§ 262

Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle rakennusviraston ympäristönsuojelulain mukaisesta hakemuksesta (Melkinlaituri ja Saukonlaituri)

HEL 2011-010503 T 11 01 01

Päätös

Kaupunginhallitus päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Helsingin kaupungin rakennusviraston hakemuksesta, joka koskee jätemateriaalin hyödyntämistä Melkinlaiturin ja Saukonlaiturin vesialueen täytössä (Dnro ESAVI/279/04.08/2011):

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 21.2.2012 kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena antanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lausunnon Helsingin kaupungin rakennusviraston vesilain mukaisesta lupahakemuksesta ja ympäristölupahakemuksesta. Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausuntoon ja toteaa lisäksi seuraavaa:

Kaupunginhallitus katsoo, että hanke on erittäin tarpeellinen ja aikataulultaan kiireellinen. Hakemuksien mukaiset työt on voitava aloittaa mahdollisimman varhain kuluvan vuoden keväällä rakentamistoiminnasta syntyvien louhe- ja maamassojen taloudellisen hyödyntämisen mahdollistamiseksi.

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston hakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan huomioon hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi edellä sekä ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt näkökohdat.

Kaupunginhallitus puoltaa myös lupaa töiden aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Erja Saarinen, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36102

erja.saarinen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Helsingin kaupungin rakennusviraston hakemuksesta, joka koskee jätemateriaalin hyödyntämistä Melkinlaiturin ja Saukonlaiturin vesialueen täytössä (Dnro ESAVI/279/04.08/2011):

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 21.2.2012 kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena antanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lausunnon Helsingin kaupungin rakennusviraston vesilain mukaisesta lupahakemuksesta ja ympäristölupahakemuksesta. Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausuntoon ja toteaa lisäksi seuraavaa:

Kaupunginhallitus katsoo, että hanke on erittäin tarpeellinen ja aikataulultaan kiireellinen. Hakemuksien mukaiset työt on voitava aloittaa mahdollisimman varhain kuluvan vuoden keväällä rakentamistoiminnasta syntyvien louhe- ja maamassojen taloudellisen hyödyntämisen mahdollistamiseksi.

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin kaupungin rakennusviraston hakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan huomioon hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi edellä sekä ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt näkökohdat.

Kaupunginhallitus puoltaa myös lupaa töiden aloittamiseksi muutoksenhausta huolimatta.

Esittelijä

Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa rakennusviraston hakemuksesta, joka koskee jätemateriaalin hyödyntämistä Melkinlaiturin ja Saukonlaiturin vesialueen täytössä. Lausunto pyydetään toimittamaan aluehallintovirastoon 19.3.2012 mennessä.

Esittelijä toteaa, että myös ympäristölautakunta on 21.2.2012 kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena antanut Etelä-Suomen aluehallintovirastolle lausunnon rakennusviraston vesilain mukaisesta lupahakemuksesta ja ympäristölupahakemuksesta.

Hakemuksen pääasiallinen sisältö

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt rakennusvirastolle vesilain mukaisen luvan (nro 67/2011/4, 6.5.2011) Melkinlaiturin ja Saukonlaiturin meritäyttöalueiden ruoppaukselle ja vesialueen täytölle Helsingin Jätkäsaaressa. Rakennusvirasto hakee em. päätöksen osittaista muuttamista siten, että Melkinlaiturin ja Saukonlaiturin täytöissä saadaan käyttää hyödyksi betoni- ja asfalttijätettä. Lisäksi rakennusvirasto hakee lupaa madaltaa Melkinlaiturin asemakaava-alueen ja Saukonlaiturin asemakaava-alueen väliin jäävän venesataman satama-altaan vesisyvyyttä.

Venesatama-altaan madallustäyttö esitetään tehtäväksi noin tasoon -3 metriä, mikä vastaa paremmin venesatamatoiminnan tarpeita ja parantaa altaan veden vaihtuvuutta. Madallustäyttömateriaalina käytetään louhetta, josta myös tulevan altaan ympärystäyttö tehdään. Alue täytetään ensin kauttaaltaan noin tasolle +2 metriä, täyttöä esikuormitetaan louhepenkereellä, minkä jälkeen venesatama-allas kaivetaan tehtyyn täyttöön.

Melkinlaiturin asemakaava-alueen meritäytöissä esitetään hyötykäytettäväksi täyttölouheen seassa betonia ja asfalttia. Lupaa haetaan noin 250 000 m3 betonin ja asfaltin yhteismäärän hyötykäytölle. Hyötykäytettäviä materiaaleja esitetään käytettäväksi louheen seassa niin, ettei merivesi ole suoraan kosketuksessa hyötykäytettävien materiaalien kanssa, vaan materiaalit peitetään vähintään metrin paksuisella louhekerroksella. Hyötykäytettävät materiaalit ovat pääsääntöisesti peräisin purkukohteista. Ennen hyötykäyttöä eri materiaalien laatu tutkintaan ja soveltuvuus arvioidaan lupahakemuksessa esitetyn ja osin tarkentuvan laadunvalvontaohjelman mukaisesti.

Rakennusvirasto on ilmoittanut, että täytöissä ei hyödynnetä hakemuksessa esitettyjä stabiloituja sedimenttejä.

Rakennusvirasto hakee lupaa toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Pekka Sauri

Lisätiedot

Erja Saarinen, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin: 310 36102

erja.saarinen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Tiedoksi

Ympäristölautakunta

Talous- ja suunnittelukeskus

Kiinteistövirasto

Päätöshistoria

Virastopäällikkö 29.2.2012

HEL 2011-010503 T 11 01 01

Osayleiskaavan mukaan AK6-alueen rantaan rakennetaan puisto ja pääosa asemakaava-alueesta  rakennetaan asuinkäyttöön. Alueen täytöissä on suunniteltu hyötykäytettävän pääosin Jätkäsaaren alueelta muodostuneita betonia ja asfalttia, mutta myös muualta Helsingin kaupungin purkukohteita muodostuneita betoneita ja asfalttia. Alueen asemakaavoitusta ei ole vielä aloitettu.

AK6 -alueen täyttöihin arvioidaan tarvittavan kokonaisuudessaan noin 1,3 miljoonaa m3 täyttömateriaalia, josta 150 000 m3 on arvioitu voitavan hyöytykäyttää betonia ja asfalttia. Kaikki hyödyntäminen toteutetaan n tason ±0 alapuolella. Betoni- ja asfalttitäyttö suunnitellaan sijoitettavan siten, etteivät ko. materiaalit jää rakenteen pintaan ja näin ollen ne eivät ole suorassa kosketuksessa meriveden kanssa. Hyötykäytettävän materiaalin päälle tehdään vähintään 1m täyttökerros louheesta.

Kohteen täytössä käytetään betonimursketta, joka täyttää VNa:ssa 591/2006 ja VNa:ssa 403/2009 eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvon asetuksen liitteen muuttamisesta´ peitetylle rakenteelle asetetut raja-arvot.

Asfaltin hyötykäytölle ko. kohteen kaltaisissa meritäytöissä ei Suomessa tällä hetkellä ole lainsäädännön asettamia ohje- tai raja-arvoja. Kohteessa esitetään käytettäväksi soveltuvilta osin valtioneuvoston asetusta 591/2006 ´eräiden jätteiden hyväksymisestä maarakentamisessa´ ja sen muutosta (VNa 403/2009), esimerkiksi haitta-aineiden liukoisuutta tarkasteltaessa. Asfaltille ei esim. PAH-yhdisteiden ja mineraaliöljyjen osalta esitetä käytettäväksi VNa 403/2009 mukaisia raja-arvoja. Asfaltille käytettävät raja-arvot esitetään myöhemmin toimitettavassa yksityiskohtaisemmassa laadunvalvontasuunnitelmassa. Hakija toteaa, että asfalttirakenteita käytetään nykyisin erittäin vaativissa kohteissa mm. kaatopaikkojen tiivisrakenteissa ja erilaisissa tiiviissä allasrakenteissa. Näissä olosuhteissa asfaltin tulee kestää erilaisia tekijöitä kuten esim. liuottimia, suolaisia kaatopaikkavesiä, pH:n vaihtelua. Tie- ja kenttärakenteissa asfaltti on kosketuksissa veden kanssa pääsäätöisesti lyhyitä aikoja kerrallaan ja ed. tavanomaisissa kohteissa siitä ei ole todettu liukenevan merkittäviä määriä haitta-aineita ja asfalttirakenteita käytetäänkin esim. pohjavesialueilla rajoituksetta. rakenteissa.

Täytöissä käytettävän jätemateriaalin laatu tutkitaan ennen käyttöä ja kohteessa käytetään vain sellaista betonimursketta joka täyttää valtioneuvoston asetuksessa (591/2006) ”Eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa” esitetyt raja-arvot peitetylle materiaalille. Asfaltin hyötykäytölle ei ole olemassa raja-arvoja ja arviointiin käytetään em. asetusta soveltuvina osin.

Täyttöön sijoitettavan jätemateriaalin laatua valvotaan selvittämällä jätemateriaalin alkuperä, laatu ja laadun vaihtelu. Mikäli erä ei täytä laatuvaatimuksia sitä ei käytetä täytössä. Muu ympäristöseuranta esitetään tehtäväksi Jätkäsaaren eri hankkeita koskevan yhteistarkkailun puitteissa.

Helsingin kaupungin kiinteistövirasto on tutustunut Rakennusviraston suunnitelmaan käyttää meritäytössä louheen lisäksi betonia ja asfalttia. Kiinteistövirasto toteaa seuraavaa. Kiinteistövirasto pitää hyvänä, että purkupaikalta syntyvää purkujätettä voidaan hyötykäyttää uudelleen samassa kohteessa. Näin vältytään pitkiltä kuljetusmatkoilta ja jätteen mahdollisesta kaatopaikkasijoituksesta. Tämä säästää sekä kustannuksia että luontoa vähentäen neitseellisten raaka-aineiden käyttöä. Tulevaisuudessa Helsingissä tarvitaan suuria määriä täyttömateriaalia uusien asuinalueiden rakentamiseen ja vastaavien purkumateriaalien käyttömahdollisuuksia tulisi selvittää ja lisätä.

Purkubetonia ja -asfalttia voidaan hyötykäyttää täyttömateriaalina louheen kanssa, kun se toteutetaan esitettyjen laadunvalvontakriteerien ja myöhemmin toimitettavan yksityiskohtaisemman suunnitelma mukaisesti.

Lisätiedot

Johanna Hytönen, ympäristöinsinööri, puhelin: 310 36414

johanna.hytonen(a)hel.fi

Ympäristölautakunta 21.02.2012 § 62

HEL 2011-010503 T 11 01 01

ESAVI/279/04.08/2011

Päätös

Ympäristölautakunta päätti antaa rakennusviraston hakemuksesta hyötykäyttää jätemateriaalia Melkinlaiturin ja Saukonlaiturin täytöissä seuraavan lausunnon.

Purkubetonia ja -asfalttia voidaan hyötykäyttää Melkinlaiturin ja Saukonlaiturin täytöissä, kun täyttö toteutetaan siten, ettei siitä aiheudu meren tai muun ympäristön pilaantumista.

Ympäristölautakunta toteaa, että purkubetonin ja -asfaltin laadussa voi olla vaihtelua, ja betoni ja asfaltti saattavat olla paikallisesti likaantuneita. Jätemateriaalin käytön edellytyksenä tulee olla, että hakija esittää luotettavat menettely- ja dokumentointitavat sille, että merkittävästi likaantunut betoni- ja asfalttijäte on eroteltu täyttöön käytettävästä materiaalista. Ympäristölautakunta esittää lisäksi, että täyttöön aiotun jätteen ympäristökelpoisuus kohteeseen on selvitettävä käyttäen asiantuntijalaitosta. Kelpoisuustutkimukset tulee tehdä erikseen eri paikoista tuoduille jäte-erille. Kelpoisuusarvioinnissa ja jätteen laadunhallinnassa voidaan soveltaa valtioneuvoston asetuksessa (591/2006) esitettyjä menettelyjä ja raja-arvoja. Yli raja-arvojen haitta-aineita sisältävä jäte tulee toimittaa jätteen laadun edellyttämään käsittelypaikkaan.

Purkuasfaltin ja -betonin käyttöä koskeva yksityiskohtainen laadunvalvontatutkimussuunnitelma tulee esittää valvontaviranomaisille ennen toiminnan aloittamista. Lisäksi yksityiskohtainen suunnitelma vesistötarkkailusta tämän hankkeen osalta tulee esittää valvontaviranomaisille ennen työhön ryhtymistä. Tarkkailu voidaan tehdä osana alueella toteutettavaa yhteistarkkailua.

Esittelijä

ympäristövalvontapäällikkö

Pertti Forss

Lisätiedot

Paula Nurmi, ympäristötarkastaja, puhelin: +358 9 310 32005

paula.nurmi(a)hel.fi