§ 453

Valtuutettu Kauko Koskisen toivomusponsi koskien selvitystä kaupungin alueella olevien rakennustyömaiden ylijäämämassojen sijoituspaikoiksi

HEL 2011-006777 T 10 01 01 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 11.5.2011 hyväksymän toivomusponnen (Kauko Koskinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: 310 36276

juha.viljakainen(a)hel.fi

Otteet

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 11.5.2011 hyväksymän toivomusponnen (Kauko Koskinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Esittelijä

Päättäessään 11.5.2011 katsoa kaupunginhallituksen mietinnön nro 2–2011 liitteenä A olevassa luettelossa mainittujen aloitteiden 1–53 tulleen lopullisesti käsitellyiksi kaupunginvaltuusto hyväksyi aloitetta 52 käsitellessään seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että ns. kaupungin massatyöryhmä laatii mahdollisimman nopeasti selvityksen kaupungin alueella olevien rakennustyömaiden ylijäämämassojen sijoituspaikoiksi ja että ryhmälle annetaan käyttöön tarvittavat lisäresurssit.” (Kauko Koskinen,
äänin 72-0)

Ylijäämämassat ovat rakennustöiden vuoksi poistettavia maita, joita ei voi hyödyntää työmaalla. Helsingissä muodostuu vuosittain
noin 0,6 milj. m3 ylijäämämassoja, joista kaupungin työmailta (kadut, puistot) tulee noin 60 %. Massoista noin 70 % on routivaa koheesiomaata (siltti, savi) ja 30 % kitkamaata (sora, hiekka, moreenit).

Helsingin alueella muodostuvat kitkamaat (sora, hiekka, moreenit) pystytään kierrätystä tehostamalla hyödyntämään rakennusviraston työmailla. Kierrätyksen mahdollistavat Jätkäsaaren ja Kalasataman luvitetut välivarastokentät sekä suunnitteilla oleva Vuosaaren kaatopaikan kunnostushanke.

Koheesiomaiden (savi, siltti) välivarastointi ja hyödyntäminen suuressa mittakaavassa ei ole mahdollista nykyisillä projektialueilla eli Helsinki on täysin riippuvainen ulkopuolisista vastaanottajista. Tällä hetkellä maamassoja ottaa vastaan ainoastaan yksityinen toimija Mäntsälän Ohkolassa. Kuljetusmatka on noin 50 kilometriä.

Kaupunginjohtaja päätti 5.8.2009 perustaa maankäytön muutos-alueiden maamassoja koordinoivan työryhmä. Työryhmän tehtävänä on Helsingin merkittävien aluerakentamisen projektialueiden tarvitsemien maamassojen kertymän seuranta ja tulevien tarpeiden ennakointi. Työryhmän tehtävänä on lisäksi muu massojen käsittely-, siirto- ja loppusijoituksen suunnittelu sekä ylijäämämassojen koordinointi. Työryhmä käyttää apunaan ulkopuolisia konsultteja.

Kaupungin massatyöryhmässä on edustus talous- ja suunnittelukeskuksesta, kaupunkisuunnitteluvirastosta, kiinteistövirastosta, rakennusvirastosta, Starasta, Helsingin Satamasta ja liikuntavirastosta.  Työryhmä valmistelee parhaillaan rakennustoiminnan kaivumaiden hyötykäyttöohjelmaa. Tavoitteena on saada ohjelmaluonnos valmiiksi kesäkuussa 2012. Syksyllä ohjelmasta kuullaan eri osapuolia ja järjestetään myös virallinen lausuntokierros.

Ohjelman tavoitteena on luoda tilanne, jossa kaivumaiden syntyminen minimoidaan ja syntyvät kaivumaat hyödynnetään mahdollisimman suuressa määrin. Tämä tarkoittaa riittävien tarkasteluiden tekemistä maankäytön suunnittelun eri vaiheissa sekä hanke- ja rakennussuunnitelmissa. Kaivumaiden hallinnassa on tavoitteena tasapaino kaivu- ja täyttökohteiden välillä ja ylitse jäävien maa-ainesten hyödyntäminen. Maa-aineksia voidaan hyödyntää joko sellaisenaan tai jalostettuna. Jalostamisen tulisi tapahtua kaivukohteessa tai sen läheisyydessä ympäristöhaittojen vähentämiseksi.

Jätelainsäädännön ja pilaantuneisiin maihin liittyvän lainsäädännön ja taloudellisen merkittävyytensä vuoksi pilaantuneet maa-ainekset on otettu rakennushankkeissa suunnittelun kohteeksi ja niiden hallitsemiseksi on kehitetty innovatiivisia suunnitteluratkaisuja. Tällaiseen tilanteeseen pitää päästä myös muiden kaivumaiden osalta. Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa maa-alueita ei voida jatkossa varata pelkästään kaivumaiden sijoittamista varten.

Lyhyen tähtäimen ratkaisuna alussa mainittujen sijoituspaikkojen lisäksi tulisi rakennushankkeista vastaavat saada ottamaan entistä paremmin huomioon kaivumaat osana hankkeen suunnitteluratkaisua ja hankkeen toteutusta.

Tällä hetkellä rakennusviraston sitovana toiminnallisena tavoitteena on Helsingin katu- ja puistorakentamisesta ylijäämämassojen vastaanottopaikkoihin sijoitettavien massojen puolittaminen vuoden 2010 tasosta käsittelemällä ne rakennuskelpoisiksi maa-aineksiksi.

Massatyöryhmä selvittää mahdollisuutta tulevien rakentamiseen osoitettujen alueiden käyttämistä esim. viisi vuotta ennen varsinaista rakentamista kaivumaiden välivarastointi- ja jalostusalueina. Tällainen toiminta mahdollistaisi myös edullisen tavan pehmeiköillä sijaitsevien alueiden saamiseksi rakentamiskelpoiseen kuntoon. Aluerakentamisprojekteissa tämänkaltainen aikataulutus ja suunnittelu on luonteva osa projektin ohjelmointitehtävää. Siinä pyritään kohti alueellista massatasapainoa ja kokonaistaloudellisesti edullista ja ekotehokasta rakentamista. Samanlaista ohjelmointia tulee tehdä myös muiden tähän tarkoitukseen soveltuvien pienempien alueiden osalta.

Pidemmän tähtäimen tavoitteena pyritään löytämään pääkaupunkiseudun itä-, länsi- ja pohjoispuolelta isot alueet, joilla voisi välivarastoida ja jalostaa sellaisenaan kelpaamattomia kaivumassoja hyödynnettävään muotoon. Näiden toteuttamiseen on kuitenkin varattava riittävästi aikaa mm. suunnittelu- ja lupaprosessien vuoksi.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Juha Viljakainen, hankepäällikkö, puhelin: 310 36276

juha.viljakainen(a)hel.fi

Otteet

Tiedoksi

Kaupungivaltuusto