Helsingin kaupunki

Pöytäkirja

31/2011

1 (1)

Kaupunginhallitus

 

 

 

 

Kaj/3

 

12.09.2011

 

 

 

 

 

 

§ 784

V  Laajasalon katualueen (Koirasaarentie välillä Hopeakaivoksentie - Tahvonlahti) asemakaavan hyväksyminen (nro 11910)

Pöydälle 12.09.2011

HEL 2011-001179 T 10 03 03

Päätös

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Tuula Haatainen

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Liitteet

1

Asemakaavakartta nro 11910

2

Päätöshistoria

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättänee esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättäisi seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto päättänee hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasa-lo) katualueen (Koirasaarentie välillä Hopeakaivoksentie–Tahvonlahti) asemakaavan kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 13.11.2008 päivätyn ja 10.9.2009, 30.9.2009 ja 1.2.2010 muutetun pii-rustuksen nro 11910 mukaisena.

Tiivistelmä

Asemakaavaehdotus nro 11910, jonka hyväksymistä kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi 10.9.2009, koskee Koirasaarentietä osuudella Hopeakaivoksentie–Tahvonlahti. Kaupunkisuunnittelulautakunnan samassa kokouksessa oli käsiteltävänä erillisenä asiana Koirasaantien Tahvonlahti–Reiherintie välinen osuus.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 20.11.2008 lähettää 13.11.2008 päivätyn 49. kaupunginosan (Laajasalo) katualueen asemakaavaehdo-tuksen ja tonttien 49057/3 ja 49074/2 ja puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 11820 (Koirasaarentie välillä Hopeakaivoksen-tie–Reiherintie) kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Asiassa suoritettiin äänestys asian palauttamisesta.

Myöhemmin kadun asemakaava jaettiin kahteen osaan, jonka nk. maankäyttösuunnitelman alueelle sijoittuva osuus Tahvonlahti–Reiherintie on hyväksytty 17.3.2010 kaupunginvaltuustossa ja siitä on valitettu.

Nyt käsittelyssä oleva osa kadusta sijoittuu Kruunuvuorenrannan osa-yleiskaava-alueelle ja voidaan käsitellä kaupunginvaltuustossa vasta nyt, kun osayleiskaava on tullut voimaan.

Koirasaarentien asemakaavojen tavoitteena on rakentaa nykyinen Koi-rasaarentie Reiherintien liittymästä länteen käytännössä kokonaan uu-delleen siten, että se pystyy välittämään rakennettavan Kruunuvuoren-rannan alueen liikenteen. Koirasaarentie on Kruunuvuorenrannan alu-een alueellinen kokoojakatu ja se muodostaa tulevaisuudessa päälii-kenneyhteyden Laajasalosta Kruunuvuorenrantaan.

Koirasaarentien vartta rytmittävät valmisteilla olevissa Borgströminmä-en ja Gunillankallion asemakaavoissa rakennetut ja rakentamattomat osuudet sekä korkeat metsäiset mäet ja avokalliot, joille tieltä avautuu näkymiä. Katualueen mitoituksessa on otettu huomioon tuleva keskus-tan suunnan raideliikenne ja kevyt liikenne, paikallinen kevyt liikenne, bussiliikenne ja ajoneuvoliikenne Laajasalon suuntaan sekä tulevaisuu-den joukkoliikennevaraukset. Katualueelta on varattu kaupunkikuvalli-sista syistä tilaa myös puuistutuksille.

Esittelijä

Aloite

Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa Katajanokalta on osoitettu raideyhteys Kruunuvuorenrantaan ja sieltä edelleen Koirasaarentien vartta pitkin Yliskylään ja Hevossalmen suuntaan. Kaava-alue kulkee Stansvikin lehdon ja kaivosalueen luonnonsuojelualueen välistä Laajasalon öljysa-tamaan osoitetun kerrostalovaltaiselle ja pientalovaltaiselle asumiselle varatun alueen kautta edelleen Koirasaarentien varsille osoitetulle ker-rostalovaltaiselle alueelle.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavassa (kaupunginvaltuusto 10.12.2008) on osoitettu ohjeellinen alueen osa, jolle saa rakentaa raitiotien, joka yhtyy alueen pääkatuna toimivaan Koirasaarentiehen.

Asemakaavat

Alue on lähes kokonaan asemakaavoittamaton.

Muut suunnitelmat ja päätökset

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 14.2.2008 lähettää Kruunuvuo-renrannan osayleiskaavaehdotuksen kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Osayleiskaava on tullut voimaan 23.6.2011. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 14.2.2008 Koirasaarentien varsia (Borgströminmäki ja Gunillankallio) koskevan maankäyttösuunnitelman.

Kaupunginvaltuusto päätti 12.11.2008 merkitä tiedoksi Laajasalon raidevaihtoehtojen tarkastelu 2008  raportin ja hyväksyä Laajasalon joukkoliikenteen raide-ratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka.

Koirasaarentien liikennesuunnitelma (kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustus nro 5701-44) on valmisteltu ja käsi-teltävänä kaupunkisuunnittelulautakunnassa samanaikaisesti Koirasaa-rentien asemakaavaehdotuksen kanssa.

Maanomistus

Kaupunki omistaa maan koko kaava-alueella.

Alueen yleiskuvaus ja rakennettu ympäristö

Alue sijaitsee osittain jo olemassa olevalla Koirasaarentien katualueella. Kaava-alue alkaa idässä Henrik Borgströmin tien, Reiherintien ja Koirasaarentien risteyksestä. Kadun itäpäässä Koirasaarentien ja Reiherintien kulmauksessa sijaitsee 1970–1980-lukujen taitteessa rakennettuja nelikerroksisia tiilielementtipintaisia pistetaloja. Tahvonlahden kohdalla Koirasaarentien pohjoispuolelle jää vanhoja suojeltavia huviloita.

Luonnonympäristö

Ympäristön topografia on vaihteleva. Koirasaarentie kulkee laaksopai-nanteessa. Koirasaarentien molemmin puolin ovat laajat kallioselänteet, joiden rinteet ovat paikoin huomattavan jyrkkiä. Kasvillisuus vaihtelee kalliolakimäntyjen ja rehevien laaksopainanteiden välillä. Kaava-alueen keskiosa sivuaa Tahvonlahtea ja siihen liittyvää Tahvonlahden ruovikkoa. Tahvonlahden ruovikkoisen lahdenpoukaman ja Kaitalahden väliin kuroutuu kapea laakso. Kaava-alueen länsiosassa on Laajasalon öljysatama-aluetta.

Yhdyskuntatekninen huolto

Koirasaarentiellä on 300 mm:n vesijohtoa ja puhelinmaakaapeleita. Sähkönjakelun 20 kV:n ilmajohdot sijaitsevat osin tien lähistössä. Öljy-huoltotoimintojen alueella on myös 20 kV:n maakaapeleita.

Maaperä

Katu sijoittuu pääasiassa kallioalueiden väliseen painanteeseen, jossa on myös hienorakeisten maalajien alueita. Öljyhuoltoalueella maaperä on pääasiassa hienorakeisten maalajien alueella sijaitsevaa täytemaata. Tällä alueella maaperän pilaantuneisuutta on selvitetty käyttöhistorian selvityksellä ja näytetutkimuksin.

Ympäristöhäiriöt

Koirasaarentien liikenne aiheuttaa meluhaittaa lähimpänä katua oleville asuinkortteleille. Lisäksi liikenne aiheuttaa ilman epäpuhtauksia, jotka otetaan huomioon kadun ympäristön suunnittelussa.

Tavoitteet

Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa nykyisen Koirasaarentien rakentaminen käytännössä kokonaan uudelleen siten, että se pystyy välittämään rakennettavan Kruunuvuorenrannan alueen liikenteen. Kruunuvuorenrannan alueen rakennuttua Koirasaarentien liikennemää-rän on ennustettu olevan Koirasaarentien itäpäässä 15 000 ajoneu-voa/vrk ja puiston kohdalla 10 000 ajoneuvoa/vrk. Koirasaarentie on Kruunuvuorenrannan alueellinen kokoojakatu ja se muodostaa tulevaisuudessa pääliikenneyhteyden Laajasalosta Kruunuvuorenrantaan ja antaa ensivaikutelman alueesta.

Maankäyttösuunnitelmassa on osoitettu uutta asuntorakentamista ka-dun molemmin puolin siten, että kadunvarren jyrkimmät kalliot säilyvät rakentamattomina. Katualueen mitoituksessa on otettu huomioon tule-va keskustan suunnan raideliikenne ja kevyt liikenne, paikallinen kevyt liikenne, bussiliikenne ja ajoneuvoliikenne Laajasalon suuntaan sekä tulevaisuuden joukkoliikennevaraukset. Katualueelta on varattu kaupunkikuvallisista syistä tilaa myös puuistutuksille.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Nykyistä Koirasaarentietä jatketaan nykyisen Haakoninlahdentien län-sipäähän asti. Koirasaarentien linjaus noudattaa itäpäästä, Reiherintien liittymästä lähtien suurin piirtein nykyisen kadun linjausta. Suojeltavien huviloiden kohdalla katu on linjattu molempien huviloiden eteläpuolelta Tahvonlahden pohjukan sivuitse. Kadun linjaus Stansvikintien liittymäs-tä länteen perustuu osayleiskaavan mukaiseen korttelirakenteeseen.

Suunnitelma on rajattu siten, että ehdotuksen Koirasaarentiehen liitty-vät uudet kadut ja nykyisten katujen jatkeet (Hopeakaivoksentie ja Gu-nillantie) on voitu varmuudella mitoittaa tarkoituksenmukaisesti, ja siten, että suunnitelma on riippumaton Laajasalon joukkoliikenneyhteyden yksityiskohdista sen katuverkkoon liittymisen osalta.

Mitoitus

Alueen pinta-ala on 4,52 ha, josta käsiteltävänä olevalla kaava-alueella on n. 2 ha. Koirasaarentien liikennesuunnitelma perustuu symmetri-seen poikkileikkaukseen, jonka keskeltä on varattu joukkoliikenteelle (bussit ja raitiovaunut) oma kaista 7,0 m. Joukkoliikennekaistaa ja mo-lemminpuolisia ajoratoja 3,75 m erottavat viherkaistat puuistutuksin. Kevyen liikenteen väylät ovat niin ikään kadun molemmin puolin, polku-pyöräilijöille 2,0 m ja jalankulkijoille 2,0 m. Kevyen liikenteen ja ajoneu-voliikenteen väliin jää kivetty erotuskaista 1,0 m. Katualueen leveydeksi tulee yhteensä 30,5 m. Puiston kohdalla viherkaistat on jätetty pois, jol-loin kadulta avautuu maiseman kannalta tärkeitä näkymiä ja kapeam-man poikkileikkauksen vuoksi louhintaa tulee vähemmän.

Liikenne ja pysäköinti

Nopeusrajoitus kadulla on 40 km/h ja pysäköinti on kielletty. Kaikki liit-tymät on mitoitettu telibussille ja kiertoliittymät ovat raitiotieliikenteen vuoksi läpiajettavia. Lisäksi suunnitelma sisältää varauksen pikaraitio-tietunnelin liittymiseen Koirasaarentiehen Jurmonkujan liittymän etelä-puolelta itään päin.

Bussi- ja raitiovaunupysäkit, joita katuosuudella on kolme, on sijoitettu liittymien yhteyteen siten, että odotustilat ovat viherkaistoilla. Kevyen liikenteen ylitykset on järjestetty suojatein liittymien ja pysäkkien yhtey-teen, joissa on suurin kadun ylitystarve. Lisäksi on osoitettu yksi kevy-en liikenteen alikulku Koirasaarentien halkoman laajan virkistysalueen yhteydessä olevalle pääulkoilureitille.

Kaupunkikuvalliset periaatteet

Kruunuvuorenrantaan saavutaan Laajasalosta Koirasaarentietä pitkin. Koirasaarentie on linjattu laaksopainanteeseen ja sen korkeustaso las-kee Reiherintien liittymästä Tahvonlahdelle n. 15 m.  Koirasaarentien vartta rytmittävät valmisteilla olevassa Borgströminmäen ja Gunillankal-lion asemakaavassa rakennetut ja rakentamattomat osuudet sekä kor-keat metsäiset mäet ja avokalliot, joille kadulta avautuu näkymiä. Ho-peakaivoksen kohdalla historialliset rakennukset, maastonmuodot ja suuret vanhat puut muodostavat ikään kuin portin alueelle. Hopeakai-voksen kohdalta avautuu myös näkymä Stansvikin kartanopuistoon ja Tahvonlahdelle. Kadun päätteestä avautuu näkymä kantakaupunkiin Tuomiokirkon tornia kohti.

Koirasaarentielle istutetaan raitiotien molemmin puolin puukujanne, joka jakaa leveän katutilan osiin ja viestii Stansvikin läheisyydestä. Kadulle näkyvät kalliot on tarkoitus valaista. Tavoitteena on myös saada Koirasaarentien varsille oma näyttävä valaisinpylvästyyppi.

Yhdyskuntatekninen huolto

Nykyisiä Kaitalahden ja Kruunuvuorenrannan 20 kV:n sähkönjakelun ilmajohtoja kaapeloidaan ja siirretään osittain. Koirasaarentiehen rakennetaan vesijohto, sadevesiviemäröinti ja jäteveden paineviemäri sekä rakennuskortteleiden läheisyydessä myös jätevesiviemäröinti. Lisäksi kadulle rakennetaan kaukolämpöjohto, sähkönjakelun 20 kV:n maakaapelit sekä puhe- ja tietoliikenteen edellyttämät kaapelit.

Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Katu rakennetaan valtaosin uudelleen nykyisen tielinjan läheisyyteen. Öljyhuoltotoimintojen alueella rakentaminen on uudisrakentamista. Ka-dulla on kuusi pehmeikköosuutta, joiden pohjanvahvistukset suunnitel-laan katusuunnitelman laatimisen yhteydessä. Katualueen maaperä kunnostetaan aikaisemman käytön jäljiltä vähintään katualueelta edel-lytettävään tasoon.

Ympäristöhäiriöt

Raitioliikenne voi aiheuttaa ääni- ja tärinähaittaa, mikäli rata on epäta-sainen tai muuten heikkokuntoinen ja perustettu suoraan kalliolle tai muulle ääntä hyvin johtavalle alustalle, nopeudet suuria tai kalusto vial-lista. Tarkoituksenmukaisinta on lieventää haittoja radan rakentamisen yhteydessä, mikäli mahdollista. Tärinähaittaa voidaan torjua huolellisella pohjarakentamisella ja äänihaittaa radassa olevilla äänen etenemistä rajoittavilla rakenteilla. Suomessa ei ole toistaiseksi vahvistettuja maankäyttöön sovellettavia liikennetärinän ohjearvoja. Asuintiloille runkomelun suunnitteluarvona voidaan pitää rajaa LASmax= 35 dB ja tärinän LVSmax= 0,30 mm/s.

Koirasaarentien liikenteen aiheuttamat ilman epäpuhtaudet ja melu ote-taan huomioon katuun rajautuvien asuinkortteleiden suunnittelussa ja asemakaavamääräyksissä.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Kaava on osayleiskaavan ja maankäyttösuunnitelman mukainen ja noudattaa pääosin nykyistä Koirasaarentien linjausta.

Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Ennusteen mukaan Laajasalon liikennemäärä kasvaa n. 15 000 ajoneuvolla/vrk Kruunuvuorenrannan (osayleiskaava-alue ja maankäyttösuunnitelma-alue) rakentamisen myötä. Lisääntyvä liikenne kuormittaa nykyistä katuverkkoa Itäväylältä Linnanrakentajantietä, Laajasalontietä ja Koirasaarentietä, joka on pääliikenneyhteys Kruunuvuorenrantaan. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan mukaisen Kaitalahden laajennuksen myötä avautuu myös vaihtoehtoinen ajoyhteys Kruunuvuorenrantaan nykyisen Hopeakaivoksentien jatkeena Päätieltä Koirasaarentielle.

Mahdollisen tulevan, keskustaan johtavan raitiotien myötä nykyisiin bussiliikenteen reitteihin tulee muutoksia vaiheittain Kruunuvuorenran-nan rakentamisen edetessä. Koirasaarentien eteläpuolella, uuden Gu-nillankallion ja nykyisen rakenteen välisellä kallioalueella on varauduttu mahdollisuuteen pikaraitiotien erkanemiseen kalliotunnelissa kohti San-tahaminaa. Lisääntyvä liikennemäärä on otettu huomioon nykyisen ka-tuverkon kaista- ja liittymäjärjestelyissä. Itäväylän ja Linnanrakentajan-tien liittymän uudet järjestelyt on suunniteltu vastaamaan Kruunuvuo-renrannan rakentamisen aiheuttamien liikennemäärien kasvua. Kunnallistekniikan johdot rakennetaan pääosin ajoratojen ja raittien kohdalle. Kadun itäosalla varaudutaan Gunillankallion ja Borgströminmäen asuinalueiden rakentamiseen ja kadun länsiosalla Hopealaakson, Haakoninlahden ja Kruunuvuoren alueiden rakentamiseen. Katualueen kaavasuunnittelun aikana ei kaikkia korkeustasoja ja katualueelle sijoitettavia rakenteita ole vielä suunniteltu sitovasti.

Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Koirasaarentien linjaus noudattaa olemassa olevaa linjausta ja kulkee laaksopainanteessa. Katualueella on kaksi puuriviä koko matkalla lu-kuun ottamatta Tahvonlahden kohtaa puolessa välissä katua.

Koirasaarentie on nyt 7 m leveä ja katualue levenee kaavan toteuttami-sen myötä n. 30,5 m:iin. Koirasaarentien itäosassa kaavan mukainen linjaus noudattaa pääosin olemassa olevan kadun linjausta. Kadun pohjoispuolella sijaitsevia kallioreunoja joudutaan leikkaamaan n. 150 m:n pituisella osuudella. Korkeusero kadun tasauksen ja kalliopinnan välillä tulee olemaan enintään 5 m. Tämä katualueen viereinen kal-lioalue osoitetaan kaavassa puistoksi. Toinen luonnonmaisemaan jäävä muutos on Koirasaarentien eteläpuolella Gunillankallion kohdalla vastapäätä pohjoiseen johtavaa kapeaa laaksoa, jossa joudutaan leik-kaamaan kalliota kuitenkin siten, että korkeusero on enintään 3 m. Laakson kohdalle on osoitettu alikulku, jonka kautta ohjataan pohjois-eteläsuuntainen pääulkoilureitti. Alikululle johtavan pääulkoilureitin kaltevuusvaatimukset lisäävät tien reunasta louhittavan kallioalueen mää-rää. Tämä alue sijaitsee Koirasaarentien kaava-alueen ulkopuolella. Muilta osin katualue tulee rajautumaan Koirasaarentien itäosassa suo-raan rakennuksiin ja nykyinen luonnonympäristö muuttuu kaupunkimai-seksi.

Koirasaarentie kulkee nykyisin Kaivoshuvilan ja Schaumanin huvilan eli Tornihuvilan välistä. Kaavassa katu on linjattu Kaivoshuvilan eteläpuo-lelta. Leventyvä katu ei mahdu kulkemaan suojeltavien huviloiden välis-tä. Kadun rakentamisen vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön ovat huomattavat. Muutos aikaansaa toimivan kokonaisuuden ja paran-taa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kaivoshuvilan asemaa sen liittyes-sä Schaumanin huvilan kanssa yhdeksi kokonaisuudeksi. Kaivoshuvilan etäisyys katualueeseen on ennen ollut n. 7 m ja suunnitelmassa se on n. 5 m. Huvilan korkeustaso tiehen nähden kuitenkin paranee ja sen etäisyys ajoneuvoliikenteeseen kasvaa.

Koirasaarentien länsiosassa kadun linjaus poikkeaa nykyisestä. Katu linjataan pääosin tasaiseen maastoon, jossa leikataan kallioselänteiden reunamia kohdissa, jotka tulevat asuntoalueiksi. Katulinjaus ei vaikuta linjauksen länsiosassa maisemaan tai luonnonympäristöön oleellisesti.

Koirasaarentien leveyden muutos nykyiseen verrattuna on suuri. Katu-alueen kaavaehdotuksessa on 3 m:n levyiset puukujanteille varatut alu-eet. Puukujanteet muuttavat katualuetta suljetummaksi ja tilaa inhimilli-semmäksi. Kallioleikkaukset saadaan sulautumaan paremmin luonnon-maisemaan, kun vältetään korkeita pystysuoria leikkauksia ja muotoil-laan kallioreunat polveillen. Jyrkkiä pystysuuntaisia leikkauksia tulee myös välttää, koska ne vaativat putoamisesteitä.

Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen ja sosiaalisiin oloihin

Liikennemäärä Koirasaarentiellä tulee lisääntymään. Melu alueella ei ole merkittävä ja meluntorjunta voidaan ottaa huomioon Koirasaaren-tien läheisyydessä ulkoseinärakenteissa. Rakennusten sijoittamisella tien suuntaisesti saadaan melu torjuttua piha-alueilla.

Koirasaarentien liikenteen aiheuttama melu otetaan huomioon valmis-teilla olevassa Gunillankallion ja Borgströminmäen asemakaavassa si-ten, että lähellä katua sijaitsevien asuinkortteleiden oleskelupihat ovat rakennusten muodostamassa melukatveessa. Rakennusten kadunpuo-leisille julkisivuille annetaan rakenteiden ääneneristävyyttä koskevia määräyksiä.

Raitiotien mahdollisesti aiheuttama tärinä otetaan huomioon raitioradan suunnittelussa. Raitiokiskot voidaan asentaa kadulle siten, että ehkäis-tään pyörien kiskokontaktista syntyvä tärinä (savimaa) ja runkoäänet (kalliopohja). Kiskojen alla voidaan esimerkiksi käyttää erillisiä vaimen-nuslevyjä.

Liikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien vaikutusta vähennetään kaavamääräyksellä, jossa kadun varren asuintalojen koneellisen ilmas-toinnin ilmanottoaukot sijoitetaan sisäpihan puolelle.

Vaikutukset yhdyskuntatalouteen

Koirasaarentien rakentamisen kustannukset ovat n. 8,4 milj. euroa ja se koostuu seuraavista osista (kustannustaso 11/2008, alv 0 %): katurakenteet 7,2 milj. euroa, vesihuolto ja kuivatus 0,5 milj. euroa ja kaukolämpö 0,7 milj. euroa.

Raitiotien kustannukset eivät sisälly kustannusarvioon. Gunillankallion ja Borgströminkallion kohdalla olevien kunnallistekniikan johtojen kus-tannukset on laskettu asuinalueen kaavan kustannuksiin.

Toteutus

Rakentamisaikataulu

Rakentaminen alkaa mahdollisimman nopeasti asemakaavan ja katu-suunnitelmien saatua lainvoiman. Se alkaa Reiherintien ja Henrik Borg-strömin tien risteyksen kohdalta ja jatkuu sen jälkeen Haakoninlahden suunnalla.

Toteuttamis- ja soveltamisohjeet

Alueelle ja sen ympäristöön tullaan laatimaan julkisen tilan valaistus-suunnitelma. 

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston ase-makaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arvi-ointisuunnitelma (päivätty 14.3.2008). 

Vireilletulosta ilmoitettiin myös vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointi-suunnitelman mukaisesti.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 6.10.–20.10.2008 ja viraston internetsivuilla. Luonnosta koskeva yleisötilai-suus pidettiin 8.10.2008.

Viranomaisyhteistyö

Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyö-tä Helsingin Veden, Helsingin Energian, rakennusviraston ja liikennelai-toksen kanssa.

Esitetyt mielipiteet ja lausunnot

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen kaupunkisuunnitteluviraston ase-makaavaosastolle saapui 21 mielipidekirjettä ja lausuntoa Gunillankal-lion, Borgströminmäen, Koirasaarentien ja korttelin 49056 yhteisestä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Koirasaarentietä koskevia mie-lipiteitä tuli kahdeksan.

Asemakaavan muutosluonnoksesta saapui 17 mielipidekirjettä. Lisäksi suullisia mielipiteitä esitettiin keskustelutilaisuudessa ja puhelimitse.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saadut mielipiteet ja lausunnot kohdistuivat liikennejärjestelyjen aikatauluun, katutilan mitoitukseen ja meluun.

Kaavaluonnoksesta saadut mielipiteet ja lausunnot kohdistuivat Koira-saarentien liikennemääriin, leveyteen, linjaukseen ja tiestä aiheutuvaan meluun sekä liikennejärjestelyjen aikatauluun ja raidelinjaukseen.

Mielipiteet on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että tietä on ka-vennettu 1,5 m.

Mielipiteet, lausunnot ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin päätöshistorian sivuilla 20–34 (liite 2).

Ehdotuksen nähtävillä olo, muistutukset ja lausunnot

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 30.1.–2.3.2009, mistä on ilmoitet-tu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan on tehty 11 muistutusta sekä lähetetty yksi kirje.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistölautakunnan, HKL-liikelaitok-sen johtokunnan, yleisten töiden lautakunnan, ympäristölautakunnan, Helsingin Vesi -liikelaitoksen, Helsingin Energia -liikelaitoksen ja Helen Sähköverkko Oy:n lausunnot.

Muistutukset ja kirje

Muistutukset ja kirje koskevat kaavoitusprosessia, vuorovaikutusta, melua ja muita päästöjä, tielinjausta ja liikennettä, luontoa ja kulttuurikohteita sekä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.

Kaupunginhallitus toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Muistuttajat ovat ilmoittaneet osoitteensa yhtä lukuun ottamatta.

Helsingissä on delegoitu oikeus kunnan perustellun kannanoton anta-miseen kaupunkisuunnittelulautakunnalle 1.1.2011 alkaen. Kaupunginhallituksella ei ole lisättävää kaupunkisuunnittelulautakunnan vastauksiin, jotka on pöytä-kirjanotteella toimitettu muistuttajille.

Muistutukset ja kirje on kaavoitustyössä otettu huomioon siten, että tietä on kavennettu rakentamisen kohdalta 2 m ja virkistysalueen kohdalta 5 m. 

Muistutukset, kirje ja vastineet niihin on selostettu yksityiskohtaisemmin päätöshistorian sivuilla 3–14 (liite 2).

Lausunnot

Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta, kuten ei myöskään Helsingin Energia -liikelaitoksella ja Helen Sähköverkko Oy:llä.

HKL-liikelaitoksen johtokunta mainitsee mm., että Koirasaarentielle teh-ty asemakaavaehdotus mahdollistaa joukkoliikenteelle sujuvat toiminta-edellytykset Kruunuvuorenrannan pääkadulla. Raitiovaunuille ja bus-seille on suunnitelmassa varattu omat kaistansa. Mahdolliseen Santa-haminan pikaraitiotiehen on myös varauduttu kaavaa tehtäessä. Johto-kunnalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta.

Kiinteistölautakunta toteaa mm., että kaupunki omistaa maan koko uu-den Koirasaarentien kaava-alueella. Uuden Koirasaarentien läntinen pää sijaitsisi Laajasalon öljynhuoltoalueella osittain oy Shell ab:lle vuokratuilla alueilla.

Laajasalon öljynhuoltoalue on Helsingin Sataman hallinnossa. Satama-lautakunta on vuokrannut sieltä alueita edelleen öljy-yhtiöille. Sen jäl-keen, kun öljy-yhtiöiden vuokrasopimukset päättyvät (vuoden 2010 lo-pussa) ja kaupungin maat on luovutettu takaisin kaupungin hallintaan purettuina ja puhdistettuina, maa-alueet tullaan siirtämään kiinteistöviraston hallintoon.

Lautakunnalla ei ole huomauttamista itse kaavaehdotukseen.

Helsingin Vesi puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä ja toteaa mm., että Koirasaarentien suunnittelussa tulee ottaa huomioon vesihuollon rakentamisjärjestys. Mikäli rakentamisjärjestyksen vuoksi joudutaan ra-kentamaan väliaikaisia vesijohto- tai viemäriyhteyksiä, tulee ne rahoit-taa vesilaitostoiminnan ulkopuolisella rahoituksella. Koirasaarentielle (välille Hopealaaksontie–Reiherintie) on rakennettava uutta yleistä ve-sijohtoa n. 1 600 m ja jätevesiviemäriä n. 2 000 m. Vesihuollon raken-tamiskustannukset ovat n. 1,2 milj. euroa (alv 0 %).

Yleisten töiden lautakunta puoltaa kaavaehdotuksen hyväksymistä ja toteaa mm., että rakentamisen määrää ja sijaintia olisi arvioitava 14.2.2008 päätetyn osayleiskaavaehdotuksen (nro 11756) mukaisena ja tämän aineiston olisi tullut olla liitteenä. Katutilan mitoitus on tehty tiukaksi, joten sovitut katusuunnittelun ja esteettömyyden ohjearvot ei-vät täyty eikä katusuunnittelulle ole jätetty riittävästi pelivaraa. Katutilan kapeus ja lumitilan puuttuminen tulevat aiheuttamaan ongelmia ylläpi-dossa.

Raitiovaunun vähimmäisetäisyyden puunrungosta tulee olla 6 m. Viher-kaistojen kasvillisuus ja puulajit sekä niiden sijainti määritellään tarkem-min katusuunnittelun yhteydessä ylläpidon asettamien rajoitusten mu-kaisesti.

Liittymien mitoituksen riittävyyttä ja turvallisuutta ei voida arvioida ase-makaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen perusteella, sillä kaavan yhteydessä ei ole esitetty Koirasaarentiehen liittyviä katuja, niiden mi-toitusta tai liityntäkulmaa eikä katualueeseen rajautuvia rakennusmas-soja, jotka olennaisesti vaikuttavat esimerkiksi näkemäalueisiin. Tätä voidaan pitää kaavan vakavana puutteena.

Vastine

Koska kadun kokonaisleveys on jopa 28,5 m, on eri liikennemuotojen tilantarpeen mitoituksessa käytetty liikenteellisen toimivuuden minimi-mittoja. Lumitila on sovittu otettavaksi huomioon katuun rajautuvien tonttien kaavoituksen yhteydessä siten, että rakennukset eivät tule ton-tin rajaan kiinni, ja 0,5 m leveä alue käsitellään siten, että se liittyy luon-tevasti muuhun kadun ja rakennuksen väliseen vyöhykkeeseen ja voi toimia lumitilana. Nykyisen tontin (Reiherintie 1) kohdalla katualueeseen on lisätty 0,5 m leveä luiska- ja lumitila.

Vahvat kaupunkikuvalliset perusteet vaativat viherkaistojen sijoittamista kadun keskelle raitiovaunukaistojen viereen sekä kadun mitoituksen pi-tämistä mahdollisimman kapeana. Viherkaistojen poikkeuksellisesta etäisyydestä raitiovaunukaistaan on suunnitteluvaiheessa neuvoteltu liikennelaitoksen kanssa. Puulajin valinnalla voidaan vaikuttaa raitiotien ylläpidettävyyteen huolimatta puiden läheisyydestä.

Asemakaavan liitteenä on esitetty Koirasaarentien liikennesuunnitelma välillä Hopeakaivoksentie–Reiherintie. Liikennesuunnitelmassa on esi-tetty liittymät ja niiden mitoitus myös Koirasaarentiehen liittyvien katujen osalta. Näkemät otetaan huomioon asemakaavoissa, jotka määrittävät Koirasaarentiehen rajautuvien rakennusmassojen rakentamista.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

-        Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11820 alueesta on irrotettu omaksi kaava-alueeksi Koirasaarentien katualue välillä Hopeakaivoksentie–Tahvonlahti (asemakaavaehdotus nro 11910).

-        Kaava-aluetta on kavennettu Koirasaarentien kummaltakin puolelta 1 m:n verran, koska polkupyöräliikenne on muutettu pyörätieltä polkupyöräkaistoilla kulkevaksi. Virkistysalueiden kohdalla katua on kummaltakin puolelta kavennettu 0,5 m. Myös liittymien kohdalla mitoitusta on tarkistettu.

-        Kadun linjausta on tarkistettu vähäisessä määrin Hopea-kaivoksentien kohdalla.

-        Katualuetta on kavennettu 6 m kaava-alueen itäpäässä jättämällä puurivi pois siltä osin, kun katu rajautuu molemmin puolin virkistysalueeseen.

Tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on 30.9.2010 tarkistanut asemakaavaehdotusta lautakuntakäsittelyn jälkeen seuraavalla korjauksella:

Päätöksenteon jälkeen on tullut ilmi rakennusviraston ja valaistuskonsultin kanssa käydyssä kokouksessa, että toteutussuunnittelua varten katua on levennettävä kaava-alueen itäpäässä virkistysalueen kohdalta yhteensä 2,4 m.

Kaupunkisuunnittelulautakunnalle 27.8.2009 esitetyssä asemakaavaehdotuksessa katualueen leveys virkistysalueen kohdalla oli 23,5 m, josta erotuskaistat joukkoliikenteen ja muun moottoriajoneuvoliikenteen välissä olivat 0,5 m. Erotuskaistoille sijoittuvien raitiovaunuliikenteen johdinpylväiden ja niihin liittyvien valaisimien sekä raide- ja ajoneuvoliikenteeseen liittyvän turvaetäisyyden vuoksi erotuskaistan leveyden tulisi olla 1,7 m. Tämän vuoksi molempia erotuskaistoja on levennetty 1,2 m. Katualueen leveydeksi tulee näin virkistysalueen kohdalla 25,9 m.

Katutila on virkistysalueeseen rajautuvalta osalta kuitenkin kaventunut 3,6 m verrattuna 30.1.–2.3.2009 nähtävillä olleeseen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen (nro 11820).

Tämän jälkeen toteutussuunnittelun tarkennuttua on rakennusviraston kanssa käydyissä kokouksissa todettu, että katua on levennettävä kaava-alueen länsipäässä yhteensä 2 m.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on tämän johdosta tarkistanut 1.2.2010 asemakaavaehdotusta seuraavalla korjauksella:

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.9.2009 puoltamassa asemakaavaehdotuksessa katualueen leveys Koirasaarentien länsipäässä oli 28,5 m. Erotuskaistojen leveys oli 3,0 m. Erotuskaistoille sijoitettavien lehmusrivistöjen tilavaatimusten vuoksi erotuskaistojen leveyden tulisi olla 4,0 m, jotta lehmukset voivat yhtenäisenä rivistönä jatkua myös pysäkkialueilla. Tämän vuoksi molempia erotuskaistoja on levennetty 1,0 m. Katualueen leveydeksi tulee näin Koirasaarentien länsipäässä 30,5 m. Virkistysalueen kohdalla kadun leveys säilyy ennallaan. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 30.9.2009 tehnyt korjauksen asemakaavaehdotukseen virkistysalueisiin rajautuvalta osalta kadun itäpäässä.

Katutilan leveys on korjauksiin kohdistuvalta osalta kuitenkin pysynyt samana verrattuna 30.1.–2.3.2009 nähtävillä olleeseen asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen (nro 11820, jolloin asemakaavaehdotuksen alue oli osa tuota kaavaa) nähden, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville. (Asemakaavaehdotuksen alue on 10.9.2009 erotettu asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11820 alueesta.)

Esittelijä

apulaiskaupunginjohtaja

Tuula Haatainen

Lisätiedot

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36024

tanja.sippola-alho(a)hel.fi

Liitteet

1

Asemakaavakartta nro 11910

2

Päätöshistoria

 

 

Postiosoite

Käyntiosoite

Puhelin

Faksi

 

Y-tunnus

PL 1

Pohjoisesplanadi 11-13

+358 9 310 1641

+358 9 655 783

 

0201256-6

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

Helsinki

Tilinro

 

Alv.nro

hallintokeskus@hel.fi

http://www.hel.fi/hallintokeskus

FI0680001200062637

 

FI02012566