, sekä terveyskeskuksen tehtävät ja henkilöstön (yhteensä noin 15 500) henkilöä. 

3 perustaa sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön viran, jonka virastopäälliköiden HAY-palkkausjärjestelmän mukainen kokonaispalkka on 10 101,30 euroa kuukaudessa.

Tiivistelmä

Kaupunginvaltuusto päätti 30.11.2011 (§ 245), että 1.1.2013 lukien sosiaalilautakunta ja terveyslautakunta yhdistetään yhteiseksi sosiaali- ja terveyslautakunnaksi ja että sosiaalivirasto, lukuun ottamatta suomenkielistä lasten päivähoidon vastuualuetta, ja terveyskeskus yhdistetään yhdeksi virastoksi.  Suomenkielistä lasten päivähoitoa varten perustetaan oma lautakunta ja virasto.      

Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiouudistus on valmistelu kaupungin omana työnä. Sosiaali- ja terveystoimen johtosääntö sisältyy päätösehdotukseen. Organisaatiomalli on esityslistan liitteenä. 

Esittelijä

Valmistelun tausta ja lähtökohdat

Sosiaalilautakunta antoi 4.10.2011 (§ 365) ja terveyslautakunta 4.10. 2011 (§ 253) kaupunginhallitukselle lausuntonsa  sosiaali- ja terveystoimen kokonaisselvityksestä (Deloitte Oy).

Kaupunginvaltuusto päätti 30.11.2011 (§ 245) että sosiaali- ja terveystoimi organisoidaan sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimialalle 1.1.2013 lukien seuraavien periaatteiden mukaisesti:

Luottamushenkilöorganisaatio

1.     Sosiaalilautakunta, lukuun ottamatta suomenkielistä lasten päivähoitoa, ja terveyslautakunta yhdistetään yhteiseksi, sosiaali- ja terveyslautakunnaksi, jonka jäsenten määrä päätetään johtosäännön hyväksymisen yhteydessä.

2.     Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen perustetaan johtosäännössä myöhemmin määriteltävät jaostot käsittelemään mm. muutoksenhakuja.

3.     Suomenkielistä lasten päivähoitoa varten perustetaan oma, 9-jäseninen lautakunta.

Virasto-organisaatio

1.     Sosiaalivirasto, lukuun ottamatta suomenkielistä lasten päivähoidon vastuualuetta, ja terveyskeskus yhdistetään yhdeksi virastoksi.

2.     Edellä mainittuun virastoon perustetaan myöhemmin johtosäännössä määriteltävät osastotasoiset vastuualueet.

3.     Suomenkielistä lasten päivähoitoa varten perustetaan oma virasto.

Jatkovalmistelun lähtökohdat

1.     Organisaatio rakennetaan asiakas- ja potilaslähtöisesti asukkaita kuullen.

2.      Sujuvat hoitoketjut (esim. vanhuspalvelut sekä päihde- ja mielenterveyspalvelut) ovat suunnittelun lähtökohtana.

3.     Organisaatiouudistuksen suunnittelussa ja toteutuksessa henkilöstöllä on keskeinen rooli. Muutosvaiheessa tuetaan henkilöstöä ja eri hallintokuntien kulttuurien yhteensovittamista

4.     Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että uusia hallinnon tasoja ei uudistuksessa muodosteta.

5.     Ruotsinkielisten asiakkaiden ja potilaiden palvelut otetaan huomioon uudistuksessa.

6.      Organisaatiouudistuksen yhtenä tarkoituksena on voimistaa toimenpiteitä terveyserojen kaventamiseksi.

7.     Organisaatiouudistuksen tarkoituksena on kohdentaa voimavaroja asiakaspalveluun.

8.     Luodaan lasten päivähoidolle toimivat yhteistyörakenteet opetustoimen kanssa.

Lisäksi kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt seuraavat kaksi toivomuspontta:

-        Kaupunginvaltuusto edellyttää, että uudessa sosiaali- ja terveysvirastossa huomioidaan vanhusten hoivapaikkojen riittävä määrä, mielenterveys- sekä päihdekuntoutujien monipuoliset asumispalvelut sekä vastaavat ruotsinkieliset palvelut.

-        Kaupunginvaltuusto edellyttää, että yhteistyö lapsiperheiden vastuualueella (sosiaaliohjaajat päiväkodeissa, perheneuvola, lastensuojelu), terveyspalveluissa (neuvola, terveystarkastukset, perheverkostot) ja opetustoimessa (perusopetus, ruotsinkielinen päivähoito) jatkuu ja palveluja kehitetään yhteistyössä henkilöstön ja vanhempien kanssa.

Lasten päivähoidon organisaatio- ja johtosääntöehdotus ovat esityslistalla omana varhaiskasvatustointa koskevana asianaan.

Organisaatiouudistuksen valmistelu ja ohjaus

Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiouudistus on valmisteltu kaupungin omana työnä. Uudistamista johtaa sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja. Suunnittelua ja valmistelua varten kaupungin keskushallintoon on perustettu vuoden 2012 ajaksi projektiorganisaatio, ns. muutostiimi, jonka muodostaa kaksi sosiaaliviraston ja kaksi terveyskeskuksen osastopäällikköä. Muutosorganisaatio käsittää seurantaryhmän, ohjausryhmän, ydinryhmän ja muutostiimin.

Seurantaryhmässä, jota johtaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja, on edustus kaikista kaupunginhallituksessa edustettuina olevista poliittisista ryhmistä sekä lisäksi jäseninä sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Seurantaryhmän tehtävänä on organisaatiouudistuksen seuraaminen, lähetekeskustelut ja yhteydenpito poliittisiin ryhmiin. Ohjausryhmää johtaa sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja ja jäseninä ovat sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen virastopäälliköt sekä osastopäälliköt, talous- ja suunnittelukeskuksen ja henkilöstökeskuksen päälliköt, sosiaali- ja terveystoimen kaupunginsihteerit sekä henkilöstöjärjestöjen edustajat. Ohjausryhmän tehtävänä on organisaatiouudistuksen etenemisen ohjaaminen. Ydinryhmässä on sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajan lisäksi mm. molempien virastojen virastopäälliköt ja kaupungin keskushallinnon edustus. Ydinryhmän tehtävänä on organisaatiouudistuksen suunnittelun ja toteuttamisen operatiivisen johtamisen tuen tarjoaminen muutostiimille. Muutostiimin tehtävänä on organisaatiouudistuksen suunnittelu ja työryhmien työskentelyn koordinointi sekä hankkeen etenemisen varmistaminen suunnitellussa aikataulussa. Seuranta-, ohjaus- ja ydinryhmä ovat kokoontuneet säännöllisesti.

Valmistelutyön ensimmäisessä vaiheessa muutostiimi teki analyysin Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytilanteesta. Tarkoituksena oli selvittää, miten sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen johto ja henkilöstö sekä keskeiset ulkopuoliset toimijat hahmottavat nykytilanteen ja sen hyvät ja huonot puolet. Aineisto kerättiin  teemahaastatteluilla. Haastattelut tuottivat monipuolisen aineiston ja nostivat esiin kehittämistä vaativia asioita. Haastattelut myös vahvistivat ja konkretisoivat jo tehtyä päätöstä sosiaali- ja terveystoimen hallinnollisen yhdistämisen tarpeellisuudesta.

Nykytilan analyysi esiteltiin uudistuksen aloitusseminaarissa noin 200:lle henkilölle, jotka edustivat sosiaali- ja terveystoimen johtoa, henkilöstöä ja luottamushenkilöitä. Aloitusseminaarissa tehdyt ryhmätyöt ovat antaneet pohjaa uuden toimintamallin kehittämiselle.

Valmistelun yhteydessä on tutustuttu muiden suurten kaupunkien sosiaali- ja terveystointen järjestämistapaan ja kokemuksiin vierailemalla Espoossa, Vantaalla, Oulussa, Tampereella ja Turussa.

Palvelujen käyttäjien ja asukkaiden näkemysten saamiseksi muutostiimi on järjestänyt kaksi sidosryhmien miniseminaaria, joihin kutsuttiin etenkin heikommassa asemassa olevien asiakasryhmien kanssa toimivia kolmannen sektorin edustajia. Huhtikuussa ja toukokuussa järjestetään asukasiltoja yhteistyössä Helsingin kaupunginosayhdistys Helka ry:n kanssa. Muutoksen etenemisestä on tiedotettu kuntalaisille mm. kaupungin internet-sivustojen kautta.

Sosiaali- ja terveystoimen uudistamiseen liittyvä viestintä toteutetaan erikseen laaditun viestintäsuunnitelman mukaisesti. Virastopäälliköillä on vastuu muutoksen sisäisestä viestinnästä henkilökunnalle. Kaupungin intranet-sivustolle on perustettu sosiaali- ja terveystoimen yhteinen muutossivusto, jonka kysy-vastaa -palsta toimii henkilöstön ja muutostiimin välisenä yhtenä vuorovaikutuskanavana. Aineksia uuden viraston suunnitteluun on saatu myös keskusteluista, joita on käyty virastojen johtoryhmissä, henkilöstötoimikunnissa ja seminaareissa sekä sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen pääluottamusmiesten ja eri asiantuntijoiden kanssa.

Esitys sosiaali- ja terveysviraston organisaatioksi

Muutostiimin tavoitteina valtuuston asettamien tavoitteiden lisäksi oli, että uusi organisaatio ja sen toimintamalli eivät ole vain kokoelma nykyisen organisaation korjauksia, vaan kokonaan uusi asukas- ja asiakaskaskeskeinen hyvinvointipalvelujen malli, johon liittyy uusien strategisten linjausten, työnjako- ja yhteistoimintamuotojen ja prosessien kehittäminen. Lisäksi uuden organisaatiorakenteen avulla on tavoitteena saada aikaan kustannustehokkuutta mm. pienentämällä osaoptimoinnin mahdollisuuksia ja tehostamalla hallintoa.  

Sosiaali- ja terveydenhuollossa yleisimmin käytössä olevia organisointimalleja ovat funktionaalinen eli toimintokohtainen organisaatio, matriisiorganisaatio, prosessiorganisaatio ja tilaaja-tuottaja -malli. Näistä malleista käytiin keskustelu hankkeen seurantaryhmässä, ohjausryhmässä ja ydinryhmässä. Valmistelun myötä päädyttiin asiakaslähtöiseen funktionaaliseen organisaatioon, jossa korostetaan nimettyjä pääprosesseja. Mallintamista edelsi sosiaali- ja terveystoimen pääprosessien hahmottaminen.

Uuden sosiaali- ja terveysviraston rakenteen mallintamisen ensimmäisessä vaiheessa muutostiimi esitti kolme eri vaihtoehtoista ratkaisua, jotka lähestyivät organisaatiouudistukselle annettujen lähtökohtien ja valmistelussa esille tulleiden seikkojen ratkaisemista eri tavoin. Yksi vaihtoehdoista painotti prosesseja, toinen oli toimintolähtöinen malli ja kolmas perustui asiakassegmentointiin. Vaihtoehdot esiteltiin seurantaryhmän ja ohjausryhmän kokouksissa sekä lautakuntien iltakoulussa. Käytyjen keskustelujen ja saadun palautteen perusteella muutostiimi päätyi ehdottamaan funktionaalista asiakasprosesseja korostavaa organisaatiota, joka esiteltiin lautakuntien seminaarissa 20.3.2012.

Esitys sosiaali- ja terveysviraston organisaatioksi sekä viraston osastorakenne on esityslistan liitteenä. Esityksen mukaan uudessa sosiaali- ja terveysvirastossa on seuraavat osastot:

-              Perhe- ja sosiaalipalvelut

-              Terveys- ja päihdepalvelut

-              Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

-              Henkilöstö- ja kehittämispalvelut

-              Talous- ja tukipalvelut

-              Tietohallinto- ja viestintäpalvelut

Perhe- ja sosiaalipalvelut, terveys- ja päihdepalvelut sekä sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut ovat ydintoiminnan osastoja. Hallinto- ja tukipalvelujen osastoja ovat henkilöstö- ja kehittämispalvelut, talous- ja tukipalvelut sekä tietohallinto- ja viestintäpalvelut.

Osastorakennetta esittävässä kuviossa kunkin osaston sisällä olevat toimintojen nimet eivät ole esitys uuden viraston yksiköistä tai yksikköjaosta. Ne ovat toimineet valmistelun aikana kokonaisuuksien hahmotuksen apuna. Samoin kuviossa esiintyvät henkilöstömäärät ja euromääräiset luvut perustuvat nykyisen organisaation toimintoihin ja ovat myös toimineet suunnittelun apuna.

Esitetyn organisaatiomallin etuja

Esitetyssä organisaatiomallissa kukin ydintoiminnan osasto sisältää loogisia palvelukokonaisuuksia keskeisine palveluketjuineen, kuten lapsien ja lapsiperheiden palvelut, päivystystoiminnat, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä kuntoutuksen ja vanhusten asumisen eri muodot. Osastoissa on myös sekä ennaltaehkäisevien että korjaavien palvelujen kokonaisuuksia, kuten lapsiperheiden ennaltaehkäisevät palvelut ja lastensuojelu, mielenterveyden ja päihdeongelmien perustason ja erityistason palvelut, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut ja kotihoidon ja asumisen laitospalvelut. Tällöin osastolla on mahdollisuus varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn panostamalla saavuttaa kevyempi palvelurakenne ja kustannusten parempi hallinta.

Kaikissa kolmessa ydintoiminnan osastossa on sekä sosiaalitoimen että terveystoimen palveluja. Palveluja ei myöskään rajata iän mukaan. Rakenne luo mahdollisuuden tuottaa palveluja uudella tavalla ilman hoitoketjun katkeamista osastorajasta johtuen.

Yhteistyökumppaneille ehdotettu osastorakenne on selkeä. Kokoamalla palvelukokonaisuuksia yhteen osastoon yhteistyö muiden hallinnonalojen, lähikuntien, HUS:n ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa selkiytyy ja vahvistuu. Julkisten, kolmannen sektorin ja yksityisten palvelujen koordinointi toimivaksi palvelukokonaisuudeksi helpottuu, kun palvelukokonaisuudet sijoitetaan samaan osastoon.

Uusi sosiaali- ja terveysvirasto on sekä henkilöstömäärältään että talousarvioltaan poikkeuksellisen suuri kokonaisuus. Virasto tarvitsee vahvat ja hyvin toimivat hallinto-, kehittämis- ja tukipalvelut. Keskittämällä nämä palvelut varmistetaan rakenteellisella ratkaisulla sosiaali- ja terveysviraston yhtenäisten linjausten toteuttamista muun muassa henkilöstö- ja talousasioissa.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen osasto

Perhe- ja sosiaalipalvelujen osastossa lasten ja lapsiperheiden hyvinvointi ja terveys sekä toimeentulo ja sosiaalityö ovat samassa osastossa lastensuojelun kanssa. Kokoamalla nämä hallinnollisesti samaan osastoon luodaan edellytykset palvelujen kehittämiselle asiakastarpeita vastaaviksi. Raskaampien korjaavien palvelujen sijaan on mahdollisuus suunnata voimavaroja ennaltaehkäiseviin ja lapsia ja lapsiperheitä tukeviin palveluihin, jolloin tarve huostaanottoihin vähenee. Näin saadaan myös kustannuksia alennetuksi.

Vammaisten palvelujen ja kehitysvammaisten palvelujen kokonaisuus on johtosääntöehdotuksessa samassa osastossa. Vammaispalvelut ovat laaja monista palveluista muodostuva kokonaisuus käsittäen esimerkiksi kaikenikäisten vammaisten sosiaalityön, asumispalvelut, päivä- ja työtoimintapalvelut, kehitysvammaisten sosiaalityön, asumispalvelut, päivä- ja työtoimintapalvelut, kehitysvammaisten laitospalvelut sekä vammaispalvelulain että sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen kokonaisuuden ja vammaisneuvolatoiminnan. Palvelujen lähtökohtana on mahdollistaa vammaisten henkilöiden mahdollisimman esteetön omatoimisuus ja itsenäisyys.    

Kehitysvammahuollon palvelut ovat voimakkaan muutoksen kohteena sosiaaliviraston pitkäaikaisen kehitysvammahuollon laitoshoitoa asumispalveluiksi muuttavan hankkeen myötä. Sekä vammaisten että kehitysvammaisten palvelujen asiakkaat ovat kaikista ikäryhmistä ja tuen sekä palvelujen tarve eri elämänvaiheissa vaihtelee.  

Nykytilan arvioinnissa yhdeksi selväksi väliinputoajaryhmäksi todettiin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret. Heille on nykyisin tarjolla vähän palveluja. Nuoret ovat ryhmä, johon panostamalla voidaan välttää usein pitkälle aikuisikään, jopa koko loppuelämään ulottuvat ongelmat. Etsivän työn avulla on hankekohtaisesti (esim. Vamos ja Jeri) pystytty parantamaan nuoren tilannetta ratkaisevasti ja palauttaa hänet esim. koulutukseen. Raskaampien ja kalliimpien palvelujen tarpeen vähentyessä etsivään työhön myös vapautuu voimavaroja. Osaston sisällä olevasta nykyisestä aikuisten sosiaalipalveluista osa kohdentuu myös nuoriin, joten nuoriin kohdistuvat voimavarat on koottu ”saman katon alle”.

Aikuissosiaalityön, toimeentulotuen ja työllisyyspalvelujen sijoittuminen samaan osastoon muodostaa eheän kokonaisuuden ja tukee parhaalla mahdollisella tavalla edellä mainittuja nuorten ja lapsiperheiden palveluja. Vastaanottokeskusten sijoittaminen perhe ja sosiaalipalvelujen kokonaisuuteen mahdollistaa palvelujen kehittämisen siten, että ne aidosti tukevat maahanmuuttajaperheiden kotoutumista ja hyvinvointia.

Terveys- ja päihdepalvelujen osasto

Terveys- ja päihdepalvelujen osastossa mielenterveys- ja päihdehoito sekä päihdehuolto yhdistyvät, mikä on kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaista. Päihdeongelmaisella on usein mielenterveysongelmia ja päinvastoin. Tämä ns. kaksoisdiagnoosipotilaiden ryhmä nousi selkeästi väliinputoajaryhmänä esille nykytilan analyysissä sekä myös sidosryhmätapaamisissa.

Mielenterveyspotilaiden ja päihdeongelmaisten hoitomenetelmät ovat myös suurelta osin samoja ja päihdeongelmiin on enenevässä määrin kehitetty lääketieteellisiä hoitokeinoja. Esitetyssä organisaatiomallissa mielenterveys- ja päihdepotilaiden sekä perustason että erikoistason palvelut sijaitsevat samassa osastossa. Rakenne auttaa sujuvien konsultoivien asiakaslähtöisten työtapojen kehittymistä sekä ennaltaehkäisevää ja varhaisen tunnistamisen toimintatapaa.

Päivystyksen potilaista noin puolet on alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen sijaitseminen samassa osastossa päivystyspalvelujen kanssa antaa hyvän pohjan tämän potilasryhmän tilanteeseen puuttumiseen ja hoitoon tai hoitoonohjaukseen päivystyksen yhteydessä.

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio vahvistuu terveysasemien, erikoissairaanhoidon poliklinikoiden ja psykiatrian palvelujen sijaitessa samassa osastossa. Yhteistyötä kehittämällä voidaan perustasolla hoitaa suurempi osa potilaista ja toisaalta kohdentaa erikoissairaanhoidon resurssit niitä erityisesti tarvitseville. Osaston sisäisellä yhteistyöllä on mahdollista parantaa mielenterveys- ja päihdepotilaiden somaattisten sairauksien hoitoa.

Osastossa yhdistyvät kaikki sosiaalitoimen, psykiatrian ja somaattisen sairaanhoidon 24/7 päivystyspalvelut. Tämä edesauttaa niiden yhteistä sisällön kehittämistä samoin kuin kriisitilanteisiin valmistautumista ja niiden hallintaa. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen tehtävistä noin puolet liittyy lasten huostaanottoon. Yhteys muihin päivystyspalveluihin korostaa mahdollisuutta muun perheen ja osallisten hoitamiseen ja hoitoonohjaukseen huostaanottotapausten yhteydessä. Samoin vanhemman sairastuessa rakenne antaa mahdollisuuden puuttua lapsen tilanteeseen nykyistä tehokkaammin, kun sosiaali- ja kriisipäivystys on samassa osastossa päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa.

Terveys- ja päihdepalvelujen osasto toimii myös vahvana HUS:n yhteistyökumppanina.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osasto

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osastossa yhdistyvät kotihoidon, vanhusten sosiaalityön ja päivätoiminnan sekä ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan sekä kuntoutuksen palvelut. Näin muodostuu kattava palvelukokonaisuus ja nykyinen virastojen välinen rajapinta akuuttisairaalan ja vanhainkoti- ja palveluasumisen väliltä poistuu.  Kun sama osasto vastaa sekä sairaalatasoisesta hoidosta että hoivapalveluista, rakenne tukee potilaan hoitamista oikeassa paikassa. Jonottaminen sairaalapaikoilla vähenee saman osaston vastatessa myös sairaalahoidon jälkeisestä jatkohoidosta, asumisesta ja kotiin annettavasta tuesta. Akuuttisairaaloissa jonottamisen poistuessa vapautuu resursseja ottaa päivystyksistä ja HUS:sta jatkohoitoa tarvitsevat potilaat vastaan viiveettä. Samalla myös vapautuu sairaansijoja ikääntyvän väestön kasvavaan tarpeeseen.

Kotona tai palvelutaloissa asuvien toimintakyvyn ja terveydentilan heikkenemisen havaitseminen riittävän aikaisessa vaiheessa vähentää tarpeettomia päivystyskäyntejä. Kotihoidon, kotisairaalan, palvelutalojen, akuuttisairaaloiden ja vanhainkotien yhteisillä ennakoivilla toimintatavoilla voidaan välttää tilanteen huonontuminen päivystyksellistä hoitoa vaativaksi.

Nykytilan kartoitus osoitti, että kuntoutusprosessi ja sen jatkuvuus eivät toteudu toivotulla tavalla nykyorganisaatiossa.  Myös kuntoutuksen termi on täsmentymätön. Se sisältää laajan kirjon erilaisia kuntoutumisen muotoja, kuten akuutin sairastumisen ensihoidon, sen jälkeisen kuntoutumisen, vakiintuneen tilan ylläpidon ja toimintakykyä edistävän työotteen. Kuntoutusta tehdään sekä avo- että laitospalveluissa ja siihen sisältyy myös lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnällisen kuntoutuksen suurimman potilasmäärän muodostavat aivohalvaus- ja lonkkamurtumapotilaat, jotka tarvitsevat moniammatillista osaamista sekä sairaalahoidon aikana että kotiuduttuaan. Kuntoutuja tarvitsee usein myös apuvälineitä tai asunnon muutostöitä, jotka järjestetään terapeutin suorittaman arviointikäynnin perusteella.  Jotta kuntoutuksen ketjuun muodostuisi mahdollisimman vähän osastorajoja ja nykyorganisaatiossa muodostuvia kuntoutuksen viiveitä epätarkoituksenmukaisesta sijoituspaikasta johtuen, kuntoutus on sijoitettu sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osastoon.

Hallinto- ja tukipalveluosastot

Esityksen mukaan hallinto- ja tukipalveluja varten muodostetaan kolme osastoa:

-              Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osasto

-              Talous- ja tukipalvelujen osasto

-              Tietohallinto- ja viestintäpalvelujen osasto

Uusi sosiaali- ja terveysvirasto on kaupungin suurin virasto ja sisältää hyvin laajan toimintojen ja palvelujen kirjon. Viraston taloudellinen ja toiminnallinen tehokkuus vaikuttaa koko kaupungin talouteen ja asukkaiden saamiin palveluihin. Viraston johdon ja osastojen edellyttämät hallinto- ja tuki- ja kehittämispalvelut tuotetaan uudessa virastossa keskitetysti, siltä osin kuin palveluja ei tuoteta kaupunkitasolla keskitetysti.

Hallinto-, tuki ja kehittämispalvelujen hajauttaminen johtaisi näin suuressa virastossa siihen, että toimintatavat osastoilla ja yksiköissä muodostuisivat erilaisiksi ja virastotason yhteisten linjausten noudattaminen hankaloituisi. Keskitetyillä hallinto- ja tuki- ja kehittämispalveluilla turvataan ydintoiminnan osastoille viraston strategisia linjauksia noudattavat, yhdenmukaiset ja kustannustehokkaasti tuotetut palvelut. Yksiköiden sisäistä hallintoa voidaan vähentää, kun samaa prosessia ei hoideta useassa kohdin virastoa. Johtaminen tehostuu ja toimintaympäristön muutoksiin reagointi esimerkiksi taloudellisissa murroksissa nopeutuu. Lisäksi organisaatioyksiköiden määrä vähenee esitetyssä ratkaisussa hallinnon ja kehittämisen hajauttamiseen verrattuna. Keskittämällä palvelut varmistetaan riittävä osaamisen taso, ylläpito ja kehittäminen. Sijaisuuksien järjestäminen helpottuu, haavoittuvuus vähenee ja työkuorman tasaaminen on helpompaa. Mahdollisuus osastokohtaiseen osaoptimointiin vältetään rakenteellisella ratkaisulla. Esitetty rakenne vapauttaa ydintoiminnan osastojen johtoa hallintopalvelujen johtamisesta ja antaa mahdollisuuden keskittyä osaston ydintoimintaan.

Tulevaisuudessa palvelujen tuottavuuden kehittämisessä avainasemassa ovat uudet palvelumuodot perinteisten palvelumuotojen rinnalla. Kehittyvän tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköisten palvelumahdollisuuksien lisääminen avaavat uusia mahdollisuuksia kuntalaisten palveluun ja toiminnan tehostamiseen. Uusiin palvelumuotoihin liittyy suuri tuottavuuspotentiaali. Näiden kehittäminen on nykyisissä organisaatioissa ollut pirstaleista ja ehdotuksessa kehittäminen tuodaan uuden viraston johtamisen keskiöön.

Organisaation rakenne turvaa sen, että hallinto- ja tukipalvelut tukevat viraston tehokasta johtamista ja niillä on selkeä edustus viraston johtoryhmässä. Tällöin viraston johtamisessa on jatkuvasti mukana sekä ydintoiminnan että hallinto- ja tukipalvelujen johto ja asiantuntemus.

Yhteiset poikkihallinnolliset prosessit

Yhteisiä poikkihallinnollisia ja osastorajat ylittäviä prosesseja ovat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, lähipalvelut, ruotsinkieliset palvelut, palveluneuvonta- ja ohjaus sekä sähköiset palvelut ja innovatiiviset palvelut. Näille prosesseille on organisaatioesityksessä osoitettu koordinoiva vastuutaho, jotta voidaan varmistaa näiden asiakkaiden ja kuntalaisten näkökulmasta tärkeiden prosessien järjestelmällinen kehittäminen ja mahdollisimman hyvä toimivuus. Vaikka palvelut tuotetaan ydintoiminnan osastoilla, tarvitaan virastotasoista yhtenäistä kehittämisen koordinointia ja tukea.

Tietohallinto- ja viestintäpalvelujen osasto toimii sähköisten ja innovatiivisten palvelujen sekä palveluneuvonnan ja ohjauksen prosessin koordinoivana vastuutahona virastossa. Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osasto toimii terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, lähipalvelujen ja ruotsinkielisten palvelujen koordinoivana vastuutahona.  Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osasto toimii lisäksi terveydenhuoltolain edellyttämänä kaupunkitasoisena terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahona.

Johtosäännön valmistelu

Sosiaali- ja terveystoimen johtosääntöesitys on valmisteltu kaupunginvaltuuston asettamien lähtökohtien mukaisesti sosiaali- ja terveystoimen organisaatiouudistuksen muutostiimissä yhteistyössä sosiaaliviraston, terveyskeskuksen sekä oikeuspalvelujen kanssa.

Johtosääntö noudattaa kaupunginhallituksen asettaman sääntötoimikunnan vahvistamaa johtosääntömallia rakenteeltaan ja sisällöltään kuitenkin niin että johtosääntöön on lisätty välttämättömät sosiaali- ja terveystoimen tehtävät. 

Johtosääntö sisältää määräykset luottamushenkilöorganisaatiosta ja sen tehtävistä sekä viraston osastotasoisesta organisaatiosta, tehtävistä, pätevyysvaatimuksista ja valinnasta. Lasten päivähoitotoimintaa varten perustettavalla virastolle tulee oma johtosääntö ja lasten päivähoitoon liittyvät määräykset ja tehtävät on poistettu sosiaali- ja terveystoimen johtosäännöstä.

Johtosääntöesitystä on valmisteluvaiheessa käsitelty sosiaali- ja terveyslautakuntien iltakoulussa ja seminaarissa, seurantaryhmässä, ohjausryhmässä ja ydinryhmässä.  Lisäksi johtosääntöesitys on valmisteltu yhteistyössä kaupungin sääntötoimikunnan kanssa. Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen henkilöstötoimikunnat ovat antaneet lausuntonsa johtosääntöehdotuksesta.

Sosiaali- ja terveystoimen johtosääntö tulee voimaan 1.1.2013. Kuitenkin uuden viraston toiminnan ja palvelujen katkeamattomina jatkumisen turvaamiseksi samoin kuin joidenkin kiireisten asioiden vuoksi lautakunnan päätöksiä tarvitaan jo vuoden 2012 aikana ja tammikuussa 2013 ennen uuden lautakunnan ensimmäistä kokousta. Siksi tarvitaan väliaikainen valtuutus mainittujen päätösten tekemisen mahdollistamiseksi. Edellä mainittujen tehtäviä hoitamaan ehdotetaan perustettavaksi kaupunginhallitukseen määräajan toimiva sosiaali- ja terveysjaosto. 

Lautakuntien lausunnot

Terveyslautakunta ja sosiaalilautakunta antoivat 24.4.2012 lausuntonsa muutostiimin valmistelemasta johtosääntöesityksestä. Lautakuntien lausunnot, toimitetut äänestykset ja sosiaalilautakunnassa jätetyt eriävät mielipiteet  sisältyvät päätöshistoriaan. 

Terveyslautakunta katsoo mm., että organisaatiomalli korjaa vaikeimmiksi koetut ongelmat eli vanhusten hoito- ja palveluketjujen sekä mielenterveys- ja päihdepalvelujen erillisyyden. Uudessa organisaatiossa on erityisesti otettu huomioon terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteiset, paljon palvelua käyttävät ja moniongelmaiset asiakkaat. Jatkossa tärkeää on varmistaa pelkkiä perus- ja erikoissairaanhoidon palveluja tarvitsevien henkilöiden hoidon sujuvuus ja tehokkuus sekä sujuvat ja selkeät yhteistyö- ja vastuusuhteet HUSin ja sen toimijoiden kanssa.  Jatkovalmistelussa on arvioitava uudistuksen mahdolliset vaikutukset lääkärien ja hoitohenkilökunnan rekrytointiin, työnkuvien monipuolisuuteen, perus- ja täydennyskoulutukseen sekä lääke- ja hoitotieteelliseen johtamiseen. Muutosjohtamisen keskeinen haaste on muokata sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen erilaisten toimintakulttuurien asenteita ja perinteitä ja luoda toimivat käytännöt ja rakenteet. Terveyslautakunta katsoo, että uudessa organisaatiossa on palkkaepäkohtien korjaamisen tarve, koska tehtäväkohtaiset palkat vaihtelevat samoissa tehtävissä. Palkkaepäkohtien korjaaminen edellyttää keskitettyä erillisrahoitusta. Terveyslautakunta katsoo, että uuden sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenmäärän tulisi olla 13, koska sosiaali- ja terveystoimen alue on erittäin suuri Helsingin kaupungin hallintokokonaisuudessa. Uuden lautakunnan tehtäviin tulisi lisätä sairaansijoista ja hoitopaikoista päättäminen kuten se on nyt terveystoimen johtosäännössä. Edelleen terveyslautakunta ehdottaa seuraavia muutoksia:  Uuden viraston osastojen tehtäviä tulisi muuttaa siten, että vammaisten sosiaalipalvelut ja vammaisneuvonta sijoitetaan perhe- ja sosiaalipalvelujen  -osastoon. Osastojen tehtävien määrittely tulisi tarkentaa johtosäännön 10 - 12 §:issä siten, että kohta "palvelujen tuottamisesta" korvataan sanalla "palveluista". Vielä terveyslautakunta katsoo, että palvelusetelien palveluntuottajien hyväksymiskriteereistä päättämisen tulisi olla lautakunnan tehtävä.                     

Terveyslautakunta katsoo, että hallinnon ja tukipalvelujen erottaminen toiminnan osastoista ja keskittäminen on oikea ratkaisu. Niiden muodostaminen kolmeksi tai vähintään kahdeksi eri osastoksi on tärkeää. Lautakunta esittää johtosääntöehdotuksessa mainittujen virastopäällikön ja osastopäälliköiden virkojen perustamista ja seuraavien terveyskeskuksen virkojen lakkauttamista siitä lukien kun se on mahdollista eikä virkoja enää tarvita:   

- terveyskeskuksen toimitusjohtaja (vakanssinumero 019000)

- johtajahammaslääkäri (vakanssinumero 026710)

- johtajalääkäri (vakanssinumero 026711)

- johtajapsykiatri (vakanssinumero 026713)

- kehittämisjohtaja (vakanssinumero 019100)

- kotihoidon johtaja (vakanssinumero 026832)

- terveysasemien johtaja (vakanssinumero 026709).    

Sosiaalilautakunta pitää mm. kolmen toiminnallisen osaston muodostamista kannatettavana. Osastojen nimiä tulisi lautakunnan mielestä kuitenkin täsmentää, jotta ne vastaisivat paremmin modernia palvelukulttuuria. Myös ehdotus kolmen hallinnollisen osaston muodostamisesta on perusteltu. Jaostojen asiamäärää tulee lautakunnan mielestä seurata ja arvioida jaostojen määrän riittävyyttä. Sosiaalilautakunta katsoo, että pakolaisten vastaanottotoiminta tulee todeta johtosäännön perustelutekstissä perhe- ja sosiaalipalvelujen osaston toimialaan kuuluvaksi. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen yhteistyö lastensuojelun kanssa on suunniteltava erikseen lastensuojelun päivystystarpeiden ehdoilla. Lautakunta katsoo, että ehkäisevä päihdetyö ja nuorten päihdetyö sekä vammaispalvelujen kokonaisuus tulee siirtää perhe- ja sosiaalipalveluihin. Sosiaalilautakunnan mielestä poikkihallinnollisia prosesseja koskevia mainintoja ja vastuutahoja ei kirjata johtosääntöön. Terveydenhuoltolain edellyttämäksi kaupunkitasoiseksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahoksi tulee kirjata sosiaali- ja terveysvirasto. Lapsen huolto ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön edellyttämien sekä avioliittolain tarkoittamien sovittelijoiden määräämisen tulee kuulua viraston päällikön sijasta perhe- ja sosiaalipalvelujen osaston päällikölle. Sairaansijojen ja muiden hoitopaikkojen määrästä ja niiden tilapäisistä muutoksista sekä toimintayksiköiden aukioloajoista päättäminen tulee lisätä uuden lautakunnan tehtäviin. Sosiaalilautakunta katsoo, että uusi lautakunta päättää palvelusetelien kriteerit. Virastopäällikkö valitsee tuottajat päätettyjen kriteerien perusteella. Lisäksi sosiaalilautakunta ehdottaa seuraavia muutoksia: Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenmäärän tulisi olla 13.  Sosiaali- ja terveysviraston päällikön nimikkeen tulisi olla sosiaali- ja terveysjohtaja. Henkilöstön edustajalla tulisi olla mahdollisuus osallistua lautakunnan kokouksiin. Kullekin osastolle lautakunta esittää ruotsinkielisten palvelujen koordinaattorin asettamista varmentamaan palvelujen kehittymistä ja arvoverkon toimivuutta. Matilda Wrede instituutin asema tulee selvittää uudessa organisaatiossa ottaen huomioon instituutin erikoisasema osana ruotsinkielistä sosiaalitoimistoa.                      

Sosiaalilautakunta esittää sosiaaliviraston seuraavien virkojen lakkauttamista 1.1.2013 lukien:

- sosiaalijohtaja (vakanssinumero 037200)

- perhepalvelujohtaja (vakanssinumero 026834)

- aikuispalvelujohtaja (vakanssinumero 026835)

- vanhuspalvelujohtaja (vakanssinumero 026836)

- hallinto- ja kehittämisjohtaja (vakanssinumero 037201).   

Kaupunginhallitus toteaa lautakuntien lausuntojen johdosta seuraavaa:

Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenmääräksi on tarpeen vahvistaa lautakuntien esitysten mukaisesti 13. Kysymyksessä on Helsingin kaupungin hallintoon perustettavaa isoa ja merkittävää sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuutta johtava lautakunta, jonka tehtäväkentällä tarvittavan monipuolisen ja laajan yhteiskunnallisen näkemyksen saavuttaminen puoltaa muihin lautakuntiin nähden suurempaa luottamushenkilöiden kokoonpanoa. Osastojen nimet on muodostettu siten, että ne kuvaavat osastojen toimintaa mahdollisimman tarkasti. Sosiaali- ja terveysviraston päällikön nimikkeenä virastopäällikkö on perusteltu. Sosiaali- ja terveysjohtaja ei nimikkeenä erotu riittävästi sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan nimikkeestä.  Nykyisin sosiaalilautakunnassa käytäntönä ollut henkilöstön edustajan mahdollisuus osallistua lautakunnan kokouksiin ei ole johtosäännössä päätettävä asia.  Ehkäisevän päihdetyön ja nuorten päihdetyön osastokohtaisen sijoittamisen muuttamista ei voida pitää lainsäädännölliset lastensuojelulliset ikärajat huomioon ottaen perusteltuna. Vammaisten erityispalvelut sijoitetaan perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialalle. Nämä erityispalvelut ovat siten saatavissa luontevasti samalta osastolta muiden perhe- ja sosiaalipalvelujen kanssa. Muut lausunnoissa esitetyt johtosääntötekniset huomautukset ja muutokset on mahdollisuuksien mukaan pyritty ottamaan johtosäännössä ja sen yksityiskohtaisissa perusteluissa huomioon. Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osaston tehtävänä on toimia koko viraston ruotsinkielisten palvelujen koordinoivana vastuutahona. Sosiaalilautakunnan lausunnossa mainitun Matilda Wrede instituutin ja myös Socca-osaamiskeskuksen aseman kehittämistyö on valmisteilla.                        

Lautakuntien lausunnoissaan esittämästä virkojen lakkauttamisesta on tarkoitus päättää myöhemmin erikseen. 

Johtosäännön yksityiskohtaiset perustelut

Sosiaali- ja terveystoimen johtosääntö pohjautuu kaupungin mallijohtosääntöön ja tarvittavilta osiltaan nykyisiin sosiaalitoimen ja terveystoimen johtosääntöihin.  Johtosääntö on valmistelu yhteistyössä sääntötoimikunnan kanssa.

1 § Toimiala

1 mom.

Pykälän mukaan sosiaali- ja terveystoimella on kokonaisvastuu kunnalle kuuluvien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä lakien määräysten mukaisesti.

Sosiaali- ja terveystoimi vastaa sosiaalipalvelujen järjestämisestä sen mukaisesti kuin sosiaalihuoltolaissa ja sosiaalihuollon erityislainsäädännössä on säädetty kunnan järjestämisvastuusta lasten päivähoitoa lukuun ottamatta.

Terveydenhuollon osalta kokonaisvastuu merkitsee, että vaikka virasto tuottaa itse ensisijaisesti kansanterveystyöhön kuuluvia palveluja, sosiaali- ja terveyslautakunta ja sosiaali- ja terveysvirasto edelleen vastaavat väestön terveyspalvelujen tarpeiden mukaisesta kokonaisuudesta ja samalla myös siitä, että väestö saa myös erikoissairaanhoitolain mukaisen tarpeellisen erikoissairaanhoidon ao. lain mukaisesti. Tämä on sikälikin perusteltua, että kaikki terveydenhuollon rahoitus - myös erikoissairaanhoidon kuntayhtymälle menevä - sisältyy sosiaali- ja terveydenhuollon talousarvioon. Sosiaali- ja terveyslautakunta ja sosiaali- ja terveysvirasto terveyssuunnittelun kautta tilaajina pitkälti ratkaisevat myös sairaanhoitopiiriltä ostettavien palvelujen laadun ja määrän, vaikka sairaanhoitopiirillä onkin järjestämisvastuu pääosasta erikoissairaanhoitoa.

Toimialaa ei rajata helsinkiläisiin, so. Helsingin kaupungin väestöön, koska kunnalle kuuluu myös sellaisia velvoitteita, jotka eivät kohdistu kunnan väestöön.

Helsingin on huolehdittava sosiaalihuoltolain (SHL) 13 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan nojalla sosiaalipalvelujen järjestämisestä asukkailleen ja toimeentulotuen myöntämisestä kunnassa oleskelevalle henkilölle. Toimeentulotukeen on oikeutettu kunnassa vakinaisesti oleskeleva henkilö riippumatta siitä, mikä on hänen kotikuntalain mukainen kotikuntansa. Myös kunnan vastuu sosiaalipalvelujen järjestämisestä koskee sellaisia kunnassa oleskelevia henkilöitä, jotka eivät ole helsinkiläisiä, jos palvelun tarve on kiireellinen ja muutoinkin olosuhteiden niin vaatiessa (SHL 15 § 1 mom.). Tällaisten olosuhteiden on katsottava olevaan olemassa muun muassa, kun henkilö oleskelee kunnassa opiskelun tai työn vuoksi eikä hänen kotikuntansa kotikuntalain 3 §:n mukaan sen vuoksi muutu (SHA 4 §).

Terveydenhuollon osalta esim. kunnan alueella sijaitsevien oppilaitosten koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, merenkulkijoiden terveydenhuolto samoin kuin terveydenhuoltolain mukaiset, kunnassa säännönmukaisesti tai pitkäaikaisesti oleskelevien ja työskentelevien terveyspalvelut. Lisäksi terveydenhuoltolain mukainen oikeus vapaasti valita koko maassa terveyspalvelut antava terveyskeskus tai terveysasema tulee voimaan 1.1.2014 lukien, jolloin kunnan jäsenyydestä riippumaton oikeus saada terveyspalveluja muuttuu pääsäännöksi.

2. mom.

Kansanterveyslain 15 §:n 1 momentin mukaan kunnalla tulee olla terveydenhuoltolaissa säädettyjä tehtäviä varten terveyskeskus. Ko. lain määräyksellä tulkitaan olevan tarkoitus varmistaa, että kunnassa on asianomaisista, terveydenhuoltolaissa määrätyistä tehtävistä vastaava ja huolehtiva taho. Tästä syystä tässä pykälässä määritellään, että sosiaali- ja terveysvirasto huolehtii terveyskeskuksen lakisääteisistä tehtävistä.

Terveydenhuoltolain 21 §:n mukainen ympäristöterveydenhuolto ei kuitenkaan kuulu sosiaali- ja terveyslautakunnan eikä sosiaali- ja terveysviraston toimialaan, vaan näistä tehtävistä huolehtivat Helsingissä ympäristölautakunta ja ympäristökeskus. Lisäksi ympäristökeskus huolehtii myös yksityisten terveydenhuollon toimipaikkojen toimitilojen tarkastamisesta.

3. mom.

Sosiaalipalveluihin kuuluvat lisäksi raittiustyölaissa kunnan tehtäväksi säädetty raittiustyö, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa kunnan tehtäväksi säädetyt maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät tehtävät sekä talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa säädetty talous- ja velkaneuvontapalvelujen järjestäminen kunnassa aluehallintoviraston kanssa tehtävän sopimuksen mukaisesti. Kuten lasten päivähoito eivät myöskään esiopetus sekä koululaisten aamu- ja iltapäivähoito kuulu sosiaali- ja terveystoimen toimialaan.

4. mom.

Apteekkilupa on myönnetty Helsingin kaupungille, joten johtosäännössä tämä tehtävä tulee kohdentaa hallintokunnalle, nyt siis sosiaali- ja terveyslautakunnalle ja -virastolle (aiemmin se oli määritelty terveyslautakunnalle ja -keskukselle).

Sosiaali- ja terveysviraston sairaala-apteekki huolehtii terveys- ja sosiaaliviraston sairaaloiden ja laitosten lääkehuollon ohella mm. tartunta-tautilain ja lääkelain mukaisesta avohoidon potilaiden lääkehuollosta, josta on tarpeen erikseen ottaa maininta johtosääntöön.

2 § Lautakunta ja sen jaostot

1 mom.

Nykyisessä sosiaalilautakunnassa on 11 jäsentä ja terveyslautakunnassa on yhdeksän jäsentä. Uuteen sosiaali- ja terveyslautakuntaan esitetään valittavaksi 13 jäsentä.

2 mom.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuuteen esitetään asetettavaksi kolme jaostoa. Sosiaalilautakunnan alaisuudessa on tällä hetkellä viisi jaostoa: lapsi- ja perhejaosto, ensimmäinen aikuispalvelujen muutoksenhakujaosto, toinen aikuispalvelujen muutoksenhakujaosto, vanhuspalvelujen muutoksenhakujaosto ja ruotsinkielinen jaosto. Terveyslautakunnan alaisuudessa ei ole jaostoja.

Jaostojen jäsenmääräksi esitetään seitsemää jäsentä, kuten on tällä hetkellä sosiaalilautakunnan alaisissa jaostoissa.

3 mom.

Kolmannen jaoston jäsenet valitaan ruotsinkielisestä kieliryhmästä.

3 § Esittely

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa on esitetty säilytettäväksi yhden esittelijän järjestelmä. Tätä puoltaa erityisesti

-        uudessa organisaatiossa on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota siihen, että ratkaisuissa otetaan huomioon viraston kokonaisuus

-        viraston päälliköllä on kokonaisvastuu viraston johtamisesta ja taloudesta, joten hänellä tulee olla mahdollisuus määrätä lautakunnalle esiteltävien asioiden sisältö.

Jaostoissa esittely on määrätty osaston päällikön tehtäväksi. Lisäksi viraston päälliköllä on oikeus siirtää jonkin asian tai asiaryhmän osalta esittelyvelvollisuus osastopäälliköltä muulle viranhaltijalle. Tällä määräyksellä varmistetaan, että asiat esittelee asiantunteva viranhaltija.

Vielä on määrätty, että viraston päällikkö voi ottaa alaiselleen esittelijälle kuuluvan asian esiteltäväkseen kuten sosiaalitoimen johtosäännössä tällä hetkellä.

4 § Lautakunnan tehtävät

Lautakunnan tehtävistä kohdat 1, 2, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 11, 12, 13, 14, 15 ja 16, ovat kaupungin mallijohtosäännön ja nykyisten sosiaalitoimen johtosäännön ja terveystoimen johtosäännön mukaisia.

Kohta 3.

Sisältö on nykyisiä sosiaalitoimen johtosääntöä ja terveystoimen johto-sääntöä sekä mallijohtosääntöä vastaava, mutta sanajärjestystä on muutettu siten, että sosiaalitoimen asiakasmaksut ja terveydenhuollon potilasmaksut on siirretty luettelon alkuun.

Kaupunginvaltuusto päättää taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittävän uuden sosiaalihuollon asiakasmaksun tai terveydenhuollon potilasmaksun käyttöön ottamisesta tai tällaisen maksun käytöstä luopumisesta (kaupunginhallituksen johtosäännön 7 § 12 -kohta). Nykyisen ja nyt esitettävän johtosäännön määräyksen mukaan taas sosiaali- ja terveyslautakunta päättää asiakas- ja potilasmaksuista kaupunginhallituksen tarvittaessa erikseen antamien ohjeiden mukaisesti.

Kohta 10

Tehtävä on muutoin mallijohtosäännön ja nykyisen terveystoimen johtosäännön mukainen, mutta on lisätty nykyisen sosiaalitoimen johto-säännön mukainen maininta valtion perintönä saatujen osakkeiden luovuttamisesta. Tämä lisäys on tärkeä, jotta valtion perintönä saatujen osakkeiden luovuttamisesta voi päättää lautakunta eikä niitä tarvitse viedä kaupunginhallituksen päätettäväksi.

Kohta 17

Tehtävä on nykyisen sosiaalitoimen johtosäännön mukainen. Lautakunta päättää vuosittain kuinka paljon valtion perintönä saadusta omaisuudesta käytetään.

Kohta 18

Sosiaalitoimen nykyisessä johtosäännössä lautakunta päättää hoitopaikkojen määrästä. Terveystoimen nykyisen johtosäännön mukaan lautakunta päättää sairaaloiden sairaansijojen määrästä ja niiden tila-päisistä muutoksista. Lisäksi kummassakin nykyisessä johtosäännössä lautakunta vahvistaa ne perusteet, joiden mukaan viranhaltija voi päättää mainituista asioista.

Sosiaali- ja terveystoimen johtosääntö on nykyisten johtosääntöjen mukainen. Terveyslautakunnan päätöskäytännössä ei esiinny sanaa "sairaaloiden", joten se voidaan uudesta johtosäännöstä teknisesti poistaa. Lautakunnan tehtävänä on vahvistaa sairaaloiden sairaansijojen ja muiden hoitopaikkojen määrä ja niiden tilapäisistä muutoksista päättäminen sekä vahvistaa perusteet, joiden mukaan viranhaltija voi näistä asioista päättää.

Kohta 19

Aiempien johtosääntöjen mukainen lautakunnan tehtävänä ollut toimintayksiköiden aukioloajoista päättäminen on erotettu omaksi tehtäväkseen

Nykyiseen sosiaalitoimen johtosääntöön ja terveystoimen johtosääntöön verrattuna esitettävässä sosiaali- ja terveystoimen johtosäännössä ei ole seuraavia kohtia:

Nykyisessä sosiaalitoimen johtosäännössä lautakunnalle määrätty tehtävä, kohta 19 ”määrätä, mikä vastuualue huolehtii ruotsinkielisten palvelujen järjestämisestä” on poistettu, koska ruotsinkielisiä palveluja varten ei perusteta erillistä yksikköä.

Nykyisessä terveystoimen johtosäännössä lautakunnalle määrätty tehtävä, kohta 16 ” vahvistaa perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää pitkäaikaisesti sairaalahoidossa olevalta potilaalta perittävästä maksusta” on poistettu. Kohtaa ei tarvita, koska lautakunta vahvistaa perusteet tämän pykälän kohdan 3 nojalla.

Nykyisessä terveystoimen johtosäännössä lautakunnalle määrätty tehtävä, kohta 19, ”antaa viranomaisille lausuntoja apteekkien toimintaa koskevissa asioissa” on sisällytetty kaupungin ja lautakunnan puhevallan käyttöä koskevaan toimivaltapykälään (22 §) huomioon ottaen tehtävän rutiinimainen luonne.

Nykyisessä terveystoimen johtosäännössä lautakunnalle määrätty tehtävä, kohta 20, ”antaa lausuntoja kiireettömän sairaankuljetuksen lupia koskevissa asioissa” on poistettu, koska tehtävä siirtyy terveydenhuoltolain nojalla vuoden 2013 alusta HUS:n vastuulle.

5 § Ensimmäisen jaoston tehtävät

Ensimmäisen jaoston tehtävät ovat samat kuin nykyisen sosiaalilauta-kunnan ensimmäisen aikuispalvelujen muutoksenhakujaoston tehtävät. Jaosto käsittelee pelkästään viranhaltijan toimeentulotukipäätöksestä tehtyjä muutoksenhakemuksia.

Vuonna 2011 on käsitelty yhteensä 629 toimeentulotuen muutoksen-hakua.

6 § Toisen jaoston tehtävä

Kohta 1

Toisen jaoston tehtävien 1 -kohta koskee sosiaalihuollon osalta viran-haltijan yksilöhuollon päätöksistä tehtyjä muutoksenhakemuksia toimeentulotukea lukuun ottamatta. Toiselle jaostolle siirtyvät siten nykyi-sen sosiaalitoimen johtosäännön mukaisten toisen aikuispalvelujen muutoksenhakujaoston, vanhuspalvelujen muutoksenhakujaoston ja lapsi ja perhejaoston muutoksenhakuasiat.

Sosiaalilautakunta on 20.4.2006 delegoinut hallintosäännön 26 b §:n nojalla viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaisen päätöksentekovallan eräille sosiaaliviraston viranhaltijoille, joten näitä päätöksiä ei sen jälkeen ole käsitelty sosiaalilautakunnan jaostoissa.

Vuonna 2011 on esitetyn toisen jaoston tehtäväalueeseen esitettyjä em. asioita koskevia päätöksiä tehty yhteensä 225 (toinen aikuispalvelujen muutoksenhakujaosto 167 asiaa ja vanhuspalvelujen muutoksenhakujaosto 58 asiaa). Lisäksi muutama lastensuojelun ja perheoikeudellisten asioiden muutoksenhaku.

Lisäksi toisen jaoston ratkaistaviksi esitetään siirrettäviksi nykyisin terveyslautakunnalle kuuluvien, sellaisten muutosvaatimusten käsittely, jotka sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain sekä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain mukaan henkilöllä on oikeus saada monijäsenisen toimielimen käsiteltäväksi, mitä toimivaltaa ei voi delegoida viranhaltijalle. Jaoston tehtäväksi siirtyvät em. lakien nojalla

1.     potilasmaksuja koskevat terveydenhuollon muutoksenhakuasiat

2.     asiakirjojen luovuttamista koskevat vaatimukset.

Vuonna 2011 em. asioita koskevia päätöksiä on tehty terveyslautakunnassa 38.

Kohta 2

Lisäksi toiselle jaostolle siirtyvät nykyisen sosiaalijohtosäännön toisen aikuispalvelujen muutoksenhakujaoston tehtävänä oleva päihdehuoltolaissa tarkoitetun esityksen tekeminen hallinto-oikeudelle henkilön määräämisestä hoitoon tahdostaan riippumatta väkivaltaisuuden perusteella. Näitä asioita on käytännössä hyvin harvoin.

Kohta 3

Nykyisin terveyslautakunnan päätettäviksi kuuluvat, tartuntatautilain mukaisia pakkotoimia koskevat tehtävät esitetään määrättäviksi toisen jaoston tehtäviin. Nämä päätökset on tartuntatautilain mukaan aina monijäsenisen toimielimen vahvistettava, joten niitä ei voi siirtää viran-haltijan päätettäviksi. Kuitenkin ko. asiat eivät juurikaan sisällä todellisia harkintamahdollisuuksia päätösvaihtoehtojen suhteen ja ne soveltuvat käsiteltäväksi jaostossa, joka muutoin käsittelee ensisijaisesti oikeudellisin perustein ratkaistavia muutoksenhakuasioita.

Vuonna 2011 on em. asioita koskevia päätöksiä tehty terveyslautakunnassa yhteensä 7, joista kukin päätös on sisältänyt useimmiten useiden henkilöiden, 1 – 4 henkilöä, työssäkäynnistä yms. pidättämisen.

7 § Kolmannen jaoston tehtävät

Kolmannen jaoston (ruotsinkielisen jaoston) tehtävät ovat samat kuin ensimmäisen ja toisen jaoston tehtävät asioissa, jotka ovat vireillä ruotsin kielellä.

8 § Organisaatio

Pykälässä on määritelty sosiaali- ja terveysviraston osastokohtainen organisaatio. Pykälässä mainitaan ensin kolme laaja-alaisesti toiminnasta vastaavaa osastoa, perhe- ja sosiaalipalvelut, terveys- ja päihde-palvelut ja sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut. Seuraavaksi mainitaan hallinto-, kehittämis- ja tukipalveluista vastaavat osastot. Osastotasoiset yksiköt yhdessä muodostavat sosiaali- ja terveysviraston.

Kaikissa osastoissa on sekä nykyisen sosiaaliviraston että nykyisen terveyskeskuksen toimintoja. Minkään osaston toimialaa ei ole määritelty asiakkaiden ikäjaottelun, elämänkaaren tai vain tietyn palveluko-konaisuuden mukaan. Osastorakenne korostaa palvelukokonaisuuksia ja asiakasprosesseja antaen mahdollisuuden palvelujen tuottamiseen uudella tavalla asiakkaan ja potilaan tarpeista lähtien.

Palvelukokonaisuuteen liittyviä ennaltaehkäiseviä ja korjaavia palveluja on samassa osastossa. Tällöin osasto pystyy omalla toiminnallaan nykyistä aikaisempaan puuttumiseen ja kustannusten hallintaan ennaltaehkäiseviin ja kevyempiin palveluihin satsaamalla. Myös palvelukokonaisuuteen liittyvät avo- ja laitospalvelut ovat samassa osastossa mahdollistaen välimuotoisten ja intervallityyppisten palvelujen kehittämisen. Rakenne kannustaa kevyempien ja ennaltaehkäisevien palvelujen käyttöön raskaampien ja kalliimpien laitospalvelujen sijasta.

Osastorakenne on selkeä yhteistyökumppaneiden, esimerkiksi kaupungin muut virastot, lähikunnat, HUS, suhteen.

Osastotasoisten yksiköiden toimialat on määritelty mallijohtosäännön mukaisesti lyhyesti. Tarkemmat tehtävämäärittelyt tapahtuvat johto-sääntöä alemmantasoisilla päätöksillä.

Johtosäännössä on lisäksi säädetty, että osastojen jakautumisesta toimistotasoisiin yksiköihin päättää lautakunta.

Pykälässä on määritelty viraston päällikön ja osastojen päälliköiden nimikkeet mallijohtosäännön mukaisesti: virastopäällikkö ja osastopäällikkö.

9 § Johtaminen

Määrittely on mallijohtosäännön sekä nykyisten sosiaalitoimen johtosäännön ja terveystoimen johtosäännön mukainen.

10 § Perhe- ja sosiaalipalvelujen toimiala

Perhe- ja sosiaalipalvelujen osasto huolehtii lapsille ja lapsiperheille tarkoitetuista neuvola- ja sosiaalipalveluista, lapsi- ja perhekohtaisesta lastensuojelusta, kasvatus- ja perheneuvonnasta sekä perheoikeudellisista asioista. Osasto huolehtii myös koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta, koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten terveysneuvonnasta ja terveystarkastuksista, alle 18 -vuotiaille tarkoitetuista päihdepalveluista sekä lasten- ja nuorten psykiatriasta.

Osasto huolehtii vammaisten ja kehitysvammaisten sosiaalityöstä, asumispalveluista ja perhehoitopalveluista, omaishoidontuesta, työ- ja päivätoiminnasta, kehitysvammaisten laitospalveluista sekä vammaisneuvolasta ja muista vammaispalvelulain mukaisista palveluista, esimerkiksi kuljetuspalveluista ja henkilökohtaisesta avusta.  

Lisäksi osasto huolehtii aikuissosiaalityöstä, toimeentulotuen myöntämisestä, talous- ja velkaneuvonnasta, työllistämispalveluista ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä sekä pakolaisten ja maahanmuuttajien vastaanottotoiminnasta.

Lisäksi lautakunta voi antaa osastolle muita tehtäviä. Tämä määräys on tarpeen, jotta nykyiset ja mahdollisesti tulevat tehtävät on mahdollista joustavasti määrätä sen osaston tehtäväksi, jonne ne toiminnallisesti on tarkoituksenmukaista sijoittaa.

11 § Terveys- ja päihdepalvelujen toimiala

Terveys- ja päihdepalvelujen osasto huolehtii sosiaali- ja terveyspalvelujen päivystystoiminnoista (somaattinen ja psykiatrinen päivystys sekä sosiaali- ja kriisipäivystys), perusterveydenhuollon avosairaanhoidon toiminnasta terveysasemilla ja somaattisen erikoissairaanhoidon poliklinikkatoiminnasta. Osasto huolehtii suun terveydenhuollosta mukaan lukien pääkaupunkiseudun suun erikoishoidon yksikkö. Lisäksi osasto huolehtii mielenterveys- ja päihdepalveluista sisältäen avo-, laitos- ja asumispalvelut sekä psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta lukuun ottamatta lasten- ja nuori-sopsykiatriaa.

Lisäksi lautakunta voi antaa osastolle muita tehtäviä. Tämä määräys on tarpeen, jotta nykyiset ja mahdollisesti tulevat tehtävät on mahdollista joustavasti määrätä sen osaston tehtäväksi, jonne ne toiminnallisesti on tarkoituksenmukaista sijoittaa.

12 § Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen toimiala

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osasto huolehtii kotihoidosta, kotisairaalatoiminnasta, perusterveydenhuoltoon kuuluvista sairaalapalveluista, lääkinnällisestä ja muusta kuntoutuksesta. Tällä osastolla oleva kotihoito vastaa koko kotihoidon kokonaisuudesta, myös vammaisten kotihoidosta. Osasto huolehtii myös vanhussosiaalityöstä, vanhusten päivätoiminnasta ja palvelukeskuksista. Lisäksi osasto huolehtii vanhusten lyhytaikaisesta ja pitkäaikaisesta palveluasumisesta ja laitoshoidosta sekä omaishoidontuesta.

Lisäksi lautakunta voi antaa osastolle muita tehtäviä. Tämä määräys on tarpeen, jotta nykyiset ja mahdollisesti tulevat tehtävät on mahdollista joustavasti määrätä sen osaston tehtäväksi, jonne ne toiminnallisesti on tarkoituksenmukaista sijoittaa.

13 § Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen toimiala

Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osasto tuottaa keskitetysti kaikki viraston johdon ja toiminnan edellyttämät henkilöstö- ja kehittämispalvelut siltä osin kun palveluja ei tuoteta kaupunkitasolla keskitetysti. Toiminnan osastoilla ei ole henkilöstöhallintotehtäviä lukuun ottamatta niitä, jotka kuuluvat esimiestehtäviin. Virastotasoiset strategian valmistelutehtävät, muut hallinnolliset asiantuntijapalvelut sekä koulutuspalvelut ovat osaston tehtäviä. Osaston tehtävänä olevan keskitetyn kehittämisen lisäksi jokaisen osaston johdon ja työntekijöiden tehtäviin kuuluu olennaisena osana oman toiminnan jatkuva kehittäminen. Tälle kehittämistyölle toiminnan osastot saavat tukea keskitetyltä henkilöstö- ja kehittämisosastolta. Osaston tehtäviin kuuluu myös koko viraston oikeudelliset palvelut, kuten lautakunta ja jaostotyöskentelyn valmistelu ja sihteeritehtävät. 

Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osaston tehtävänä on lisäksi vastuutahona koordinoida osaa sellaisista poikkihallinnollisista prosesseista, joihin liittyvien palvelujen tuottamisen vastuu on omalta osaltaan kuitenkin kullakin osastolla. Terveydenhuoltolain mukaan kunnassa tulee olla nimettynä vastuutaho terveyden ja hyvinvoinnin edistämiselle, jonka vastuutaho Helsingin kaupungissa on henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osasto.

Sosiaali- ja terveysvirastossa ei ole erillistä ruotsinkielisten palvelujen yksikköä vaan ruotsinkieliset palvelut tuotetaan osana kunkin osaston toimintaa. Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osaston tehtävänä on toimia koko viraston ruotsinkielisten palvelujen koordinoivana vastuutahona. Samoin osasto toimii lähipalvelujen koordinoinnin vastuutahona sosiaali- ja terveysvirastossa.

Lisäksi lautakunta voi antaa osastolle muita tehtäviä. Tämä määräys on tarpeen, jotta nykyiset ja mahdollisesti tulevat tehtävät on mahdollista joustavasti määrätä sen osaston tehtäväksi, jonne ne toiminnallisesti on tarkoituksenmukaista sijoittaa.

14 § Talous- ja tukipalvelujen toimiala

Talous- ja tukipalvelujen osasto vastaa keskitetysti viraston ja osastojen talouden suunnittelusta ja seurannasta, hankintatehtävistä, viraston tilahallinnosta sekä järjestöavustusten valmistelusta, siltä osin kun palveluja ei tuoteta kaupunkitasolla keskitetysti. Toiminnan osastoilla ei ole taloushallinnon tehtäviä, lukuun ottamatta niitä, jotka kuuluvat esimiestehtäviin. Lisäksi osaston toimialaan kuuluvat kaikki viraston keskitetysti tuotettavat tukipalvelut kuten sairaala-apteekkitoiminta, laitoshuolto-, vahtimestari- ja lähettipalvelut, materiaalipalvelut ja tekstinkäsittely.

Lisäksi lautakunta voi antaa osastolle muita tehtäviä. Tämä määräys on tarpeen, jotta nykyiset ja mahdollisesti tulevat tehtävät on mahdollista joustavasti määrätä sen osaston tehtäväksi, jonne ne toiminnallisesti on tarkoituksenmukaista sijoittaa.

15 § Tietohallinto- ja viestintäpalvelujen toimiala

Osaston tehtävänä on tuottaa keskitetysti koko viraston tietohallinnon palvelut siltä osin kun palveluja ei tuoteta kaupunkitasolla keskitetysti. Osasto tuottaa myös sisäisen ja ulkoisen viestinnän palvelut.

Osaston tehtävänä on lisäksi vastuutahona koordinoida osaa sellaisista poikkihallinnollisista prosesseista, joihin liittyvien palvelujen tuottamisen ja kehittämisen vastuu on omalta osaltaan kuitenkin kullakin osastolla. Tietohallinto- ja viestintäpalvelujen osasto toimii innovatiivisten sähköisten palvelujen ja palvelukanavien sekä palveluneuvonnan ja ohjauksen koordinoivana vastuutahona virastossa.

Lisäksi lautakunta voi antaa osastolle muita tehtäviä. Tämä määräys on tarpeen, jotta nykyiset ja mahdollisesti tulevat tehtävät on mahdollista joustavasti määrätä sen osaston tehtäväksi, jonne ne toiminnallisesti on tarkoituksenmukaista sijoittaa.

16 § Viraston päällikön tehtävät

Virastopäällikön tehtävien kohdat 1 – 5 ovat kaupungin mallijohtosäännön mukaiset.

Kohta 6

Tartuntatauti- ja mielenterveyslaeissa on määrätty tehtäviä / toimimisvelvollisuus terveyskeskuksen vastaavalle lääkärille. Lisäksi terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuollon toimintayksikössä on oltava vastaava lääkäri. Yksi viranhaltija ei voi vastata kaikista näistä aivan erityyppisistä, erilaista osaamista edellyttävistä ja eri yksiköihin kuuluvista tehtävistä. Siksi johtosäännössä tulee olla säädettynä, miten Helsingin terveyskeskuksessa määritellään, kuka/ketkä Helsingin terveyskeskuksessa huolehtivat/vastaavat ao. laeissa tarkoitetuista tehtävistä/kuka toimii minkin lain tarkoittamana vastaavana lääkärinä ja kuka minkin toimintayksikön vastaavana lääkärinä.

Kohta 7

Määräys poikkeaa nykyisestä sosiaalitoimen johtosäännöstä siten, että viraston päällikkö määrää viranhaltijan toimimaan Helsingin erityishuoltopiirin johtajana. Nykyisen johtosäännön mukaan viraston päällikkö tai hänen määräämänsä toimii Helsingin erityishuoltopiirin johtajana.

Kohta 8

Viraston päällikön tehtäväksi on siirretty nykyisessä sosiaalitoimen johtosäännössä perhepalvelujohtajalle kuuluva tehtävä määrätä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa lainsäädännössä sekä avioliittolaissa tarkoitetut sovittelijat.

Johtosäännössä olevat tehtäviin määräämiset on kohdistettu yhdelle viranhaltijalle, jolloin delegoinnit voidaan tehdä kaikkien tehtävien osalta yhdenmukaisesti ja samoilla perusteilla.

Kohta 9

Viraston päällikkö määrää viranhaltijan toimimaan lastensuojelulain tarkoittamana sosiaalihuollon johtavana viranhaltijana. Nykyisen sosiaalijohtosäännön mukaan viraston päällikkö toimii lastensuojelulain tarkoittamana sosiaalihuollon johtavana viranhaltijana.

17 § Osaston päällikön tehtävät

Osaston päällikön tehtävät on määritelty kaupungin mallijohtosäännön mukaisesti.

18 § Estyneenä oleminen

Määräykset ovat kaupungin mallijohtosäännön mukaiset.

19 § Kelpoisuusvaatimukset

Sosiaali- ja terveysviraston päällikön ja osaston päällikön tehtävät ovat hallinnollisia johtotehtäviä.

Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain 2 §:n mukaan lakia sovelletaan kelpoisuuksiin, joita vaaditaan sosiaalihuollon ammatilliselta henkilöstöltä, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Lain 10 § koskee sosiaalihuollon johtotehtäviä. 10 § 1 momentin mukaan kelpoisuusvaatimuksena kunnan tai kuntayhtymän sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveyshuollon pääasiassa hallinnollisiin johtotehtäviin on 3 §:n mukainen kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä niiden lisäksi riittävä johtamistaito.

Hallinnolliset johtotehtävät eivät sisällä asiakastyötä eivätkä välitöntä asiakastyön ohjausta. Hallinnollisen johtajan kelpoisuusvaatimuksiin ei sisälly vaatimusta asiakastyökokemuksesta eikä tietyn tutkinnon suorittamisesta, vaan myös muulla tavoin hankittu alan tuntemus on riittävä.

Johtosäännön 19 §:n kelpoisuusvaatimuksissa on 1 momentin viittauksella ”sen lisäksi mitä muutoin on säädetty” ja 2 momentin viittauksella ”ottaen huomioon mitä erikseen on säädetty tai määrätty” varmistettu se, että silloin, kun tehtävä kuuluu sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain soveltamisalaan, lainsäännökset otetaan huomioon.

Lainsäädäntöviittauksilla on otettu huomioon se, mitä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 12.1.2012, 2954/1/09, on edellytetty. Päätös koski kotihoidon johtajan kelpoisuusvaatimuksia johtosäännössä.

20 § Henkilökunnan ottaminen

Pykälä on kaupungin mallijohtosäännön mukainen.

21 § Päätösvallan siirtäminen sosiaalihuollon yksilöhuollon asioissa

Sosiaalihuollon palvelujen osalta tulee lain mukaan tehdä muutoksenhakukelpoinen päätös sekä itse palvelun antamisesta että ko. palvelusta perittävän maksun määrästä.

Pykälästä on poistettu nykyisen sosiaalitoimen johtosäännön vastaavan pykälän viimeinen momentti, joka koskee esiopetuksen sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen ja antamiseen liittyvän pää-töksenteon siirtämistä viranhaltijalle. Muilta osin pykälä on samanlainen kuin nykyisessä sosiaalitoimen johtosäännössä.

Terveydenhuollossa tehdään muutoksenhakukelpoinen päätös ainoastaan potilasmaksusta, ei palvelusta. Maksustakin tehdään päätös vain silloin, kun maksu määräytyy potilaskohtaisena, hänen tulojensa perusteella.

Tästä syystä tämän pykälän määräyksiä sovelletaan ainoastaan sosiaalipalveluihin ja niistä perittävistä maksuista päättämiseen. Sen sijaan terveydenhuollon potilasmaksujen osalta päätösvalta määräytyy johtosäännön 4 §:n 3-kohdan perusteella (huomioon ottaen kaupunginhallituksen johtosäännön 7 § 12-kohta).

22 § Esitykset ja lausunnot ulkopuolisille sekä puhevallan käyttö

1 ja 2 mom.

Vastaavat nykyisten sosiaalitoimen johtosäännön ja terveystoimen johtosäännön ao. määräyksiä.

3 mom.

Määräykset vastaavat muutoin nykyisten johtosääntöjen määräyksiä, mutta lisäyksenä on puhevallan käyttö yksityisiä sosiaalipalveluja ja yksityisiä terveyspalveluja koskevien lakien perusteella annettavia lausuntoja koskevissa asioissa.

Lisäykset johtuvat siitä, että aluehallintovirasto edellyttää em. yksityisiä palveluja koskevan lainsäädännön nojalla kunnan sosiaali- ja terveys-toimelta lausuntoja mm. toimilupaa hakevien henkilöiden soveltuvuudesta haastatteluineen, toiminnan asianmukaisuudesta ja tarpeellisuudesta. Aluehallintovirasto edellyttää lisäksi kunnan sosiaali- ja terveystoimen myös aktiivisesti valvovan ao. yksityistä toimintaa alueellaan sekä antamaan valvontaansa perustuvia lausuntoja ja selvityksiä aluehallintovirastolle. Nämä lausunnot ovat luonteeltaan ammatillisia eivätkä sellaisina sisällä poliittista harkintaa ja siksi ne soveltuvat viranhaltijoiden tehtäväksi.

Kohtaan on lisätty myös lausuntojen antaminen apteekkien toimintaa koskevista asioista, mikä aiemmin kuului terveyslautakunnan toimivaltaan.

Voimaantulo ja siirtymävaiheen tehtävät

Sosiaali- ja terveystoimen johtosääntö tulee voimaan 1.1.2013.

Nykyisen sosiaaliviraston ja nykyisen terveyskeskuksen toiminta jatkuu niiden voimassaolevien johtosääntöjen mukaisesti vuoden 2012 loppuun saakka. Nykyinen sosiaalilautakunta ja sen jaostot sekä terveyslautakunta käsittelevät ja päättävät nykyisten virastojen toimintaan liittyvistä johtosäännössä lautakunnan ja jaostojen päätösvaltaan kuuluvista asioista.

Ennen johtosäännön voimaantuloa on tarpeen ryhtyä johtosäännön täytäntöönpanemiseksi välttämättömiin toimenpiteisiin. Näitä tehtäviä käsittelemään ja päättämään kaupunginvaltuusto asettaa toimielimen päättäessään sosiaali- ja terveystoimen johtosäännöstä.

Virkojen täyttö

Kaupunginhallitus katsoo, että kaupungin suurimman viraston, sosiaali- ja terveysviraston päällikön virka on tarpeen julistaa haettavaksi. Samalla kaupunginhallitus katsoo, että nykyisessä sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa on useita uuden sosiaali- ja terveysviraston osastopäälliköiden kelpoisuusehdot täyttäviä henkilöitä ja sen vuoksi on tarkoituksenmukaista täyttää osastopäälliköiden virat sisäisen muutosalueelle kohdennetun ilmoittautumismenettelyn perusteella.  

Kaupunginhallitus ilmoittaa, että sen tarkoituksena on, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy päätösehdotuksen, valtuuston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä perustaa sosiaali- ja terveysvirastoon 1.1.2013 lukien  

- perhe- ja sosiaalipalvelujen osastopäällikön virka, jonka kokonaispalkka on 8 000 euroa kuukaudessa

-  terveys- ja päihdepalvelujen osastopäällikön virka, jonka kokonaispalkka on 8 000 euroa kuukaudessa

- sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osastopäällikön virka, jonka kokonaispalkka on 8 000 euroa kuukaudessa

- henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osastopäällikön virka, jonka kokonaispalkka on 7 000 euroa kuukaudessa

- talous- ja tukipalvelujen osastopäällikön virka, jonka kokonaispalkka on 7 300 euroa kuukaudessa

- tietohallinto- ja viestintäpalvelujen osastopäällikön virka, jonka kokonaispalkka on 7 000 euroa kuukaudessa.  

Kaupunginhallituksen tarkoituksena on, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy päätösehdotuksen, valtuuston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä kehottaa hallintokeskusta huolehtimaan sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön viran julistamisesta haettavaksi tällä esityslistalla mainituin palkkaeduin ja 14 päivän hakuajoin. Samalla kaupunginhallituksen tarkoituksena on kehottaa hallintokeskusta huolehtimaan sisäisen ilmoittautumismenettelyn käynnistämisestä osastopäälliköiden virkoihin siten, että menettely on kohdennettu muutosalueen nykyisille vakinaisille virasto-, osasto- ja toimistopäälliköille sekä vastuualueen johtajille. Viraston päällikön ja osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty, ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimus on kaupungin kielitaitovaatimusten mukainen.

Organisaatiomalli, sosiaali- ja terveystoimen organisaatiouudistuksen muutostiimin johtosääntöesitys perusteluineen, sosiaalitoimen ja terveystoimen voimassaolevat johtosäännöt sekä seurantaryhmän asettamispäätös 12.12.2011 ovat esityslistan liitteinä. Kaupunginvaltuuston päätös 30.11.2011 ja ohjausryhmän asettamispäätös 4.1.2012 sisältyvät päätöshistoriaan. Henkilöstötoimikunnan lausunto on esityslistan liitteenä.  

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Laura Räty

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Olli Hari, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36048

olli.hari(a)hel.fi

Liitteet

Tiedoksi

Sosiaalilautakunta

Terveyslautakunta

Sosiaalivirasto

Terveyskeskus

Hallintokeskus

Talous- ja suunnittelukeskus

Henkilöstökeskus

Stj-rooteli

Päätöshistoria

Kaupunginhallitus 21.05.2012 § 613

Pöydälle 21.05.2012

HEL 2011-002363 T 00 00 02

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

23.01.2012 Ehdotuksen mukaan

21.11.2011 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

14.11.2011 Pöydälle

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Laura Räty

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Olli Hari, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36048

olli.hari(a)hel.fi

Sosiaalilautakunta 24.04.2012 § 129

HEL 2011-002363 T 00 00 02

Päätös

Sosiaalilautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle muutostiimin esityksestä sosiaali- ja terveystoimen johtosäännöksi seuraavan lausunnon.

Valmistelun lähtökohdat

Suomen kunnallishallinto ja sosiaali- ja terveydenhuolto ovat parhaillaan murrosvaiheessa, jossa tehdään suuria tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja. Kansalliseen murrosvaiheeseen ajoittuva Helsingin sosiaali- ja terveystoimen kehitystyö on merkittävä muutoshanke, jonka tulee tavoitella kansainvälisesti kunnianhimoista palvelujen uudistamista.

Kaupunginvaltuusto on päätöksessään 30.11.2011 linjannut jatkovalmistelulle selkeät lähtökohdat, jotka ovat ohjanneet muutostiimin valmistelua. Kaupunginhallitukselle syksyllä 2011 antamassaan lausunnossa sosiaalilautakunta määritteli 4.10.2011 strategiset avainlinjat, joiden tulisi toteutua uudistuksessa. Tärkeimpänä strategisena avainlinjana sosiaalilautakunta pitää asiakasläheisyyden vahvistamista siten, että asiakkaan kokema arvo ohjaa palvelujen kehittämistä. Tavoitteeksi tulee asettaa asiakkaan ympärille rakentuvat räätälöidyt palvelukokonaisuudet, jotka ovat nykyistä helpommin saatavilla, sujuvampia ja vastaavat paremmin asiakkaan tarpeisiin.

Johtosääntö on suuren palvelukokonaisuuden organisoitumista, toiminnan suunnittelua ja johtamista säätelevä hallinnollinen alusta, jonka yksityiskohdat eivät ole kaupunkilaisille olennaisia. Olennaista on, että johtosääntöratkaisu luo tilaa toiminnan pitkäjänteiselle uudistamiselle siten, että organisaatio näyttäytyy kaupunkilaiselle yksilöä kunnioittavana, laadullisesti korkeatasoisena ja luontevasti saatavilla olevana palveluna, jonka kehittämiseen helsinkiläiset voivat itse aidosti osallistua.

Sosiaalilautakunta toteaa aiemmin antamaansa lausuntoon viitaten, että yhdistyvä Helsingin sosiaali- ja terveystoimi muodostaa Suomen oloissa poikkeuksellisen suuren ja moniulotteisen toimijaverkoston, jonka ytimessä on elinvoimainen oma palvelutuotanto. Sadoista palvelupisteistä muodostuneen systeemin ydintehtävänä on tuottaa asiakkaalle arvoa eli vastata joustavasti hänen tarpeisiinsa. Palveluyksiköiden lisäksi verkostoon kuuluvat sadat kansalaisjärjestötoimijat, joiden strateginen merkitys liittyy sosiaalisen pääoman vahvistamiseen. Koko tätä toimijaverkostoa voidaan nimittää arvoverkoksi tai ekosysteemiksi. Arvoverkon tai ekosysteemin tietoista muodostamista, vahvistamista ja strategista ohjausta nimitetään orkestroinniksi. Keskeisin orkestroinnin väline on verkoston sisäistä strategista työnjakoa säätelevä, poliittisesti hyväksyttävä palvelustrategia. 

Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan asiakasarvoon perustuva moderni arvoverkko- tai ekosysteemiajattelu loisi ainutlaatuisen mahdollisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen kunnianhimoiselle kehittämiselle sekä sosiaalisen pääoman vahvistamiseen Helsingissä. Samalla luotaisiin selkeä kansallinen vaihtoehto tilaaja-tuottajamallille.

Sosiaalilautakunta toteaa, että se on aiemmin antamallaan lausunnolla voimakkaasti tukenut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista. Sosiaalitoimi haluaa tuoda kehittämisprosessiin oman myönteisen panoksensa. Asiakasarvon ja ekosysteemin korostamisen lisäksi sosiaalitoimen työntekijöiden ammatillinen tietoperusta tuo yhdistyvän organisaation käyttöön merkittävää sosiaalialan erityisosaamista. Sosiaalialan ammatillisen toiminnan keskeinen lähtökohta on laaja-alainen näkemys yksittäisen ihmisen todellisuudesta osana yhteisöä ja yhteiskuntaa. Tämä ulottuvuus liittää sosiaali- ja terveydenhuollon niihin yhteiskunnallisiin rakenteisiin, jotka edistävät sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Lisäksi sosiaalialan yhteisökeskeinen lähestymistapa korostaa luottamukseen ja avoimuuteen perustuvia toimintatapoja yhteistoimintakäytännöissä ja johtamisnäkemyksessä.

Johtosääntöehdotuksen valmistellut muutostiimi on todennut omasta esityksestään, että päämääränä valtuuston asettamien tavoitteiden lisäksi on se, että uusi organisaatio ja sen toimintamalli eivät olisi vain kokoelma nykyisen organisaation korjauksia. Tavoitteena on kokonaan uusi asukas- ja asiakaskaskeskeinen hyvinvointipalvelujen malli, johon liittyy uusien strategisten linjausten, työnjako- ja yhteistoimintamuotojen ja prosessien kehittäminen.

Sosiaalilautakunnan lausunto on valmisteltu kiinteässä yhteistyössä vastuualuejohtajien ja vastuualueiden asiantuntijoiden kanssa. Sosiaalijohtaja pyysi vastuualueilta lausunnot, jotka ovat liitteenä 4. Lausunnot ovat tiiviitä, analyyttisiä ja korkeatasoisia. Sosiaalijohtajan lausuntoesitys perustuu olennaisilta osiltaan vastuualueiden näkemyksiin. Vastuualueet pitivät asiakaspalvelujen osastojakoa eräin varauksin hyvänä ratkaisuna, mutta esittivät johdonmukaista kritiikkiä hallinnon järjestämisehdotusta kohtaan.

Lausunto etenee johtosääntöehdotuksen mukaisessa järjestyksessä. Mikäli väliotsikko viittaa suoraan johtosääntöehdotuksen pykälään, on pykälä merkitty sulkuihin otsikon jälkeen.

Viraston toimiala (1§)

Johtosääntöehdotuksessa uusi virasto nimetään sosiaali- ja terveysvirastoksi. Perusteluissa todetaan, että sosiaali- ja terveystoimi vastaa kunnan järjestämisvelvollisuuden piirin kuuluvista sosiaali- ja terveyspalveluista lasten päivähoitoa lukuun ottamatta.

Järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvat sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan järjestää tuottamalla itse, solmimalla tiiviitä kumppanuuksia ulkoisten tuottajien kanssa, käyttämällä sisäisiä In House-tuottajia, hankkimalla palveluja järjestöiltä ja yrityksiltä sekä hyödyntämällä asiakkaiden itseohjautuvuutta esimerkiksi palvelusetelien tai omais- ja kotihoidontukien avulla. Lisäksi kansalaisjärjestöjen tuottama sosiaalinen pääoma, eri tavoin organisoitunut vertaistoiminta ja itsehoito ovat yhä merkittävämpiä hyvinvoinnin lähteitä ja lakisääteisen palvelujärjestelmän kuormitusta vähentäviä tekijöitä.

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto antaa mahdollisuuden yhteisten arvoverkkojen muodostamiseen ja ohjaamiseen. Tämä tarkoittaa myös erikoissairaanhoidon selkeämpää kytkentää osastojen arvoverkon ohjaukseen sekä palveluprosessien tehostamiseen ja rakennemuutoksen toteuttamiseen. Hankintoja sekä palvelutuottajien kanssa tehtävää yhteistyötä voidaan kehittää nykyistä laaja-alaisemmin. Sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen avaa myös uusia mahdollisuuksia kansalaisjärjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä vertaistoiminnan edistämiseen, kun aiemmin kahden lautakunnan kautta annettuja järjestöavustuksia voidaan yhdistää ja suunnata uudella tavalla.

Lautakunta ja sen jaostot ( 2§ – 7§)

Johtosääntöehdotuksessa kuvattu sosiaali- ja terveystoimen luottamushenkilöjärjestelmä rakentuu 11-jäsenisestä sosiaali- ja terveyslautakunnasta sekä kolmesta jaostosta, joiden jäsenmäärä vastaa sosiaalitoimen nykyistä käytäntöä. Ruotsinkielisellä kieliryhmällä on edustus lautakunnassa sekä oma jaosto. Muutostiimin ehdottama lautakunnan jäsenten lukumäärä poikkeaa kaupunginhallituksen 21.11.2011 tekemästä päätöksestä, jonka mukaan lautakunnan jäsenmäärän tulee olla 13. Lautakunnan kooksi 13, kuten kaupunginhallituksessa on äänestetty.

Johtosääntöehdotus ei muuta lautakunnan roolia nykyisiin lautakuntiin verrattuna, koska valtaosa yhdistetyn lautakunnan tehtävistä on kaupungin mallijohtosäännön sekä nykyisten sosiaalitoimen johtosäännön ja terveystoimen johtosäännön mukaisia. Merkittävin uusi tehtävä koskee palvelusetelin käyttämistä ostopalvelujen järjestämisvaihtoehtona ja sen arvon vahvistamista.

Sosiaalilautakunta pitää hyvänä yhden esittelijän järjestelmän säilyttämistä, koska se tukee sosiaali- ja terveystoimen kokonaisuuden ohjausta ja virastopäällikön kokonaisvastuuta viraston johtamisesta, strategioista ja taloudesta.

Lisäksi tulisi säilyttää henkilöstön edustajan mahdollisuus osallistua lautakunnan kokouksiin. Menettely on toiminut hyvin sosiaalilautakunnassa ja se on lisännyt päätöksenteon avoimuutta.

Ensimmäisen jaoston tehtävät vastaavat nykyisen sosiaalitoimen ensimmäisen aikuispalvelujen muutoksenhakujaoston tehtäviä. Käsittelyyn tulevia toimeentulotuen muutoksenhakuja odotetaan olevan suunnilleen sama määrä kuin nykyisin. Toiselle jaostolle siirtyvät muiden sosiaalitoimen muutoksenhakujaostojen tehtävät sekä aiemmin terveyslautakunnassa käsitellyt muutoksenhaut. Kolmas jaosto käsittelee ruotsinkielellä vireillä olevia asioita. Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan jaostoissa käsiteltyjen asioiden määrää tulisi seurata, jotta voitaisiin arvioida, onko jaostojen määrä riittävä.

Viraston organisaatio ja johtamisjärjestelmä (8§-9§)

Johtosääntöehdotuksessa sosiaali- ja terveysvirasto muodostuu kolmesta toiminnallisesta osastosta sekä kolmesta hallinnollisesta osastosta. Ne ovat

Perhe- ja sosiaalipalvelut
Terveys- ja päihdepalvelut
Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
Henkilöstö- ja kehittämispalvelut
Talous- ja tukipalvelut
Tietohallinto- ja viestintäpalvelut

Osastojen toimistotasoisesta yksikköjaosta päättää lautakunta. Virastopäällikön ja osastopäällikön nimikkeet on määritelty kaupungin mallijohtosäännön mukaisesti. Johtaminen on määritelty kaupungin mallijohtosäännön sekä nykyisten sosiaalijohtosäännön ja terveysjohtosäännön mukaisesti.

Tulevan sosiaali- ja terveysviraston johtajan nimikkeeksi ehdotetaan sosiaali- ja terveysjohtaja.

Sosiaalilautakunta kannattaa johtosääntöehdotuksessa esitettyjen, kolmen toiminnallisen osaston muodostamista. Niissä kaikissa on sekä nykyisen sosiaaliviraston että nykyisen terveyskeskuksen toimintoja. Osastot on pääosin profiloitu oikean suuntaisesti siten, että palvelujen käyttäjän näkökulmasta yhteen liittyvät palvelukokonaisuudet, hoitoprosessit ja hoitoketjut sijoittuvat samaan osastoon. Osastot on muodostettu niin, että ne luovat kannusteen kehittää palvelurakennetta kevyempään ja asiakkaiden tarpeita joustavammin palvelevaan suuntaan. Myös mahdollisuudet syventää yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa paranevat. Lisäksi osastorakenne tukee yhteistyötä pääkaupunkiseudun muiden kuntien kanssa.

Osastojen nimikkeitä tulisi täsmentää, jotta ne vastaisivat paremmin modernia palvelukulttuuria. Suunnitelman edetessä tulisi voida tehdä pienimuotoisia osastojen välisten tehtävien muutoksia.

Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan ehdotus kolmen hallinnollisen osaston muodostamisesta on perusteltu. Samalla sosiaalilautakunta toteaa, että hallinnon järjestämisehdotus perusteluineen on saanut paljon palautetta, joka kohdistuu sekä hallinnon osastojakoon että hallinnon rooliin viraston yleisjohtamisessa. Palautteen vuoksi tässä lausunnossa käsitellään myöhemmin perusteellisesti hallintoon ja johtamiseen liittyviä kysymyksiä.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen osasto (10§)

Perhe- ja sosiaalipalvelujen osastoon on yhdistetty lasten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalveluja sekä toimeentulotuen ja sosiaalityön palveluja, joilla on tärkeä merkitys terveyden, hyvinvoinnin ja arjessa selviytymisen kannalta. Sosiaalilautakunta pitää hyvänä, että näin syntyy mahdollisuus kehittää nykyisiä palvelukokonaisuuksia sekä luoda uudentyyppisiä ja asiakaskeskeisiä lähipalveluja.

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen järjestäminen uudessa organisaatiossa on herättänyt laajaa asiantuntijakeskustelua. Johtosääntöehdotuksen perustelutekstissä todetaan, että lasten ja nuorten päihdehuolto on ehdotuksessa sijoitettu perhe- ja sosiaalipalvelujen osastoon, koska vastuu lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista on siellä. Näin lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluja voidaan johtaa ja kehittää kokonaisuutena . Sosiaalilautakunta kuitenkin toteaa, että lasten ja nuorten psykiatria on tällä hetkellä HUS:n vastuulla eikä tätä vastuunjakoa ole tarkoituksenmukaista tässä yhteydessä muuttaa. Muutostiimin ehdotus on perusteltu sillä edellytyksellä, että HUS:n palvelut liitetään selkeästi osaston arvoverkkoon ja arvoverkon ohjaukseen. Sosiaalilautakunta korostaakin HUS:n ja Helsingin kaupungin toimintojen nykyistä tehokkaampaa koordinointia. Se on sekä tarpeellista että mahdollista. Onhan Helsinki tuossa yhteistyössä tilaajan asemassa.

Johtosäännön perustelutekstissä ei mainita pakolaisten vastaanottoa, vaikka kaupunginhallitus on hyväksynyt pakolaisten vastaanottoa koskevan sopimuksen 27.8.2007. Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan johtosäännön perusteluteksti tulee muotoilla uudelleen siten, että siellä todetaan pakolaisten vastaanottotoiminta osaston toimialaan kuuluvaksi.

Terveys- ja päihdepalvelujen osasto (11§)

Terveys- ja päihdepalvelujen osastossa on yhdistetty päihde- ja mielenterveyspalvelut ja ne on sijoitettu terveys- ja päivystyspalvelujen kanssa samaan kokonaisuuteen.

Ehkäisevä päihdetyö ja Nuorten päihdetyö siirretään sosiaali- ja perhepalveluihin, johon ne selvimmin kuuluvat. Muutoin ne eivät tue lapsiperheiden palvelujen tai lastensuojelutarpeen ehkäisyn tukiprosesseja selkeästi. Suurin osa lastensuojelun toimenpiteiden tarpeesta liittyy päihde- ja mielenterveysongelmiin. Niiden varhaisessa huomioimisessa on ollut isoja puutteita, mikä on johtanut pitkiin lastensuojelun sijoitustarpeisiin. Lastensuojelun jälkihuolto kuuluu alle 21-vuotiaille, ja siksi on perusteltua, että avun saamisen taho ei vaihtuisi 18 vuotta täyttäessä kesken toisen asteen opiskelun.

Osastolle yhdistetään kaikki sosiaalitoimen, psykiatrian ja somaattisen sairaanhoidon päivystyspalvelut. Valmistelun aikana on noussut esiin perusteltuja näkemyksiä sosiaali- ja kriisipäivystyksen liittämisestä perhe- ja sosiaalipalvelujen osastoon, koska suurin osa sosiaalipäivystyksen asiakkaista on virka-ajan ulkopuolella hoidettavia lastensuojelun asiakkaita. Sosiaalilautakunta katsoo kuitenkin, että kaikkien päivystyspalvelujen sijoittaminen terveys- ja päihdepalvelujen osastolle on perusteltu ratkaisu. Päivystyspalvelujen yhdistäminen edistää niiden yhteistä sisällön kehittämistä samoin kuin kriisitilanteisiin valmistautumista ja niiden hallintaa. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen osaaminen vahvistaa koko osaston sosiaalialan osaamista. Yhteistyö lastensuojelun kanssa on kuitenkin suunniteltava erikseen lastensuojelun päivystystarpeiden ehdoilla.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osasto (12§)

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osastoon on yhdistetty pääosin ikäihmisille suuntautuvia palveluja, jotka kattavat mm. sosiaali- ja lähityön, omais- ja kotihoidon, palvelusasumisen, pitkäaikaishoidon, kuntoutuksen ja sairaanhoidon. Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan tämä ratkaisu luo hyvän pohjan rakennemuutoksen jatkamiselle siten, että asiakkaiden tarpeita vastaavat, herkemmin reagoivat palvelut lisääntyvät. Ikäihmisten osalta arjessa selviytymistä tukevat palvelut ovat keskiössä ja tulevaisuudessa entistä tärkeämpää on ikääntyvän mielekkään elämän mahdollistaminen, toimintakyvyn ylläpito ja ongelmien ennaltaehkäisy.

Johtosääntöehdotuksessa on yhdistetty yhdeksi kokonaisuudeksi vammaispalvelut eli vammaisneuvola, vammaisten sosiaalityö, omaishoidon tuki, asumis- ja perhehoitopalvelut, työ- ja päivätoiminta sekä kehitysvammaisten laitospalvelut. Sosiaalilautakunta kannattaa tätä ratkaisua.

Sen sijaan sosiaalilautakunta ei pidä oikeana ratkaisuna sitä, että vammaispalvelujen kokonaisuus on sijoitettu sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osastoon, vaan esittää, että vammaispalvelujen kokonaisuus siirretään perhe- ja sosiaalipalvelujen osastolle.

Perusteluina sosiaalilautakunta toteaa, että vammaispalvelujen toiminnan peruslähtökohdat ovat erilaiset kuin osaston muiden palvelujen lähtökohdat. Vammaispalvelujen asiakkaista 65 vuotta täyttäneitä on vain 8 %. Ainoastaan kuljetuspalveluissa 69 % asiakkaista on täyttänyt 65 vuotta. Todettakoon, että nykyisistä vammaispalvelujen 14 000 asiakkaasta vain noin 200 tarvitsee hoivapalveluja.

Vammaisten tarvitsemia keskeisiä palveluja ovat esimerkiksi äitiys- ja lastenneuvola, opetus, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, lapsiperheiden sosiaalipalvelut, työllistymiseen liittyvät palvelut ja asumisen tuki sekä vapaa-ajan palvelut. Keskeinen tavoite on integraatio ikätason mukaisesti. Vammaispalvelujen ekosysteemi muodostuu siten aivan eri toimijoista kuin ikääntyville tai hoivan tarpeessa oleville henkilöille suunnattujen palvelujen ekosysteemi. Vammaisten henkilöiden arjessa selviytymisen, hyvän kokonaisvaltaisen asiakasprosessin sujumisen ja arvoverkon orkestroinnin näkökulmasta perhe- ja sosiaalipalvelujen osasto on luontevin kaikkien vammaispalvelujen sijoituspaikka eli paikka, jossa annetaan tavallisen elämän tukipalveluja kaikille kuntalaisille.

Hallinto- ja tukipalvelujen järjestäminen sekä johdon asiantuntijapalvelut (13§ - 15§)

Johtosääntöehdotuksessa esitetään, että hallinto- ja tukipalveluja varten muodostetaan kolme osastoa: henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osasto, talous- ja tukipalvelujen osasto sekä tietohallinto- ja viestintäpalvelujen osasto.

Johtosääntöluonnoksen keskeinen idea on, että kaikki viraston johdon ja osastojen tarvitsemat hallinto- ja tukipalvelut tuotetaan keskitetysti siltä osin kuin palveluja ei tuoteta kaupunkitasolla. Perusteluna on toimintatapojen yhdenmukaisuus ja toiminnan tehostaminen. Näin turvattaisiin asiakkaita palveleville osastoille viraston strategisia linjauksia noudattavat, yhdenmukaiset ja kustannustehokkaasti tuotetut palvelut. Muutostiimin mukaan yksiköiden sisäistä hallintoa voidaan vähentää, kun samaa prosessia ei hoideta useassa kohdin virastoa. Esityksessä hallintoa käsitellään kokonaisuutena, eikä siinä analysoida varsinaisten hallinto- ja tukipalvelujen ja johdon asiantuntijapalvelujen eroavuuksia.

Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan johtosääntöehdotus merkitsee olennaista muutosta verrattuna sosiaaliviraston nykyiseen käytäntöön, joka on osittain keskitetty ja osittain hajautettu hallinnon organisaatioratkaisu. Sosiaalivirastossa on keskitetty koko virastoa palvelevat hallinto- ja tukipalvelut sekä kehittämispalvelut. Vastuualueilla on pienimuotoisia kehittämispalveluja niiden oman toiminnan kehittämistyöhön. Lisäksi vastuualueiden ja viraston tasolla on johdon asiantuntijapalveluja, jotka liittyvät asianohjaukseen, lautakuntavalmisteluun sekä strategiseen ja talousjohtamiseen.

Johtosääntöehdotuksen mukainen hallinnon tehtävien ryhmittely kolmeen osastotasoiseen yksikköön mahdollistaisi rakenteellisena ratkaisuna kunkin osastopäällikön syvällisemmän perehtymisen oman osastonsa toimialaan kuuluviin tehtäviin. Viraston johtoryhmässä heillä olisi suora yhteys kolmeen asiakaspalveluja tuottavan osaston päällikköön. Näin yhteistyö olisi sujuvaa sekä johtamista ja asiakastyön prosesseja tukevaa.

Toisaalta hallinnon tehtävien ryhmittely kolmelle osastotasoiselle yksikölle asettaa haasteita sekä viraston että hallinnon toiminnan johtamiselle ja kehittämiselle. Riskinä on, että osastojako aiheuttaa kitkaa hallinnon sisäisessä työskentelyssä. Jotta kunkin osaston osaaminen tulisi hyödynnetyksi, kolmen osaston keskinäisen yhteistyön tulisi olla sujuvaa. Suurin osa tehtävistä ja prosesseista, joita hallinto hoitaa, edellyttää osaamista kaikilta kolmelta hallinnon osastolta. Hallintopalvelujen johtamisen hajautumisesta seuraa hallinnon kokonaisuuden ohjauksen vastuun siirtyminen virastopäällikölle.

Asiakaspalveluosastojen näkökulmasta yhteistyökäytäntöjen luominen kolmen erillisen hallinnon osaston kanssa muodostuu haasteelliseksi. Sujuvien ja joustavien hallintopalvelujen edellytyksenä on ennen kaikkea se, että tehtävät on organisoitu toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin.

Yhteiset poikkihallinnolliset prosessit (13§ - 15§)

Johtosääntöehdotuksen mukaan uudessa sosiaali- ja terveysvirastossa on yhteisiä poikkihallinnollisia prosesseja, jotka eivät tule esiin organisaatiorakenteessa ja joiden koordinoiviksi vastuutahoiksi tulisi nimetä hallinnolliset osastot. Tällaisia prosesseja ovat terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, ruotsinkieliset palvelut, lähipalvelut, palveluneuvonta ja -ohjaus sekä sähköiset palvelut ja innovatiiviset palvelut.

Sosiaalilautakunta esittää, että sosiaali- ja terveystoimen johtosääntöön ei kirjata johtosääntöehdotukseen sisältyviä mainintoja poikkihallinnollisista prosesseista tai niiden vastuutahoista. Johtosääntö on luonteeltaan asiakirja, jossa määritellään organisaation ja johtamisen pitkän aikavälin periaatteet. Prosessien kehittäminen on luonteeltaan erityyppistä, koska kehittämiskohteet muuttuvat suhteellisen nopeasti. Siksi vastuutahojen määrittelyä ei tulisi sisällyttää johtosääntöön, vaan se tulisi tehdä myöhemmässä vaiheessa, esimerkiksi toimintasäännössä.

Sosiaalilautakunta esittää, että terveydenhuoltolain mukaiseksi, kaupunkitasoiseksi terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahoksi kirjataan sosiaali- ja terveysvirasto ilman tarkempaa kohdennusta. Viraston sisällä tulisi myöhemmin sopia asiaan liittyvästä delegoinnista.

Ruotsinkieliset palvelut

Johtosääntöehdotuksen mukaan ruotsinkieliset palvelut integroidaan osastojen toimintaan. Ruotsinkielisten palvelujen koordinoivaksi vastuutahoksi esitetään henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osastoa.

Muutostiimin ehdotuksessa ajatuksena on ollut, että ruotsinkieliset palvelut järjestetään osana kunkin osaston toimintaa, eikä siinä ole esitetty erillistä ruotsinkielistä yksikköä. Ratkaisu on hyvä, koska näin turvataan aiempaa paremmin palvelujen kehittäminen, yhtenäinen palveluvalikoima ja palvelujen saanti omalla äidinkielellä. Ruotsinkielisten palvelujen volyymi kullakin osastolla on pieni. Siksi sosiaalilautakunta esittää, että kullekin osastolle asetetaan ruotsinkielisten palvelujen koordinaattori varmentamaan palvelujen kehittyminen ja arvoverkon toimivuus. Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan ruotsinkieliselle väestölle tulee taata korkeatasoiset sosiaali- ja terveyspalvelut omalla kielellä ja tarvittaessa kokonaan omankielisissä hoitoyhteisöissä. Jatkosuunnittelussa onkin tärkeää ratkaista, missä palveluissa tarvitaan täysin ruotsinkielinen ympäristö.

Matilda Wrede Instituutin asema tulevassa organisaatiossa selvitetään erikseen ottaen huomioon sen erikoisasema osana ruotsinkielistä sosiaalitoimistoa.

Johtamisnäkemys ja organisaation uudistaminen

Sosiaali- ja terveystoimen uudistamisen yhteydessä on keskusteltu paljon palvelutuotannon uudistamisen lähtökohdista. Sen sijaan vähemmän on pohdittu uudistuksen edellyttämää johtamisnäkemystä.

Johtosääntöesityksessä on eräänä keskeisenä piirteenä se, että hallintoa tulisi keskittää oman toiminnan yhdenmukaisuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi. Tavoite on perusteltu. Riskinä on, että hallinnon ja toiminnallisen johdon johtamistehtävät jakaantuvat siten, että toiminnallinen johto keskittyy asiakas- ja potilaspalvelun johtamiseen ja hallinnon johto viraston yleis-, henkilöstö- ja talousjohtamiseen.

Sosiaaliviraston johtaminen on tietoisesti poikennut tästä näkemyksestä. Keskeisenä periaatteena on ollut se, että toiminnalliset osastot ovat itsenäisiä tulosyksiköitä, joiden johtajat vastaavat kokonaisvaltaisesti paitsi asiakkaiden tarvitsemista palveluista ja niiden kehittämisestä, myös taloudesta, strategioista ja oman arvoverkkonsa kehittämisestä. Arvoverkon orkestroinnin näkökulmasta osasto on ollut keskeisin yksikkö. Sen johtaminen on nähty erittäin vaativana tehtävänä, joka on edellyttänyt vahvaa johdon asiantuntijatukea ja uudenlaisen osaamisen hyödyntämistä, esimerkiksi johdon laskentatoimen asiantuntijoita. Asiantuntijatuen myötä vastuualueiden talouden ohjaus onkin huomattavasti parantunut, tuottavuus on kehittynyt myönteisesti ja monimutkainen kokonaisuus on saatu budjettitasapainoon.

Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan uuden organisaation suurten asiakaspalveluosastojen johtajien tulisi kantaa selkeä kokonaisvastuu osastostaan ja sen arvoverkosta. Siksi tehtävät ovat erittäin vaativia ja edellyttävät johtajan suorassa käytössä olevaa korkeatasoista ja luotettavaa johdon tukea sekä kirkasta näkemystä organisaation johtamisvastuista. Tärkeintä on huolehtia siitä, että hallinnon ja asiakaspalveluosastojen työnjako ei luo sekavuutta johtamislinjaan. 

Organisaatiouudistuksen toteuttamiseen vaikuttaa merkittävästi se, mikä johtamisteoreettinen malli valitaan. Painotetaanko perinteisesti oman toiminnan johtamista vai kehitetäänkö sosiaali- ja terveydenhuollon uutta johtamista, joka perustuu arvoverkko- ja ekosysteeminäkemykseen. Jos arvoverkon johtaminen otetaan lähtökohdaksi, on sillä suoria vaikutuksia siihen, millaiset johtamisrakenteet luodaan ja millaista johtamisosaamista tarvitaan.

Voimaantulo ja siirtymävaiheen tehtävät

Sosiaali- ja terveystoimen johtosääntö tulee voimaan 1.1.2013. Sosiaalilautakunta pitää välttämättöminä johtosääntöehdotuksen perusteluihin kirjattuja esityksiä siirtymävaiheen tehtävien hoitamisesta. Ennen johtosäännön voimaantuloa on vuoden 2012 aikana tehtävä välttämättömiä päätöksiä uuden johtosäännön voimaantulemiseksi. Esimerkiksi virastopäällikön ja osastopäälliköiden virat tulisi voida täyttää portaittain. Lisäksi vuoden 2013 alusta, siihen saakka kunnes uusi lautakunta on nimetty, on tehtäviä, jotka on johtosäännössä määritelty lautakunnan tehtäväksi. Edellä mainittujen tehtävien hoitaminen on johtosääntöehdotuksessa esitetty kaupunginhallituksen tehtäväksi.

Viraston ja osaston päälliköiden tehtävät ja kelpoisuusvaatimukset (16§ - 20§)

Virastopäällikön tehtävien kohdat 1-5 ovat kaupungin mallijohtosäännön mukaiset.

Palvelusetelituottajiin liittyvä päätöksenteko-oikeus on viraston päällikölle esitetty uusi tehtävä. Viraston päällikkö päättää, mitkä ovat palveluntuottajaksi hyväksymisen edellytykset laissa säädettyjen lisäksi sekä kuka voi hyväksyä palveluntuottajaksi ja kuka voi peruuttaa hyväksymisen.

Kohdan 7 mukaan viraston päällikkö määrä viranhaltijan toimimaan tartuntatautilain ja mielenterveyslain mukaisena terveyskeskuksen vastaavana lääkärinä sekä terveydenhuoltolain mukaisena terveydenhuollon toimintayksikön vastaavana lääkärinä.

Johtosääntöehdotuksen määräykset viraston päällikön tehtävistä poikkeavat eräissä kohdin nykyisestä sosiaalitoimen johtosäännöstä. Ehdotuksen mukaan viraston päällikkö määrää viranhaltijan toimimaan Helsingin erityishuoltopiirin johtajana. Nykyisen johtosäännön mukaan viraston päällikkö tai hänen määräämänsä toimii Helsingin erityishuoltopiirin johtajana. Lisäksi viraston päällikkö määrää viranhaltijan toimimaan lastensuojelulain tarkoittamana sosiaalihuollon johtavana viranhaltijana. Nykyisen sosiaalijohtosäännön mukaan viraston päällikkö toimii lastensuojelulain tarkoittamana sosiaalihuollon johtavana viranhaltijana.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää palveluseteleiden kriteerit. Virastopäällikkö valitsee tuottajat kriteereiden perusteella.

Johtosääntöehdotuksessa viraston päällikön tehtäväksi on siirretty nykyisessä sosiaalitoimen johtosäännössä perhepalvelujohtajalle kuuluva tehtävä määrätä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lainsäädännön edellyttämät sekä avioliittolain tarkoittamat sovittelijat. Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan päätöksenteon siirtämiselle osastopäälliköltä viraston päällikölle ei ole esitetty riittäviä perusteita ja katsoo siksi, että päätösvalta edellä mainittujen sovittelijoiden määräämisestä tulisi olla perhe- ja sosiaalipalvelujen osaston osastopäälliköllä. Johtosääntöehdotusta tulisi siten tältä osin muuttaa.

Osaston päällikön tehtävät on määritelty kaupungin mallijohtosäännön mukaisesti, samoin henkilökunnan ottamista koskevat määräykset ja määräykset tehtävien hoitamisesta viraston päällikön tai osastopäällikön estyneenä ollessa. 

Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveysviraston viraston päällikön ja osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksissa on otettu huomioon tehtävien erityinen luonne. Sosiaali- ja terveysviraston päällikön ja osaston päällikön tehtävät ovat hallinnollisia johtotehtäviä, eikä niihin sisälly asiakastyötä eikä välitöntä asiakastyön ohjausta. Hallinnollisen johtajan kelpoisuusvaatimuksiin ei sisälly vaatimusta asiakastyökokemuksesta eikä tietyn tutkinnon suorittamisesta, vaan myös muulla tavoin hankittu alan tuntemus on riittävä.

Johtosäännön 19 §:n kelpoisuusvaatimuksissa on 1 momentin viittauksella ”sen lisäksi mitä muutoin on säädetty” ja 2 momentin viittauksella ”ottaen huomioon mitä erikseen on säädetty tai määrätty” varmistettu se, että silloin, kun tehtävä kuuluu sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain soveltamisalaan, lainsäännökset otetaan huomioon.

Lainsäädäntöviittauksilla on otettu huomioon se, mitä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä 12.1.2012, 2954/1/09, on edellytetty. Päätös koski kotihoidon johtajan kelpoisuusvaatimuksia johtosäännössä.

Lisäksi sosiaalilautakunta päätti esittää, että 1.1.2013 lukien lakkautetaan seuraavat virat: sosiaalijohtajan virka (vakanssinumero 037200), perhepalvelujohtajan virka (vakanssinumero 026834), aikuispalvelujohtajan virka (vakanssinumero 026835), vanhuspalvelujohtajan virka (vakanssinumero 026836) sekä hallinto- ja kehittämisjohtajan virka (vakanssinumero 037201).

Sosiaalilautakunta esittää, että johtosääntöehdotuksen 4§:ään Lautakunnan tehtävät lisätään uusi
kohta 20: Vahvistaa sairaaloiden sairaansijojen ja muiden hoitopaikkojen määrä sekä päättää niiden tilapäisistä muutoksista, toimintayksikön aukioloajoista sekä vahvistaa ne perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista.

Käsittely

24.04.2012 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Merkittiin, että kokouksessa jaettiin Talentia Helsingin hallituksen 17. huhtikuuta 2012 päivätty kirjelmä Talentia Helsingin kannanotto sosiaali- ja terveystoimen uudistukseen.

Vastaehdotus:
Sirkku Ingervo: Esittelijän lausuntoehdotuksen Lautakunta ja sen jaostot (2§-7§) nimisen luvun ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään teksti: "Lautakunnan kooksi 13, kuten kaupunginhallituksessa on äänestetty."

Kannattaja: Sanna Vesikansa

Vastaehdotus:
Sirkku Ingervo: Esittelijän lausuntoehdotuksen luvun Terveys- ja päihdepalvelujen osasto (11 §) ensimmäisestä kappaleesta poistetaan toisesta virkkeestä alkaen kappaleen loppuosa, joka kuului: "Sosiaalilautakunta kannattaa tätä ratkaisua, joka on kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukainen. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistäminen antaa mahdollisuuden kehittää näitä palveluja kokonaisuutena. Helsinkiin tulisi tietoisesti luoda valtakunnan merkittävin päihdehuollon osaamiskeskittymä ja ekosysteemi, jossa sosiaalihuollon päihdeosaaminen yhdistyy alan uusimpaan lääketieteelliseen tietämykseen. Päihteiden väärinkäyttö on merkittävä taustatekijä väestön sairastavuudessa ja päivystyspalvelujen käytössä, joten uusi osasto loisi mahdollisuuksia varhaiseen puuttumiseen ja terveyden edistämiseen."

Poistetun tekstin tilalle lisätään seuraava teksti:
”Sosiaalilautakunta esittää päihde- ja mielenterveyspalvelujen siirtämistä sosiaali- ja perhepalveluihin, johon ne selvimmin kuuluvat. Muutoin ne eivät tue lapsiperheiden palvelujen tai aikuisten palvelujen ydinprosesseja. Suurin osa lastensuojelun toimenpiteiden tarpeesta liittyy päihde- ja mielenterveysongelmiin. Niiden varhaisessa huomioimisessa on ollut isoja puutteita, mikä on johtanut pitkiin lastensuojelun sijoitustarpeisiin.

Samoin toimeentulotuki olisi irrallisena  päihde- ja mielenterveyspalveluista aika hampaaton työkalu aikuissosiaalityössä.”

Kannattaja: Jussi Tarkkanen

Vastaehdotus:
Sirkku Ingervo: Esittelijän lausuntoehdotuksen Voimaantulo- ja siirtymävaiheen tehtävät nimisestä luvusta poistetaan toinen virke, joka kuului: "Sosiaalilautakunta pitää välttämättöminä johtosääntöehdotuksen perusteluihin kirjattuja esityksiä siirtymävaiheen tehtävien hoitamisesta."

Luvun loppuun lisätään teksti: ”Sosiaalilautakunta esittää kaupunginhallituksen alaisen väliaikaisen jaoston perustamista valmistelemaan vastaavat asiat kuin johtosäännön mukaan lautakunta valmistelee ja päättää. Mukana olisi hyvä olla poliittisten ryhmien koon mukaisesti luottamushenkilöitä.”

Kannattaja: Jussi Tarkkanen

Vastaehdotus:
Sirkku Ingervo: Esittelijän lausuntoehdotuksen Viraston ja osaston päälliköiden tehtävät ja kelpoisuusvaatimukset (16§-20§) nimisen luvun viides kappale, joka kuului "Sosiaalilautakunta pitää edellä esitettyjä viraston päällikön tehtäviä tarkoituksenmukaisina", korvataan seuraavalla tekstillä: "Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää palveluseteleiden kriteerit. Virastopäällikkö valitsee tuottajat kriteereiden perusteella."

Kannattaja: Jouko Kajanoja

Vastaehdotus:
Jouko Kajanoja: Esittelijän lausuntoehdotuksen Lautakunta ja sen jaostot (2§-7§) nimisen luvun ensimmäisen kappaleen loppuun seuraava lisäys: "Ottaen huomioon sosiaali- ja terveystoimen monialaisuus ja suuruus (yli kolmannes kaupungin käyttömenoista) lautakunnan on syytä olla moniääninen. Sosiaalilautakunnan mielestä lautakunnan tulisi olla 15-jäseninen.

Kannattaja: Jussi Tarkkanen

Vastaehdotus:
Jouko Kajanoja: Esittelijän lausuntoehdotuksen Viraston organisaatio ja johtamisjärjestelmä (8§-9§) nimisen luvun viimeisen kappaleen kaksi ensimmäistä riviä poistetaan.  Poistettava teksti kuuluu seuraavasti: "Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan ehdotus kolmen hallinnollisen osaston muodostamisesta on perusteltu." Esittelijän lausuntoehdotuksen Hallinto- ja tukipalvelujen järjestäminen sekä johdon asiantuntijapalvelut (13§-15§) nimisestä luvusta poistetaan luvun kolme viimeistä kappaletta, jotka kuuluivat seuraavasti:  

"Johtosääntöehdotuksen mukainen hallinnon tehtävien ryhmittely kolmeen osastotasoiseen yksikköön mahdollistaisi rakenteellisena ratkaisuna kunkin osastopäällikön syvällisemmän perehtymisen oman osastonsa toimialaan kuuluviin tehtäviin. Viraston johtoryhmässä heillä olisi suora yhteys kolmeen asiakaspalveluja tuottavan osaston päällikköön. Näin yhteistyö olisi sujuvaa sekä johtamista ja asiakastyön prosesseja tukevaa.

Toisaalta hallinnon tehtävien ryhmittely kolmelle osastotasoiselle yksikölle asettaa haasteita sekä viraston että hallinnon toiminnan johtamiselle ja kehittämiselle. Riskinä on, että osastojako aiheuttaa kitkaa hallinnon sisäisessä työskentelyssä. Jotta kunkin osaston osaaminen tulisi hyödynnetyksi, kolmen osaston keskinäisen yhteistyön tulisi olla sujuvaa. Suurin osa tehtävistä ja prosesseista, joita hallinto hoitaa, edellyttää osaamista kaikilta kolmelta hallinnon osastolta. Hallintopalvelujen johtamisen hajautumisesta seuraa hallinnon kokonaisuuden ohjauksen vastuun siirtyminen virastopäällikölle.

Asiakaspalveluosastojen näkökulmasta yhteistyökäytäntöjen luominen kolmen erillisen hallinnon osaston kanssa muodostuu haasteelliseksi. Sujuvien ja joustavien hallintopalvelujen edellytyksenä on ennen kaikkea se, että tehtävät on organisoitu toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin."

Poistettujen kappaleiden tilalle kirjoitetaan seuraava teksti: "Sujuvien ja joustavien hallintopalvelujen edellytyksenä on ennen kaikkea se, että tehtävät on organisoitu toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin. Sosiaalilautakunta ei pidä perusteltuna kolmen hallinnollisen osaston perustamista. Sosiaaliviraston nykyinen osittain hajautettu käytäntö on osoittautunut toimivaksi. Kehittämis- ja asiantuntijapalveluja on syytä sijoittaa toiminnallisille osastoille ja virastotasoiset hallinto- ja tukipalvelut sekä kehittämispalvelut voidaan sijoittaa yhteen osastoon."

Kannattaja: Terhi Mäki

Vastaehdotus:
Jouko Kajanoja: Esittelijän lausuntoehdotuksen Perhe- ja sosiaalipalvelujen osasto (10§) nimisen luvun toisen kappaleen loppuun seuraava lisäys: "Sosiaalilautakunta korostaakin HUS:n ja Helsingin kaupungin toimintojen nykyistä tehokkaampaa koordinointia. Se on sekä tarpeellista että mahdollista. Onhan Helsinki tuossa yhteistyössä tilaajan asemassa."

Kannattaja: Olli Valtonen

Vastaehdotus:
Jussi Tarkkanen: Esittelijän lausuntoehdotuksen Terveys- ja päihdepalvelujen osasto (11§) nimisen luvun ensimmäisen kappaleen ensimmäisen virkkeen jälkeen lisätään teksti: "Sosiaali- ja kriisipäivystys siirretään sosiaali- ja perhepalveluihin. Päivystyksen ylivoimaisesti tärkein tehtävä on lastensuojelu, joten on luontevaa että lastensuojelu ja päivystystoiminta sijaitsevat samassa yksikössä."

Lisäksi saman luvun toisesta kappaleesta poistetaan sen loppuosa, joka kuului seuraavasti: "Sosiaalilautakunta katsoo kuitenkin, että kaikkien päivystyspalvelujen sijoittaminen terveys- ja päihdepalvelujen osastolle on perusteltu ratkaisu. Päivystyspalvelujen yhdistäminen edistää niiden yhteistä sisällön kehittämistä samoin kuin kriisitilanteisiin valmistautumista ja niiden hallintaa. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen osaaminen vahvistaa koko osaston sosiaalialan osaamista. Yhteistyö lastensuojelun kanssa on kuitenkin suunniteltava erikseen lastensuojelun päivystystarpeiden ehdoilla."

Kannattaja: Sanna Vesikansa

Vastaehdotus:
Olli Valtonen: Esittelijän lausuntoehdotuksen Viraston organisaatio ja johtamisjärjestelmä (8§-9§) nimisen luvun toisen kappaleen jälkeen lisätään omaksi kappaleeksi seuraava virke:
"Viraston johtajan nimike on toimitusjohtaja."

Kannattaja: Mikko Virkamäki

Vastaehdotus:
Sanna Vesikansa: Esittelijän lausuntoehdotuksen luvun Terveys- ja päihdepalvelujen osasto (11 §) ensimmäisestä kappaleesta poistetaan toisesta virkkeestä alkaen kappaleen loppuosa, joka kuului: "Sosiaalilautakunta kannattaa tätä ratkaisua, joka on kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukainen. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistäminen antaa mahdollisuuden kehittää näitä palveluja kokonaisuutena. Helsinkiin tulisi tietoisesti luoda valtakunnan merkittävin päihdehuollon osaamiskeskittymä ja ekosysteemi, jossa sosiaalihuollon päihdeosaaminen yhdistyy alan uusimpaan lääketieteelliseen tietämykseen. Päihteiden väärinkäyttö on merkittävä taustatekijä väestön sairastavuudessa ja päivystyspalvelujen käytössä, joten uusi osasto loisi mahdollisuuksia varhaiseen puuttumiseen ja terveyden edistämiseen."

Poistetun kappaleen tilalle lisätään seuraava teksti: "Ehkäisevä päihdetyö ja Nuorten päihdetyö siirretään sosiaali- ja perhepalveluihin, johon ne selvimmin kuuluvat. Muutoin ne eivät tue lapsiperheiden palvelujen tai lastensuojelutarpeen ehkäisyn tukiprosesseja selkeästi. Suurin osa lastensuojelun toimenpiteiden tarpeesta liittyy päihde- ja mielenterveysongelmiin. Niiden varhaisessa huomioimisessa on ollut isoja puutteita, mikä on johtanut pitkiin lastensuojelun sijoitustarpeisiin. Lastensuojelun jälkihuolto kuuluu alle 21-vuotiaille ja siksi on perusteltua, että avunsaamisen taho ei vaihtuisi 18 vuotta täyttäessä kesken toisen asteen opiskelun."

Kannattaja: Gunvor Brettschneider

Vastaehdotus:
Gunvor Brettschneider: Esittelijän lausuntoehdotuksen Ruotsinkieliset palvelut nimisen luvun loppuun lisätään seuraava virke: "Matilda Wrede Instituutin asema tulevassa organisaatiossa selvitetään erikseen ottaen huomioon sen erikoisasema osana ruotsinkielistä sosiaalitoimistoa."

Kannattajat: Terhi Mäki

Vastaehdotus:
Terhi Mäki: Esittelijän lausuntoehdotuksen loppuun lisätään seuraava teksti: "Sosiaalilautakunta esittää, että johtosääntöehdotuksen 4§:ään Lautakunnan tehtävät lisätään
kohdaksi 20:  Vahvistaa sairaaloiden sairaansijojen ja muiden hoitopaikkojen määrä sekä päättää niiden tilapäisistä muutoksista, toimintayksikön aukioloajoista sekä vahvistaa ne perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista."

Kannattajat: Gunvor Brettschneider

Vastaehdotus:
Gunvor Brettschneider: Esittelijän lausuntoehdotuksen Viraston organisaatio ja johtamisjärjestelmä (8§-9§) nimisen luvun toisen kappaleen jälkeen lisätään omaksi kappaleeksi seuraava virke:
"Tulevan sosiaali- ja terveysviraston johtajan nimikkeeksi ehdotetaan sosiaali- ja terveysjohtaja."

Kannattajat: Jouko Kajanoja

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Lautakunta ja sen jaostot (2§-7§) nimisen luvun ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään teksti: "Lautakunnan kooksi 13, kuten kaupunginhallituksessa on äänestetty."

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Lautakunta ja sen jaostot (2§-7§) nimisen luvun ensimmäisen kappaleen loppuun seuraava lisäys: "Ottaen huomioon sosiaali- ja terveystoimen monialaisuus ja suuruus (yli kolmannes kaupungin käyttömenoista) lautakunnan on syytä olla moniääninen. Sosiaalilautakunnan mielestä lautakunnan tulisi olla 15-jäseninen.

JAA-äänet: Tuomas Nurmela, Sara Paavolainen, Mikko Virkamäki, Antti Valpas, Olli Valtonen, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Jussi Tarkkanen

Sirkku Ingervon vastaehdotus voitti Jouko Kajanojan vastaehdotuksen äänin 7-4.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan.

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Lautakunta ja sen jaostot (2§-7§) nimisen luvun ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään teksti: "Lautakunnan kooksi 13, kuten kaupunginhallituksessa on äänestetty."

JAA-äänet: Tuomas Nurmela, Mikko Virkamäki, Olli Valtonen

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo.

Sirkku Ingervon vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 8-3.

3 äänestys

JAA-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen luvun Terveys- ja päihdepalvelujen osasto (11 §) ensimmäisestä kappaleesta poistetaan toisesta virkkeestä alkaen kappaleen loppuosa, joka kuului: "Sosiaalilautakunta kannattaa tätä ratkaisua, joka on kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukainen. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistäminen antaa mahdollisuuden kehittää näitä palveluja kokonaisuutena. Helsinkiin tulisi tietoisesti luoda valtakunnan merkittävin päihdehuollon osaamiskeskittymä ja ekosysteemi, jossa sosiaalihuollon päihdeosaaminen yhdistyy alan uusimpaan lääketieteelliseen tietämykseen. Päihteiden väärinkäyttö on merkittävä taustatekijä väestön sairastavuudessa ja päivystyspalvelujen käytössä, joten uusi osasto loisi mahdollisuuksia varhaiseen puuttumiseen ja terveyden edistämiseen."

Poistetun tekstin tilalle lisätään seuraava teksti:
”Sosiaalilautakunta esittää päihde- ja mielenterveyspalvelujen siirtämistä sosiaali- ja perhepalveluihin, johon ne selvimmin kuuluvat. Muutoin ne eivät tue lapsiperheiden palvelujen tai aikuisten palvelujen ydinprosesseja. Suurin osa lastensuojelun toimenpiteiden tarpeesta liittyy päihde- ja mielenterveysongelmiin. Niiden varhaisessa huomioimisessa on ollut isoja puutteita, mikä on johtanut pitkiin lastensuojelun sijoitustarpeisiin.

Samoin toimeentulotuki olisi irrallisena  päihde- ja mielenterveyspalveluista aika hampaaton työkalu aikuissosiaalityössä.”

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen luvun Terveys- ja päihdepalvelujen osasto (11 §) ensimmäisestä kappaleesta poistetaan toisesta virkkeestä alkaen kappaleen loppuosa, joka kuului: "Sosiaalilautakunta kannattaa tätä ratkaisua, joka on kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukainen. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistäminen antaa mahdollisuuden kehittää näitä palveluja kokonaisuutena. Helsinkiin tulisi tietoisesti luoda valtakunnan merkittävin päihdehuollon osaamiskeskittymä ja ekosysteemi, jossa sosiaalihuollon päihdeosaaminen yhdistyy alan uusimpaan lääketieteelliseen tietämykseen. Päihteiden väärinkäyttö on merkittävä taustatekijä väestön sairastavuudessa ja päivystyspalvelujen käytössä, joten uusi osasto loisi mahdollisuuksia varhaiseen puuttumiseen ja terveyden edistämiseen."

Poistetun kappaleen tilalle lisätään seuraava teksti:

"Ehkäisevä päihdetyö ja Nuorten päihdetyö siirretään sosiaali- ja perhepalveluihin, johon ne selvimmin kuuluvat. Muutoin ne eivät tue lapsiperheiden palvelujen tai lastensuojelutarpeen ehkäisyn tukiprosesseja selkeästi. Suurin osa lastensuojelun toimenpiteiden tarpeesta liittyy päihde- ja mielenterveysongelmiin. Niiden varhaisessa huomioimisessa on ollut isoja puutteita, mikä on johtanut pitkiin lastensuojelun sijoitustarpeisiin. Lastensuojelun jälkihuolto kuuluu alle 21-vuotiaille ja siksi on perusteltua, että avunsaamisen taho ei vaihtuisi 18 vuotta täyttäessä kesken toisen asteen opiskelun."

JAA-äänet: Jussi Tarkkanen, Sirkku Ingervo.

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Antti Valpas, Sanna Vesikansa.

Tyhjä: Tuomas Nurmela, Sara Paavolainen, Mikko Virkamäki, Olli Valtonen.

Sanna Vesikansan vastaehdotus voitti Sirkku Ingervon vastaehdotuksen äänin  5-2, 4 tyhjää.

4 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan.

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen luvun Terveys- ja päihdepalvelujen osasto (11 §) ensimmäisestä kappaleesta poistetaan toisesta virkkeestä alkaen kappaleen loppuosa, joka kuului: "Sosiaalilautakunta kannattaa tätä ratkaisua, joka on kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukainen. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistäminen antaa mahdollisuuden kehittää näitä palveluja kokonaisuutena. Helsinkiin tulisi tietoisesti luoda valtakunnan merkittävin päihdehuollon osaamiskeskittymä ja ekosysteemi, jossa sosiaalihuollon päihdeosaaminen yhdistyy alan uusimpaan lääketieteelliseen tietämykseen. Päihteiden väärinkäyttö on merkittävä taustatekijä väestön sairastavuudessa ja päivystyspalvelujen käytössä, joten uusi osasto loisi mahdollisuuksia varhaiseen puuttumiseen ja terveyden edistämiseen."

Poistetun tekstin tilalle lisätään seuraava teksti:
"Ehkäisevä päihdetyö ja Nuorten päihdetyö siirretään sosiaali- ja perhepalveluihin, johon ne selvimmin kuuluvat. Muutoin ne eivät tue lapsiperheiden palvelujen tai lastensuojelutarpeen ehkäisyn tukiprosesseja selkeästi. Suurin osa lastensuojelun toimenpiteiden tarpeesta liittyy päihde- ja mielenterveysongelmiin. Niiden varhaisessa huomioimisessa on ollut isoja puutteita, mikä on johtanut pitkiin lastensuojelun sijoitustarpeisiin. Lastensuojelun jälkihuolto kuuluu alle 21-vuotiaille ja siksi on perusteltua, että avunsaamisen taho ei vaihtuisi 18 vuotta täyttäessä kesken toisen asteen opiskelun."

JAA-äänet: Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Tuomas Nurmela, Mikko Virkamäki, Olli Valtonen.

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo.

Tyhjä: Sara Paavolainen.

Sanna Vesikansan vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 5-5, 1 tyhjä, puheenjohtajan äänen ratkaistessa.

5 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan.

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Voimaantulo- ja siirtymävaiheen tehtävät nimisestä luvusta poistetaan toinen virke, joka kuului: "Sosiaalilautakunta pitää välttämättöminä johtosääntöehdotuksen perusteluihin kirjattuja esityksiä siirtymävaiheen tehtävien hoitamisesta." Luvun loppuun lisätään teksti: "Sosiaalilautakunta esittää kaupunginhallituksen alaisen väliaikaisen jaoston perustamista valmistelemaan vastaavat asiat kuin johtosäännön mukaan lautakunta valmistelee ja päättää. Mukana olisi hyvä olla poliittisten ryhmien koon mukaisesti luottamushenkilöitä."

JAA-äänet: Gunvor Brettschneider, Terhi Mäki, Tuomas Nurmela, Sara Paavolainen, Mikko Virkamäki, Olli Valtonen.

EI-äänet: Jouko Kajanoja, Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo.

Esittelijän ehdotus voitti Sirkku Ingervon vastaehdotuksen äänin 6-5.

6 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan.

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Viraston ja osaston päälliköiden tehtävät ja kelpoisuusvaatimukset (16§-20§) nimisen luvun viides kappale, joka kuului "Sosiaalilautakunta pitää edellä esitettyjä viraston päällikön tehtäviä tarkoituksenmukaisina", korvataan seuraavalla tekstillä:
"Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää palveluseteleiden kriteerit. Virastopäällikkö valitsee tuottajat kriteereiden perusteella."

JAA-äänet: Tuomas Nurmela, Mikko Virkamäki, Olli Valtonen.

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki,  Sara Paavolainen, Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo.

Sirkku Ingervon vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 8-3.

7 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan.

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Viraston organisaatio ja johtamisjärjestelmä (8§ - 9§) nimisen luvun viimeisen kappaleen kaksi ensimmäistä riviä poistetaan. Poistettava teksti kuuluu seuraavasti: "Sosiaalilautakunnan näkemyksen mukaan ehdotus kolmen hallinnollisen osaston muodostamisesta on perusteltu." Esittelijän lausuntoehdotuksen Hallinto- ja tukipalvelujen järjestäminen sekä johdon asiantuntijapalvelut (13§ - 15§) nimisestä luvusta poistetaan luvun kolme viimeistä kappaletta, jotka kuuluivat seuraavasti: "

"Johtosääntöehdotuksen mukainen hallinnon tehtävien ryhmittely kolmeen osastotasoiseen yksikköön mahdollistaisi rakenteellisena ratkaisuna kunkin osastopäällikön syvällisemmän perehtymisen oman osastonsa toimialaan kuuluviin tehtäviin. Viraston johtoryhmässä heillä olisi suora yhteys kolmeen asiakaspalveluja tuottavan osaston päällikköön. Näin yhteistyö olisi sujuvaa sekä johtamista ja asiakastyön prosesseja tukevaa.

Toisaalta hallinnon tehtävien ryhmittely kolmelle osastotasoiselle yksikölle asettaa haasteita sekä viraston että hallinnon toiminnan johtamiselle ja kehittämiselle. Riskinä on, että osastojako aiheuttaa kitkaa hallinnon sisäisessä työskentelyssä. Jotta kunkin osaston osaaminen tulisi hyödynnetyksi, kolmen osaston keskinäisen yhteistyön tulisi olla sujuvaa. Suurin osa tehtävistä ja prosesseista, joita hallinto hoitaa, edellyttää osaamista kaikilta kolmelta hallinnon osastolta. Hallintopalvelujen johtamisen hajautumisesta seuraa hallinnon kokonaisuuden ohjauksen vastuun siirtyminen virastopäällikölle.

Asiakaspalveluosastojen näkökulmasta yhteistyökäytäntöjen luominen kolmen erillisen hallinnon osaston kanssa muodostuu haasteelliseksi. Sujuvien ja joustavien hallintopalvelujen edellytyksenä on ennen kaikkea se, että tehtävät on organisoitu toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin."

Poistettujen kappaleiden tilalle kirjoitetaan seuraava teksti: "Sujuvien ja joustavien hallintopalvelujen edellytyksenä on ennen kaikkea se, että tehtävät on organisoitu toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin. Sosiaalilautakunta ei pidä perusteltuna kolmen hallinnollisen osaston perustamista. Sosiaaliviraston nykyinen osittain hajautettu käytäntö on osoittautunut toimivaksi. Kehittämis- ja asiantuntijapalveluja on syytä sijoittaa toiminnallisille osastoille ja virastotasoiset hallinto- ja tukipalvelut sekä kehittämispalvelut voidaan sijoittaa yhteen osastoon."

JAA-äänet: Gunvor Brettschneider, Tuomas Nurmela, Sara Paavolainen, Mikko Virkamäki,
Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Olli Valtonen, Sanna Vesikansa.

EI-äänet: Jouko Kajanoja, Terhi Mäki.

Tyhjä: Sirkku Ingervo.

Esittelijän ehdotus voitti Jouko Kajanojan vastaehdotuksen äänin 8-2, 1 tyhjä.

8 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan.

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Perhe- ja sosiaalipalvelujen osasto (10§) nimisen luvun toisen kappaleen loppuun seuraava lisäys: "Sosiaalilautakunta korostaakin HUS:n ja Helsingin kaupungin toimintojen nykyistä tehokkaampaa koordinointia. Se on sekä tarpeellista että mahdollista. Onhan Helsinki tuossa yhteistyössä tilaajan asemassa."

JAA-äänet: 0

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Tuomas Nurmela, Sara Paavolainen, Mikko Virkamäki, Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Olli Valtonen, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo.

Jouko Kajanojan vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen lautakunnan yksimielisin äänin 11-0.

9 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan.

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Terveys- ja päihdepalvelujen osasto (11§) nimisen luvun ensimmäisen kappaleen ensimmäisen virkkeen jälkeen lisätään teksti: "Sosiaali- ja kriisipäivystys siirretään sosiaali- ja perhepalveluihin. Päivystyksen ylivoimaisesti tärkein tehtävä on lastensuojelu, joten on luontevaa, että lastensuojelu ja päivystystoiminta sijaitsevat samassa yksikössä."

Lisäksi saman luvun toisesta kappaleesta poistetaan sen loppuosa, joka kuului seuraavasti: "Sosiaalilautakunta katsoo kuitenkin, että kaikkien päivystyspalvelujen sijoittaminen terveys- ja päihdepalvelujen osastolle on perusteltu ratkaisu. Päivystyspalvelujen yhdistäminen edistää niiden yhteistä sisällön kehittämistä samoin kuin kriisitilanteisiin valmistautumista ja niiden hallintaa. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen osaaminen vahvistaa koko osaston sosiaalialan osaamista. Yhteistyö lastensuojelun kanssa on kuitenkin suunniteltava erikseen lastensuojelun päivystystarpeiden ehdoilla."

JAA-äänet: Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Tuomas Nurmela, Sara Paavolainen, Mikko Virkamäki, Antti Valpas, Olli Valtonen.

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jussi Tarkkanen, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo.

Esittelijän ehdotus voitti Jussi Tarkkasen vastaehdotuksen äänin 7-4.

10 äänestys

JAA-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Viraston organisaatio ja johtamisjärjestelmä (8§-9§) nimisen luvun toisen kappaleen jälkeen lisätään omaksi kappaleeksi seuraava virke: "Viraston johtajan nimike on toimitusjohtaja."

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Viraston organisaatio ja johtamisjärjestelmä (8§-9§) nimisen luvun toisen kappaleen jälkeen lisätään omaksi kappaleeksi seuraava virke: "Tulevan sosiaali- ja terveysviraston johtajan nimikkeeksi ehdotetaan sosiaali- ja terveysjohtaja."

JAA-äänet: Tuomas Nurmela, Mikko Virkamäki, Olli Valtonen.

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo.

Gunvor Brettschneiderin vastaehdotus voitti Olli Valtosen vastaehdotuksen äänin 8-3.

11 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan.

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Viraston organisaatio ja johtamisjärjestelmä (8§-9§) nimisen luvun toisen kappaleen jälkeen lisätään omaksi kappaleeksi seuraava virke: "Tulevan sosiaali- ja terveysviraston johtajan nimikkeeksi ehdotetaan sosiaali- ja terveysjohtaja."

JAA-äänet: Tuomas Nurmela, Mikko Virkamäki, Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Olli Valtonen.

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo.

Gunvor Brettschneiderin vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 6-5.

12 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen Ruotsinkieliset palvelut nimisen luvun loppuun lisätään seuraava virke: "Matilda Wrede Instituutin asema tulevassa organisaatiossa selvitetään erikseen ottaen huomioon sen erikoisasema osana ruotsinkielistä sosiaalitoimistoa."

JAA-äänet: 0

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Tuomas Nurmela, Sara Paavolainen, Mikko Virkamäki, Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Olli Valtonen, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo.

Gunvor Brettschneiderin vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen lautakunnan yksimielisin äänin 11-0.

13 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan.

EI-ehdotus: Esittelijän lausuntoehdotuksen loppuun lisätään seuraava teksti: "Sosiaalilautakunta esittää, että johtosääntöehdotuksen 4§:ään Lautakunnan tehtävät lisätään kohdaksi 20: Vahvistaa sairaaloiden sairaansijojen ja muiden hoitopaikkojen määrä sekä päättää niiden tilapäisistä muutoksista, toimintayksikön aukioloajoista sekä vahvistaa ne perusteet, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista."

JAA-äänet: Tuomas Nurmela, Mikko Virkamäki, Olli Valtonen.

EI-äänet: Gunvor Brettschneider, Jouko Kajanoja, Terhi Mäki, Sara Paavolainen, Jussi Tarkkanen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Sirkku Ingervo.

Terhi Mäen vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 8-3.

Merkittiin, että Sirkku Ingervo ilmoitti päätökseen seuraavan sisältöisen eriävän mielipiteen:

On järkevää, että perustetaan väliaikainen jaosto, joka valmistelee nykyisen ja tulevan johtosäännön mukaiset lautakunnalle nyt ja tulevaisuudessa kuuluvat tärkeimmät asiat siirtymäkauden aikana. Virastopäällikön ja osastopäälliköiden valinnat sekä käyttösuunnitelma ovat isoja asioita, jotka vaativat runsasta perehtymistä eikä ole järkevää kuormittaa niillä kaupunginhallitusta. Lisäksi on hyvä ottaa huomioon poliittiset voimasuhteet jaostossa oikeudenmukaisiksi ja huomioida lautakuntien riittävä asiantuntemus jaostossa.

Merkittiin, että Jouko Kajanoja ja Terhi Mäki ilmoittivat päätökseen seuraavan sisältöisen eriävän mielipiteen:

Sujuvien ja joustavien hallintopalvelujen edellytyksenä on ennen kaikkea se, että tehtävät on organisoitu toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisiin kokonaisuuksiin. Emme pidä perusteltuna kolmen hallinnollisen osaston perustamista. Sosiaaliviraston nykyinen osittain hajautettu käytäntö on osoittautunut toimivaksi. Kehittämis- ja asiantuntijapalveluja on syytä sijoittaa toiminnallisille osastoille ja virastotasoiset hallinto- ja tukipalvelut sekä kehittämispalvelut voidaan sijoittaa yhteen osastoon.

Merkittiin, että Mikko Virkamäki ilmoitti päätökseen seuraavan sisältöisen eriävän mielipiteen:

Sosiaali- ja terveysjohtaja -nimikkeestä voi syntyä juridis-hallinnollisia ongelmia kyseisen viran pätevyysehtoja määriteltäessä. Lisäksi se rajaa mahdollisesti väärällä tavalla kyseiseen vaativaan tehtävään valittavien henkilöiden pätevyysvaatimuksia. Viittaan tältä osin nykyisen sosiaalijohtajan valintavaiheessa käytyyn pitkäaikaiseen oikeusprosessiin.

Merkittiin, että Tuomas Nurmela ja Olli Valtonen ilmoittivat päätökseen eriävän mielipiteensä yhtyen Mikko Virkamäen eriävän mielipiteen perusteluihin.

17.04.2012 Pöydälle

04.10.2011 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

20.09.2011 Pöydälle

Esittelijä

sosiaalijohtaja

Paavo Voutilainen

Lisätiedot

Paavo Voutilainen, sosiaalijohtaja, puhelin: 310 43211

paavo.voutilainen(a)hel.fi

Terveyslautakunta 24.04.2012 § 101

HEL 2011-002363 T 00 00 02

Päätös

Terveyslautakunta päätti esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että sosiaali- ja terveystoimen johtosääntö hyväksytään liitteenä numero 1 olevan esityksen mukaisena 1.1.2013 lukien seuraavin huomautuksin ja mahdollisin muutoksin:

"Terveyslautakunta esittää vammaisten sosiaalipalvelujen ja vammaisneuvonnan sijoittamista perhe- ja sosiaalipalvelujen osastoon sairaala- ja hoivapalvelujen asemesta. Vammaisneuvosto ja vammaisjärjestöt ovat esittäneet tälle painavia perusteluja. Perhe- ja sosiaalipalvelujen osasto tukisi vammaisten selviytymistä normaalissa elämässä. Laitoshoitoon rinnastaminen on koettu vammaisten taholla vanhanaikaiseksi ja asenteelliseksi. Valtavirtaistamisen periaatteen mukaisesti vammaisten pitäisi saada tarvitsemansa palvelut ensisijaisesti sieltä, mistä muutkin saman ikäiset kuntalaiset ne hankkivat.

Jokaisessa organisaatiomallissa rajapinnat muodostuvat jonnekin. Esitetyssä organisaatiomallissa on kuitenkin pyritty muuttamaan nykyisiä rajapintoja niin, että nyt vaikeimmiksi koetut ongelmat, ennen muuta vanhusten hoito ja palveluketjut sekä mielenterveyden ja päihdepalveluiden osittainen erillisyys, saadaan korjattua. Tässä on terveyslautakunnan näkemyksen mukaan onnistuttu varsin hyvin.
Uusien rajapintojen hallinta tulee olemaan uuden organisaation onnistumisen keskeinen edellytys. Myöskään nyt hyvin toimivia palveluketjuja ei tule hukata uudistuksen yhteydessä.

Sekä terveys- että sosiaalipuolen toimintoja on ansiokkaasti tuotu jokaisen kolmen ns. substanssiosaston piiriin, mikä onkin välttämätöntä todellisten synergiahyötyjen esiin saamiseksi. Jatkossa muutosjohtamisen keskeinen haaste on muokata sektoreiden erilaisten kulttuurien asenteita ja perinteitä toimimaan aidosti yhteen ja muuntamaan siten palveluita nykytarpeita paremmin vastaaviksi ja potilaan sekä asiakkaan näkökulmasta selkeiksi. 

Terveyslautakunta pitää hyvänä, että saman osaston ja budjetin alle on tuotu samaan hoitoketjuun kuuluvia eriasteisia toimintoja (ehkäisevät ja korjaavat), jolloin kannuste painottaa kevyempiä, edullisempia ja ongelmia ehkäiseviä toimintoja on rakennettu organisaatiomalliin sisään. 

Lisäksi terveyslautakunta toteaa, että HUS-yhteydet on uudessa mallissa luotava koko lailla uudelta pohjalta. 

Terveyslautakunta edellyttää myös, että jatkovalmistelussa arvioidaan uudistuksen mahdolliset vaikutukset lääkärien ja hoitohenkilökunnan rekrytointiin, työnkuvien monipuolisuuteen, perus- ja täydennyskoulutukseen sekä lääke- ja hoitotieteelliseen johtamiseen ja luodaan näiden osalta toimivat käytännöt ja rakenteet.

Kaupungin terveyskeskuksen terveyspalveluja käyttää vuosittain noin 400 000 ja HUS:n palveluja yli 150 000 helsinkiläistä. Sosiaalitoimen kanssa yhteisiä asiakkaita arvioidaan olevan muutamia kymmeniä tuhansia, kun päivähoitoa ja pelkkää toimeentulotukea saavia ei lueta mukaan. Esitetyssä organisaatioratkaisussa on erityisesti huomioitu viimeksi mainitut terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteiset, paljon palveluja tarvitsevat ja käyttävät moniongelmaiset asiakkaat. Kuitenkin vähintään yhtä tärkeää on varmistaa uudessa virastossa terveydenhuollon asiakkaiden suuren enemmistön, pelkkiä perus- ja erikoissairaanhoidon palveluja tarvitsevien henkilöiden hoidon sujuvuus ja tehokkuus samoin kuin sujuvat ja selkeät yhteistyö- ja vastuusuhteet HUSin ja sen toimijoiden kanssa.

Hallinnon ja hallinnollisten tukipalvelujen erottaminen toiminnan osastoista ja keskittäminen on oikea ratkaisu. Niiden muodostaminen kolmeksi tai vähintään kahdeksi eri osastoksi on tärkeää, jotta yhdistetyn viraston suurta budjettia ja henkilöstöä sekä tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi nousevaa tietohallintoa johtavilla henkilöillä on mahdollisuus yhdessä muiden osastopäälliköiden kanssa tehdä suoraa yhteistyötä johtoryhmässä ja tukea prosessien kehittämistä.

Terveyslautakunta katsoo, että johtosäännön kohta 2 § tulee muuttaa muotoon  "Lautakunnassa on 13 jäsentä". Koska sosiaali- ja terveystoimen alue on erittäin suuri Helsingin kaupungin hallintokokonaisuudessa, tulee lautakunnassa olla vähintään 13 jäsentä. Näin turvataan lautakunnan laaja-alainen asiantuntemus ja moniarvoinen yhteiskunnallinen edustavuus.

Terveyslautakunta katsoo, että on tärkeätä, että lautakunta päättää hoitopaikoista ja sairaansijoista ja että tämä tehtävä on syytä kirjata johtosääntöön kuten se on nyt terveysjohtosäännössä.

Terveyslautakunta esittää, että palvelusetelipalveluntuottajien hyväksymiskriteerit siirrettäisiin virastopäälliköltä sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi.

Lisäksi terveyslautakunta esittää, että johtosäännön alla mainitut pykälät muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Samalla terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että sosiaali- ja terveysvirastoon perustetaan 1.1.2013 lukien virastopäällikön virka ja seuraavat osastopäälliköiden virat:

-        Perhe- ja sosiaalipalvelujen osaston osastopäällikkö

-        Terveys- ja päihdepalvelujen osaston osastopäällikkö

-        Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen osaston osastopäällikkö

-        Henkilöstö- ja kehittämispalvelujen osaston osastopäällikkö

-        Talous- ja tukipalvelujen osaston osastopäällikkö

-        Tietohallinto- ja viestintäpalvelujen osastopäällikkö tai

mikäli hallinnon toimintojen osalta päädytään muuttamaan alkuperäistä esitystä edellä olevan lausunnon pohjalta, edellä esitettyjen kolmen hallinnon toimintoja varten perustettaviksi esitettävien osastopäällikön virkojen sijasta perustetaan kaksi osastopäällikön virkaa.

Terveyslautakunta haluaa kaupunginhallituksen ottavan huomioon, että uudessa organisaatiossa on tiedossa palkkaepäkohtien korjaamisen tarve, koska tehtäväkohtaiset palkat vaihtelevat samoissa tehtävissä. Uuden organisaation henkilöstön palkkaus pitää olla tehtävien vaativuuden arviointiin perustuvaa. Palkkaepäkohtien korjaaminen edellyttää keskitettyä erillisrahoitusta.

Lisäksi terveyslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että terveyskeskuksen toimitusjohtajan virka (vak nro 019000) lakkautetaan ja perustetaan uusi sosiaali- ja terveysviraston virastopäällikön virka siitä alkaen, kun se on mahdollista.

Edelleen lautakunta päätti esittää, että lakkautetaan seuraavat osastopäällikön virat siitä lukien, kun se on mahdollista eikä virkoja enää tarvita:

-        johtajahammaslääkäri (vak. nro 026710)

-        johtajalääkäri, (vak. nro 026711)

-        johtajapsykiatri, (vak. nro 026713)

-        kehittämisjohtaja, (vak. nro 019100 )

-        kotihoidon johtaja (vak. nro 026832)

-        terveysasemien johtaja (vak. nro 026709)

Käsittely

24.04.2012 Ehdotuksen mukaan

Terveyslautakunnan edellä oleva päätös syntyi yhteensä 12 jäljempää ilmenevän äänestyksen jälkeen.

1. vastaehdotus:
Jäsen Leppänen ehdotti jäsen Autin kannattamana sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenmäärää koskevaksi kannanotoksi, että sosiaali- ja terveystoimen suuruudesta ja monialaisuudesta johtuen sitä ohjaavan lautakunnan on syytä olla moniääninen ja sen pitäisi taata mahdollisimman laaja yhteiskunnallinen edustus. Näin ollen terveyslautakunnan mielestä lautakunnan tulisi olla vähintään 15 jäseninen.

2. vastaehdotus:
Jäsen Kuuskoski puolestaan ehdotti jäsen Heistaron kannattamana sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenmäärää koskevaksi kannanotoksi seuraavaa:
Terveyslautakunta katsoo, että johtosäännön kohta 2 § tulee muuttaa muotoon  "Lautakunnassa on 13 jäsentä". Koska sosiaali- ja terveystoimen alue on erittäin suuri Helsingin kaupungin hallintokokonaisuudessa, tulee lautakunnassa olla vähintään 13 jäsentä. Näin turvataan lautakunnan laaja-alainen asiantuntemus ja moniarvoinen yhteiskunnallinen edustavuus.

3. vastaehdotus:
Varapuheenjohtaja Muurinen ehdotti jäsen Heistaron kannattamana lausuntoehdotukseen seuraavia muutoksia:
Esittelijän lausuntoehdotuksen 1- 4 kappale sekä 7. kappale poistetaan ja korvataan seuraavilla kappaleilla:

"Jokaisessa organisaatiomallissa rajapinnat muodostuvat jonnekin. Esitetyssä organisaatiomallissa on kuitenkin pyritty muuttamaan nykyisiä rajapintoja niin, että nyt vaikeimmiksi koetut ongelmat, ennen muuta vanhusten hoito ja palveluketjut sekä mielenterveyden ja päihdepalveluiden osittainen erillisyys, saadaan korjattua. Tässä on terveyslautakunnan näkemyksen mukaan onnistuttu varsin hyvin.
Uusien rajapintojen hallinta tulee olemaan uuden organisaation onnistumisen keskeinen edellytys. Myöskään nyt hyvin toimivia palveluketjuja ei tule hukata uudistuksen yhteydessä.

Sekä terveys- että sosiaalipuolen toimintoja on ansiokkaasti tuotu jokaisen kolmen ns. substanssiosaston piiriin, mikä onkin välttämätöntä todellisten synergiahyötyjen esiin saamiseksi. Jatkossa muutosjohtamisen keskeinen haaste on muokata sektoreiden erilaisten kulttuurien asenteita ja perinteitä toimimaan aidosti yhteen ja muuntamaan siten palveluita nykytarpeita paremmin vastaaviksi ja potilaan sekä asiakkaan näkökulmasta selkeiksi.

Terveyslautakunta pitää hyvänä, että saman osaston ja budjetin alle on tuotu samaan hoitoketjuun kuuluvia eriasteisia toimintoja (ehkäisevät ja korjaavat), jolloin kannuste painottaa kevyempiä, edullisempia ja ongelmia ehkäiseviä toimintoja on rakennettu organisaatiomalliin sisään.

Lisäksi terveyslautakunta toteaa, että HUS-yhteydet on uudessa mallissa luotava koko lailla uudelta pohjalta. 

Terveyslautakunta edellyttää myös, että jatkovalmistelussa arvioidaan uudistuksen mahdolliset vaikutukset lääkärien ja hoitohenkilökunnan rekrytointiin, työnkuvien monipuolisuuteen, perus- ja täydennyskoulutukseen sekä lääke- ja hoitotieteelliseen johtamiseen ja luodaan näiden osalta toimivat käytännöt ja rakenteet."

4. vastaehdotus:
Varapuheenjohtaja Muurinen ehdotti jäsen Heistaron kannattamana, että esittelijän lausuntoehdotuksen hallintoa ja hallinnollisia tukipalveluja koskeva 7 kappale korvataan seuraavalla tekstillä ja 8 kappale poistetaan:

"Hallinnon ja hallinnollisten tukipalvelujen erottaminen toiminnan osastoista ja keskittäminen on oikea ratkaisu. Niiden muodostaminen kolmeksi tai vähintään kahdeksi eri osastoksi on tärkeää, jotta yhdistetyn viraston suurta budjettia ja henkilöstöä sekä tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi nousevaa tietohallintoa johtavilla henkilöillä on mahdollisuus yhdessä muiden osastopäälliköiden kanssa tehdä suoraa yhteistyötä johtoryhmässä ja tukea prosessien kehittämistä."

5. vastaehdotus:
Varapuheenjohtaja Muurinen ehdotti jäsen Heistaron kannattamana, että esittelijän päätösehdotuksen 10. kappaleessa oleva "virastopäällikön" - sanan sijasta käytetään termiä "toimitusjohtajan" sekä päätösehdotuksen 12. kappaleessa sana "virastopäällikön"  korvataan sanalla "toimitusjohtajan".

6. vastaehdotus:
Varapuheenjohtaja Muurinen ehdotti jäsen Heistaron kannattamana, että esittelijän päätösehdotuksen 10. kappaleessa olevat toiminnallisten osastojen nimet muutetaan seuraaviksi:

Hyvinvointipalvelut
Terveyspalvelut
Sairaala- ja kuntoutuspalvelut sekä poistetaan kappaleen viimeinen sana "tai".

7. vastaehdotus:
Varapuheenjohtaja Muurinen ehdotti jäsen Heistaron kannattamana, että esittelijän päätösehdotuksen 11. kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

"Mikäli hallinnon toimintojen osalta päädytään muuttamaan alkuperäistä esitystä edellä olevan lausunnon pohjalta, edellä esitettyjen kolmen hallinnon toimintoja varten perustettaviksi esitettävien osastopäällikön virkojen sijasta perustetaan kaksi osastopäällikön virkaa."

8. vastaehdotus:
Jäsen Leppänen ehdotti puheenjohtaja Malisen kannattamana, että esittelijän päätösehdotuksen kappaleiden 9 ja 10 väliin lisätään uusi kappale, joka kuuluu: " Terveyslautakunta katsoo, että on tärkeätä, että lautakunta päättää hoitopaikoista ja sairaansijoista ja, että tämä tehtävä on syytä kirjata johtosääntöön kuten se on nyt terveysjohtosäännössä."

9. vastaehdotus:
Puheenjohtaja Malinen ehdotti jäsen Leppäsen kannattamana, että lausuntoon lisätään ennen esittelijän päätösehdotuksen 12. kappaletta uusi kappale, joka kuuluu: "Terveyslautakunta haluaa kaupunginhallituksen ottavan huomioon, että uudessa organisaatiossa on tiedossa palkkaepäkohtien korjaamisen tarve, koska tehtäväkohtaiset palkat vaihtelevat samoissa tehtävissä. Uuden organisaation henkilöstön palkkaus pitää olla tehtävien vaativuuden arviointiin perustuvaa. Palkkaepäkohtien korjaaminen edellyttää keskitettyä erillisrahoitusta."

10. vastaehdotus:
Jäsen Heistaro ehdotti jäsen Kuuskosken kannattamana, että lausuntoon lisätään seuraava esitys:

"Lisäksi terveyslautakunta esittää, että johtosäännön alla mainitut pykälät muutetaan kuulumaan seuraavasti:

10 §
Perhe- ja sosiaalipalvelujen toimiala

Osasto huolehtii perhe- ja sosiaalipalveluista sekä lautakunnan määräämistä muista palveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

11 §
Terveys- ja päihdepalvelujen toimiala

Osasto huolehtii terveys-, päihde- ja päivystyspalveluista sekä  lautakunnan määräämistä muista palveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

12 §
Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen toimiala

Osasto huolehtii sairaala-, kuntoutus-, hoiva- ja vammaispalveluista sekä lautakunnan määräämistä muista palveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.

11. vastaehdotus:
Jäsen Tuominen ehdotti jäsen Kousan kannattamana, että lausunnon ensimmäiseksi kappaleeksi lisätään seuraava esitys: "Terveyslautakunta esittää vammaisten sosiaalipalvelujen ja vammaisneuvonnan sijoittamista perhe- ja sosiaalipalvelujen osastoon sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen asemesta. Vammaisneuvosto ja vammaisjärjestöt ovat esittäneet tälle painavia perusteluja. Perhe- ja sosiaalipalvelujen osasto tukisi vammaisten selviytymistä normaalissa elämässä. Laitoshoitoon rinnastaminen on koettu vammaisten taholla vanhanaikaiseksi ja asenteelliseksi. Valtavirtaistamisen periaatteen mukaisesti vammaisten pitäisi saada tarvitsemansa palvelut ensisijaisesti sieltä, mistä muutkin saman ikäiset kuntalaiset ne hankkivat."

12. vastaehdotus:
Jäsen Leppänen ehdotti puheenjohtaja Malisen kannattamana, että esittelijän päätösehdotuksen kappaleiden 9 ja 10 väliin lisätään seuraava esitys: "Terveyslautakunta esittää, että palvelusetelipalveluntuottajien hyväksymiskriteerit siirrettäisiin virastopäälliköltä sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi."

Ensimmäinen äänestys suoritettiin jäsenten Leppänen ja Kuuskoski tekemien sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenmäärää koskevien muutosesityksen välillä ja tässä äänestyksessä todettiin terveyslautakunnan äänin 7 (Sami Heistaro, Tuuli Kousa, Eeva Kuuskoski, Jouko Malinen, Seija Muurinen, Riitta Snäll, Hannu Tuominen)- 2 (Autti, Leppänen) kannattavan jäsen Kuuskosken vastaehdotusta.

Toinen äänestys suoritettiin esittelijän sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenmäärää koskevan ehdotuksen ja ensimmäisen äänestyksen voittaneen jäsen Kuuskosken  ehdotuksen välillä ja tässä äänestyksessä todettiin lautakunnan yksimielisesti olevan jäsen Kuuskosken vastaehdotuksen kannalla.

Kolmas äänestys suoritettiin esittelijän ja alla olevan varapuheenjohtaja Muurisen lausunnon 1- 4 ja 7 kappaleiden poistamista ja korvaamisesta toisella tekstillä koskevan 3. muutosesityksen välillä ja tässä äänestyksessä todettiin lautakunnan äänin 7 (Sami Heistaro, Tuuli Kousa, Eeva Kuuskoski, Jouko Malinen, Seija Muurinen, Riitta Snäll, Hannu Tuominen)- 2( Autti, Leppänen) olevan Muurisen vastaehdotuksen kannalla.

"Esittelijän lausuntoehdotuksen 1- 4 kappale sekä 7. kappale poistetaan ja korvataan seuraavilla kappaleilla:
Jokaisessa organisaatiomallissa rajapinnat muodostuvat jonnekin. Esitetyssä organisaatiomallissa on kuitenkin pyritty muuttamaan nykyisiä rajapintoja niin, että nyt vaikeimmiksi koetut ongelmat, ennen muuta vanhusten hoito ja palveluketjut sekä mielenterveyden ja päihdepalveluiden osittainen erillisyys, saadaan korjattua. Tässä on terveyslautakunnan näkemyksen mukaan onnistuttu varsin hyvin.
Uusien rajapintojen hallinta tulee olemaan uuden organisaation onnistumisen keskeinen edellytys. Myöskään nyt hyvin toimivia palveluketjuja ei tule hukata uudistuksen yhteydessä. 

Sekä terveys- että sosiaalipuolen toimintoja on ansiokkaasti tuotu jokaisen kolmen ns. substanssiosaston piiriin, mikä onkin välttämätöntä todellisten synergiahyötyjen esiin saamiseksi. Jatkossa muutosjohtamisen keskeinen haaste on muokata sektoreiden erilaisten kulttuurien asenteita ja perinteitä toimimaan aidosti yhteen ja muuntamaan siten palveluita nykytarpeita paremmin vastaaviksi ja potilaan sekä asiakkaan näkökulmasta selkeiksi. 

Terveyslautakunta pitää hyvänä, että saman osaston ja budjetin alle on tuotu samaan hoitoketjuun kuuluvia eriasteisia toimintoja (ehkäisevät ja korjaavat), jolloin kannuste painottaa kevyempiä, edullisempia ja ongelmia ehkäiseviä toimintoja on rakennettu organisaatiomalliin sisään. 

Lisäksi terveyslautakunta toteaa, että HUS-yhteydet on uudessa mallissa luotava koko lailla uudelta pohjalta.  

Terveyslautakunta edellyttää myös, että jatkovalmistelussa arvioidaan uudistuksen mahdolliset vaikutukset lääkärien ja hoitohenkilökunnan rekrytointiin, työnkuvien monipuolisuuteen, perus- ja täydennyskoulutukseen sekä lääke- ja hoitotieteelliseen johtamiseen ja luodaan näiden osalta toimivat käytännöt ja rakenteet. "

Neljäs äänestys suoritettiin esittelijän ja alla olevan, jäsen Muurisen tekemän hallintoa ja hallinnollisia tukipalveluja koskevan vastaehdotus 4:n välillä ja tässä neljännessä äänestyksessä todettiin lautakunnan äänin 7 (Sami Heistaro, Tuuli Kousa, Eeva Kuuskoski, Jouko Malinen, Seija Muurinen, Riitta Snäll, Hannu Tuominen) - 2 (Autti, Leppänen) olevan varapuheenjohtaja Muurisen vastaesityksen kannalla.

"Esittelijän lausuntoehdotuksen hallintoa ja hallinnollisia tukipalveluja koskeva 7 kappale korvataan seuraavalla tekstillä ja 8 kappale poistetaan:

Hallinnon ja hallinnollisten tukipalvelujen erottaminen toiminnan osastoista ja keskittäminen on oikea ratkaisu. Niiden muodostaminen kolmeksi tai vähintään kahdeksi eri osastoksi on tärkeää, jotta yhdistetyn viraston suurta budjettia ja henkilöstöä sekä tulevaisuudessa yhä tärkeämmäksi nousevaa tietohallintoa johtavilla henkilöillä on mahdollisuus yhdessä muiden osastopäälliköiden kanssa tehdä suoraa yhteistyötä johtoryhmässä ja tukea prosessien kehittämistä."

Viides äänestys suoritettiin esittelijän ja varapuheenjohtaja Muurisen  tekemän vastaehdotus 5:n välillä välillä, jonka mukaan esittelijän päätösehdotuksen 10. kappaleessa olevan "virastopäällikön" - sanan sijasta käytetään termiä "toimitusjohtajan" sekä päätösehdotuksen 12. kappaleessa sana "virastopäällikön"  korvataan sanalla "toimitusjohtajan" ja tässä viidennessä äänestyksessä todettiin lautakunnan äänin 6 (Lilli Autti, Tuuli Kousa, Eeva Kuuskoski, Joonas Leppänen, Jouko Malinen, Hannu Tuominen) - 3 (Sami Heistaro, Seija Muurinen, Riitta Snäll) kannattavan esittelijän ehdotusta.

Kuudes äänestys suoritettiin esittelijän ja varapuheenjohtaja Muurisen tekemän vastaehdotus 6:n välillä, jonka mukaan esittelijän päätösehdotuksen 10. kappaleessa olevat toiminnallisten osastojen nimet muutetaan seuraaviksi: Hyvinvointipalvelut, Terveyspalvelut, Sairaala- ja kuntoutuspalvelut sekä
poistetaan kappaleen viimeinen sana "tai" ja tässä äänestyksessä todettiin lautakunnan äänin 6 (Lilli Autti, Tuuli Kousa, Eeva Kuuskoski, Joonas Leppänen, Jouko Malinen, Hannu Tuominen) - 3 (Sami Heistaro, Seija Muurinen, Riitta Snäll) kannattavan esittelijän ehdotusta.

Seitsemäs äänestys suoritettiin esittelijän ja varapuheenjohtaja Muurisen tekemän vastaehdotus 7:n välillä, jonka mukaan esittelijän päätösehdotuksen 11. kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti: "Mikäli hallinnon toimintojen osalta päädytään muuttamaan alkuperäistä esitystä edellä olevan lausunnon pohjalta, edellä esitettyjen kolmen hallinnon toimintoja varten perustettaviksi esitettävien osastopäällikön virkojen sijasta perustetaan kaksi osastopäällikön virkaa" ja tässä äänestyksessä todettiin lautakunnan äänin 7 (Sami Heistaro, Tuuli Kousa, Eeva Kuuskoski, Jouko Malinen, Seija Muurinen, Riitta Snäll, Hannu Tuominen) - 2 (Autti, Leppänen) olevan varapuheenjohtaja Muurisen vastaesityksen kannalla.

Kahdeksas äänestys suoritettiin esittelijän ja jäsen Leppäsen tekemän vastaehdotus 8:n välillä, jonka mukaan  esittelijän päätösehdotuksen kappaleiden 9 ja 10 väliin lisätään uusi kappale, joka kuuluu: "Terveyslautakunta katsoo, että on tärkeätä, että lautakunta päättää hoitopaikoista ja sairaansijoista ja että tämä tehtävä on syytä kirjata johtosääntöön kuten se on nyt terveysjohtosäännössä" ja tässä äänestyksessä todettiin lautakunnan yksimielisesti kannattavan jäsen Leppäsen vastaehdotusta.

Yhdeksäs äänestys suoritettiin esittelijän ja puheenjohtaja Malisen tekemän vastaehdotus 9:n välillä, jonka mukaan lausuntoon lisätään ennen esittelijän päätösehdotuksen 12. kappaletta uusi kappale, joka kuuluu: "Terveyslautakunta haluaa kaupunginhallituksen ottavan huomioon, että uudessa organisaatiossa on tiedossa palkkaepäkohtien korjaamisen tarve, koska tehtäväkohtaiset palkat vaihtelevat samoissa tehtävissä. Uuden organisaation henkilöstön palkkaus pitää olla tehtävien vaativuuden arviointiin perustuvaa. Palkkaepäkohtien korjaaminen edellyttää keskitettyä erillisrahoitusta" ja tässä äänestyksessä todettiin lautakunnan kannattavan puheenjohtaja Malisen vastaehdotusta äänin 6 (Lilli Autti, Tuuli Kousa, Eeva Kuuskoski, Joonas Leppänen, Jouko Malinen, Hannu Tuominen)- 0, kolmen jäsenen (Sami Heistaro, Seija Muurinen, Riitta Snäll) äänestäessä tyhjää.

10. äänestys suoritettiin esittelijän ja jäsen Heistaron tekemän vastaehdotus 10:n välillä, jonka mukaan lausuntoon lisätään seuraava esitys: "Lisäksi terveyslautakunta esittää, että johtosäännön alla mainitut pykälät muutetaan kuulumaan seuraavasti:
10 § Perhe- ja sosiaalipalvelujen toimiala
Osasto huolehtii perhe- ja sosiaalipalveluista sekä lautakunnan määräämistä muista palveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.
11 § Terveys- ja päihdepalvelujen toimiala
Osasto huolehtii terveys-, päihde- ja päivystyspalveluista sekä  lautakunnan määräämistä muista palveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.
12 § Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen toimiala
Osasto huolehtii sairaala-, kuntoutus-, hoiva- ja vammaispalveluista sekä lautakunnan määräämistä muista palveluista hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti" ja tässä äänestyksessä todettiin lautakunnan  äänin 6 (Sami Heistaro, Tuuli Kousa, Eeva Kuuskoski, Seija Muurinen, Riitta Snäll, Hannu Tuominen)- 3 (Lilli Autti, Joonas Leppänen, Jouko Malinen) olevan jäsen Heistaron vastaehdotuksen kannalla.

11. äänestys suoritettiin esittelijän ja jäsen Tuomisen tekemän vastaehdotus 11:n välillä, jonka mukaan lausunnon ensimmäiseksi kappaleeksi lisätään seuraava esitys: "Terveyslautakunta esittää vammaisten sosiaalipalvelujen ja vammaisneuvonnan sijoittamista perhe- ja sosiaalipalvelujen osastoon sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen asemesta. Vammaisneuvosto ja vammaisjärjestöt ovat esittäneet tälle painavia perusteluja. Perhe- ja sosiaalipalvelujen osasto tukisi vammaisten selviytymistä normaalissa elämässä. Laitoshoitoon rinnastaminen on koettu vammaisten taholla vanhanaikaiseksi ja asenteelliseksi. Valtavirtaistamisen periaatteen mukaisesti vammaisten pitäisi saada tarvitsemansa palvelut ensisijaisesti sieltä, mistä muutkin saman ikäiset kuntalaiset ne hankkivat" ja tässä äänestyksessä todettiin lautakunnan äänin 6 (Lilli Autti, Tuuli Kousa, Joonas Leppänen, Jouko Malinen, Riitta Snäll, Hannu Tuominen)- 3 (Sami Heistaro, Eeva Kuuskoski, Seija Muurinen) kannattavan jäsen Tuomisen vastaehdotusta.

12. äänestys suoritettiin esittelijän ja jäsen Leppäsen tekemän vastaehdotus 12:n välillä, jonka mukaan esittelijän päätösehdotuksen kappaleiden 9 ja 10 väliin lisätään seuraava esitys: "Terveyslautakunta esittää, että palvelusetelipalveluntuottajien hyväksymiskriteerit siirrettäisiin virastopäälliköltä sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi" ja tässä äänestyksessä todettiin lautakunnan äänin 6 (Lilli Autti, Tuuli Kousa, Eeva Kuuskoski, Joonas Leppänen, Jouko Malinen, Hannu Tuominen)- 3 (Sami Heistaro, Seija Muurinen, Riitta Snäll) kannattavan jäsen Leppäsen vastaehdotusta.

17.04.2012 Pöydälle

04.10.2011 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

13.09.2011 Pöydälle

Esittelijä

toimitusjohtaja

Matti Toivola

Lisätiedot

Matti Toivola, toimitusjohtaja, puhelin: 310 42215

matti.toivola(a)hel.fi

Kaupunginjohtaja/J 04.01.2012

HEL 2011-002363 T 00 00 02

Päätös

Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä asettaa työryhmän seuraavasti:

Työryhmän nimi on sosiaali- ja terveystoimen organisaatiouudistuksen ohjausryhmä.

Työryhmän tehtävänä on ohjata sosiaali- ja terveystoimen organisaation uudistamista kaupunginvaltuuston 30.11.2011 tekemän päätöksen mukaisesti.

Työryhmän jäsenet ovat (suluissa henkilöstöjärjestöillä myös varajäsen):

Työryhmä voi työnsä aikana kuulla tarpeellisiksi katsomiaan asiantuntijoita.

Työryhmän sihteerinä toimii hallintokeskuksen hallintojohtajan nimeämä henkilö.

Työryhmän tulee saada työnsä valmiiksi 31.12.2012 mennessä.

Työryhmän toiminnassa on noudatettava Khn 10.5.2010 antamaa ohjetta tilapäisistä toimielimistä.

Esittelijätiedot

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Olli Hari, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36048

olli hari(a)hel.fi

Kaupunginvaltuusto 30.11.2011 § 245

HEL 2011-002363 T 00 00 02

Päätös

Kaupunginvaltuusto päätti, että 1.1.2013 alkaen sosiaali- ja terveystoimi organisoidaan sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan toimialalle seuraavien periaatteiden mukaisesti:   

Luottamushenkilöorganisaatio

Virasto-organisaatio

Jatkovalmistelun lähtökohdat

Lisäksi kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt seuraavat  kaksi toivomuspontta:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että uudessa sosiaali- ja terveysvirastossa huomioidaan vanhusten hoivapaikkojen riittävä määrä, mielenterveys- sekä päihdekuntoutujien monipuoliset asumispalvelut sekä vastaavat ruotsinkieliset palvelut. (Terhi Mäki)

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että yhteistyö lapsiperheiden vastuualueella (sosiaaliohjaajat päiväkodeissa, perheneuvola, lastensuojelu), terveyspalveluissa (neuvola, terveystarkastukset, perheverkostot) ja opetustoimessa (perusopetus, ruotsinkielinen päivähoito) jatkuu ja palveluja kehitetään yhteistyössä henkilöstön ja vanhempien kanssa. (Terhi Mäki)

Käsittely

30.11.2011 Esittelijän ehdotuksesta poiketen

Kun asiassa oli käyty keskustelua, puheenjohtaja totesi, että keskustelun kuluessa oli tehty kannatettu ehdotus, jonka hyväksyminen merkitsee asian käsittelyn keskeyttämistä, minkä vuoksi puheenjohtaja kehottaa seuraavia puhujia rajoittamaan puheenvuoronsa kysymykseen asian palauttamisesta kaupunginhallitukselle. Samalla oli tehtävä mahdolliset muut palautusehdotukset tämän keskustelun aikana.

Julistettuaan keskustelun asian palauttamisesta päättyneeksi puheenjohtaja esitti selontekona, että keskustelun kuluessa oli valtuutettu Sirkku Ingervo valtuutettu Elina Moision kannattamana ehdottanut, että kaupunginvaltuusto palauttaa asian uuteen valmisteluun siten, että varhaiskasvatusvirasto sijoitetaan sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan alaisuuteen.

Selonteko todettiin oikeaksi.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken haluaa jatkaa asian käsittelyä, äänestää jaa; jos ei voittaa, on valtuutettu Sirkku Ingervon palautusehdotus hyväksytty.

1. Äänestys

JAA-ehdotus: Jatko

EI-ehdotus: Kaupunginvaltuusto palauttaa asian uuteen valmisteluun siten, että varhaiskasvatusvirasto sijoitetaan sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan alaisuuteen

Jaa-äänet: 51
Zahra Abdulla, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Harry Bogomoloff, Merja Eklund, Matti Enroth, Sture Gadd, Juha Hakola, Nina Huru, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Heikki Karu, Mari Kiviniemi, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Pauli Leppä-aho, Jyrki Lohi, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Alina Mänttäri-Buttler, Seija Muurinen, Jarmo Nieminen, Osku Pajamäki, Terhi Peltokorpi, Kati Peltola, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Risto Ranki, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Esko Riihelä, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Riitta Snäll, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen, Antti Valpas, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Thomas Wallgren

Ei-äänet: 25
Outi Alanko-Kahiluoto, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Mika Ebeling, Mari Holopainen, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Emma Kari, Laura Kolbe, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Otto Lehtipuu, Elina Moisio, Pia Pakarinen, Mari Puoskari, Tuomas Rantanen, Anni Sinnemäki, Osmo Soininvaara, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Markku Vuorinen, Ville Ylikahri, Henrika Zilliacus-Tikkanen

Tyhjät: 3
Lilli Autti, Yrjö Hakanen, Sari Näre

Poissa: 6
Arto Bryggare, Jussi Halla-aho, Eero Heinäluoma, Sara Paavolainen, Pekka Saarnio, Antti Vuorela

Julistettuaan keskustelun itse asiassa päättyneeksi puheenjohtaja esitti selontekona, että valtuutettu Tatu Rauhamäki valtuutettu Tarja Kantolan kannattamana ehdottanut, että muutetaan päätösehdotuksen luottamushenkilöorganisaatio 1. kohta kuulumaan seuraavasti: Sosiaalilautakunta, lukuun ottamatta suomenkielistä lasten päivähoitoa, ja terveyslautakunta yhdistetään yhteiseksi, sosiaali- ja terveyslautakunnaksi, jonka jäsenten määrä päätetään johtosäännön hyväksymisen yhteydessä.

Lisäksi valtuutettu Lilli Autti  oli valtuutettu Yrjö Hakasen kannattamana ehdottanut, että kaupunginvaltuusto hylkäisi päätösehdotuksen.

Lisäksi valtuutettu Terhi Mäki oli valtuutettu Tea Vikstedtin kannattamana ehdottanut seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että uudessa sosiaali- ja terveysvirastossa huomioidaan vanhusten hoivapaikkojen riittävä määrä, mielenterveys- sekä päihdekuntoutujien monipuoliset asumispalvelut sekä vastaavat ruotsinkieliset palvelut.

Lisäksi valtuutettu Terhi Mäki oli valtuutettu Tarja Tenkulan kannattamana ehdottanut seuraavan toivomusponnen:

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että yhteistyö lapsiperheiden vastuualueella (sosiaaliohjaajat päiväkodeissa, perheneuvola, lastensuojelu), terveyspalveluissa (neuvola, terveystarkastukset, perheverkostot) ja opetustoimessa (perusopetus, ruotsinkielinen päivähoito) jatkuu ja palveluja kehitetään yhteistyössä henkilöstön ja vanhempien kanssa.

Selonteko myönnettiin oikeaksi.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä äänestysjärjestys kuului seuraavasti: Ensin asetetaan valtuutettu Tatu Rauhamäen ehdotus  kaupunginhallituksen ehdotuksen vastaehdotukseksi. Sen jälkeen äänestetään edellisessä äänestyksessä voittaneen ehdotuksen ja valtuutettu Lilli Autin hylkäysehdotuksen välillä. Mikäli valtuutettu Lilli Autin ehdotus hyväksytään, raukeavat ehdotetut toivomusponnet, muuten äänestetään ehdotettujen toivomusponsien hyväksymisestä jokaisesta erikseen.

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä toinen äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy kaupunginhallituksen ehdotuksen, äänestää jaa; jos ei voittaa on valtuutettu Tatu Rauhamäen vastaehdotus hyväksytty tässä äänestyksessä.

2. Äänestys

JAA-ehdotus: Khs

EI-ehdotus: Muutetaan päätösehdotuksen luottamushenkilöorganisaatio 1. kohta kuulumaan seuraavasti:
Sosiaalilautakunta, lukuun ottamatta suomenkielistä lasten päivähoitoa, ja terveyslautakunta yhdistetään yhteiseksi, sosiaali- ja terveyslautakunnaksi, jonka jäsenten määrä päätetään johtosäännön hyväksymisen yhteydessä.

Jaa-äänet: 7
Jussi Halla-aho, Nina Huru, Seppo Kanerva, Mari Kiviniemi, Laura Kolbe, Terhi Peltokorpi, Antti Valpas

Ei-äänet: 71
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Mika Ebeling, Merja Eklund, Matti Enroth, Sture Gadd, Juha Hakola, Mari Holopainen, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Heikki Karu, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Otto Lehtipuu, Pauli Leppä-aho, Jyrki Lohi, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Alina Mänttäri-Buttler, Seija Muurinen, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Kati Peltola, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Risto Ranki, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Pekka Saarnio, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Riitta Snäll, Osmo Soininvaara, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Antti Vuorela, Markku Vuorinen, Thomas Wallgren, Ville Ylikahri, Henrika Zilliacus-Tikkanen

Tyhjät: 2
Lilli Autti, Yrjö Hakanen

Poissa: 5
Paavo Arhinmäki, Harry Bogomoloff, Eero Heinäluoma, Elina Moisio, Esko Riihelä

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä kolmas äänestysesitys kuului seuraavasti: Ken hyväksyy valtuutettu Tatu Rauhamäen vastaesityksen äänestää jaa, jos ei voittaa on valtuutettu Lilli Autin hylkäysehdotus voittanut.

3. Äänestys

JAA-ehdotus: Muutetaan päätösehdotuksen luottamushenkilöorganisaatio 1. kohta kuulumaan seuraavasti:
Sosiaalilautakunta, lukuun ottamatta suomenkielistä lasten päivähoitoa, ja terveyslautakunta yhdistetään yhteiseksi, sosiaali- ja terveyslautakunnaksi, jonka jäsenten määrä päätetään johtosäännön hyväksymisen yhteydessä.

EI-ehdotus: Esitän päätösehdotuksen hylkäämistä.

Jaa-äänet: 78
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Maria Björnberg-Enckell, Tuija Brax, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Mika Ebeling, Merja Eklund, Matti Enroth, Sture Gadd, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Mari Holopainen, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Heikki Karu, Mari Kiviniemi, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Minerva Krohn, Essi Kuikka, Otto Lehtipuu, Pauli Leppä-aho, Jyrki Lohi, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Alina Mänttäri-Buttler, Seija Muurinen, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Kati Peltola, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Mari Puoskari, Risto Ranki, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Pekka Saarnio, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Riitta Snäll, Osmo Soininvaara, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen, Antti Valpas, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Antti Vuorela, Markku Vuorinen, Thomas Wallgren, Ville Ylikahri, Henrika Zilliacus-Tikkanen

Ei-äänet: 2
Lilli Autti, Yrjö Hakanen

Poissa: 5
Paavo Arhinmäki, Harry Bogomoloff, Eero Heinäluoma, Elina Moisio, Esko Riihelä

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä neljäs äänestysesitys kuului seuraavasti: ken hyväksyy valtuutettu Terhi Mäen esittämän toivomusponnen nro 1 äänestää jaa, ken sitä vastustaa äänestää ei.

4. Äänestys

JAA-ehdotus: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että uudessa sosiaali- ja terveysvirastossa huomioidaan vanhusten hoivapaikkojen riittävä määrä, mielenterveys- sekä päihdekuntoutujien monipuoliset asumispalvelut sekä vastaavat ruotsinkieliset palvelut.

EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 64
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Maija Anttila, Paavo Arhinmäki, Lilli Autti, Maria Björnberg-Enckell, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Merja Eklund, Matti Enroth, Yrjö Hakanen, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Mari Holopainen, Nina Huru, Suzan Ikävalko, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Emma Kari, Heikki Karu, Mari Kiviniemi, Laura Kolbe, Terhi Koulumies, Tuuli Kousa, Essi Kuikka, Jyrki Lohi, Hannele Luukkainen, Terhi Mäki, Lasse Männistö, Alina Mänttäri-Buttler, Seija Muurinen, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Kati Peltola, Sanna Perkiö, Sirpa Puhakka, Tuomas Rantanen, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Pekka Saarnio, Lea Saukkonen, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Johanna Sumuvuori, Johanna Sydänmaa, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen, Antti Valpas, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Antti Vuorela, Thomas Wallgren, Henrika Zilliacus-Tikkanen

Ei-ääni: 1
Minerva Krohn

Tyhjät: 16
Sirpa Asko-Seljavaara, Tuija Brax, Mika Ebeling, Sture Gadd, Arja Karhuvaara, Kauko Koskinen, Otto Lehtipuu, Pauli Leppä-aho, Mari Puoskari, Risto Ranki, Riitta Snäll, Osmo Soininvaara, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Markku Vuorinen, Ville Ylikahri

Poissa: 4
Harry Bogomoloff, Eero Heinäluoma, Elina Moisio, Esko Riihelä

Puheenjohtajan tekemä ja valtuuston hyväksymä viides äänestysesitys kuului seuraavasti: ken hyväksyy valtuutettu Terhi Mäen esittämän toivomusponnen nro 2 äänestää jaa, ken sitä vastustaa äänestää ei.

5. Äänestys

JAA-ehdotus: Kaupunginvaltuusto edellyttää, että yhteistyö lapsiperheiden vastuualueella (sosiaaliohjaajat päiväkodeissa, perheneuvola, lastensuojelu), terveyspalveluissa (neuvola, terveystarkastukset, perheverkostot) ja opetustoimessa (perusopetus, ruotsinkielinen päivähoito) jatkuu ja palveluja kehitetään yhteistyössä henkilöstön ja vanhempien kanssa.

EI-ehdotus: Vastustaa

Jaa-äänet: 45
Zahra Abdulla, Outi Alanko-Kahiluoto, Paavo Arhinmäki, Sirpa Asko-Seljavaara, Lilli Autti, Maria Björnberg-Enckell, Gunvor Brettschneider, Arto Bryggare, Merja Eklund, Yrjö Hakanen, Jussi Halla-aho, Mari Holopainen, Nina Huru, Sirkku Ingervo, Jukka Järvinen, Seppo Kanerva, Tarja Kantola, Emma Kari, Tuuli Kousa, Essi Kuikka, Jyrki Lohi, Terhi Mäki, Alina Mänttäri-Buttler, Sari Näre, Jarmo Nieminen, Sara Paavolainen, Osku Pajamäki, Kati Peltola, Sirpa Puhakka, Tuomas Rantanen, Pekka Saarnio, Hanna-Kaisa Siimes, Anni Sinnemäki, Johanna Sumuvuori, Ilkka Taipale, Tarja Tenkula, Mirka Vainikka, Tuomo Valokainen, Antti Valpas, Sanna Vesikansa, Tea Vikstedt, Julia Virkkunen, Antti Vuorela, Thomas Wallgren, Henrika Zilliacus-Tikkanen

Tyhjät: 35
Maija Anttila, Tuija Brax, Mika Ebeling, Matti Enroth, Sture Gadd, Juha Hakola, Suzan Ikävalko, Arja Karhuvaara, Heikki Karu, Mari Kiviniemi, Laura Kolbe, Kauko Koskinen, Terhi Koulumies, Otto Lehtipuu, Pauli Leppä-aho, Hannele Luukkainen, Lasse Männistö, Seija Muurinen, Pia Pakarinen, Terhi Peltokorpi, Sanna Perkiö, Mari Puoskari, Risto Ranki, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Lea Saukkonen, Riitta Snäll, Osmo Soininvaara, Johanna Sydänmaa, Nils Torvalds, Ulla-Marja Urho, Olli Valtonen, Jan Vapaavuori, Markku Vuorinen, Ville Ylikahri

Poissa: 5
Harry Bogomoloff, Eero Heinäluoma, Minerva Krohn, Elina Moisio, Esko Riihelä

Esittelijä

Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Marja-liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Olli Hari, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36048

olli.hari(a)hel.fi

Opetuslautakunta 20.09.2011 § 196

HEL 2011-002363 T 00 00 02

Päätös

Opetuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Selvitykseen sisältyy lasten päivähoidon hallinnollisen aseman selvittäminen (ss. 116-129). Päivähoidon nykytilan kuvauksessa on eräitä epätäsmällisyyksiä. Kuvauksessa on lueteltu suuria kaupunkeja, joissa päivähoito on siirretty sivistys- ja opetusalan lautakunnan alaisuuteen. Näitä ovat mm. Espoo ja Vantaa. Listasta puuttuu Turku. Kuvauksesta puuttuu kokonaan vuoden 2011 alusta opetusviraston toiminnaksi siirretyn ruotsinkielisen päivähoidon nykytilan kuvaus. Selvityksessä ei ole myöskään käyty läpi opetusviraston strategisia tavoitteita ja toimintasuunnitelmaa, jotka tulee ottaa huomioon yhtenä tarkastelunäkökulmana.

(Suomenkielisen) Päivähoidon järjestämisvaihtoehtoja on esitetty neljä: päivähoito nykyiseen tapaan osana sosiaalivirastoa, päivähoito omana virastona sosiaali- ja terveystoimen alla, päivähoito omana virastona sivistystoimen alla tai päivähoito osana opetusvirastoa.

Järjestämisvaihtoehtojen vaikutuksia on tarkasteltu asiakas-, henkilöstö-, prosessi- ja talousnäkökulmista. Vaikka näkökulmat ovat kaikissa vaihtoehdoissa samat, vaikutusten arviointi on sisällöllisesti epäyhtenäistä ja osin tulkinnanvaraista. Nykyvaihtoehdossa on todettu päivähoidon asiakastyytyväisyyden hyvä taso. Opetusviraston asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ovat olleet päivähoidon lailla hyvällä tasolla. Opetusvirasto-vaihtoehdon todetaan johtavan suureen virastoon. Viraston kokoa ei analysoida muissa vaihtoehdoissa. Monessa kohtaa tarkastellaan virastojen välisten rajapintojen muutoksia. Epäselväksi jää, mitä rajapinnoilla tarkoitetaan ja nähdäänkö niiden muutokset etuina vai haittoina.

Analyysissa on myös esitetty vaikutuksia, jotka ovat päivähoidon järjestämisvaihtoehdoista riippumattomia. Toisin kuin selvityksessä annetaan ymmärtää, päivähoidon siirtäminen omaksi virastokseen sivistystoimen alle tai osaksi opetusvirastoa ei sinänsä aiheuta muutoksia sovellettaviin virka- ja työehtosopimuksiin eikä siten lisää palkkakustannuksia. Esimerkiksi Espoossa ja Vantaalla virkaehtosopimuksiin ei tullut muutoksia, kun päivähoito siirrettiin osaksi sivistystoimea. Päivähoidon määrärahat ja henkilöstö hallintohenkilöstö mukaan lukien tulee siirtää päivähoidon hallinnollisen aseman muuttuessa kokonaisuutena ja kustannusneutraalisti sille virastolle, joka toiminnasta vastaa. Näin ollen järjestämisvaihtoehdolla ei tulisi olla olennaista vaikutusta toiminnan resursseihin eikä kustannuksien tulisi missään vaihtoehdossa nousta nykyisestä tasostaan.

Selvityksessä ei ole otettu kantaa esitettyjen neljän järjestämisvaihtoehdon paremmuusjärjestykseen. Vaihtoehdoista on perustelluin suomenkielisen päivähoidon siirtäminen opetusviraston toiminnaksi. Tätä puoltavat monet tekijät, joista osa on myös todettu selvityksessä. 

Vaihtoehto on linjassa valtakunnallisen kehityksen kanssa: Pääministeri Kataisen hallituksen hallitusohjelmaan 22.6.2011 sisältyy varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelun, hallinnon ja ohjauksen siirtäminen sosiaali- ja terveysministeriöstä opetus- ja kulttuuriministeriöön. Puolessa Suomen kunnista päivähoito on jo siirretty sivistys-/ opetustoimen toiminnaksi. Näin on tehty suurista kaupungeista mm. Espoossa ja Vantaalla. Helsingin nykyinen malli poikkeaa siis sekä yleisestä valtakunnallisesta kehityksestä että pääkaupunkiseudun muiden suurten kuntien malleista. Kuten selvityksessä on todettu, suomenkielisen päivähoidon siirto opetusviraston toiminnaksi on myös johdonmukainen jatko ruotsinkielisen päivähoidon vuoden 2011 alusta tapahtuneelle siirrolle.

Päivähoitopalvelujen sijoittaminen samaan virastoon perusopetuspalvelujen kanssa mahdollistaa oppimispolun jatkuvuuden varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Pääosa perusopetuslain säätelemästä esiopetuksesta on Helsingissä sosiaaliviraston päivähoidon vastuualueen järjestämää.  Esiopetus osana opetusviraston järjestämää päivähoitoa mahdollistaa lapsen kokonaisen päivän toteutumisen. Ohjausjärjestelmien yhdenmukaistaminen parantaa esi- ja perusopetuksen kasvatuksellista ja opetuksellista jatkuvuutta.

Tällä hetkellä lasten iltapäivätoiminta ja -hoito ovat osittain sosiaaliviraston (päivähoidon vastuualueen) ja osittain opetusviraston vastuulla. Sosiaalivirasto vastaa leikkipuistotoiminnasta ja kehitysvammaisten lasten iltapäivähoidosta ja opetusvirasto perusopetuslain mukaisesta iltapäivätoiminnasta. Lasten iltapäivähoidon ja -toiminnan järjestäminen voidaan suunnitella kokonaisvaltaisemmin ja tehokkaammin, kun kaikki toiminta on yhden viraston vastuulla. Tämä mahdollistaa myös esimerkiksi koulunkäyntiavustajien kesäajan töiden nykyistä tarkoituksenmukaisemman järjestämisen.

Henkilöstöä pystytään käyttämään yleisestikin tehokkaammin ja tarkoituksenmukaisemmin, kun päiväkotien ja koulujen henkilöstösuunnittelu yhdistetään. Synergiaetuja syntyy myös henkilöstön rekrytoinnissa ja täydennyskoulutuksessa. Päivähoitoala kiinnostaa nuoria. Ammatillisessa peruskoulutuksessa päiväkoteja voidaan hyödyntää nykyistä joustavammin opiskelijoiden työssäoppimispaikkoina. Päiväkodit voivat toimia työpaikkana nuorille oppisopimusopiskelijoille. Ammatillisen koulutuksen kautta voidaan helpommin rekrytoida päiväkoteihin uutta henkilökuntaa.

Ruotsinkielisen päivähoidon siirtoa opetusviraston toiminnaksi perusteltiin mm. tilankäytön ja tukipalveluiden koordinoinnin ja yhteensovittamisen tehostumisella. Samat perustelut pätevät suomenkieliseen päivähoitoon. Tilojen käyttö tehostuu, kun varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lasten iltapäivätoiminnan tilankäyttöä suunnitellaan kokonaisuutena.  Myös tukipalvelujen järjestäminen ja tuottaminen tehostuu, kun esimerkiksi siivous- ja ruokahuoltopalveluja pystytään kilpailuttamaan suurempina kokonaisuuksina.

Osana opetusvirastoa päivähoidossa voidaan hyödyntää perusopetuksen toimivia yhteistyörakenteita sivistystoimen sisällä kulttuuri-, liikunta- ja kirjastotoimen kanssa.

Päivähoito osana opetusvirastoa on terveysvaikutuksiltaan perusteltu vaihtoehto. Päivähoito ja perusopetus ovat keskeisiä palveluita varhaisessa puuttumisessa ja ehkäisevässä lastensuojelutyössä. Palveluiden sijoittaminen samaan virastoon mahdollistaa oppilashuollon ja varhaisen tuen systemaattisen suunnittelun varhaiskasvatuksesta perusopetukseen. Näin pystytään tukemaan lapsia ja perheitä nykyistä paremmin ja vaikuttavammin. Ennaltaehkäisevien ja varhaisten toimenpiteiden tehostuminen tuottaa pitkällä aikavälillä myös kustannussäästöjä.

Edellä esitetyillä perusteilla opetuslautakunta katsoo, että suomenkielinen päivähoito tulee siirtää ruotsinkielisen päivähoidon tapaan opetusviraston toiminnaksi. Opetuslautakunta katsoo, että vuoden 2011 alussa toimintansa aloittanut ruotsinkielinen päivähoito- ja koulutuslinja opetusvirastossa tulee säilyttää nykymuodossaan riippumatta siitä, mihin suomenkielisen päivähoidon hallinto siirtyy.

Opetuslautakunta toteaa, että koko suomenkielisen päivähoidon hallinnon siirtäminen opetustoimeen edellyttäisi opetusviraston perusteellista uudelleenorganisointia.

Lisäksi opetuslautakunta toteaa, että päätös päivähoidon hallinnollisesta asemasta tulee tehdä vielä vuoden 2011 aikana, mikäli tavoitteena on toiminnan siirtäminen joko omaksi virastokseen tai osaksi opetusvirastoa vuonna 2013.

Käsittely

20.09.2011 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan.

Jäsen Virkkunen teki seuraavan vastaehdotuksen:

Esitän, että esittelijän tekstistä poistetaan kappaleet 10 ("Henkilöstöä pystytään käyttämään…") ja 11 ("Ruotsinkielisen päivähoidon siirtoa…").

Esitän, että kappaleen 13 ensimmäinen lause ("Päivähoito osana opetusvirastoa…") muutetaan kuulumaan seuraavasti:"Päivähoito osana opetustointa voi olla terveysvaikutuksiltaan perusteltu vaihtoehto."

Esitän myös, että kappaleen 13  kaksi viimeistä lausetta ("Näin pystytään tukemaan..." sekä "Ennaltaehkäisevien ja...") poistetaan, ja että jäljelle jääneen kappaleen 13 jälkeen lisätään seuraavat kappaleet:

"Päivähoito tulee kuitenkin nähdä varhaiskasvatustyön lisäksi myös pienten lasten hoivana ja perheiden tukemisena  paitsi tavallisessa arjessa, myös vaikeammissa elämäntilanteissa. Lapsiperheiden varhainen tuki ja yhteistyö mm. lastensuojelun ja neuvolan kanssa ei saa vaikeutua päivähoidon hallinnollisen siirron seurauksena.

Opetuslautakunta korostaa sitä, että kaikissa mahdollisen siirron vaiheissa tärkeimpänä näkökulmana tulee jatkossa pitää siirron vaikutuksia päivähoidon arkeen sekä mielekkään lasten hoiva- ja kasvatustyön edellytyksiin.

Hallinnollisella siirrolla voidaan tehostaa tukipalveluiden järjestämistä ja tuottamista, kun esim. siivous- ja ruokahuoltopalveluja pystytään kilpailuttamaan suurempina kokonaisuuksina. Tilojen osalta opetuslautakunta katsoo, ettei siirrolla ole merkittävää vaikutusta tilankäytön tehostumiseen, koska päivähoito tarvitsee joka tapauksessa asianmukaiset ja riittävät tilat riippumatta siitä, minkä viraston alaisuudessa se toimii."

Kannattaja jäsen Gorschkow-Salonranta

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti jäsen Virkkusen vastaehdotuksen äänin 8 (Aaltio, Björnberg-Enckell, Kouvo, Kokko, Nordman, Rydman, Suhonen, Pakarinen))  – 3 (Abib, Gorschkow-Salonranta, Virkkunen).

Jäsen Virkkunen teki seuraavan vastaehdotuksen:

Esitän, että kappaleen 14 ensimmäinen lause ("Edellä esitetyillä perusteilla…") muutetaan kuulumaan seuraavasti:

"Edellä esitetty huomioiden opetuslautakunta katsoo, että suomenkielinen päivähoito voidaan siirtää opetustoimen alaisuuteen."

Kannattaja jäsen Gorschkow-Salonranta

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti jäsen Virkkusen vastaehdotuksen äänin 9 (Aaltio, Abib, Björnberg-Enckell, Kouvo, Kokko, Nordman, Rydman, Suhonen, Pakarinen)  – 2 (Gorschkow-Salonranta, Virkkunen).

Jäsen Nordman teki seuraavan vastaehdotuksen:

Ehdotan seuraavien lauseiden poistoa:

"Ratkaisusta riippumatta suomen- ja ruotsinkielisen päivähoidon hallintomallin tulee olla sama. Näin ollen muissa selvityksessä esitetyissä vaihtoehdoissa tulee arvioida myös ruotsinkielisen päivähoidon organisatorinen asema."

ja niiden korvaamista seuraavalla lauseella:

"Opetuslautakunta katsoo, että vuoden 2011 alussa toimintansa aloittanut ruotsinkielinen päivähoito- ja koulutuslinja opetusvirastossa tulee säilyttää nykymuodossaan riippumatta siitä, mihin suomenkielisen päivähoidon hallinto siirtyy."

Kannattajat jäsenet Virkkunen ja Gorschkow-Salonranta

Suoritetussa äänestyksessä jäsen Nordmanin vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 6 (Björnberg-Enckell, Gorschkow-Salonranta, Kouvo, Nordman, Virkkunen, Pakarinen)  – 4 (Aaltio, Abib, Kokko, Rydman). Tyhjää äänesti jäsen Suhonen.

Jäsen Nordman teki seuraavan vastaehdotuksen: Ehdotan seuraavan kappaleen lisäämistä lausunnon toiseksi viimeiseksi kappaleeksi:

Opetuslautakunta toteaa, että koko suomenkielisen päivähoidon hallinnon siirtäminen opetustoimeen edellyttäisi opetusviraston perusteellista uudelleenorganisointia.

Kannattaja puheenjohtaja Pakarinen

Suoritetussa äänestyksessä jäsen Nordmanin vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 11(Aaltio, Abib, Björnberg-Enckell, Gorschkow-Salonranta, Kouvo, Kokko, Nordman, Rydman, Suhonen, Virkkunen, Pakarinen) - 0.

Esittelijä

vs. opetustoimen johtaja

Outi Salo

Lisätiedot

Tero Vuontisjärvi, kehittämispäällikkö, puhelin: 310 80295

tero.vuontisjarvi(a)hel.fi