§ 347

V Kunnan asukkaan aloitteet vuodelta 2011

HEL 2012-001786 T 00 00 03

HEL 2011-000060, 2011-000295, 2011-001979, 2011-003481, 2011-006810, 2011-007146, 2011-003078, 2012-001787

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä luettelon kunnan asukkaan tekemistä aloitteista vuodelta 2011 tiedoksi.

Käsittely

Palautusehdotus:
Elina Moisio: Aloite 2 palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Helsinkiin perustetaan kansallinen kaupunkipuisto.

Kannattajat: Ville Ylikahri

Palautusehdotus:
Outi Ojala: Aloite 1 palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että selvitetään Osmonkallion jatkokäytön soveltuvuus vanhusten palvelutaloksi.

Vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

1. Äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Aloite 2 palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että Helsinkiin perustetaan kansallinen kaupunkipuisto.

Jaa-äänet: 10
Sirpa Asko-Seljavaara, Arto Bryggare, Juha Hakola, Jussi Halla-aho, Tarja Kantola, Jan D Oker-Blom, Osku Pajamäki, Tatu Rauhamäki, Risto Rautava, Laura Rissanen

Ei-äänet: 5
Elina Moisio, Outi Ojala, Vesa Peipinen, Johanna Sumuvuori, Ville Ylikahri

Tyhjä-äänet: 0

Poissa-äänet: 0

Outi Ojala jätti asiaan vastaehdotuksensa mukaisen eriävän mielipiteen.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Mari Tammisto, hallintosihteeri, puhelin: 310 76004

mari.tammisto(a)hel.fi

Olli Hari, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36048

olli.hari(a)hel.fi

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Leena Mällänen, tietopalveluyksikön päällikkö, puhelin: 310 36059

leena.mallanen(a)hel.fi

Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Miliza Ryöti, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 25407

miliza.ryoti(a)hel.fi

Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36046

anja.vallittu(a)hel.fi

Liitteet

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee merkitä luettelon kunnan asukkaan tekemistä aloitteista vuodelta 2011 tiedoksi.

Esittelijä

Kaupunginhallitus toteaa, että kuntalain 28 §:n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Kaupunginvaltuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta.

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 25 §:n mukaan kaupunginhallituksen tulee esittää valtuuston tietoon vuosittain viimeistään sen huhtikuussa pidettävässä kokouksessa valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa kunnan asukkaan aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Käsiteltäessä kunnan asukkaan aloitteita sallitaan keskustelu. Kaupunginhallituksen on saatettava käydystä keskustelusta laadittu pöytäkirja kysymyksessä olevien asioiden valmistelussa huomioon otettavaksi.

Päätöksentekoa yksittäisten aloitteiden osalta ei toivomusponsia lukuun ottamatta sallita. Jäljempänä esitetään tiivistelmä vuoden 2011 aikana tehdyistä aloitteista, hankituista lausunnoista ja muista toimenpiteistä. Aloitteet kokonaisuudessaan ovat asian liitteinä.

ALOITE 1

Osmonkallion vanhainkodin muuttaminen vanhusten ryhmäkodiksi

HEL 2011-001979

****************** esittävät aloitteessaan (10.1.2011) seuraavaa:

"Ehdotamme, että Osmonkallio muutetaan paljon hoivaa tarvitsevien vanhusten ryhmäkodeiksi. Nykyisistä kahden huoneen soluista saa hyviä ryhmäkodin yhden hengen erillisasuntoja. Kahden huoneen yhteinen WC on helppo suurentaa tilavaksi kylpyhuoneeksi. Nykyiset käytävät ja yhteistilat soveltuvat myös ryhmäkotien tarpeisiin. Talon pihan voisi kattaa osittain valoisaksi talvipuutarhaksi."

********************* esittävät aloitteessaan (19.3.2011) seuraavaa:

"Esitämme, että Helsingin kaupunki muuttaa Osmonkallion vanhainkodin peruskorjauksen jälkeen paljon hoivaa tarvitsevien vanhusten ryhmäkodeiksi. Esitämme, että kaupunki lopettaa vanhainkotien alasajon ja alkaa varautua tulevaisuuden vanhushoivan tarpeisiin. Helsingissä on paljon yksineläviä vanhuksia ja parin vuosikymmenen aikana myöhäisvanhuutta elävien määrä moninkertaistuu. Kodinomaiset pienet hoitoyksiköt, ryhmäkodit, ovat sekä asiakkaiden että henkilökunnan kannalta parhaita. Pieniä hoitokoteja tarvitaan lisää jo yksistään sen vuoksi, että dementoituneiden vanhusten määrä lisääntyy voimakkaasti. Henkilökunnan oikealla mitoituksella taataan viihtyvyys."

Aloitteista on saatu sosiaalilautakunnan sekä talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot.

Sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 11.4.2011 lähettää ********************************************** 21.12.2011 jäljennökset em. lausunnoista. Kirjeessään apulaiskaupunginjohtaja totesi lausuntojen perusteella seuraavaa:

"Ikäihmisten avo- ja laitoshoitoa on kehitetty viime vuosina Helsingissä voimakkaasti ja kehittäminen jatkuu edelleen valtakunnallisten linjausten ja kaupunginvaltuuston päätösten mukaisesti. Muutosten tavoitteena on järjestää vanhusten ympärivuorokautinen hoiva pääsääntöisesti palveluasumisena. Tämä edellyttää raskaan laitoskapasiteetin purkamista ja resurssien siirtämistä kodinomaisempiin ratkaisuihin, jotka ympärivuorokautisessa hoivassa ovat pääsääntöisesti palveluasumista.

Helsingin seniorisäätiön hallitus päätti 7.4.2010 lakkauttaa Osmonkallion vanhainkodin vuoden 2010 loppuun mennessä. Suunnitelmien mukaan toiminta lopetettiin osasto kerrallaan siten, että asukkaat ja henkilökunta siirrettiin vaiheittain säätiön muihin vanhainkoteihin.

Osmonkallion vanhainkoti on mittavan peruskorjauksen tarpeessa ja sen muuttaminen vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden vanhusten hoidon tilavaatimuksia on osoittautunut mahdottomaksi. Tehdyn palvelualueselvityksen mukaan Osmonkallion säilyttämiselle vanhuspalveluissa ei myöskään löytynyt perusteita, sillä alueella on riittävästi palvelutiloja myös tulevaisuuden tarpeisiin."

Kaupunginhallitus katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Stj / Olli Hari)

ALOITE 2

Kansallisen kaupunkipuiston perustaminen Helsinkiin

HEL 2012-001787

*************** ja aloitteeseen yhtyneet 15 yhdistystä, Kivinokkalaiset r.y. sekä asiaa koskeneen adressin allekirjoittaneet ovat esittäneet, että Helsinkiin perustettaisiin kansallinen kaupunkipuisto, johon liitettäisiin paitsi laajoja viheralueita, puistoja ja saaristoa, myös useita kaupungin kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita, kuten siirtolapuutarhoja ja kesämaja-alueita sekä puukaupunginosia.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 2.4.2012 antaa kansallista kaupunkipuistoa koskeviin aloitteisiin seuraavan vastauksen:

Useat tahot ovat viime vuosina esittäneet kaupungille maankäyttö- ja rakennuslain 9 luvun mukaisen kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin. Vuonna 2011 asiasta tehtiin kaksi kunnan asukkaan aloitetta, joista toiseen, ***************** tekemään aloitteeseen yhtyi 15 helsinkiläistä yhdistystä. Toinen aloitteista oli Kivinokkalaiset r.y:n tekemä. Lisäksi aloitteisiin yhtyi adressin myötä lähes sata henkilöä. Aloitteet vastasivat toisiaan sisällöllisesti ja niissä esitettiin tiettyjen alueiden liittämistä puiston alueeseen sekä sitä, että puisto suunniteltaisiin laajassa vuorovaikutuksessa ja otettaisiin osaksi Helsingin vuonna 2012 olevaa World Design Capital -teemavuotta.

Kansallinen kaupunkipuisto perustetaan kunnan hakemuksesta ympäristöministeriön päätöksellä. Kansallisia kaupunkipuistoja on perustettu useisiin Suomen kaupunkeihin, kuten Hämeenlinnaan, Poriin, Hankoon, Heinolaan ja Porvooseen. Turku on viimeisin kaupunki, joka on tehnyt esityksen asiasta. Toistaiseksi kansallisen kaupunkipuiston perustamista Helsinkiin ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena, koska samat tavoitteet on katsottu voitavan täyttää nk. Helsinkipuiston perustamisella.

Aloitteista on pyydetty vuoden 2011 aikana neljän lautakunnan lausunnot: kaupunkisuunnittelulautakunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan ja kaupunginmuseon johtokunnan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta ei pitänyt kansallisen kaupunkipuiston perustamista tarpeellisena, koska virastossa valmistellaan parhaillaan Helsinkipuistona tunnettua, vastaavaa suunnittelukokonaisuutta.

Kaupunginmuseon johtokunnan lausunnossa todetaan mm., että ilman tarkempaa selvittämistä ei ole mahdollista arvioida aloitteissa esitettyjen alueiden osalta sitä, täyttäisivätkö ne kansallisen kaupunkipuiston määrittelykriteerit.

Yleisten töiden lautakunta totesi mm., että nykyisin kaupungin viheralueiden hoito- ja käyttö-suunnitelmat hyväksyy yleisten töiden lautakunta ja että  kansallisen kaupunkipuiston osalta ne hyväksyttäisiin ympäristöministeriössä, jolloin suunnittelu muuttuisi moniportaisemmaksi. Lautakunta ei kuitenkaan nähnyt estettä sille, että Helsinkipuistolle jossakin myöhemmässä vaiheessa haettaisiin ao. statusta.

Myös ympäristölautakunta piti valmisteilla olevaa Helsinkipuistoa riittävänä hankkeena kaupungin näkökulmasta, joskin se totesi, että valtakunnallisesta näkökulmasta sille voisi olla kaupunkipuistoverkoston alueellisen kattavuuden kannalta perusteita.

Aloitteista hankitut lausunnot ovat kokonaisuudessaan liitteenä.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 7.2.2012 hyväksynyt tulevassa kaavoituksessa noudatettavaksi Helsinkipuiston yleissuunnitelman ja osa-alueittaiset kehittämisperiaatteet. Helsinkipuistoa on kaupungin eri viranomaisten kanssa valmisteltu perusteellisesti jo siitä lähtien, kun puiston alustava rajaus ja ajatus puistosta hyväksyttiin Helsingin Yleiskaava 2002:ssa. Vuoden 2011 syksyllä järjestettiin asiasta myös yleisötilaisuus ja perustettiin palautteen hankkimiseksi verkko-foorumi, johon saatiin yli 80 puistoa koskevaa mielipidettä. Useissa niistä toivottiin Helsinkiin perustettavan kansallinen kaupunkipuisto. Lautakunnan päätös on liitteenä.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja toteaa, että yleissuunnitelman mukainen Helsinkipuisto mitä todennäköisimmin täyttää luonnon- ja rakennetun ympäristön arvojensa puolesta kansallisen kaupunkipuiston kriteerit. Helsinkipuistolle ei kuitenkaan ole nähty tarvetta hakea ministeriöltä kansallisen kaupunkipuiston statusta, koska sen arvojen säilyminen voidaan turvata kaupungin omin toimin, mm. kaavoituksen keinoin. Puiston maa-alue on pääosin asemakaavoitettu ja useiden saarten, kuten Suomenlinnan osalta kaavoitus on vireillä. Yleissuunnitelman toteuttamisen tueksi on perustettu kaupungin eri virastoista koostuva seurantaryhmä. Helsinkipuiston yleissuunnitelma ja mm. lautakunnassa käsitelty materiaali löytyvät kaupungin internet-sivuilta www.hel.fi/ksv.

Vaikka kaikki aloitteissa esitetyt alueet eivät kuulu nyt määritellyn Helsinkipuiston alueeseen, myös puiston rajausta voidaan tarvittaessa tarkastella tulevissa yleiskaavoissa, kuten Kivinokan ja Hernesaaren osayleiskaavoissa tai koko kaupungin yleiskaavassa. Joka tapauksessa useiden niistä, kuten Vallilan siirtolapuutarhan, Käpylän eri osa-alueiden ja kesämaja-alueiden kulttuurihistorialliset arvot on jo turvattu tai tullaan ottamaan huomioon tulevassa asemakaavoituksessa.

Kaupunginhallitus katsoo edellä olevan riittäväksi vastaukseksi esitettyihin aloitteisiin.

(Kaj / Tanja Sippola Alho)

ALOITE 3

Virastojen toimintakertomusten näkyminen Internet-sivuilla

HEL 2011-006810

Kunnan asukkaan aloitteessa esitetään, että Helsingin kaupungin virastojen toimintakertomukset toimitettaisiin kuntalaisten nähtäväksi Helsingin kaupungin virastojen omilla Internet-sivuilla. Esityksen tekijä toteaa, että kuntalaisen on vaikea tai toisinaan mahdotonta saada nähtäväkseen toimintakertomukset virastojen Internet-sivuilta.

Kaupunginjohtaja päätti 20.12.2011 lähettää aloitteentekijälle kirjeen, jossa todetaan seuraavaa:

Tällä hetkellä vain osa Helsingin kaupungin virastoista ja liikelaitoksista julkaisee toimintakertomuksensa omilla Internet-sivuillaan. Internet-sivuilla julkaistujen toimintakertomusten löytäminen on vaikeaa, koska niiden julkaisemispaikka vaihtelee virastoittain ja liikelaitoksittain.

Helsingin kaupungin Internet-sivuja kehitetään niin, että virastojen ja liikelaitosten toimintakertomukset kootaan omalle sivustolle. Tämä sivusto otetaan käyttöön alkuvuodesta 2012, jolloin siinä julkaistaan toimintakertomukset vuodelta 2011. Jatkossa kaikki toimintakertomukset julkaistaan keskitetysti ”toimintakertomukset” -sivustolla. Virastot ja liikelaitokset voivat halutessaan hyödyntää tätä keskitettyä sivustoa julkaistessaan toimintakertomuksensa myös omilla sivullaan. Uudistuksen tavoitteena on helpottaa kuntalaisia löytämään toimintakertomukset ja saamaan tietoa kaupungin toiminnasta.

Kaupunginhallitus pitää edellä olevaa riittävänä selvityksenä asiassa.

(Kj / Leena Mällänen)

ALOITE 4

Kansanteltan saaminen Helsinkiin

HEL 2011-007146

Kuntalaisaloitteessa esitetään, että Helsingin kaupunki ryhtyisi osaltaan toimenpiteisiin kulttuuri- ja kansalaistapahtumille sekä suurille yleisömäärille tarkoitetun muunneltavan ulkoilmateltan saamiseksi Helsinkiin.

Aloitteen johdosta on pyydetty kulttuuri- ja kirjastolautakunnan, rakennusviraston, Helsinki-viikon säätiön sekä talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot. Juhlaviikot toteavat lausunnossaan Huvila-teltan ja sen kehittämisen olevan ensisijaista. Tapahtumatoimisto toteaa tapahtumien monimuotoisuuden edellyttävän tarpeiden mukaisia tiloja, telttaratkaisun ollessa liian massiivinen. Rakennusvirasto katsoo, että teltan yhdeksi sijaintipaikaksi esitetty Auroran kenttä on liikenteellisesti vaikea.

Aloitteentekijälle on vastattu sivistys- ja henkilöstötoimen apulaiskaupunginjohtajan toimesta, että lausuntojen johdosta aloite ei anna aihetta enempiin toimenpiteisiin kaupungin taholta.

(Sj / Hannu Hyttinen)

ALOITE 5

Leipäjonojen siirtämisestä väestönsuojiin ja huoltotiloihin

HEL 2011-000295

****************** esittävät aloitteessaan (6.5.2011) seuraavaa:

"Me allekirjoittaneet aloitteen tekijät esitämme, että Helsingin kaupunki osoittaisi niin sanottujen "leipäjonojen" ja vapaaehtoisten avustusten jakamisen toimitiloiksi ja -toteuttamispaikoiksi jonkin tai joitakin kaupungin kallioperässä sijaitsevista väestönsuojista tai huoltotiloista.

Mainitulla järjestelyllä voitaisiin välttää sellaiset sosiaaliset yhteentörmäykset, ristiriidat, ja häiriöt, joita nykyisellä järjestelyllä keskellä asutusalueita on tapahtunut. Toisaalta tällä tavalla toimimalla vältetään se, että apua tarvitsevat ihmiset joutuisivat kulkemaan ja matkustamaan kohtuuttomien matkojen päähän sosiaalista apua saadakseen.

Järjestelyn merkittävä etu olisi myös siinä, että apua tarvitsevien ihmisten ei tarvitsisi jonottaa ulkoilmassa, joka erityisesti syys- ja talviaikaan on erittäin hankalaa ja omiaan aiheuttamaan terveydellistä haittaa. Lisäksi sisätiloihin organisoitu avustustoiminta tarjoaa ainakin jossain määrin intiimimmät puitteet kuin julkisella paikalla, katuympäristössä, jossa esimerkiksi valokuvaaminen on mahdollista."

Aloitteesta on saatu pelastuslautakunnan, sosiaalilautakunnan sekä talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot.

Sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 22.12.2011 lähettää aloitteentekijöille jäljennökset em. lausunnoista.

Kirjeessään apulaiskaupunginjohtaja totesi lausuntojen perusteella seuraavaa:

"Helsingin sosiaalivirasto on tehnyt selvityksen ilmaisen ruuan jakelusta ja siitä, miten tämän tyyppinen avustustoiminta tulisi käytännössä organisoida, järjestää ja rahoittaa ottaen huomioon käsiteltävään asiaan liittyvät eettiset näkökulmat (Ruoka-aputyöryhmän selvitys 31.12.2008).

Ilmaisruoan jakelutoiminnassa keskeisenä eettisenä periaatteena on oltava ihmisen kunnioittava kohtaaminen. Ruoanjakelu on järjestettävä niin, että kaikenlaista leimautumista vältetään ja ilmaisruoan jakelulle on järjestettävä hyvät puitteet.

Kunnioittavaan kohtaamiseen, tarkoituksenmukaisiin tilakysymyksiin ja yhteisöllisyyteen liittyvien tekijöiden toteutumista pidetäänkin ilmaisruoan jakelua toteuttavien järjestöjen järjestöavustusten keskeisenä myöntämiskriteerinä.

Sosiaaliviraston saamien tietojen mukaan suurin osa väestönsuojista on vuokrattu eri toimijoille. Lisäksi käytettävissä olevien väestönsuojien kulkuyhteydet eivät ole liikuntarajoitteisille soveltuvia. Aloitteessa mainitut väestönsuojatilat eivät täytä ilmaisruoan jakelulta vaadittavia hyviä puitteita."

Kaupunginhallitus katsoo edellä olevan riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Stj / Olli Hari)

ALOITE 6

Kaupunkipientalojen toteuttaminen asuntomessuilla

HEL 2011-003481

*************************** esittävät aloitteessaan (27.5.2011), että Helsingin kaupunki järjestäisi tai ehdottaisi asuntomessujen teemaksi townhouse -tyyppisten kaupunkipientalojen rakentamisen ja että tällainen kokonaisuus toteutettaisiin Vantaan asuntomessujen yhteydessä vuonna 2015.

Aloitteen tekijät toteavat, että messut järjestetään Marja-Vantaan alueella, mutta kaupunkipientaloalue voitaisiin osoittaa Östersundomin alueelta. Samalla voitaisiin saada lisäkokemusta Östersundomin alueen yleiskaavassa esitettyihin kaupunkipientaloja koskeviin tavoitteisiin.

Aloitteen johdosta on tässä vaiheessa saatu talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto. Kaupunkisuunnittelulautakunta antanee lausuntonsa kevätkaudella 2012. Kun kaikki pyydetyt lausunnot ovat käytettävissä, arvioidaan niiden perusteella mahdollinen jatkovalmistelun tarve.

(Ryj / Miliza Ryöti)

ALOITE 7

Intiankadun liikenne ja sen rakennuskannalle aiheuttamat vauriot

HEL 2011-000060

Kumpula-seura r.y. on aloitteessaan esittänyt eri vaihtoehtoja Intiankadun liikenteen rauhoittamisesta ja esittänyt mm., että katu katkaistaisiin tai että kaupunki ottaisi selvittääkseen ja vastatakseen kadun varrella sijaitsevien rakennusten tärinävaurioista.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa viransijaisena johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti antaa Kumpula-seuran tekemään kunnan asukkaan aloitteeseen 29.3.2012 seuraavan vastauksen:

Kumpula-seura on seikkaperäisessä kirjeessään käynyt läpi niitä moninaisia parannuskeinoja, joita Intiankadun liikenteen rauhoittaminen ja liikenteestä johtuvan tärinän ehkäisemiseen olisi tarjolla. Kadun rauhoittamiseen on saatu parannusta tyynyhidastein ja jalankulkijoista varoittavin vilkkuvaloin ja laskemalla nopeusrajoitusta.

Edelleen haittana on, osin juuri hidasteista aiheutuva tärinä, joka laskee asumismukavuutta savikolle rakennetuissa rakennuksissa ja saattaa aiheuttaa vaurioita rakennuksille. Kuten seura itse toteaa, tehokkain keino ehkäistä myös tärinää olisi kadun katkaisu läpiajoliikenteeltä.

Aloitteen johdosta on hankittu kaksi lausuntoa, kaupunkisuunnittelulautakunnan ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän lausunnot. Ne ovat tämän kirjeen liitteenä.

Lausunnoista ilmenee, että koska Intiankatu on alueen kokoojakatu ja tärkeä joukkoliikenteen väylä, ei asemakaavamuutosta, jolla se katkaistaisiin, voida edes harkita ainakaan ennen kuin mahdollinen Vallilanlaakson joukkoliikennekatu toteutuu. Tyynyhidasteiden poistaminen puolestaan lisäisi ajonopeuksia, mikä ei ole toivottavaa. Toinen keino tärinän estämiseksi olisi kadun rakentaminen kokonaan uudelleen, mikä sekään ei ole tarkoituksenmukaista tai järkevää.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osastolta saadun selvityksen mukaan mahdollisten tärinästä aiheutuvien vaurioiden selvittämis- ja näyttövelvollisuus on ensisijaisesti alueen kiinteistöillä. Rakennusvirasto puolestaan pyrkii omien määrärahojensa puitteissa pitämään katujen pinnoitteet asianmukaisessa kunnossa, jolloin tärinä vähentyy myös sitä kautta. Kirjeessä viitattu alueen jalankulun ja pyöräilyn kannalta pitkään toivottu Kustaa Vaasantien alikulkuyhteys esitetään viraston talousarvioesityksessä toteutettavaksi vuosina 2013-2014.

Kaupunginhallitus katsoo edellä esitetyn riittäväksi selvitykseksi asiassa.

(Kaj / Tanja Sippola-Alho)

ALOITE 8

Hätämajoitustilojen saaminen home- ja kosteusvaurioista vakavasti sairastuneille kodittomille

HEL 2011-003078

Homepakolaiset ry:n tekemässä aloitteessa (24.8.2011) esitetään, että kaupunkiin rakennetaan kokeiluprojektina 5-10 pientä (3x3m) hirsimökkiä vakavasti home- ja kostevaurioista sairastuneille hätämajoitustiloiksi. Mökit olisivat rossipohjaisia tai esim. pyörien päälle koottavia ja helposti siirrettäviä. Mökeissä ei tarvitsisi olla märkätiloja, vaan peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuus rakennettaisiin erilliseen rakennukseen tai lähistöltä vuokrattavaan esim. kaupungin vuokra-asuntoon, jota sairastuneet voisivat yhteiskäyttää. Ehdotusta ratkaisuksi aloitteen tekijä pitää nopeana, suhteellisen edullisena ja todennäköisesti toimivana hätäratkaisuna ongelmaan. Asia on kiireellinen, sillä sairastuneet ovat vailla minkäänlaisia heille sopivia sisätiloja ja talvi on tulossa.

Aloitteesta on saatu sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, ympäristökeskuksen, kiinteistöviraston tilakeskuksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot.

Kaupunginjohtaja päätti 3.4.2012 lähettää aloitteen tekijälle jäljennökset em. lausunnoista ja todeta  kirjeessään seuraavaa:

”Lausunnoista ilmenee mm., että uudisrakentamisessa, rakennusten kunnossapidossa ja korjauksessa tavoitteena tulee olla kaikille kaupunkilaisille soveltuvat terveelliset ja turvalliset asuintilat. Homeongelmista sairastuneiden on mahdollista hakea kaupungin vuokra-asuntoa asukasvalintaan liittyvien ehtojen täyttyessä. Terveydellinen peruste ja siitä mahdollisesti aiheutuva asunnottomuus on priorisoiva tekijä asunnonvälityksessä. Tarvittaessa sosiaalivirasto järjestää lyhytaikaista tilapäismajoitusta. Asunnon järjestäminen on käytännössä osoittautunut ongelmalliseksi kaikkein vaikeimmissa terveyshaittatapauksissa. Aloitteessa esitettyjen hirsimökkien rakentamisen terveellisyys ja niiden soveltuvuus vaikeimpien sisäilmaongelmatapausten tilapäiseksi ratkaisuksi tulisi varmistaa. Samoin kuin selvittää hankkeen toteutuksesta vastaava taho, mökkien kunnossapidosta ja huollosta vastaaminen,  asukasvalinnan kriteerit ja mökkien sijaintipaikka. Hirsimökkien rakentamista aloitteessa esitetyllä tavalla puistoalueelle ei pidetty perusteltuna.

Sopivien asumisratkaisujen löytäminen ja ongelman laajuuden kartoittaminen home- ja kosteusvaurioista sekä muista asuntojen sisäilman epäpuhtauksista voimakkaasti herkistyneille edellyttää monitieteellistä ja poikkihallinnollista asiantuntijaselvitystä ja yhteistyötä valtionhallinnon kanssa. Tässä tarkoituksessa kaupunki on käynnistänyt hankkeen, jonka ensimmäisessä vaiheessa kootaan monitieteellinen selvitystyöryhmä ja viranomaisista koostuva  ohjausryhmä kokoamaan asiantuntijoiden näkemykset etenemistoimenpiteiksi.  Selvityksen ensimmäiseen vaiheen työ on  tilattu VTT:lta ja se valmistuu 15.6.2012 mennessä.  Hankkeen jatkosta päätetään sen jälkeen selvitystyöryhmän ehdotusten pohjalta.”

Kaupunginhallitus katsoo edellä olevan riittäväksi vastaukseksi esitettyyn aloitteeseen.

(Kj / Anja Vallittu)

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Lisätiedot

Mari Tammisto, hallintosihteeri, puhelin: 310 76004

mari.tammisto(a)hel.fi

Olli Hari, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36048

olli.hari(a)hel.fi

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Leena Mällänen, tietopalveluyksikön päällikkö, puhelin: 310 36059

leena.mallanen(a)hel.fi

Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Miliza Ryöti, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 25407

miliza.ryoti(a)hel.fi

Anja Vallittu, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36046

anja.vallittu(a)hel.fi

Liitteet