§ 321

V Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlapäätös

HEL 2012-005157 T 00 01 00

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee myöntää Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden johdosta kaupunginhallituksen käytettäväksi 10 miljoonan euron erillismäärärahan kohdistettavaksi nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin.

Samalla kaupunginvaltuusto oikeuttanee kaupunginhallituksen ylittämään vuoden 2012 talousarvion määrärahoja seuraavasti:

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee myöntää Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden johdosta kaupunginhallituksen käytettäväksi 10 miljoonan euron erillismäärärahan kohdistettavaksi nuorten syrjäytymistä ehkäiseviin toimenpiteisiin.

Samalla kaupunginvaltuusto oikeuttanee kaupunginhallituksen ylittämään vuoden 2012 talousarvion määrärahoja seuraavasti:

Esittelijä

Helsinki viettää vuonna 2012 pääkaupungiksi tulon 200. juhlavuotta. Samanaikaisesti toteutuva maailman muotoilupääkaupunkivuosi ajoittuu erinomaisesti Helsingin tärkeään merkkivuoteen. Pääkaupungiksi tulon 200-vuotisjuhlien ohjelmakokonaisuudessa on siten mahdollista saavuttaa samankaltainen synergiahyöty kuin mikä toteutui vuonna 2000 Helsingin juhliessa samalla kertaa Euroopan kulttuuripääkaupunkiasemaa, perustamisensa 450-vuotisjuhlia sekä 125-vuotiasta kaupunginvaltuustoa.

Suurina merkkivuosina Helsingissä on ollut tapana juhlallisuuksien ohella tehdä erityinen valtuustopäätös kulloinkin ajankohtaisesta panostuksesta tulevaisuuden hyväksi.

Helsingin 400-vuotisjuhlan aikaan vuonna 1950 erityisenä haasteena oli vanhusväestön asuinolojen parantaminen. Kaupunginvaltuusto päätti perustaa 400-vuotiskotisäätiön ja antaa sille vanhusten asuintalojen rakennuttamistehtävän.

Pääkaupungiksi tulon 150-vuotisjuhlan yhteydessä vuonna 1962 kaupunginvaltuusto päätti, että akateemikko Alvar Aallon laatimassa keskustan asemakaavasuunnitelmassa Töölönlahden länsirannalle sijoitettu yhdistetty konsertti- ja kongressitalo tulee rakentaa. Kysymys oli ollut pitkään esillä ja tarve sittemmin Finlandia-taloksi nimetylle rakennukselle pääkaupungissa ilmeinen. Rakennustyöt pääsivät alkamaan kuitenkin vasta kaupunginteatterin talon valmistumisen jälkeen 1960-luvun lopulla.

Vuonna 2000 kaupunginvaltuuston 125-vuotisjuhlapäätöksellä perustettiin säätiö toteuttamaan 450-vuotistaiteilijatalo Vuosaareen. Taiteilijatalon asunnot on tarkoitettu helsinkiläisille eri aloja edustaville taiteilijoille. Säätiö on Helsingin kaupungin tytäryhteisö.

Pääkaupungilla on vuonna 2012 haasteena tarjota kaikille kaupunkilaisille mahdollisuudet hyvään elämään, kasvuun ja kehitykseen.

Juhlavuoden ohjelmassa korostuu kaupunkikulttuurin moninaisuus ja kaupungin tarjoamat mahdollisuudet.

Pääkaupungin erityisenä vastuuna on huolehtia kansakunnan kehityksen mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Pääkaupunki kantaa vastuuta nuorista sukupolvista.

Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuoden kunniaksi kaupunki haluaa kohdistaa huomion tämän päivän nuoriin ja tuleviin sukupolviin sekä lisätä mahdollisuuksia nuorten osallistumiseksi yhteiskuntaan. Helsingin keskeisenä haasteena on nuorten syrjäytyminen, joka näkyy mm. peruskoulun päättäneiden vaikeutena löytää opiskelupaikkaa toiselle asteelle, ammatillisten opintojen keskeytymisenä, ennaltaehkäisevän nuorisotyön tarpeena ja nuorten huostaanottoina.

Peruskoulun päättäneitä nuoria sijoittuu lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten lisäksi paljon perusopetuksen lisäopetukseen, ammattistarteille ja maahanmuuttajien valmistavaan koulutukseen sekä nuorten työpajatoimintaan. Näidenkin toimenpiteiden jälkeen Helsingissä jää vuosittain 300–400 nuorta kokonaan ilman minkäänlaista paikkaa.

Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa tavoitteena oli vuonna 2011, että vuonna 2008 ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneista opiskelijoista 55 % (noin 1570 opiskelijaa) suorittaa tutkinnon viimeistään vuonna 2011. Tavoitteeseen ei päästy, sillä 1 380 opiskelijaa eli 48,3 % vuonna 2008 aloittaneista suoritti tutkinnon vuoden 2011 loppuun mennessä.

Lastensuojelun vireillepanoja tehtiin Helsingissä viime vuonna lähes  13 000 ja lastensuojelun avo- ja sijaishuollon asiakkaita oli yli 10 000. Ilmoitusten ja asiakkaiden määrä kasvoivat edelleen, mutta kasvu tasaantui edellisestä vuodesta. Kiireellisesti sijoitettuja lapsia oli 475. Kiireellisesti sijoitettujen lasten määrässä oli kasvua 9 %. Näistä lapsista 24,8 % oli 16–17 -vuotiaita. Lastensuojelussa erityisenä haasteena olivat edelleen nuoret ja heidän tukemisensa avohuollon keinoin.

Nuorten osallistumiseksi yhteiskuntaan pääkaupungin on turvattava nuorille polku koulutukseen ja työelämään. Helsingissä haaste tarjota peruskoulun päättäville nuorille koulutuspaikka tai polku koulutukseen on erityisen suuri, koska pääkaupungissa sijaitseviin monipuolisiin koulutuspaikkoihin saapuu paljon nuoria myös koko metropolialueelta ja muualta maasta.

Nuorten siirtymiseksi perusasteelta toisen asteen koulutukseen on tehty, käynnissä ja vireillä lukuisia toimenpiteitä. Nuorten tutkinnon saavuttamiseksi ja koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseksi on myös tehty paljon työtä.

Kaupunginvaltuusto näkee Helsingin juhlavuonna tärkeäksi kaikin käytettävissä olevin keinoin tarjota peruskoulunsa päättäville sekä muille koulutuspaikkaa ja työtä vaille oleville helsinkiläisille nuorille mahdollisuuden koulutukseen ja työhön. Tässä tehtävässä Helsingin kaupunki voi onnistua yhteistyössä valtion kanssa. Samoin kaupungin kumppanuus elinkeinoelämän kanssa auttaa tarjoamaan nuorille ammattiopintojen sekä joustavien ja yksilöllisten koulutuspolkujen kautta paikan työelämään.

Haasteen pitkäaikaisuuden vuoksi on tärkeää myös etsiä uusia ratkaisumalleja ja toteutustapoja tulevaisuuden koulutus- ja työmallien luomiseksi. Kaupunginvaltuuston näkemyksen mukaan nykyiset kuntien tai valtion toimintamallit ja säännöt eivät saa olla esteenä nuorten tulevaisuuden rakentamisessa.

Kaupunginvaltuusto esittää haasteen, että elinkeinoelämä, järjestöt ja valtio osallistuvat yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa helsinkiläisten nuorten koulutus- ja työpaikkojen turvaamiseen, jotta Suomessa nuorille voidaan tarjota yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta.

Helsinkiläisten nuorten koulutus- ja työmahdollisuuksien turvaamiseksi ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi kaupunki kohdistaa              10 miljoonan euron erillismäärärahan

-        peruskoulunsa päättävien helsinkiläisten nuorten ohjaamiseen siten, että jokainen peruskoulunsa päättänyt nuori tavoitetaan ja koulutus- tai jatkopaikka taataan,

-        uusien ratkaisumallien ja toteutustapojen etsimiseen tulevaisuuden koulutus- ja työmalleiksi,

-        etsivän nuorisotyön tehostettujen kokeilujen toteuttamiseen,

-        ammatillisen koulutuksen lisäämiseen ja ammatillisen koulutuksen läpäisyasteen nostamisen tehostettuihin toimenpiteisiin tai kokeiluihin,

-        ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen vähentämiseen,

-        oppisopimuspaikkojen lisäämiseen ja oppisopimuksen kehittämis-kokeiluihin yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa ja

-        nuorten osallistumisen lisäämiseen.

Kaupunginhallituksen tarkoituksena on kaupunginvaltuuston tehtyä päätöksen kehottaa opetuslautakuntaa, sosiaalilautakuntaa, nuoriso-lautakuntaa ja henkilöstökeskusta yhteistyössä talous- ja suunnittelu-keskuksen kanssa valmistelemaan ehdotuksen toimenpiteistä ja määrärahan käyttösuunnitelman.

Esittelijä

kaupunginjohtaja

Jussi Pajunen