§ 8

Lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Pia Pakarisen valtuustoaloitteesta oppilas- ja opiskelijahuollon säilyttämisestä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla sote-uudistuksen jälkeenkin

HEL 2021-010017 T 00 00 03

Lausunto

Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Pia Pakarisen valtuustoaloitteesta oppilas- ja opiskelijahuollon säilyttämisestä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla sote-uudistuksen jälkeenkin:  

Jaosto toteaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta koskevan lainsäädännön ja sen esitöiden perusteella, että oppilas- ja opiskelijahuollon (jäljempänä lyhyesti opiskeluhuolto) palvelut säilytetään osana kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa. Helsinki rakentaa vahvan perustason opiskeluhuollon kokonaisuuden, jossa lasten, nuorten ja nuorten aikuisten sote-palveluilla ja kaskon opiskeluhuollolla on yhteiset tavoitteet, selkeät yhteistyön rakenteet ja tiivis, saumaton yhteistyö. Lapsille ja nuorille on tarjottava heidän arkiympäristössään kouluissa perustason mielenterveyspalveluita nykyistä enemmän, helpommin ja varhaisemmin sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Sopimuspohjaista järjestelyä niin yksityisten kuin valtionkin oppilaitosten kanssa tulee niin ikään jatkaa.

Palveluiden säilyttäminen organisatorisesti osana kaskoa ylläpitää yhteisöllisen oppilashuollon työn jatkumista ja tarjoaa kestävät mahdollisuudet nykytilan kehittämiselle. Yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön käytettävän resurssin tulee pysyä vähintään entisellään. Rakentamalla samanaikaisesti mielenterveyspalveluja koulujen yhteyteen, Helsinki huolehtii myös erityistä tukea tarvitsevien ja mielenterveydeltään oireilevien lasten ja nuorten oikea-aikaisten palvelujen järjestämistä sekä asiakkaan kielellisten oikeuksien huomioon ottamista. Järjestelyllä tuetaan opiskeluhuollon ennaltaehkäisevää roolia ja matalan kynnyksen palveluiden toteutumista. Palveluiden organisatorista sijoittumista tarkasteltaessa tärkeintä ovat lapset ja nuoret ja heidän saamansa palvelut, ei hallinnollisen rakenteen tai kirjanpidon tarpeet.

Opiskeluhuollon palvelut rahoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen rahoittamiseen tarkoitetulla valtionrahoituksella 1.1.2023 alkaen ja kirjanpidossa huomioidaan eriyttämisen vaatimus.

Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu hyvinvointialueilla

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistuksessa (lait 611-617/2021) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Näiden palvelujen järjestämisvastuusta säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa, terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa seuraavasti:

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:n 2 momentin mukaan hyvinvointialue, jonka alueella oppilaitos sijaitsee, vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien oppilaitosten 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa tai koulutuksessa oleville opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta.

Terveydenhuoltolain 17 a §:n mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuollon psykologipalvelut alueellaan sijaitsevien koulujen ja oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa tai koulutuksessa oleville oppilaille ja opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta noudattaen, mitä mainitussa laissa säädetään.

Sosiaalihuoltolain 27 c §:n mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuollon kuraattoripalvelut alueellaan sijaitsevien koulujen ja oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa tai koulutuksessa oleville oppilaille ja opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta noudattaen, mitä mainitussa laissa säädetään.

Opiskeluhuollon psykologipalvelujen siirtoa kunnilta hyvinvointialueille on perusteltu terveydenhuoltolain 17 a §:n säännöskohtaisissa perusteluissa (HE 241/2020 vp, s. 1045-1047). Sosiaalihuoltolain 27 c §:n perustelujen (s. 1048) mukaan vastaavat perustelut soveltuvat myös kuraattoripalveluihin.

Terveydenhuoltolain 17 a §:n perustelujen mukaan opiskeluhuollon psykologipalvelujen siirron myötä opiskeluhuollon palvelujen kokonaisuus olisi yhden toimijan vastuulla, mikä edesauttaisi palvelujen muodostaman toiminnallisen kokonaisuuden toteutumista. Hyvinvointialueen toimiessa järjestäjänä kaikilla opiskeluhuollon työntekijöillä säilyisi yhteys sosiaali- ja terveystoimeen, mikä on edellytyksenä hoito- ja palveluketjujen sujuvuudelle sekä työntekijöiden riittävän osaamisen ja ammatillisen tuen varmistamiselle. Siirron todetaan parantavan palvelujen yhdenvertaista toteutumista ja saatavuutta eri alueilla. Hyvinvointialueella olisi myös asianmukaiset tietojärjestelmät ja asiakastiedot sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereissään, jolloin rekisterinpito sekä tietojen luovuttaminen olisi toimivaa ja joustavaa.

Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu Helsingin kaupungilla

Muista kunnista poiketen Helsingillä säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu. Helsingin kohdalla opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut eivät siirry hyvinvointialueelle. Kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisvastuu on Helsingin kaupungilla.

Lainsäädäntö ei määritä palvelujen organisoitumista kaupungin sisäisesti. Perustuslain 121 §:n mukaan kunnan hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kunnallisen itsehallinnon perustuslainsuojasta johtuvista syistä valtiolla ei ole Helsingin kaupungin sisäisen toiminnan järjestämiseen kohdistuvaa ohjausvaltaa ilman, että siitä erikseen säädetään. Helsingin kaupunki voi siten itse organisoida opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisen haluamallaan tavalla joko osaksi kaupungin sosiaali- ja terveystoimialaa tai kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa.

Ne perustelut, joiden nojalla palvelujen järjestämisvastuu siirretään kunnista hyvinvointialueille, eivät sovellu näiden palvelujen siirtämiseen Helsingissä sotepe-toimialalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:n mukaan hyvinvointialueella (ja Helsingillä) on vastuu asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamisen pitää olla opiskeluhuoltoratkaisun keskeisin painotus.

Helsinkiläisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi on samanaikaisesti huolehdittava yhteisöllisen oppilashuollon työn jatkuvuudesta ja siitä, että lapset ja nuoret saavat mielenterveyspalveluita ja muuta tukea omassa arkiympäristössään kouluilla. Jaosto toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen toimialan tulee tehdä tiivistä yhteistyötä opiskeluhuollossa, myös mielenterveyspalveluiden tarjoamisessa ja palveluketjun parantamisessa. Koulupsykologit ja kuraattorit osallistuvat osaltaan mielenterveyspalveluiden tarjoamiseen. Sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti opiskeluhuollon yhteydessä toteutetaan lyhytinterventioita ja näyttöön perustuvien vaikuttavien menetelmien osaamista oppilaiden tarpeet huomioiden ja linjassa Helsingin terapiatakuutavoitteeseen. Sovellettavat menetelmät tarkennetaan opiskeluhuollon ja sosiaali- ja terveystoimialan yhteistyöllä.

Jaosto pitää tärkeänä, että lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita vahvistetaan kaupunkistrategian mukaisesti ja opiskeluhuollon ja koulun muiden ammattilaisten osaamista kasvatetaan.

Mielenterveyden palveluketjun parantamista jatketaan tiiviissä yhteistyössä myös HUS:n sekä muiden keskeisten toimijoiden, kuten helsinkiläisille lapsille ja nuorille palveluja tarjoavien järjestöjen kanssa. Opiskeluhuollon ohjausryhmään kutsutaan HUS:n edustaja ja kolmannen sektorin järjestöjen edustaja tai edustajia. Kouluterveydenhuollon osallistuminen ennaltaehkäisevään opiskeluhuoltotyöhön tehdään mahdolliseksi myös jatkossa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021; ns. Uusimaa-laki) 20 §:n 1 momentin mukaan Helsingin kaupungin on eriytettävä hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) nojalla maksettavalla rahoituksella, lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen järjestämisestä perittävillä asiakasmaksuilla sekä muilla lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen järjestämisestä kertyvillä tuotoilla rahoitettava sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen (eriytettävät tehtävät) kaupungin talousarviossa ja kirjanpidossa.

Uusimaa-lain 20 §:n 3 momentin mukaan Helsingin kaupunki ei saa käyttää muuhun toimintaansa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain nojalla maksettavaa rahoitusta taikka sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä perimiään asiakasmaksuja taikka muita näihin tehtäviin kohdistuvia tuottoja.

Lain esitöiden (HE 241/2020 vp, s. 867) mukaan säännöksen tarkoituksena on turvata se, että toiminta olisi vertailukelpoista muiden hyvinvointialueiden kanssa. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon tuottoja ja kustannuksia tulee voida tarkastella vertailukelpoisesti osana hyvinvointialueiden talouden seurantaa. Tavoitteena on varmistaa näiden tehtävien aiheuttamien kustannusten ja niihin saatavan rahoituksen läpinäkyvyys. Säännös liittyy myös siihen, että toiminnan rahoitus perustuu valtion rahoitukseen ja tältä osin on kyettävä tarkastamaan rahoituksen käyttöä sekä myöntämään hyvinvointialueen rahoituslain mukaista lisärahoitusta.

Työn painopiste

Opiskeluhuollon palveluissa edellytetään jatkossakin yhteistoimintaa sosiaali- ja terveystoimen ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan välillä. Suoraan lain nojalla näiden palvelujen tulee jatkossakin kohdistua ennaltaehkäisevään toimintaan, joka toteutuu oppilaitoksen arjessa.

Perusopetuslain 17 §:n, lukiolain 28 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 §:n mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvattujen asioiden toteutumisesta. Opiskeluhuolto on kiinteä osa oppilaitoksen kriisityötä.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 3 §:n 2 momentin mukaan opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon siten kuin tässä laissa säädetään. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 3 §:n 4 momentin mukaan opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Terveydenhuoltolain 17 a §:n 2 momentin mukaan opiskeluhuollon psykologipalvelut ovat osa oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia
opiskeluhuollon palveluja.

Ruotsinkieliset palvelut

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 5 §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi kaksikielisen hyvinvointialueen alueella siten, että asiakas saa palvelut valitsemallaan kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. Kielilaissa (423/2003) säädetään asiakkaan oikeudesta käyttää omaa kieltään, tulla kuulluksi, saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä oikeudesta tulkkaukseen. Uudenlaiseen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämiseen on tarvetta yhtä lailla ruotsinkielisessä kouluympäristössä, ja sitä on syytä tehdä tiiviisti sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, HUS:n ja järjestöjen yhteistyönä.

Yksityinen tai valtion järjestämä koulutus

Hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut myös yksityiskoulujen tai valtion koulujen osalta. Ne voivat kuitenkin valintansa mukaan huolehtia palvelujen järjestämisestä myös osittain tai kokonaan omana toimintanaan.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:n 2 momentin mukaan hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut opiskelijoille myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on yksityinen tai valtio, jollei koulutuksen järjestäjä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Hyvinvointialue voi tukea koulutuksen järjestäjää psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisessä. Ulkomailla sijaitseva koulutuksen järjestäjä vastaa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä omille opiskelijoilleen.

Tällä hetkellä Helsingin alueella sijaitsevien yksityisten koulutuksen järjestäjien ja valtion koulujen sopimuskäytännöt vaihtelevat. Ne käyttävät kaupungin järjestämiä palveluja tai niiden sopimus koskee esimerkiksi ainoastaan psykologipalveluja.

Käsittely

Vastaehdotus:
Nasima Razmyar: Lausuntoehdotus korvataan seuraavasti:

Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Pia Pakarisen valtuustoaloitteesta oppilas- ja opiskelijahuollon säilyttämisestä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla soteuudistuksen jälkeenkin:

Jaosto toteaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta koskevan lainsäädännön ja sen esitöiden perusteella, että oppilas- ja opiskelijahuollon (jäljempänä lyhyesti opiskeluhuolto) palvelut säilytetään osana kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa. Helsinki rakentaa vahvan perustason opiskeluhuollon kokonaisuuden, jossa lasten, nuorten ja nuorten aikuisten sote-palveluilla ja kaskon opiskeluhuollolla on yhteiset tavoitteet, selkeät yhteistyön rakenteet ja tiivis, saumaton yhteistyö. Lapsille ja nuorille on tarjottava heidän arkiympäristössään kouluissa perustason mielenterveyspalveluita nykyistä enemmän, helpommin ja varhaisemmin sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Sopimuspohjaista järjestelyä niin yksityisten kuin valtionkin oppilaitosten kanssa tulee niin ikään jatkaa.

Palveluiden säilyttäminen organisatorisesti osana kaskoa ylläpitää yhteisöllisen oppilashuollon työn jatkumista ja tarjoaa kestävät mahdollisuudet nykytilan kehittämiselle. Yhteisölliseen oppilashuoltotyöhön käytettävän resurssin tulee pysyä vähintään entisellään. Rakentamalla samanaikaisesti mielenterveyspalveluja koulujen yhteyteen, Helsinki huolehtii myös erityistä tukea tarvitsevien ja mielenterveydeltään oireilevien lasten ja nuorten oikea-aikaisten palvelujen järjestämistä sekä asiakkaan kielellisten oikeuksien huomioon ottamista. Järjestelyllä tuetaan opiskeluhuollon ennaltaehkäisevää roolia ja matalan kynnyksen palveluiden toteutumista. Palveluiden organisatorista sijoittumista tarkasteltaessa tärkeintä ovat lapset ja nuoret ja heidän saamansa palvelut, ei hallinnollisen rakenteen tai kirjanpidon tarpeet.

Opiskeluhuollon palvelut rahoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen rahoittamiseen tarkoitetulla valtionrahoituksella 1.1.2023 alkaen ja kirjanpidossa huomioidaan eriyttämisen vaatimus.

Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu hyvinvointialueilla

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistuksessa (lait 611-617/2021) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Näiden palvelujen järjestämisvastuusta säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa, terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa seuraavasti:

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:n 2 momentin mukaan hyvinvointialue, jonka alueella oppilaitos sijaitsee, vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien oppilaitosten 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa tai koulutuksessa oleville opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta.

Terveydenhuoltolain 17 a §:n mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuollon psykologipalvelut alueellaan sijaitsevien koulujen ja oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa tai koulutuksessa oleville oppilaille ja opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta noudattaen, mitä mainitussa laissa säädetään.

Sosiaalihuoltolain 27 c §:n mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuollon kuraattoripalvelut alueellaan sijaitsevien koulujen ja oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa tai koulutuksessa oleville oppilaille ja opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta noudattaen, mitä mainitussa laissa säädetään.

Opiskeluhuollon psykologipalvelujen siirtoa kunnilta hyvinvointialueille on perusteltu terveydenhuoltolain 17 a §:n säännöskohtaisissa perusteluissa (HE 241/2020 vp, s. 1045-1047). Sosiaalihuoltolain 27 c §:n perustelujen (s. 1048) mukaan vastaavat perustelut soveltuvat myös kuraattoripalveluihin.

Terveydenhuoltolain 17 a §:n perustelujen mukaan opiskeluhuollon psykologipalvelujen siirron myötä opiskeluhuollon palvelujen kokonaisuus olisi yhden toimijan vastuulla, mikä edesauttaisi palvelujen muodostaman toiminnallisen kokonaisuuden toteutumista. Hyvinvointialueen toimiessa järjestäjänä kaikilla opiskeluhuollon työntekijöillä säilyisi yhteys sosiaali- ja terveystoimeen, mikä on edellytyksenä hoito- ja palveluketjujen sujuvuudelle sekä työntekijöiden riittävän osaamisen ja ammatillisen tuen varmistamiselle. Siirron todetaan parantavan palvelujen yhdenvertaista toteutumista ja saatavuutta eri alueilla. Hyvinvointialueella olisi myös asianmukaiset tietojärjestelmät ja asiakastiedot sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereissään, jolloin rekisterinpito sekä tietojen luovuttaminen olisi toimivaa ja joustavaa.

Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu Helsingin kaupungilla

Muista kunnista poiketen Helsingillä säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu. Helsingin kohdalla opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut eivät siirry hyvinvointialueelle. Kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisvastuu on Helsingin kaupungilla.

Lainsäädäntö ei määritä palvelujen organisoitumista kaupungin sisäisesti. Perustuslain 121 §:n mukaan kunnan hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kunnallisen itsehallinnon perustuslainsuojasta johtuvista syistä valtiolla ei ole Helsingin kaupungin sisäisen toiminnan järjestämiseen kohdistuvaa ohjausvaltaa ilman, että siitä erikseen säädetään. Helsingin kaupunki voi siten itse organisoida opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisen haluamallaan tavalla joko osaksi kaupungin sosiaali- ja terveystoimialaa tai kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa.

Ne perustelut, joiden nojalla palvelujen järjestämisvastuu siirretään kunnista hyvinvointialueille, eivät sovellu näiden palvelujen siirtämiseen Helsingissä sotepe-toimialalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:n mukaan hyvinvointialueella (ja Helsingillä) on vastuu asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamisen pitää olla opiskeluhuoltoratkaisun keskeisin painotus.

Helsinkiläisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin turvaamiseksi on samanaikaisesti huolehdittava yhteisöllisen oppilashuollon työn jatkuvuudesta ja siitä, että lapset ja nuoret saavat mielenterveyspalveluita ja muuta tukea omassa arkiympäristössään kouluilla. Jaosto toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen toimialan tulee tehdä tiivistä yhteistyötä opiskeluhuollossa, myös mielenterveyspalveluiden tarjoamisessa ja palveluketjun parantamisessa. Koulupsykologit ja kuraattorit osallistuvat osaltaan mielenterveyspalveluiden tarjoamiseen. Sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti opiskeluhuollon yhteydessä toteutetaan lyhytinterventioita ja näyttöön perustuvien vaikuttavien menetelmien osaamista oppilaiden tarpeet huomioiden ja linjassa Helsingin terapiatakuutavoitteeseen. Sovellettavat menetelmät tarkennetaan opiskeluhuollon ja sosiaali- ja terveystoimialan yhteistyöllä.

Jaosto pitää tärkeänä, että lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita vahvistetaan kaupunkistrategian mukaisesti ja opiskeluhuollon ja koulun muiden ammattilaisten osaamista kasvatetaan.

Mielenterveyden palveluketjun parantamista jatketaan tiiviissä yhteistyössä myös HUS:n sekä muiden keskeisten toimijoiden, kuten helsinkiläisille lapsille ja nuorille palveluja tarjoavien järjestöjen kanssa. Opiskeluhuollon ohjausryhmään kutsutaan HUS:n edustaja ja kolmannen sektorin järjestöjen edustaja tai edustajia. Kouluterveydenhuollon osallistuminen ennaltaehkäisevään opiskeluhuoltotyöhön tehdään mahdolliseksi myös jatkossa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021; ns. Uusimaa-laki) 20 §:n 1 momentin mukaan Helsingin kaupungin on eriytettävä hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) nojalla maksettavalla rahoituksella, lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen järjestämisestä perittävillä asiakasmaksuilla sekä muilla lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen järjestämisestä kertyvillä tuotoilla rahoitettava sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen (eriytettävät tehtävät) kaupungin talousarviossa ja kirjanpidossa.

Uusimaa-lain 20 §:n 3 momentin mukaan Helsingin kaupunki ei saa käyttää muuhun toimintaansa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain nojalla maksettavaa rahoitusta taikka sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä perimiään asiakasmaksuja taikka muita näihin tehtäviin kohdistuvia tuottoja.

Lain esitöiden (HE 241/2020 vp, s. 867) mukaan säännöksen tarkoituksena on turvata se, että toiminta olisi vertailukelpoista muiden hyvinvointialueiden kanssa. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon tuottoja ja kustannuksia tulee voida tarkastella vertailukelpoisesti osana hyvinvointialueiden talouden seurantaa. Tavoitteena on varmistaa näiden tehtävien aiheuttamien kustannusten ja niihin saatavan rahoituksen läpinäkyvyys. Säännös liittyy myös siihen, että toiminnan rahoitus perustuu valtion rahoitukseen ja tältä osin on kyettävä tarkastamaan rahoituksen käyttöä sekä myöntämään hyvinvointialueen rahoituslain mukaista lisärahoitusta.

Työn painopiste

Opiskeluhuollon palveluissa edellytetään jatkossakin yhteistoimintaa sosiaali- ja terveystoimen ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan välillä. Suoraan lain nojalla näiden palvelujen tulee jatkossakin kohdistua ennaltaehkäisevään toimintaan, joka toteutuu oppilaitoksen arjessa.

Perusopetuslain 17 §:n, lukiolain 28 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 §:n mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvattujen asioiden toteutumisesta. Opiskeluhuolto on kiinteä osa oppilaitoksen kriisityötä.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 3 §:n 2 momentin mukaan opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon siten kuin tässä laissa säädetään. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 3 §:n 4 momentin mukaan opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. Terveydenhuoltolain 17 a §:n 2 momentin mukaan opiskeluhuollon psykologipalvelut ovat osa oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia opiskeluhuollon palveluja.

Ruotsinkieliset palvelut

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 5 §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi kaksikielisen hyvinvointialueen alueella siten, että asiakas saa palvelut valitsemallaan kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. Kielilaissa (423/2003) säädetään asiakkaan oikeudesta käyttää omaa kieltään, tulla kuulluksi, saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä oikeudesta tulkkaukseen. Uudenlaiseen lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämiseen on tarvetta yhtä lailla ruotsinkielisessä kouluympäristössä, ja sitä on syytä tehdä tiiviisti sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, HUS:n ja järjestöjen yhteistyönä.

Yksityinen tai valtion järjestämä koulutus

Hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut myös yksityiskoulujen tai valtion koulujen osalta. Ne voivat kuitenkin valintansa mukaan huolehtia palvelujen järjestämisestä myös osittain tai kokonaan omana toimintanaan.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:n 2 momentin mukaan hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut opiskelijoille myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on yksityinen tai valtio, jollei koulutuksen järjestäjä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Hyvinvointialue voi tukea koulutuksen järjestäjää psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisessä. Ulkomailla sijaitseva koulutuksen järjestäjä vastaa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä omille opiskelijoilleen.

Tällä hetkellä Helsingin alueella sijaitsevien yksityisten koulutuksen järjestäjien ja valtion koulujen sopimuskäytännöt vaihtelevat. Ne käyttävät kaupungin järjestämiä palveluja tai niiden sopimus koskee esimerkiksi ainoastaan psykologipalveluja.

Jaosto hyväksyi yksimielisesti Nasima Razmyarin vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Toni Mäki, johtava kaupunginasiamies, puhelin: 310 21258

toni.maki(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Lausuntoehdotus

Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Pia Pakarisen valtuustoaloitteesta oppilas- ja opiskelijahuollon säilyttämisestä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla sote-uudistuksen jälkeenkin:  

Jaosto toteaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta koskevan lainsäädännön ja sen esitöiden perusteella, että oppilas- ja opiskelijahuollon (jäljempänä lyhyesti opiskeluhuolto) palvelujen sijoittuminen valtakunnallisesti samalla tavalla mahdollistaa yhteisöllisen opiskeluhuollon vahvistamisen ja kehittämisen yhtenä kokonaisuutena. Muutos mahdollistaa yksilöllisesti erityistä tukea tarvitsevien ja mielenterveydeltään oireilevien lasten ja nuorten oikea-aikaisten palvelujen järjestämisen sekä asiakkaan kielellisten oikeuksien huomioon ottamisen. Lisäksi kuraattorit ja psykologit sijoittuvat muutoksessa ammatillisesti tiiviiseen yhteistyöhön muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden kanssa. Myös rahoitusvastuun ja kirjanpidon eriyttämisvelvoitteen vuoksi toiminnan sijoittuminen sosiaali- ja terveystoimialalle on perustelua.       

Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu hyvinvointialueilla

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistuksessa (lait 611-617/2021) opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Näiden palvelujen järjestämisvastuusta säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa, terveydenhuoltolaissa ja sosiaalihuoltolaissa seuraavasti:

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:n 2 momentin mukaan hyvinvointialue, jonka alueella oppilaitos sijaitsee, vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien oppilaitosten 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa tai koulutuksessa oleville opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta.

Terveydenhuoltolain 17 a §:n mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuollon psykologipalvelut alueellaan sijaitsevien koulujen ja oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa tai koulutuksessa oleville oppilaille ja opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta noudattaen, mitä mainitussa laissa säädetään.

Sosiaalihuoltolain 27 c §:n mukaan hyvinvointialueen on järjestettävä opiskeluhuollon kuraattoripalvelut alueellaan sijaitsevien koulujen ja oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltolain 1 §:ssä tarkoitetussa opetuksessa tai koulutuksessa oleville oppilaille ja opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta noudattaen, mitä mainitussa laissa säädetään.

Opiskeluhuollon psykologipalvelujen siirtoa kunnilta hyvinvointialueille on perusteltu terveydenhuoltolain 17 a §:n säännöskohtaisissa perusteluissa (HE 241/2020 vp, s. 1045-1047). Sosiaalihuoltolain 27 c §:n perustelujen (s. 1048) mukaan vastaavat perustelut soveltuvat myös kuraattoripalveluihin.

Terveydenhuoltolain 17 a §:n perustelujen mukaan opiskeluhuollon psykologipalvelujen siirron myötä opiskeluhuollon palvelujen kokonaisuus olisi yhden toimijan vastuulla, mikä edesauttaisi palvelujen muodostaman toiminnallisen kokonaisuuden toteutumista. Hyvinvointialueen toimiessa järjestäjänä kaikilla opiskeluhuollon työntekijöillä säilyisi yhteys sosiaali- ja terveystoimeen, mikä on edellytyksenä hoito- ja palveluketjujen sujuvuudelle sekä työntekijöiden riittävän osaamisen ja ammatillisen tuen varmistamiselle. Siirron todetaan parantavan palvelujen yhdenvertaista toteutumista ja saatavuutta eri alueilla. Hyvinvointialueella olisi myös asianmukaiset tietojärjestelmät ja asiakastiedot sosiaali- ja terveydenhuollon rekistereissään, jolloin rekisterinpito sekä tietojen luovuttaminen olisi toimivaa ja joustavaa.

Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisvastuu Helsingin kaupungilla

Muista kunnista poiketen Helsingillä säilyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämis- ja rahoitusvastuu. Helsingin kohdalla opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut eivät siirry hyvinvointialueelle. Kuraattori- ja psykologipalvelujen järjestämisvastuu on Helsingin kaupungilla. Lainsäädäntö ei määritä palvelujen organisoitumista kaupungin sisäisesti. 

Perustuslain 121 §:n mukaan kunnan hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kunnallisen itsehallinnon perustuslainsuojasta johtuvista syistä valtiolla ei ole Helsingin kaupungin sisäisen toiminnan järjestämiseen kohdistuvaa ohjausvaltaa ilman, että siitä erikseen säädetään. Helsingin kaupunki voi siten itse organisoida opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisen haluamallaan tavalla joko osaksi kaupungin sosiaali- ja terveystoimialaa tai kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa.  Vaikka velvoittavaa lainsäädäntöä ei ole on aiheellista kiinnittää huomiota lainsäädännön tavoitteisiin, jotka koskevat palvelujen muodostaman toiminnallisen kokonaisuuden toteutumista ja palvelujen riittävää yhteyttä sosiaali- ja terveystoimeen. 

Samat perustelut, joiden nojalla palvelujen järjestämisvastuu siirretään kunnista hyvinvointialueille, soveltuvat myös näiden palvelujen siirtämiseen Helsingissä sotepe-toimialalle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:n mukaan hyvinvointialueella (ja Helsingillä) on vastuu asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi. Hyvinvointialueen on huolehdittava yhteen sovitettuja palveluja laaja-alaisesti tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, sosiaali- ja terveydenhuollon yhteensovittamisesta ja palveluketjujen ja palvelukokonaisuuksien määrittelemisestä, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamisesta hyvinvointialueen muiden palvelujen kanssa sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä.

Kun opiskeluhuollon palvelujen kokonaisuus on sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan vastuulla, kaupunki pystyy paremmin varmistamaan palvelujen yhteensovittamisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 10 §:n mukaisesti. Tällöin myös kaikilla opiskeluhuollon työntekijöillä säilyy yhteys sosiaali- ja terveystoimeen, mikä edistää hoito- ja palveluketjujen sujuvuutta sekä työntekijöiden riittävän osaamisen ja ammatillisen tuen varmistamista. Samalla taataan, että jatkossakin Helsingin opiskeluhuollon kokonaisuus on vertailukelpoinen hyvinvointialueiden kanssa. Toimialajärjestelystä huolimatta on opiskelijahuollon suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa otettava huomioon, että rehtori vastaa koulun opiskeluhuollosta.

Helsingissä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen siirto sotepe-toimialalle on perusteltua myös rahoitusvastuun ja kirjanpidon eriyttämisvelvollisuuden vuoksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain (615/2021; ns. Uusimaa-laki) 20 §:n 1 momentin mukaan Helsingin kaupungin on eriytettävä hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) nojalla maksettavalla rahoituksella, lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen järjestämisestä perittävillä asiakasmaksuilla sekä muilla lakisääteisen sosiaali- ja terveydenhuollon tai pelastustoimen järjestämisestä kertyvillä tuotoilla rahoitettava sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen (eriytettävät tehtävät) kaupungin talousarviossa ja kirjanpidossa.

Uusimaa-lain 20 §:n 3 momentin mukaan Helsingin kaupunki ei saa käyttää muuhun toimintaansa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain nojalla maksettavaa rahoitusta taikka sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä perimiään asiakasmaksuja taikka muita näihin tehtäviin kohdistuvia tuottoja.

Lain esitöiden (HE 241/2020 vp, s. 867) mukaan säännöksen tarkoituksena on turvata se, että toiminta olisi vertailukelpoista muiden hyvinvointialueiden kanssa. Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon tuottoja ja kustannuksia tulee voida tarkastella vertailukelpoisesti osana hyvinvointialueiden talouden seurantaa. Tavoitteena on varmistaa näiden tehtävien aiheuttamien kustannusten ja niihin saatavan rahoituksen läpinäkyvyys. Säännös liittyy myös siihen, että toiminnan rahoitus perustuu valtion rahoitukseen ja tältä osin on kyettävä tarkastamaan rahoituksen käyttöä sekä myöntämään hyvinvointialueen rahoituslain mukaista lisärahoitusta.

Työn painopiste

Opiskeluhuollon palveluissa edellytetään jatkossakin yhteistoimintaa sosiaali- ja terveystoimen ja kasvatuksen ja koulutuksen toimialan välillä. Suoraan lain nojalla näiden palvelujen tulee jatkossakin kohdistua ennaltaehkäisevään toimintaan, joka toteutuu oppilaitoksen arjessa.  

Perusopetuslain 17 §:n, lukiolain 28 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 4 §:n mukaan koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma. Koulutuksen järjestäjä vastaa myös opiskeluhuoltosuunnitelmassa kuvattujen asioiden toteutumisesta. Opiskeluhuolto on kiinteä osa oppilaitoksen kriisityötä.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 3 §:n 2 momentin mukaan opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon siten kuin tässä laissa säädetään.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 3 §:n 4 momentin mukaan opiskeluhuoltoa toteutetaan opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen monialaisena suunnitelmallisena yhteistyönä opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa.

Terveydenhuoltolain 17 a §:n 2 momentin mukaan opiskeluhuollon psykologipalvelut ovat osa oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia opiskeluhuollon palveluja.

Ruotsinkieliset palvelut

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 5 §:n 1 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestettävä sekä suomeksi että ruotsiksi kaksikielisen hyvinvointialueen alueella siten, että asiakas saa palvelut valitsemallaan kielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi. Kielilaissa (423/2003) säädetään asiakkaan oikeudesta käyttää omaa kieltään, tulla kuulluksi, saada toimituskirjansa suomen tai ruotsin kielellä sekä oikeudesta tulkkaukseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä Uudellamaalla annetun lain 19 §:n mukaan Helsingin kaupungilla on kansalliskielilautakunta. Lautakunnan jäseniksi valitaan ruotsinkieliseen kielivähemmistöön kuuluvia henkilöitä.

Kansalliskielilautakunnan tehtävänä on sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustointa koskien mm. selvittää, arvioida, määritellä ja antaa lausuntoja ruotsin kielellä tarjottavien palvelujen tarpeesta sekä seurata näiden palvelujen saatavuutta ja laatua.

Yksityinen tai valtion järjestämä koulutus

Hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungilla on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut myös yksityiskoulujen tai valtion koulujen osalta. Ne voivat kuitenkin valintansa mukaan huolehtia palvelujen järjestämisestä myös osittain tai kokonaan omana toimintanaan. 

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 9 §:n 2 momentin mukaan hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää psykologi- ja kuraattoripalvelut opiskelijoille myös silloin, kun koulutuksen järjestäjä on yksityinen tai valtio, jollei koulutuksen järjestäjä päätä järjestää näitä palveluja osittain tai kokonaan omana toimintanaan ja omalla kustannuksellaan. Hyvinvointialue voi tukea koulutuksen järjestäjää psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisessä. Ulkomailla sijaitseva koulutuksen järjestäjä vastaa psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä omille opiskelijoilleen.

Tällä hetkellä Helsingin alueella sijaitsevien yksityisten koulutuksen järjestäjien ja valtion koulujen sopimuskäytännöt vaihtelevat. Ne käyttävät kaupungin järjestämiä palveluja tai niiden sopimus koskee esimerkiksi ainoastaan psykologipalveluja. 

Esittelijän perustelut

Valtuutettu Pia Pakarinen ja 14 muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että kaupunki linjaa opiskeluhuollon palvelujen järjestämisen jatkossakin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä yksityisten ja muiden opetuksen järjestäjien kautta.    

Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto päätti 25.10.2021 § 6 palauttaa aloitteesta annettavan lausunnon uudelleen valmisteltavaksi. Jaosto katsoi, että Helsingille sote-uudistuksessa turvatun erityisaseman sekä asiaan kiinteästi liittyvän kunnallisen itsehallinnon vaikutus oppilashuollon järjestämisen mahdollisuuksiin tulee selvittää ja tuoda erillinen selvitys juridisista ja organisatorisista vaihtoehdoista päätettäväksi. Selvityksen lähtökohtana tulee olla lapsen edun toteuttaminen eikä esimerkiksi hallinnollisten tai rahoituksellisten näkökohtien painottaminen. On myös selvitettävä, mahdollistaako hyvinvointialueiden tehtäviä ja Helsingin erityisasemaa koskeva lainsäädäntö ratkaisun, jolla oppilas- ja opiskeluhuolto säilyy organisatorisesti kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ja millaiset sopimuskäytännöt ovat mahdollisia Helsingin alueella sijaitsevien yksityisten koulutuksen järjestäjien ja valtion koulujen kanssa.    

Palautuksen jälkeen lausuntoehdotusta on täydennetty selvittämällä oppilashuollon järjestämistä perustuslaissa turvatun kunnallisen itsehallinnon ja lapsen edun toteuttamisen lähtökohdista. Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut voidaan sääntelyn perusteella organisoida Helsingin kaupungilla osaksi sosiaali- ja terveystoimialaa tai kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa.

Palautuksen jälkeen on myös teetetty KPMG Oy Ab:n ulkopuolisena konsulttityönä valmistunut liitteenä 2 oleva opiskeluhuollon erillisselvitys, jossa on selvitetty opiskeluhuollon organisoitumistavan vaikutuksia lapsen etuun. Työn tarkastelukehikkona on opiskeluhuollon palvelujen saatavuus ja monialaisen yhteistyön sujuvuus, opiskeluhuollon resurssien allokoinnin mahdollisuudet sekä opiskeluhuollon henkilöstön työnkuva. Selvityksessä on todettu, että lapsen näkökulmasta hallinnolliset rakenteet ja eri hallinnonalojen väliset rajapinnat ovat pääosin näkymättömiä. Tärkeää on palvelujen saatavuus nopeasti, joustavasti ja tarpeisiin vastaavasti. Opiskeluhuolto on osa lapsen kehitystä ja kasvua tukevaa laajaa palveluverkkoa. Lapsen edun toteutumisen näkökulmasta opiskeluhuollon palvelujen sisällön, saatavuuden ja saavutettavuuden reunaehdot on varmistettu suurelta osin opiskeluhuoltoa koskevalla lainsäädännöllä. Lasten ja nuorten palveluverkossa työskentelevien ammattilaisten lähtökohtana on lapsen edun mukainen toiminta riippumatta työntekijän ammatillisesta viiteryhmästä.        

Lausuntoehdotusta on täydennetty myös huomiolla, jonka mukaan yksityisten koulutuksen järjestäjien ja valtion koulujen sopimuskäytännöt voivat jatkua samalla tavalla kuin nykyisin.

Aiemmin sosiaali- ja terveysministeriölle antamassaan lausunnossa kaupunki on suhtautunut kielteisesti opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattorien tehtävien siirtämiseen hyvinvointialueille. Oheismateriaalina on kaupunginvaltuuston periaatepäätös (23.9.2020 § 222) lausunnoksi sosiaali- ja terveysministeriölle hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta ja maakuntien perustamista koskevaksi lainsäädännöksi.   

Oheismateriaalina on yksityiskoulujen liiton tapaamispyyntö ja Suomen hankintajuristien lausunto. Esittelijä on vastannut tapaamispyyntöön. Tapaaminen on järjestetty 8.10.2021. 

Uusimaa-laissa ei nimenomaisesti mainita opiskeluhuollon siirtämistä Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta sosiaali- ja terveystoimialalle. Siirto on kuitenkin uudistuksen tarkoitus. Tätä päätelmää tukee myös taloudellisen eriyttämisen vaatimus, koska tällöin eriytetyssä tilinpäätöksessä ei ole tarpeen esittää erikseen sosiaali- ja terveydenhuollon ja kasvatuksen ja koulutuksen määrärahaosuuksia. Jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen valtionrahoitus on yleiskatteellista. Valmistelussa on lähdetty siitä, että vastaisuudessa Helsingissä yksi lautakunta (sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen lautakunta) vastaa kaikesta kaupungin järjestämisvastuun piiriin kuuluvasta taloussuunnittelusta ja -ohjauksesta toimialatasolla. Olisi tämän suunnitelman kanssa ristiriitaista, jos kasvatus- ja koulutuslautakunnan toimivallan piiriin jäisi uudistuksen tarkoittama tehtävä. Lisäksi on huomattava, että varsinkin kuraattoritoiminta on lain tasolla määritelty sosiaalipalveluksi.         

Jaoston palautuspäätöksessä esitetyn johdosta sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistukseen liittyvät lait esitöineen on käyty läpi. Lausuntoehdotuksessa on lainsäädännön tarkoitukseen viitaten päädytty linjaamaan opiskeluhuollon palvelujen sijoittuminen sosiaali- ja terveystoimialalle.    

Asia on valmisteltu yhteistyössä kaupunginkanslian oikeuspalvelujen kanssa.

Hallintosäännön 2 luvun 4 a §:n mukaan kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto ohjaa ja seuraa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen suunnittelu- ja valmistelutehtäviä. Jaosto tekee kaupunginhallitukselle esityksiä uudistukseen liittyvistä kaupungin johtamisjärjestelmän ja organisaatiorakenteen muutoksista.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Toni Mäki, johtava kaupunginasiamies, puhelin: 310 21258

toni.maki(a)hel.fi

Liitteet

Oheismateriaali

Muutoksenhaku

Tiedoksi

Kaupunginhallitus

Kaupunginkanslia

Päätöshistoria

Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto 17.01.2022 § 2

HEL 2021-010017 T 00 00 03

Lausunto

Esittelijä poisti asian esityslistalta.

Käsittely

17.01.2022 Poistettiin

Esittelijä peruutti ehdotuksensa kokouksessa ennen kuin keskustelu asiasta oli julistettu päättyneeksi.

Jaosto hyväksyi ehdotuksen peruuttamisen.

25.10.2021 Palautettiin

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36184

marja-liisa.rautanen(a)hel.fi

Toni Mäki, johtava kaupunginasiamies, puhelin: 310 21258

toni.maki(a)hel.fi