§ 232

V Opetustoimen johtosäännön muuttaminen

HEL 2012-000490 T 00 01 00

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee muuttaa opetustoimen johtosäännön  5 § 1 momentin 16 kohdan ja  8 § 1 momentin 6 kohdan, lisätä uuden 10 a §:n , 10 b §:n, 20 §:n 1 momentin 9 kohdan ja 21 §:n 1 momentin 11 kohdan  sekä poistaa 8 § 1 momentin 7 kohdan,  22 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 24 § 1 momentin 6 kohdan.

OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

5 §

Jaostojen tehtävät

Jaoston tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta, ellei toisin ole määrätty

----

5 § 1 momentin 16 kohta

erottaa peruskoulun oppilas yli kuukaudeksi ja enintään kolmeksi kuukaudeksi sekä lukion opiskelija yli kuukaudeksi ja enintään yhdeksi vuodeksi sekä päättää, että erottaminen voidaan panna täytäntöön ennen kuin päätös on lainvoimainen.

8 §

Johtokunnan tehtävät

Johtokunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty

----

8 § 1 momentin 6 kohta

erottaa peruskoulun oppilas sekä lukion opiskelija enintään kuukaudeksi ja päättää, että erottaminen voidaan panna täytäntöön ennen kuin päätös on lainvoimainen, sekä päättää lukion opiskelijan oikeudesta osallistua opetukseen, jos tämä on tutkimuksen alaisena rikoksesta

10 a §

Ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeustoimikunta

Ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista sekä kurinpitoa varten ammatillisilla oppilaitoksilla ja oppisopimuskoulutuksella on yhteinen ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeustoimikunta. Toimikunnan tehtävistä on säädetty erikseen.

Kunkin ammatillisen oppilaitoksen johtokunta esittää opetuslautakunnalle kaksi työelämää edustavaa jäsenehdokasta sekä kunkin ammatillisen oppilaitoksen opettajat, opiskelijahuollon henkilöstö sekä oppilaskunta esittävät opetuslautakunnalle kukin keskuudestaan kaksi jäsenehdokasta toimikuntaan. Opiskelijoita edustavan jäsenen tulee olla 15 vuotta täyttänyt. Opiskelijoita edustavalla jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa.  

Opetuslautakunta valitsee yhden johtokuntien, opettajien, opiskelijahuollon henkilöstön ja oppilaskuntien esittämistä jäsenehdokkaista toimikunnan jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen.  Lisäksi opetuslautakunta valitsee yhden opetusviraston palveluksessa olevista henkilöistä koulutuksen järjestäjää edustaviksi toimikunnan jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen. Opetuslautakunta nimeää jäsenten keskuudesta toimikunnan puheenjohtajan, joka on muu kuin opiskelijoita edustava jäsen.

Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtaja nimeää toimikuntaan opiskelijan työssäoppimispaikan edustajan, kun käsiteltävänä on opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskeva asia.

Jos opettajia tai opiskelijahuollon henkilöstöä edustava jäsen ei ole enää oppilaitoksen palveluksessa taikka opiskelijoita edustava jäsen ei ole enää opiskelijana, on hänen tilalleen esitettävä ja valittava uusi jäsen. Jos koulutuksen järjestäjää edustava jäsen ei ole enää opetusviraston palveluksessa, on hänen tilalleen valittava uusi jäsen.

Toimikunnan toimikausi on kolme vuotta.

Toimikunnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä johtokunnasta on säädetty tai määrätty.

10 b §

Ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeustoimikunnan päätöksentekoa koskevat määräykset 

Ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeustoimikunnan kokouksissa asian esittelee viraston määräämä viranhaltija. Pöytäkirjaa pitää viraston määräämä viranhaltija. 

Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus toimikunnan kokouksissa.

Päätösten täytäntöönpanosta huolehtii esittelijä, ellei toimikunta toisin päätä.

20 §

Perusopetuslinjan linjanjohtajan tehtävät

Linjanjohtajan tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle,

----

20 §:n 1 momentin 9 kohta 

päättää luvan myöntämisestä oppilaan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin.

21 §

Ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan linjanjohtajan tehtävät

Linjanjohtajan tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle,

----

21 §:n 1 momentin 11 kohta

päättää luvan myöntämisestä oppilaan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Laura Räty

Lisätiedot

Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee muuttaa opetustoimen johtosäännön  5 § 1 momentin 16 kohdan ja  8 § 1 momentin 6 kohdan, lisätä uuden 10 a §:n , 10 b §:n, 20 §:n 1 momentin 9 kohdan ja 21 §:n 1 momentin 11 kohdan  sekä poistaa 8 § 1 momentin 7 kohdan,  22 §:n 1 momentin 1 kohdan ja 24 § 1 momentin 6 kohdan.

OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

5 §

Jaostojen tehtävät

Jaoston tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta, ellei toisin ole määrätty

----

5 § 1 momentin 16 kohta

erottaa peruskoulun oppilas yli kuukaudeksi ja enintään kolmeksi kuukaudeksi sekä lukion opiskelija yli kuukaudeksi ja enintään yhdeksi vuodeksi sekä päättää, että erottaminen voidaan panna täytäntöön ennen kuin päätös on lainvoimainen.

8 §

Johtokunnan tehtävät

Johtokunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty

----

8 § 1 momentin 6 kohta

erottaa peruskoulun oppilas sekä lukion opiskelija enintään kuukaudeksi ja päättää, että erottaminen voidaan panna täytäntöön ennen kuin päätös on lainvoimainen, sekä päättää lukion opiskelijan oikeudesta osallistua opetukseen, jos tämä on tutkimuksen alaisena rikoksesta

10 a §

Ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeustoimikunta

Ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista sekä kurinpitoa varten ammatillisilla oppilaitoksilla ja oppisopimuskoulutuksella on yhteinen ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeustoimikunta. Toimikunnan tehtävistä on säädetty erikseen.

Kunkin ammatillisen oppilaitoksen johtokunta esittää opetuslautakunnalle kaksi työelämää edustavaa jäsenehdokasta sekä kunkin ammatillisen oppilaitoksen opettajat, opiskelijahuollon henkilöstö sekä oppilaskunta esittävät opetuslautakunnalle kukin keskuudestaan kaksi jäsenehdokasta toimikuntaan. Opiskelijoita edustavan jäsenen tulee olla 15 vuotta täyttänyt. Opiskelijoita edustavalla jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa.  

Opetuslautakunta valitsee yhden johtokuntien, opettajien, opiskelijahuollon henkilöstön ja oppilaskuntien esittämistä jäsenehdokkaista toimikunnan jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen.  Lisäksi opetuslautakunta valitsee yhden opetusviraston palveluksessa olevista henkilöistä koulutuksen järjestäjää edustaviksi toimikunnan jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen. Opetuslautakunta nimeää jäsenten keskuudesta toimikunnan puheenjohtajan, joka on muu kuin opiskelijoita edustava jäsen.

Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtaja nimeää toimikuntaan opiskelijan työssäoppimispaikan edustajan, kun käsiteltävänä on opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskeva asia.

Jos opettajia tai opiskelijahuollon henkilöstöä edustava jäsen ei ole enää oppilaitoksen palveluksessa taikka opiskelijoita edustava jäsen ei ole enää opiskelijana, on hänen tilalleen esitettävä ja valittava uusi jäsen. Jos koulutuksen järjestäjää edustava jäsen ei ole enää opetusviraston palveluksessa, on hänen tilalleen valittava uusi jäsen.

Toimikunnan toimikausi on kolme vuotta.

Toimikunnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä johtokunnasta on säädetty tai määrätty.

10 b §

Ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeustoimikunnan päätöksentekoa koskevat määräykset 

Ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeustoimikunnan kokouksissa asian esittelee viraston määräämä viranhaltija. Pöytäkirjaa pitää viraston määräämä viranhaltija. 

Nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan linjanjohtajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus toimikunnan kokouksissa.

Päätösten täytäntöönpanosta huolehtii esittelijä, ellei toimikunta toisin päätä.

20 §

Perusopetuslinjan linjanjohtajan tehtävät

Linjanjohtajan tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle,

----

20 §:n 1 momentin 9 kohta 

päättää luvan myöntämisestä oppilaan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin.

21 §

Ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan linjanjohtajan tehtävät

Linjanjohtajan tehtävänä on, ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle,

----

21 §:n 1 momentin 11 kohta

päättää luvan myöntämisestä oppilaan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin.

Tiivistelmä

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt opetustoimen johtosäännön 21.4.2010. Lain muutosten johdosta opetustoimen johtosääntöä pitää muuttaa ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta. Laissa säädetään menettelystä opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa sekä kurinpitoasiassa.  Lainsäädännön mukaan koulutuksen järjestäjä asettaa opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista sekä määräaikaista erottamista ja opiskelusta pidättämisestä päättävän monijäsenisen toimielimen.

Lisäksi voimassa olevaa johtosääntömääräystä tulisi muuttaa rehtorien tehtävien osalta siten, että peruskoulun rehtorien tehtävistä poistetaan luvan myöntäminen oppilaan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin ja ko. lupien myöntäminen siirrettäisiin perusopetuslinjan ja ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan linjanjohtajien tehtäviin. Laajennettujen, useampia kouluja käsittävien oppilaaksiottoalueiden osalta ei tällä hetkellä ole selvää, kuka alueen koulujen rehtoreista on toimivaltainen päättämään lapsen opetuksen poikkeavasta aloittamisajankohdasta.

Esittelijä

Ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeustoimikunta

Yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskevia lakeja sekä rikosrekisterilakia on 1.1.2012 lukien muutettu koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuuden parantamiseksi.

Uusi lainsäädäntö koskee mm. opiskelijaksi ottamisen esteitä, opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista sekä päihdetestausta ja kurinpitoa.

Lakimuutoksilla pyritään lisäämään korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien mahdollisuutta puuttua tilanteisiin, jotka liittyvät opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin. Erityisesti pyritään parantamaan potilas- ja asiakasturvallisuutta, liikenteen turvallisuutta, alaikäisten turvallisuutta, opiskelu- ja työyhteisön turvallisuutta sekä yksittäisen opiskelijan oikeusturvaa.

Lakimuutosten tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä lisäämällä ammatillisen koulutuksen järjestäjien mahdollisuuksia puuttua opiskelijoita koskeviin soveltumattomuus- ja turvallisuuskysymyksiin.  Laissa säädetään menettelystä opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa sekä kurinpitoasiassa.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta, asuntolasta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin, jossa tulee olla ainakin koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Lisäksi opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa koulutuksen järjestäjä nimeää toimielimeen opiskelijan työssäoppimispaikan edustajan. Toimielimen puheenjohtaja ja muut jäsenet nimetään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toimielimen puheenjohtajaksi tulee nimetä muu kuin opiskelijoita edustava jäsen. Opiskelijoita edustavan jäsenen tulee olla 15 vuotta täyttänyt. Opiskelijoita edustavalla jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Toimielimen äänivaltaiset jäsenet toimivat virkavastuulla. Koulutuksen järjestäjä päättää tarkemmin toimielimen toimintatavoista ja päätöksenteosta. Toimielin voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. 

Tällä hetkellä opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta, opiskelusta pidättämisestä sekä opiskeluoikeuden menettämisestä päättävät opetustoimen johtosäännön perusteella opetuslautakunnan jaosto ja/tai oppilaitoksen johtokunta. Opiskeluoikeuden palauttamisesta ei ole aiemmin ollut ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa lainkaan säännöksiä. Niin ikään opiskeluoikeuden menettämistä koskevaa säännöstä on uudistettu siten, että opiskeluoikeuden menettämisen sijaan laissa säädetään opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Myös säännöksen soveltamisalaa on laajennettu. Edellä mainittu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukainen monijäseninen toimielin eroaa opetustoimen johtosäännössä jo olevista kuntalain mukaisista monijäsenisistä toimielimistä (opetuslautakunta, sen jaostot, johtokunta) muun muassa säädetyn kokoonpanon ja toimikauden osalta. Toimielintä ei ole lain tasolla tarkemmin nimetty.  

Lainsäädännön mukaan koulutuksen järjestäjä asettaa opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista sekä määräaikaista erottamista ja opiskelusta pidättämisestä päättävän monijäsenisen toimielimen.

Opiskelijalle annettava kirjallinen varoitus 

Opetustoimen johtosäännön mukaan ammatillisen oppilaitoksen rehtorin tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty tai ellei hän ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle, antaa opiskelijalle kirjallinen varoitus.

Lain muutosten mukaan opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää rehtori. Koska jatkossa ammatillisen koulutuksen opiskelijan kirjallisen varoituksen antamisen osalta toimivaltaisesta viranomaisesta säädetään lain tasolla, asiaa koskeva toimivaltamääräys voidaan opetustoimen johtosäännöstä poistaa.

Opiskelijan erottaminen ja opiskelusta pidättäminen 

Opetustoimen johtosäännön mukaan johtokunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty, erottaa peruskoulun oppilas sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelija enintään kuukaudeksi ja päättää, että erottaminen voidaan panna täytäntöön ennen kuin päätös on lainvoimainen, sekä päättää lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelijan oikeudesta osallistua opetukseen, jos tämä on tutkimuksen alaisena rikoksesta.

Opetustoimen johtosäännön mukaan opetuslautakunnan jaoston tehtävänä on erottaa peruskoulun oppilas yli kuukaudeksi ja enintään kolmeksi kuukaudeksi sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen opiskelija yli kuukaudeksi ja enintään yhdeksi vuodeksi sekä päättää, että erottaminen voidaan panna täytäntöön ennen kuin päätös on lainvoimainen.

Jatkossa opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta ja opiskelusta pidättämisestä päättäisi ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeustoimikunta. Näin ollen opiskelijan erottamista ja opiskelusta pidättämistä koskevat toimivaltamääräykset tulisi poistaa jaoston ja johtokunnan tehtävistä. 

Opiskeluoikeuden menettäminen 

Opetustoimen johtosäännön mukaan johtokunnan tehtävänä on, ellei toisin ole määrätty, päättää säädetyissä tapauksissa opiskeluoikeuden menettämisestä ammatillisessa koulutuksessa. 

Lailla ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta opiskeluoikeuden menettämistä koskevaa säännöstä  on uudistettu siten, että opiskeluoikeuden menettämisen sijaan säädetään opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Jatkossa säädetyissä tilanteissa opiskeluoikeuden peruuttamisesta päättää ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeustoimikunta. Näin ollen johtokunnan tehtävistä tulisi poistaa opiskeluoikeuden menettämistä koskeva toimivaltamääräys.

Perusopetuksen poikkeava aloittamisajankohta

Perusopetuslain oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsella psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella on edellytykset suoriutua opiskelusta. Opetuksen järjestäjä voi mainittujen selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin.

Opetustoimen johtosäännön mukaan peruskoulun rehtorin tehtävänä on päättää luvan myöntämisestä oppilaan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin. Päätös lapsen poikkeavasta aloittamisajankohdasta tehdään ennen koulunkäynnin aloittamista, jolloin lapsi ei ole vielä minkään tietyn koulun oppilas. Käytännössä päätöksen on tehnyt sen peruskoulun rehtori, jonka koulun oppilaaksiottoalueella lapsi päätöksentekohetkellä asuu. Suomenkielisessä perusopetuksessa on vuodesta 2011 lähtien ollut myös ns. laajennettuja oppilaaksiottoalueita, joilla yhden koulun sijaan sijaitsee useampi peruskoulu.  Tällöin päätöksentekohetkellä ei ole selvää, kuka alueen koulujen rehtoreista on toimivaltainen päättämään lapsen opetuksen poikkeavasta aloittamisajankohdasta.   

Lapsille, jotka opetuksen järjestäjän luvalla aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin, on järjestettävä kyseisen vuoden ajan esiopetusta ja osoitettava opetuksen järjestämispaikka. Opetusvirastossa vuotta säädettyä myöhemmin perusopetuksen aloittaville suomenkielisille lapsille esiopetusta järjestetään ns. starttiluokilla. Kyseisiä luokkia sijaitsee kaupungin alueella vain muutamassa koulussa. On tarkoituksenmukaista, että sekä luvan myöntäminen perusopetuksen aloittamiseen vuotta säädettyä myöhemmin että esiopetuspaikan osoittaminen näille lapsille olisi mahdollista keskittää. 

Tarkoituksenmukaista on, että sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen opetuksen osalta toimivalta on määrätty johtosäännössä samalla tasolla.

Edellä esitetyn perusteella opetuksen poikkeavaa aloittamisajankohtaa koskeva päätösvalta olisi tarkoituksenmukaista johtosäännössä siirtää peruskoulun rehtorilta suomenkielisen opetuksen osalta perusopetuslinjan linjanjohtajan ja ruotsinkielisen opetuksen osalta ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan linjanjohtajan tehtäviin. Johtosäännön mukaan linjanjohtaja voi määrätä tehtävän myös muulle viranhaltijalle.

Saadut lausunnot

Opetusviraston virastotoimikunta on käsitellyt muutosehdotukset, eikä sillä ole ollut huomauttamista opetuslautakunnan esityksiin.

Sääntötoimikunnan lausunnossa uuden toimielimen nimeksi ehdotetaan ammatillisen koulutuksen opiskeluoikeustoimikunta. Lisäksi toimikunnan koko ehdotetaan määrättäväksi johtosäännössä ja nimettävien määrä ehdotetaan rajoitettavaksi yhteen jäseneen kutakin nimeäjätahoa kohden. Lisäksi sääntötoimikunta ehdottaa, että työssäoppimispaikan edustaja nimetään lisäjäseneksi toimikuntaan siinä tapauksessa, että opiskelijalla on työssäoppimispaikka. Lisäksi sääntötoimikunta ehdottaa, että  toimikunnan toimikauden pituudeksi määrätään kolme vuotta opetuslautakunnan esittämän enintään kolmen vuoden sijaan. Muilta osin sääntötoimikunnalla ei ole ollut huomauttamista opetuslautakunnan esityksiin.

Kaupunginhallituksen esitys on muutettu vastaamaan sääntötoimikunnan ehdotuksia ollen muilta osin opetuslautakunnan esityksen mukainen.

Henkilöstötoimikunnan johtosääntöjaosto on 1.3.2012 käsitellyt asian ja ilmoittaa puoltavansa johtosääntömuutosta. Johtosääntöjaoston lausunto on liitteenä 4.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Laura Räty

Lisätiedot

Hannu Hyttinen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36683

hannu.hyttinen(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätöshistoria

Opetuslautakunta 31.01.2012 § 6

HEL 2012-000490 T 00 01 00

Päätös

Opetuslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että kaupunginvaltuusto hyväksyisi seuraavat perusopetuksen poikkeavaa aloittamisajankohtaa koskevat opetustoimen johtosäännön muutokset:

Taustaa - Perusopetuksen poikkeava aloittamisajankohta

Perusopetuslain 25 §:n mukaan oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Perusopetuslain 27 §:n mukaan lapsella on oikeus aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin, jos lapsella psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella on edellytykset suoriutua opiskelusta. Opetuksen järjestäjä voi mainittujen selvitysten perusteella antaa lapselle luvan aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin.

Voimassa olevan opetustoimen johtosäännön 22 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan peruskoulun rehtorin tehtävänä on päättää luvan myöntämisestä oppilaan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin. Päätös lapsen poikkeavasta aloittamisajankohdasta tehdään ennen koulunkäynnin aloittamista, jolloin lapsi ei ole vielä minkään tietyn koulun oppilas. Käytännössä päätöksen on tehnyt sen peruskoulun rehtori, jonka koulun oppilaaksiottoalueella lapsi päätöksentekohetkellä asuu. Suomenkielisessä perusopetuksessa on vuodesta 2011 lähtien ollut myös ns. laajennettuja oppilaaksiottoalueita, joilla yhden koulun sijaan sijaitsee useampi peruskoulu.  Tällöin päätöksentekohetkellä ei ole selvää, kuka alueen koulujen rehtoreista on toimivaltainen päättämään lapsen opetuksen poikkeavasta aloittamisajankohdasta.   

Lapsille, jotka opetuksen järjestäjän luvalla aloittavat perusopetuksen vuotta säädettyä myöhemmin, on järjestettävä kyseisen vuoden ajan esiopetusta ja osoitettava opetuksen järjestämispaikka. Opetusvirastossa vuotta säädettyä myöhemmin perusopetuksen aloittaville suomenkielisille lapsille esiopetusta järjestetään ns. starttiluokilla. Kyseisiä luokkia sijaitsee kaupungin alueella vain muutamassa koulussa. On tarkoituksenmukaista, että sekä luvan myöntäminen perusopetuksen aloittamiseen vuotta säädettyä myöhemmin että esiopetuspaikan osoittaminen näille lapsille olisi mahdollista keskittää. 

Tarkoituksenmukaista on, että sekä suomenkielisen että ruotsinkielisen opetuksen osalta toimivalta on määrätty johtosäännössä samalla tasolla.

Edellä esitetyn perusteella opetuksen poikkeavaa aloittamisajankohtaa koskeva päätösvalta olisi tarkoituksenmukaista johtosäännössä siirtää peruskoulun rehtorilta suomenkielisen opetuksen osalta perusopetuslinjan linjanjohtajan ja ruotsinkielisen opetuksen osalta ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan linjanjohtajan tehtäviin. Johtosäännön mukaan linjanjohtaja voi määrätä tehtävän myös muulle viranhaltijalle.

Opetuslautakunta esittää, että peruskoulun rehtorin tehtäviä koskeva johtosäännön 22 §:n 1 momentin 1 kohta poistettaisiin:

1
päättää luvan myöntämisestä oppilaan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin

Opetuslautakunta esittää, että perusopetuslinjan linjanjohtajan tehtäviin lisättäisiin uusi 20 §:n 1 momentin 9 kohta ja ruotsinkielisen päivähoito- ja koulutuslinjan linjanjohtajan tehtäviin lisättäisiin uusi 21 §:n 1 momentin 11 kohta:

päättää luvan myöntämisestä oppilaan koulunkäynnin aloittamiseen yhtä vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin.

Opetusviraston virastotoimikunta käsitteli opetustoimen johtosäännön muutosehdotuksen kokouksessaan 23.1.2012.

Esittelijä

opetustoimen johtaja

Rauno Jarnila

Lisätiedot

Minna Antila, hallintolakimies, puhelin: 310 86628

minna.antila(a)hel.fi