§ 836

V Etu-Töölön korttelin nro 13001 ja katualueen (Leppäsuo) sekä kaupunginosan rajan asemakaavan muuttaminen (nro 12012)

HEL 2011-001230 T 10 03 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 13. kaupunginosan (Etu-Töölö) korttelin nro 13001 ja katualueen (tason -2.0 yläpuolella) sekä kaupunginosan rajan (muodostuu uusi 4. kaupunginosan, Kampin, kortteli nro 4013) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 4.11.2010 päivätyn ja 28.6.2011 muutetun piirustuksen nro 12012 mukaisena.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Hannu Penttilä

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Liitteet

Otteet

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 13. kaupunginosan (Etu-Töölö) korttelin nro 13001 ja katualueen (tason -2.0 yläpuolella) sekä kaupunginosan rajan (muodostuu uusi 4. kaupunginosan, Kampin, kortteli nro 4013) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 4.11.2010 päivätyn ja 28.6.2011 muutetun piirustuksen nro 12012 mukaisena.

Tiivistelmä

Alue sijaitsee Rautatiekadun, Eteläisen Rautatiekadun ja Lapinlahden rajaamassa korttelissa Marian sairaalan pohjoispuolella.

Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuntolatyyppisten kerros-talojen korttelialueeksi kaavoitetun tontin sekä katualueeksi kaavoitetun aukion osan muuttaminen asuinkerrostalojen korttelialueeksi, jolle ra-kennetaan 5- ja 7-kerroksiset asuinkerrostalot. Kaavamuutoksella alue liitetään Kampin kaupunginosaan, jolloin muodostuu uusi kortteli 4013. Osoitteistoa selkeytetään liittämällä lyhyt Rautatiekatu sen jatkeena olevaan Pohjoiseen Rautatiekatuun. Asemakaavan muutoksella mah-dollistetaan myös kiinteistön autopaikkojen ja jätehuollon sijoittaminen tontille maanalaisiin tiloihin.

Esittelijä

Lähtökohdat

Päätökset

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 26.11.2009 palauttaa em. mainitun alueen asemakaavan muutosehdotuksen nro 11935 uudelleen valmisteltavaksi siten, että rakennusten ilme ja pintamateriaalit luovat vahvan kantakaupunkimaisen kokonaisuuden. Uuden suunnitelman tulee olla kantakaupunkiin sopiva ja toimia siltana uuden ja vanhan rakennuskannan välillä. Uudessa suunnitelmassa tulee säilyttää kaavaehdotukseen sisältyvä pudotettu rakennusoikeus.

Kiinteistölautakunta on 21.12.2004 alkaen varannut tontin 13001/1 Paavo Nurmen Säätiölle vapaarahoitteisten, vanhuksille tarkoitettujen vuokra-asuntojen rakentamista varten.

Kaavoitustilanne

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on asumiseen tai toimitiloina käytettävää kerrostalovaltaista aluetta sekä kaupunkipuistoa. Alue rajautuu pääkatuun, jonka toisella puolella on virkistysalue, sekä päälii-kennekadun maanalaiseen osuuteen, jonka päällä on kaupunkipuisto. Tontti on pääosin yleiskaavan kaupunkipuiston aluetta. Alue on kuitenkin kaavoitettu asumiseen jo ennen yleiskaavan voimaan tuloa ja yleis-kaavan tavoitteen mukainen virkistysyhteys säilyy.

Alueella on voimassa 29.11.1995 ja 25.2.1998 vahvistetut asemakaavat.

Mechelininaukio on merkitty katuaukioksi. Rautatiekatu ja Eteläinen Rautatiekatu ovat katualuetta, jonka alle saadaan sijoittaa huolto- ja varastotiloja sekä autopaikkoja, ja jonka ali saadaan johtaa eri tasossa ja-lankulku- ja ajoneuvoliikenne sekä satamarata.

Tontti 13001/1 on asuntolatyyppisten asuinkerrostalojen korttelialuetta (AKS). Tontin rakennusoikeus on 6 800 kerrosalaneliömetriä, joka vastaa tonttitehokkuutta e = 3.21. Rakennuksen korkeus on kaavassa määritelty korkeusasemilla +29.6…+32.6, joka vastaa kyseisellä rakennuspaikalla 5–6-kerroksista asuintaloa.

Osalla aluetta on voimassa myös 22.10.1980 vahvistettu maanalainen metron asemakaava.

Maanomistus

Alue on kaupungin omistuksessa.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Alue on tällä hetkellä rakentamaton ja toimii Rautatiekadun toisella puolella sijaitsevan korttelin 13414 rakentamisen vuoksi työmaan väliaikaisena tukikohtana. Mechelininkadun länsipuolella sijaitsee hautausmaa-alue. Alueen eteläpuolella on Marian sairaala-alue, joka poistuu sairaalakäytöstä. Tilalle on kaavailtu terveyskeskusta ja tilojen muuttamista asuinkäyttöön. Alueen itäreunassa sijaitsee entinen ratakuilu, jonka muuttamista kevyen liikenteen väyläksi valmistellaan parhaillaan.

Alueen eteläpuolella sijaitsevan Marian sairaalan päärakennus ja itäpuolella sijaitsevat Eteläisen Rautatiekadun varren rakennukset on suojeltu voimassa olevissa asemakaavoissa.

Alueen maanpinnan korkeus on pääosin n. +13,0…+13,5 m ja entisen satamaradan ratakuilun kohdalla n. +6,4 m. Ratakuilun muutostöiden yhteydessä sen lopullinen korkeus kaava-alueella tulee olemaan n. +8,3…+9,4 m. Suurin osa alueesta on sorapäällysteistä ja osa on kestopäällystetty liikenteen tarpeisiin. Ratakuilun varren luiskalla kasvaa puita ja luonnontilaista vesakkoa.

Ympäristöhäiriöt

Kohteessa on todettu olevan pilaantunutta maata. Alueen maaperä puhdistetaan ja kunnostetaan asunto- ja katurakentamisen yhteydessä. Katurakentaminen on parhaillaan käynnissä. Ratakuilun osalta pilaan-tuneiden maiden kunnostuksesta huolehtii Liikennevirasto.

Aluetta rajaavista kaduista Mechelininkatu on pääkatuna vilkasliikenteisin. Mechelininkadun vuorokausiliikenne on n. 35000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Rautatiekadun (n. 6000) ja Lapinlahdenkadun (n. 4600) liikennemääriä voidaan pitää tyypillisinä kantakaupungin pääkaduille johtavilla kaduilla. Ratakuilun itäpuolella sijaitsevan Eteläisen Rautatiekadun vuorokausiliikennemäärä (n. 500) on vähäinen.

Tavoitteet

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa korttelin 13001 ja Mechelininaukion osan muuttaminen kantakaupunkia täydentäväksi asuinkerrostalojen korttelialueeksi ja liittää kortteli ympäristön kevyen liikenteen verkostoon. Tavoitteena on myös selkeyttää osoitteistoa liittämällä lyhyt Rautatiekatu jatkeena olevaan Pohjoiseen Rautatiekatuun sekä liittämällä muodostettava kortteli Kampin kaupunginosaan.

Asemakaavan muutoksen sisältö

Asemakaavan muutoksessa rakentamaton asuntolatyyppisten kerros-talojen korttelialue (AKS) muutetaan ja laajennetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kaavamuutoksella muodostuu uusi kortteli nro 4013. Muodostettava kortteli liitetään 4. kaupunginosaan (Kamppi). Lyhyt Rautatiekatu liitetään Pohjoiseen Rautatiekatuun.

Asemakaavan muutosehdotus on laadittu viitesuunnitelman pohjalta. Rakennusmassojen suunnat jatkavat Pohjoisen Rautatiekadun ja Lapinlahdenkadun suuntia osittain sisäänvedettynä täydentäen ja selkeyttäen moninaista kaupunkirakennetta.

Mitoitus

Kaava-alueen pinta-ala on 1,41 ha, josta asuinrakennusten korttelialuetta on 0,25 ha ja katualuetta 1,16 ha. Tontin rakennusoikeus on 6 200 k-m2 (e = 2.54), joka 600 k-m2 vähemmän kuin voimassa olevassa asemakaavassa. 

Asuinkerrostalojen korttelialue (AK)

Asuntolatyyppisten kerrostalojen korttelialue ja katualueeksi kaavoitetun aukion osa on muutettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Tällöin muodostuu uusi kortteli 4013, jolle rakennetaan 5- ja 7-kerroksiset asuinkerrostalot, joita yhdistää yksikerroksinen rakennus.

Rakennusten rakennusala on määritelty viitesuunnitelman mukaisesti. Mittakaavaltaan rakennukset on sovitettu viereisten asuinrakennusten ja Marian sairaalan korkeuksiin.

Rakennusten katutasossa tulee olla liike-, toimisto- tai työtilaa yhteensä vähintään 350 m2.

Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää kolmi-kerrosrappausta. Rakennuksen maantasokerrokset tulee varustaa ik-kunoilla.

Korttelin pysäköintitilat sijoitetaan korttelipihan ja rakennusten alle kahteen tasoon rakennettavaan pysäköintihalliin. Pysäköintitilaan on rakennettava autopaikkoja asuntoja varten 1 autopaikka/125 k-m2 ja liike- ja toimistotiloja varten 1 autopaikka/350 k-m2. 

Autopaikkoja tai jätehuollon tiloja ei saa sijoittaa pihamaalle.

Tontille on sijoitettava kulkuyhteys jalankulku- ja polkupyöräilyväylälle.

Liikenteestä johtuvan meluhaitan ehkäisemiseksi on rakennusten ulko-vaipan ääneneristävyyden liikennemelua vastaan oltava Pohjoisen rautatiekadun varrella ja Mechelininkadun suuntaan vähintään 35 dBA. Mahdollisimman usean asunnon tulee suuntautua melulta suojaisamman sisäpihan suuntaan.

Tontin keskiosan leikki- ja oleskelualueelle tulee istuttaa puita ja pensaita

Tontille tulee mahdollistaa Pohjoisen Rautatiekadun varrella porrasyh-teys liikenneverkon maanalaisista tiloista.

Katualue

Katualueella sijaitseva aukio on rakennettava materiaaleiltaan ja yksityiskohdiltaan korkeatasoisesti. Materiaalina tulee käyttää luonnonkiveä.

Liikenne

Maanalaiseen pysäköintitilaan johtava ajoluiska sijoitetaan eteläisemmän rakennuksen suuntaisesti ja kulku sinne on Lapinlahdenkadulta kuten myös pihalle suuntautuva huolto- ja hälytysajoneuvoliikenne.

Entinen ratakuilu muutetaan kevyen liikenteen väyläksi. Väylälle on suora yhteys rakennuksen kellarikerroksesta.

Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alueella on olemassa oleva teknisen huollon verkosto. Asema-kaavan toteuttaminen edellyttää tontilla sijaitsevan sekavesiviemärin siirtoa.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Olemassa olevan tiedon mukaan alueen maaperä on kitkamaata, jossa kallionpinta on lähellä maanpintaa. Rakennukset perustetaan maan tai kallion varaan. Alueella sijaitsee yhteiskäyttötunneli sekä metron kääntöraide. Rakentaminen ei saa aiheuttaa vaaraa maanalaisille tiloille.

Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus on selvitettävä ennen rakennusluvan myöntämistä. Tontti ja sen välitön ympäristö on kunnostettava ennen rakennuksen käyttöönottoa.

Ympäristöhäiriöt

Suunnittelualueelle kohdistuvaa liikennemelua on arvioitu mallintamalla. Mallinnuksessa on käytetty suurimpia arvioituja liikenne-ennusteita alueen ympäristössä. Laskennan mukaan Pohjoisen Rautatiekadun puoleisille julkisivuille kohdistuu päiväaikana suurimmillaan hieman alle 65 dB keskiäänitaso. Rakennusmassojen ja ratakuilun rajaamalla alueella alitetaan melutason ohjearvo ulkona, joten sinne voidaan hyvin sijoittaa ulko-oleskelualueita.

Kaavassa on annettu rakennukselle julkisivun ääneneristävyysvaatimus, jolla varmistetaan katuliikennemelun osalta hiljaiset ja viihtyisät asuinhuoneet. Parvekkeet on määrätty lasitettaviksi niiden käytettävyyden ja viihtyisyyden parantamiseksi. Mahdollisimman usean asunnon tulee suuntautua melulta suojaisamman sisäpihan suuntaan.

Nimistö

Nimistötoimikunta päätti 16.9.2009 esittää Rautatiekadun uudeksi nimeksi Pohjoinen Rautatiekatu. Nimistötoimikunnan perusteluna on Pohjoisen Rautatiekadun jatkeena olevan lyhyen Rautatiekadun liittäminen Pohjoiseen Rautatiekatuun osoitteiden selkeyttämiseksi.

Asemakaavan muutoksen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön ja kaupunkikuvaan

Asuntokortteli on kaupunkikuvallisesti ja liikenteellisesti hyvin näkyvällä paikalla ja tulee muodostamaan alueelle uuden kaupunkijulkisivun. Asemakaavan muutoksen mukaiset asuinrakennukset lisäävät alueen asuntotarjontaa ja eheyttävät keskeneräistä kaupunkikuvaa. Muutosehdotuksen mukainen rakentaminen säilyttää näkymiä Lapinlahden suuntaan enemmän kuin voimassa olevan kaavan mahdollistama rakentaminen.

Vaikutukset liikenteeseen

Uuden korttelin 4013 ajoneuvoliikenne on Lapinlahdenkadulta. Pysäköinti sijoitetaan korttelipihan ja rakennusten alle. Uusien asukkaiden tulevalla ajoneuvoliikenteellä ei ole suurta vaikutusta liikennemää-rään.

Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen ja eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä

Asuntorakentaminen edellyttää pilaantuneen maaperän kunnostamista. Entisen ratakuilun kunnostaminen ja kehittäminen jalankulku- ja polku-pyöräilyväyläksi lisää alueen turvallisuutta ja kevyen liikenteen yhteyksiä.

Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Asemakaavan muutoksen toteuttamisesta ei koidu kustannuksia kaupungille. Alueen katurakenteiden ja teknisen huollon verkoston järjestelyt on esitetty alueen muissa aikaisemmissa suunnitelmissa.

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston ase-makaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 11.11.2005). 

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointi-suunnitelman mukaisesti.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 26.11.2009 palauttaa asemakaavan muutosehdotuksen nro 11935 uudelleen valmisteltavaksi.

Osallisille lähetettiin uusi asemakaavan muutosluonnos (kirje päivätty 21.9.2010).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos olivat nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 27.9.–15.10.2010.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä Helsingin Energian, pelastuslaitoksen, ympäristökeskuksen, rakennusviraston, rakennusvalvontaviraston, kiinteistöviraston tonttiosaston sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa.

Hanke oli käsiteltävänä kaupunkikuvaneuvottelukunnassa 1.9.2010. Kaupunkikuvaneuvottelukunta piti suunnitelmaa lähtökohdiltaan mielenkiintoisena ja lupaavana. Lausuntonaan neuvottelukunta päätti puoltaa suunnitelmaa eräin huomautuksin.

Ympäristökeskus ilmoitti (14.10.2010), että suunnitellulla rakennusten massoittelulla leikki- ja oleskelualue on hyvin suojattu liikenteen melulta. Kaavamääräys parvekkeiden lasittamisesta on hyvä, koska etenkin eteläisemmän rakennuksen läntisemmät parvekkeet ovat hyvin meluisia. Kaavamääräys, jonka mukaan asuntoja ei saa suunnata yksinomaan Pohjoiselle Rautatiekadulle päin, on aiheellinen. Asuntojen olisi hyvä avautua myös hiljaisemman julkisivun suuntaan. Kaavamääräys ääneneristävyydestä tulisi ulottaa myös Mechelininkatuun suuntautuvaan julkisivuun.

Vastine

Ympäristökeskuksen ilmoittamat asiat on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapui viisi mielipidekirjettä, joista yksi koski osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja neljä asemakaavan muutosluonnosta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatu mielipide kohdistui alueen virkistysalueiden vähäisyyteen. Mielipiteessä toivottiin, että tontti 13001/1 Marian sairaalan edessä säilytettäisiin puistomaisena virkistysalueena ja muistona Leppäsuon puutarhasta sekä kukkien myyntipaikkana. Mielipiteessä oltiin myös huolissaan ruuhkaisten katujen varteen kaavoitettujen asuintalojen terveellisyydestä.

Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet kohdistuivat rakennusten kokoon ja korkeuteen sekä näkymien peittymiseen. Haluttiin toisaalta avonaisempaa ja matalampaa ja toisaalta korkeampaa ja umpinaisempaa. Mielipiteissä oltiin huolissaan nykyisten näkymien muuttumisesta. Alu-eella haluttiin säilyvän puita ja istutuksia. Turvallisuutta ja siisteyttä tulisi lisätä ja alueen rakentamistyöt tulisi ajoittaa samalle lyhyelle ajalle. Toivottiin autopaikkoja lisää, jotta niitä voitaisiin vuokrata alueen muillekin asukkaille.

Ympäristökeskuksen kannanotto, mielipiteet ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin vuorovaikutusraportissa.

Ehdotuksen nähtävillä olo ja lausunnot

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 26.11. - 27.12.2010, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Ehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa kiinteistölautakunta, ympäristölautakunta, yleisten töiden lautakunta, pelastuslaitos ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Lausunnot

Ympäristölautakunnan mielestä suunnitteluratkaisulla saadaan pihatilat suojattua hyvin melulta. Melutilanteen vuoksi tulisi kaikkien asuntojen suuntautua myös hiljaisemman julkisivun suuntaan, mikä tarkoittaa pienten asuntojen sijoittamista pelkästään pihan puolelle. Ehdotukseen tulee ottaa kaavamääräys, jonka mukaan asuntoja ei suunnata yksinomaan Pohjoiselle Rautatiekadulle päin.   

Kiinteistölautakunta toteaa mm., että tontti on varausehtojen mukaan tarkoitus myydä. Myynnistä päätetään erikseen myöhemmin esimerkiksi kaavan tultua voimaan. 

Pelastuslaitoksen mukaan porrasyhteyden tulee olla palo-osastoitu liikenneverkon maanalaisista tiloista ja sen tulee olla erillinen rakennuksen porrashuoneista. 

Yleisten töiden lautakunta esittää tutkittavaksi jatkosuunnittelun yhteydessä jalankulkijoiden ja polkupyöräilijöiden yhteydet nykyisestä katuverkosta Baanalle. Lisäksi tulisi tutkia, etteivät hulevedet pääse ratakuilusta virtaamaan kellariin. 

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa, että asemakaava on hyvin laadittu ja täyttää sille asetetut vaatimukset valtaosin. Mikäli rakennuksen yksikerroksiseen osaan sijoitetaan asuntoja, määräys rakenteiden ääneneristävyydelle tulee ulottua koskemaan myös sitä. Muutoin kaavaratkaisu on tyydyttävä melun ja ilmanlaadun osalta.

Lausunnot on referoitu tarkemmin ja niihin on annettu vastineet liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavan muutosehdotukseen on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon johdosta tehty seuraavat muutokset:

-        Rakennuksen yksikerroksiseen osaan on merkitty rakennusala, jolle saa sijoittaa vain liike-, toimisto- ja niihin verrattavia tiloja.

-        Asemakaavamääräyksiä on täsmennetty niin, että rakennuksen katutasoon Rautatiekadun ja Lapinlahdenkadun varrella ei saa sijoittaa asuntoja.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Hannu Penttilä

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Liitteet

Otteet