§ 268

Lausunto eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle kantelusta koskien taidemuseon johtajan osallistumista Guggenheim-Helsinki hankkeeseen

HEL 2012-002221 T 03 01 02

Päätös

Kaupunginhallitus päätti antaa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle seuraavan selvityksen ja lausunnon:

Johdanto 

Eduskunnan oikeusasiamiehelle osoitetussa kantelussa väitetään, että Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén olisi hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun yleislausekejäävin johdosta esteellinen Guggenheim Helsinki -hanketta koskevassa kaupungin päätöksenteossa. Väite perustuu taidemuseon johtajan hallitusjäsenyyteen Ekoport Turku Oy -nimisessä yhtiössä. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Carl-Gustaf Ehrnrooth, joka kuuluu myös Solomon R. Guggenheim -säätiön hallitukseen. 

Esteellisyyskysymyksen riittävää ja asianmukaista selvittämistä varten on tarpeen, että tarkasteluun sisällytetään kantelussa mainitun esteellisyysperusteen lisäksi myös julkisessa keskustelussa esitetyt esteellisyysepäilyt, jotka liittyvät taidemuseon johtajan puolison työskentelyyn yhtiön palveluksessa sekä taidemuseon johtajan ja yhtiön hallituksen puheenjohtajan ystävyyssuhteeseen. 

Hallitusjäsenyys 

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (viranhaltijalaki) 18 §:n 3 momentin mukaan sivutoimi ei saa vaarantaa luottamusta viranhaltijan tasapuolisuuteen tehtävänsä hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista. Sivutoimena ei myöskään saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Pykälän 5 momentin mukaan työnantaja voi kieltää ilmoituksenvaraisen sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen 3 momentissa säädetyillä perusteilla. Taidemuseon johtaja on marraskuussa 2011 tehnyt hallitusjäsenyydestään viranhaltijalain 18 §:n 5 momentissa tarkoitetun sivutoimi-ilmoituksen.  

Sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on päätöksellään 24.11.2011 § 10005 merkinnyt sivutoimi-ilmoituksen tiedoksi. Merkinnän on katsottava osoittavan, että apulaiskaupunginjohtaja on työnantajan edustajana katsonut, ettei hallitusjäsenyys vaaranna taidemuseon johtajan tasapuolisuutta tai muutoin haittaa hänen tehtävänsä asianmukaista hoitamista viranhaltijalaissa tarkoitetulla tavalla. Yhtiö ei toimialansa puolesta myöskään harjoita Helsingin kaupungin kanssa kilpailevaa toimintaa. Myöhemmin alkaneen laajahkon julkisen keskustelun ei ole katsottava antavan aihetta muuttaa aiemmin tehtyä arviota.

Kunnallinen viranhaltija on kuntalain 52 §:n 2 momentin ja hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla esteellinen, jos hän tai hänen laissa tarkoitettu läheisensä on hallituksen jäsenenä yhteisössä, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (ns. yhteisöjäävi).

Yhtiön toimiala tai toiminta ei liity vireillä olevaan mahdollista Guggenheim Helsinki -museota koskevaan hankkeeseen. Yhtiö ei siten ole hanketta koskevassa päätöksenteossa asianosaisen asemassa eikä sille ole odotettavissa asian ratkaisusta sen enempää hyötyä kuin vahinkoakaan. 

Taidemuseon johtaja ei ole yhtiön hallituksen jäsenenä yhteisöjäävin johdosta esteellinen. 

Puolison työskentely yhtiön palveluksessa 

Kunnallinen viranhaltija on kuntalain 52 §:n 2 momentin ja hallintolain 28 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla esteellinen, jos hän on palvelussuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (ns. palvelussuhdejäävi). 

Toisin kuin yhteisöjäävin kohdalla, palvelussuhdejäävi voi perustua vain henkilön omaan palvelussuhteeseen, ei sen sijaan läheisen palvelussuhteeseen. Siten puolison työskentely yhtiön palveluksessa ei aiheuttaisi taidemuseon johtajan esteellisyyttä vaikka katsottaisiin, että yhtiö olisi asianosainen. 

Taidemuseon johtaja ei ole puolisonsa työsuhteen takia palvelussuhdejäävin johdosta esteellinen. 

Puolueettomuuden vaarantuminen muusta erityisestä syystä 

Henkilö on kuntalain 52 §:n 2 momentin ja hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan nojalla esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Säännöstä koskevassa oikeuskirjallisuudessa (Hannus - Hallberg - Niemi: Kuntalaki (2009), s. 324) todetaan mm., että yleislausekkeen soveltaminen on tarkoitettu ja myös käytännössä ymmärretty suppeaksi. Esimerkiksi yhteisöjäävi ja palvelussuhdejäävi määräytyvät niitä koskevien erityissäännösten mukaisesti ja viranhaltijan objektiivisuutta vaarantavan vaikutuksen on oltava samanasteinen kuin erityisesti määritellyissä esteellisyysperusteissa.

Etuusarviointi 

Julkisessa keskustelussa on esitetty väite siitä, että taidemuseon johtajan hallitusjäsenyys tai hänen puolisonsa työpaikka olisivat sellaisia etuuksia, joiden johdosta luottamus taidemuseon johtajan puolueettomuuteen vaarantuu. 

Väitettä arvioitaessa on syytä kiinnittää huomiota muun ohessa taidemuseon johtajan ilmoitukseen siitä, ettei hän ole yhtiön osakas eikä ole nostanut hänelle hallituksen jäsenenä kuuluvia kokouspalkkioita, samoin kuin siitä, ettei hänellä ole myöskään henkilökohtaisia taloudellisia liittymiä yhtiön hallituksen puheenjohtajan kanssa. Myös yhtiöstä saadun tiedon perusteella taidemuseon johtaja ei ole yhtiön osakas eikä hän ole nostanut kokouspalkkioita. 

Oikeutta kokouspalkkioon voidaan edellä todetusta huolimatta itsessään pitää taloudellisena etuutena, vaikkei oikeutta käytännössä olisikaan käytetty. Kokouspalkkio ei kuitenkaan ole vastikkeeton etuus, vaan se perustuu hallituksen jäsenen osallistumiseen yhtiön hallintoon ja yhtiön toiminnan asianmukaiseen järjestämiseen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallituksen jäsen on myös laissa tarkoitetussa vastuuasemassa ja palkkiota tulee osaltaan pitää korvauksena myös tästä vastuusta. 

Yhtiöstä saadun tiedon perusteella kokouspalkkio on määrältään tavanomainen. Sitä ei ole syytä pitää sellaisena ylisuurena etuutena, joka antaisi objektiivisesti arvioiden aiheen epäillä, että kyseessä olisi pyrkimys vaikuttaa taidemuseon johtajan toimintaan kaupungin viranhaltijana. 

Taidemuseon johtajan puoliso työskentelee yhtiössä ja hänelle maksetaan työstään palkkaa. Myöskään tältä osin kyseessä ei ole vastikkeeton etuus, vaan työsopimuslain mukainen korvaus siitä, että työntekijä tekee henkilökohtaisesti työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena. 

Yhtiöstä saadun tiedon perusteella edellä mainitun työsuhteen ehdot ovat sellaiset, ettei työpaikkaa ja työstä maksettavaa palkkaa ole syytä pitää sellaisena ylisuurena etuutena, joka antaisi objektiivisesti arvioiden aiheen epäillä, että kyseessä tältäkään osin olisi pyrkimys vaikuttaa taidemuseon johtajan toimintaan kaupungin viranhaltijana.

Taidemuseon johtaja ei siten ole oman hallituspaikkansa eikä puolisonsa työpaikan takia esteellinen myöskään yleislausekejäävin johdosta.

Ystävyys esteellisyysperusteena

Kantelusta samoin kuin asiaa koskevasta julkisesta keskustelusta on tunnistettavissa myös ajatus siitä, että vaikka taidemuseon johtajan hallitusjäsenyyttä ei voitaisikaan suoraan katsoa esteellisyysperusteeksi Guggenheim Helsinki -hanketta koskevassa päätöksenteossa, hallitusjäsenyys kuitenkin kuvastaa sellaista kunnallisen viranhaltijan sidosta tai yhteisymmärrystä asianosaisen johtoon kuuluvan henkilön kanssa, että luottamus viranhaltijan puolueettomuuteen vaarantuu. Kantelussa viitataan suoraan myös kyseessä olevien henkilöiden ystävyyssuhteeseen. He ovat myös itse omissa julkisissa lausumissaan todenneet olevansa ystäviä.

Selvää on, että Solomon R. Guggenheim -säätiö on Guggenheim Helsinki -hanketta koskevan päätöksenteon osalta asianosaisasemassa. Taidemuseon johtaja olisi siten yhteisöjäävin johdosta esteellinen jos hän itse tai hänen laissa tarkoitettu läheisensä kuuluisi säätiön hallitukseen. Sovellettava lainkohta on hallintolain 28 §:n 2 momentin 1 kohta, jossa lueteltuja läheisiä ovat puoliso ja lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi ja muuten erityisen läheinen henkilö samoin kuin tällaisen henkilön puoliso. Muuten erityisen läheisellä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on asianomaisen elämässä vastaavanlainen sija kuin perheenjäsenellä.  Ryhmää kutsutaan säännöksen perusteluissa ”perhepiiriksi”. 

Nyt käsillä olevassa tilanteessa kyse ei kuitenkaan ole laissa tarkoitettuun perhepiiriin kuuluvasta läheisestä, joten ystävyyssuhde ei johda taidemuseon johtajan esteellisyyteen yhteisöjäävin perusteella. Ottaen huomioon, että yhteisöjääviä koskeva säännös on yleislausekejääviin verrattuna erityissäännös, ei ystävyyssuhdetta ole pidettävä myöskään perusteena katsoa, että taidemuseon johtaja olisi esteellinen yleislausekejäävin perusteella.  

Yleisemminkin on katsottava, ettei suppeaksi tarkoitetun yleislausekkeen soveltamisalaa tule laajentaa koskemaan myös kunnallisen viranhaltijan tai luottamushenkilön sekä asianosaisena olevan yhteisön hallintoelimen jäsenen välistä henkilökohtaista ystävyyssuhdetta perhepiirin ulkopuolella. Tämä johtaisi ennalta-arvaamattomiin esteellisyystilanteisiin, kun yksiselitteisesti määritellyn perhepiirikäsitteen ohella jouduttaisiin arvioimaan myös henkilöiden välisen ystävyyssuhteen laadullisia tekijöitä ja viime kädessä jopa sitä, miten ystävyys on oikeudellisena käsitteenä määriteltävä.  

Kunnallisten viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden ylläpitämät sosiaaliset verkostot vaikuttavat myös siihen, miten hyvin ja millaisen tietopohjan varassa he kykenevät hoitamaan virkaansa tai luottamustehtäväänsä. Jos laajassa sosiaalisessa verkostossa syntyvät henkilökohtaiset suhteet, ystävyyssuhteet mukaan lukien, kaventaisivat yleislausekejäävin johdosta viranhaltijan tai luottamushenkilön mahdollisuuksia osallistua kunnalliseen päätöksentekoon, jouduttaisiin tilanteeseen, jota esteellisyyssääntelyllä ei tavoitella. Käytännössä kyse olisi silloin siitä, että mitä enemmän viranhaltijalla tai luottamushenkilöllä on ystäviä, sitä vähemmän hänellä on vaikutusvaltaa.

Johtopäätökset 

Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén ei ole esteellinen Guggenheim Helsinki -hanketta koskevassa päätöksenteossa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ei tulisi ryhtyä kantelun johdosta toimenpiteisiin. 

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Laura Räty

Lisätiedot

Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee antaa eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle seuraavan selvityksen ja lausunnon:

Johdanto 

Eduskunnan oikeusasiamiehelle osoitetussa kantelussa väitetään, että Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén olisi hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetun yleislausekejäävin johdosta esteellinen Guggenheim Helsinki -hanketta koskevassa kaupungin päätöksenteossa. Väite perustuu taidemuseon johtajan hallitusjäsenyyteen Ekoport Turku Oy -nimisessä yhtiössä. Yhtiön hallituksen puheenjohtajana toimii Carl-Gustaf Ehrnrooth, joka kuuluu myös Solomon R. Guggenheim -säätiön hallitukseen. 

Esteellisyyskysymyksen riittävää ja asianmukaista selvittämistä varten on tarpeen, että tarkasteluun sisällytetään kantelussa mainitun esteellisyysperusteen lisäksi myös julkisessa keskustelussa esitetyt esteellisyysepäilyt, jotka liittyvät taidemuseon johtajan puolison työskentelyyn yhtiön palveluksessa sekä taidemuseon johtajan ja yhtiön hallituksen puheenjohtajan ystävyyssuhteeseen. 

Hallitusjäsenyys 

Kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (viranhaltijalaki) 18 §:n 3 momentin mukaan sivutoimi ei saa vaarantaa luottamusta viranhaltijan tasapuolisuuteen tehtävänsä hoidossa tai muutenkaan haitata tehtävän asianmukaista hoitamista. Sivutoimena ei myöskään saa harjoittaa sellaista toimintaa, joka kilpailevana toimintana ilmeisesti vahingoittaa työnantajaa. Pykälän 5 momentin mukaan työnantaja voi kieltää ilmoituksenvaraisen sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen 3 momentissa säädetyillä perusteilla. Taidemuseon johtaja on marraskuussa 2011 tehnyt hallitusjäsenyydestään viranhaltijalain 18 §:n 5 momentissa tarkoitetun sivutoimi-ilmoituksen.  

Sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on päätöksellään 24.11.2011 § 10005 merkinnyt sivutoimi-ilmoituksen tiedoksi. Merkinnän on katsottava osoittavan, että apulaiskaupunginjohtaja on työnantajan edustajana katsonut, ettei hallitusjäsenyys vaaranna taidemuseon johtajan tasapuolisuutta tai muutoin haittaa hänen tehtävänsä asianmukaista hoitamista viranhaltijalaissa tarkoitetulla tavalla. Yhtiö ei toimialansa puolesta myöskään harjoita Helsingin kaupungin kanssa kilpailevaa toimintaa. Myöhemmin alkaneen laajahkon julkisen keskustelun ei ole katsottava antavan aihetta muuttaa aiemmin tehtyä arviota.

Kunnallinen viranhaltija on kuntalain 52 §:n 2 momentin ja hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla esteellinen, jos hän tai hänen laissa tarkoitettu läheisensä on hallituksen jäsenenä yhteisössä, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (ns. yhteisöjäävi).

Yhtiön toimiala tai toiminta ei liity vireillä olevaan mahdollista Guggenheim Helsinki -museota koskevaan hankkeeseen. Yhtiö ei siten ole hanketta koskevassa päätöksenteossa asianosaisen asemassa eikä sille ole odotettavissa asian ratkaisusta sen enempää hyötyä kuin vahinkoakaan. 

Taidemuseon johtaja ei ole yhtiön hallituksen jäsenenä yhteisöjäävin johdosta esteellinen. 

Puolison työskentely yhtiön palveluksessa 

Kunnallinen viranhaltija on kuntalain 52 §:n 2 momentin ja hallintolain 28 §:n 1 momentin 4 kohdan nojalla esteellinen, jos hän on palvelussuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (ns. palvelussuhdejäävi). 

Toisin kuin yhteisöjäävin kohdalla, palvelussuhdejäävi voi perustua vain henkilön omaan palvelussuhteeseen, ei sen sijaan läheisen palvelussuhteeseen. Siten puolison työskentely yhtiön palveluksessa ei aiheuttaisi taidemuseon johtajan esteellisyyttä vaikka katsottaisiin, että yhtiö olisi asianosainen. 

Taidemuseon johtaja ei ole puolisonsa työsuhteen takia palvelussuhdejäävin johdosta esteellinen. 

Puolueettomuuden vaarantuminen muusta erityisestä syystä 

Henkilö on kuntalain 52 §:n 2 momentin ja hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan nojalla esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu. Säännöstä koskevassa oikeuskirjallisuudessa (Hannus - Hallberg - Niemi: Kuntalaki (2009), s. 324) todetaan mm., että yleislausekkeen soveltaminen on tarkoitettu ja myös käytännössä ymmärretty suppeaksi. Esimerkiksi yhteisöjäävi ja palvelussuhdejäävi määräytyvät niitä koskevien erityissäännösten mukaisesti ja viranhaltijan objektiivisuutta vaarantavan vaikutuksen on oltava samanasteinen kuin erityisesti määritellyissä esteellisyysperusteissa.

Etuusarviointi 

Julkisessa keskustelussa on esitetty väite siitä, että taidemuseon johtajan hallitusjäsenyys tai hänen puolisonsa työpaikka olisivat sellaisia etuuksia, joiden johdosta luottamus taidemuseon johtajan puolueettomuuteen vaarantuu. 

Väitettä arvioitaessa on syytä kiinnittää huomiota muun ohessa taidemuseon johtajan ilmoitukseen siitä, ettei hän ole yhtiön osakas eikä ole nostanut hänelle hallituksen jäsenenä kuuluvia kokouspalkkioita, samoin kuin siitä, ettei hänellä ole myöskään henkilökohtaisia taloudellisia liittymiä yhtiön hallituksen puheenjohtajan kanssa. Myös yhtiöstä saadun tiedon perusteella taidemuseon johtaja ei ole yhtiön osakas eikä hän ole nostanut kokouspalkkioita. 

Oikeutta kokouspalkkioon voidaan edellä todetusta huolimatta itsessään pitää taloudellisena etuutena, vaikkei oikeutta käytännössä olisikaan käytetty. Kokouspalkkio ei kuitenkaan ole vastikkeeton etuus, vaan se perustuu hallituksen jäsenen osallistumiseen yhtiön hallintoon ja yhtiön toiminnan asianmukaiseen järjestämiseen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallituksen jäsen on myös laissa tarkoitetussa vastuuasemassa ja palkkiota tulee osaltaan pitää korvauksena myös tästä vastuusta. 

Yhtiöstä saadun tiedon perusteella kokouspalkkio on määrältään tavanomainen. Sitä ei ole syytä pitää sellaisena ylisuurena etuutena, joka antaisi objektiivisesti arvioiden aiheen epäillä, että kyseessä olisi pyrkimys vaikuttaa taidemuseon johtajan toimintaan kaupungin viranhaltijana. 

Taidemuseon johtajan puoliso työskentelee yhtiössä ja hänelle maksetaan työstään palkkaa. Myöskään tältä osin kyseessä ei ole vastikkeeton etuus, vaan työsopimuslain mukainen korvaus siitä, että työntekijä tekee henkilökohtaisesti työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena. 

Yhtiöstä saadun tiedon perusteella edellä mainitun työsuhteen ehdot ovat sellaiset, ettei työpaikkaa ja työstä maksettavaa palkkaa ole syytä pitää sellaisena ylisuurena etuutena, joka antaisi objektiivisesti arvioiden aiheen epäillä, että kyseessä tältäkään osin olisi pyrkimys vaikuttaa taidemuseon johtajan toimintaan kaupungin viranhaltijana.

Taidemuseon johtaja ei siten ole oman hallituspaikkansa eikä puolisonsa työpaikan takia esteellinen myöskään yleislausekejäävin johdosta.

Ystävyys esteellisyysperusteena

Kantelusta samoin kuin asiaa koskevasta julkisesta keskustelusta on tunnistettavissa myös ajatus siitä, että vaikka taidemuseon johtajan hallitusjäsenyyttä ei voitaisikaan suoraan katsoa esteellisyysperusteeksi Guggenheim Helsinki -hanketta koskevassa päätöksenteossa, hallitusjäsenyys kuitenkin kuvastaa sellaista kunnallisen viranhaltijan sidosta tai yhteisymmärrystä asianosaisen johtoon kuuluvan henkilön kanssa, että luottamus viranhaltijan puolueettomuuteen vaarantuu. Kantelussa viitataan suoraan myös kyseessä olevien henkilöiden ystävyyssuhteeseen. He ovat myös itse omissa julkisissa lausumissaan todenneet olevansa ystäviä.

Selvää on, että Solomon R. Guggenheim -säätiö on Guggenheim Helsinki -hanketta koskevan päätöksenteon osalta asianosaisasemassa. Taidemuseon johtaja olisi siten yhteisöjäävin johdosta esteellinen jos hän itse tai hänen laissa tarkoitettu läheisensä kuuluisi säätiön hallitukseen. Sovellettava lainkohta on hallintolain 28 §:n 2 momentin 1 kohta, jossa lueteltuja läheisiä ovat puoliso ja lapsi, lapsenlapsi, sisarus, vanhempi, isovanhempi ja muuten erityisen läheinen henkilö samoin kuin tällaisen henkilön puoliso. Muuten erityisen läheisellä henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on asianomaisen elämässä vastaavanlainen sija kuin perheenjäsenellä.  Ryhmää kutsutaan säännöksen perusteluissa ”perhepiiriksi”. 

Nyt käsillä olevassa tilanteessa kyse ei kuitenkaan ole laissa tarkoitettuun perhepiiriin kuuluvasta läheisestä, joten ystävyyssuhde ei johda taidemuseon johtajan esteellisyyteen yhteisöjäävin perusteella. Ottaen huomioon, että yhteisöjääviä koskeva säännös on yleislausekejääviin verrattuna erityissäännös, ei ystävyyssuhdetta ole pidettävä myöskään perusteena katsoa, että taidemuseon johtaja olisi esteellinen yleislausekejäävin perusteella.  

Yleisemminkin on katsottava, ettei suppeaksi tarkoitetun yleislausekkeen soveltamisalaa tule laajentaa koskemaan myös kunnallisen viranhaltijan tai luottamushenkilön sekä asianosaisena olevan yhteisön hallintoelimen jäsenen välistä henkilökohtaista ystävyyssuhdetta perhepiirin ulkopuolella. Tämä johtaisi ennalta-arvaamattomiin esteellisyystilanteisiin, kun yksiselitteisesti määritellyn perhepiirikäsitteen ohella jouduttaisiin arvioimaan myös henkilöiden välisen ystävyyssuhteen laadullisia tekijöitä ja viime kädessä jopa sitä, miten ystävyys on oikeudellisena käsitteenä määriteltävä.  

Kunnallisten viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden ylläpitämät sosiaaliset verkostot vaikuttavat myös siihen, miten hyvin ja millaisen tietopohjan varassa he kykenevät hoitamaan virkaansa tai luottamustehtäväänsä. Jos laajassa sosiaalisessa verkostossa syntyvät henkilökohtaiset suhteet, ystävyyssuhteet mukaan lukien, kaventaisivat yleislausekejäävin johdosta viranhaltijan tai luottamushenkilön mahdollisuuksia osallistua kunnalliseen päätöksentekoon, jouduttaisiin tilanteeseen, jota esteellisyyssääntelyllä ei tavoitella. Käytännössä kyse olisi silloin siitä, että mitä enemmän viranhaltijalla tai luottamushenkilöllä on ystäviä, sitä vähemmän hänellä on vaikutusvaltaa.

Johtopäätökset 

Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén ei ole esteellinen Guggenheim Helsinki -hanketta koskevassa päätöksenteossa. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ei tulisi ryhtyä kantelun johdosta toimenpiteisiin. 

Esittelijä

Kantelija on eduskunnan oikeusasiamiehelle toimittamassaan kirjelmässä pyytänyt selvittämään, onko Janne Gallen-Kallela-Sirèn osallistunut esteellisenä Guggenheim-museon Helsinkiin rakentamista koskevaan hankkeeseen. Kantelija viittaa siihen, että julkisuudessa esiintyneiden tietojen perusteella Gallen-Kallela-Sirén on toiminut Helsingin kaupungin pääneuvottelijana ja ollut selvitystyöryhmän jäsen samaan aikaan, kun hän on toiminut myös Ekoport Turku Oy:n hallituksen jäsenenä. Kantelukirjelmä on tämän asian liitteenä.

Päätösehdotukseen sisältyvä, eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle annattava selvitys ja lausunto, vastaa oikeuspalvelujen asiasta 23.2.2012 antamaa lausuntoa.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Laura Räty

Lisätiedot

Leena Mickwitz, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36054

leena.mickwitz(a)hel.fi

Liitteet

Otteet