§ 100

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) syysyhtymäkokous

HEL 2018-005441 T 00 01 06

Päätös

Kaupunginhallituksen konsernijaosto päätti kehottaa kaupunginkanslian oikeuspalvelut-yksikköä edustamaan Helsingin kaupunkia Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) syysyhtymäkokouksessa 16.11.2018.

Samalla konsernijaosto päätti kehottaa kaupungin edustajaa

1. kannattamaan hallituksen ehdotusta

a) hyväksyä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2019 – 2021

b) vahvistaa sitovat määrärahat seuraavasti (TA 2019):

Vesihuolto:

- Toimintamenot ilman sisäisiä eriä 85 862 000

- Investointimenot (netto) 218 700 000

Jätehuolto:

- Toimintamenot ilman sisäisiä eriä 70 535 000

- Investointimenot (netto) 17 700 000

Seutu- ja ympäristötieto:

- Kuntaosuudet 3 687 000

- Toimintamenot ilman sisäisiä eriä 3 883 000

- Investointimenot (netto) 235 000

Tukipalvelut:

- Toimintamenot 7 696 000

- Investointimenot (netto) 1 313 000

Asiakaspalvelu:

- Toimintamenot 2 843 000

- Investointimenot (netto) 350 000

Kuntayhtymän johto, ohjaus ja kehittäminen:

- Toimintamenot 8 882 000

- Investointimenot (netto) 1 462 000

c) valtuuttaa hallituksen ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa vuoden 2019 talousarvion puitteissa enintään 156 050 000 euroa.

2. kannattamaan hallituksen ehdotusta

a) merkitä tiedoksi osavuosikatsaus 1-8 2018

b) hyväksyä talousarvion 2018 sidottujen määrärahojen muuttaminen seuraavasti:

- vesihuollon toimintamenot ilman sis. eriä 83,891 milj. euroa korotetaan 86,027 milj. euroon (+2,136 milj.)

- jätehuollon toimintamenot ilman sis. eriä 67,443 milj. euroa korotetaan 69,015 milj. euroon (+1,572 milj.)

- asiakaspalvelun toimintamenot 2,502 milj. euroa korotetaan 2,650 milj. euroon (+0,148 milj.)

3. kannattamaan hallituksen ehdotusta

a) HSY:n strategian toiminta-ajatuksen, arvojen ja vision vuoteen 2025 sekä strategisten päämäärien 1-8 hyväksymisestä

b) päämäärien mittarien 1-4 ja niiden tavoitetasojen hyväksymisestä

c) päämäärien 5-8 ohjelmallisten kokonaisuuksien hyväksymisestä

4. kannattamaan hallituksen ehdotusta vesihuollon investointistrategian hyväksymisestä

5. kannattamaan hallituksen ehdotusta vesihuollon investointiohjelman 2019 - 2028 hyväksymisestä

6. kannattamaan hallituksen ehdotusta jätehuollon investointistrategian hyväksymisestä

7. kannattamaan hallituksen ehdotusta jätehuollon investointiohjelman 2019 - 2028 hyväksymisestä

8. kannattamaan hallituksen ehdotusta hyväksyä Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen prosessien perusparannuksen ja kapasiteetin noston hankesuunnitelma siten, että hankkeen kustannusarvio on 39 550 000 euroa (alv 0%) joulukuun 2017 hintatasossa

9. kannattamaan hallituksen ehdotusta eron myöntämiseksi Joona Haavistolle hallituksen varajäsenen tehtävästä ja ehdottamaan uudeksi varajäseneksi valittavaksi Mikko Ohela hallituksen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

10. kannattamaan hallituksen ehdotusta eron myöntämisestä Maija Rautavaaralle hallituksen varsinaisen jäsenen tehtävästä ja uuden varsinaisen jäsenen valitsemista hallituksen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36035

kristiina.matikainen(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

HSY:n yhtymäkokous on pidettävä vähintään kaksi kertaa vuodessa. HSY:ssä pidetään kevätkokous, jossa käsitellään mm. tilinpäätös, ja syyskokous, jossa päätetään talousarviosta ja toiminta- ja taloussuunnitelmasta.

Syysyhtymäkokouksen kutsu, ääniluettelo ja esityslista liitteineen ovat liitteinä 1 –14.

Toiminta- ja taloussuunnitelma

HSY:n toimintatuotot vuonna 2019 ovat 365,1 milj. euroa, joka on 4,7 milj. euroa (1,3 %) enemmän kuin vuoden 2018 ennuste. Toimintamenot ovat yhteensä 179,7 milj. euroa, joka on 2,7 milj. euroa (0,7 %) enemmän kuin vuoden 2018 ennuste. Laskutettavat kuntaosuudet ovat 4,1 milj. euroa eli sama kuin vuonna 2018. Investoinnit ovat 239,8 milj. euroa.

Jäsenkaupungeilta on pyydetty lausunnot Strategia 2025 -luonnoksesta, alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2019-2021 sekä investointistrategioista ja -ohjelmista. Saadut lausunnot merkittiin tiedoksi hallituksessa 14.9.2018. Kaupunkien lausunnot huomioidaan strategian toimeenpanossa.

Osavuosikatsaus

Talousvettä pumpattiin verkostoon tammi-elokuussa 64,0 milj. m3. Koko vuoden vedenpumppauksen ennustetaan toteutuvan talousarviota suurempana 95,2 milj. m3 (+2,9 %). Talousvettä pumpattiin verkostoon tammi-elokuussa 64,0 milj. m3. Koko vuoden vedenpumppauksen ennustetaan toteutuvan talousarviota suurempana 95,2 milj. m3 (+2,9 %). HSY:n vuoden 2018 strategista tavoitteista 12 arvioidaan toteutuvan ja 7 tavoitetta ei toteudu.

Tammi-elokuussa toimintatuottoja kertyi 239,9 milj. euroa. Vuosiennusteen mukaan tuottoja kertyy 360,3 milj. euroa, 3,3 milj. talousarviota enemmän. Toimintakulut olivat tammi-elokuussa 107,1 milj. euroa eli 7,6 milj. talousarviota pienemmät. Vuosiennusteessa toimintakulujen arvioidaan olevan 177,0 milj. eli 3,5 milj. talousarviota enemmän. Tammi-elokuun investoinnit olivat yhteensä 92,7 milj. euroa. Vuosiennusteen mukaan investoinnit toteutuvat 178,4 milj. suuruisina, 29,3 milj. talousarviota pienempinä.

Vesihuollon sidottu määräraha, toimintamenot ilman sisäisiä eriä on ylittymässä 2,1 milj. euroa, koska tilinpäätökseen on tehtävä pakollinen kustannusvaraus Hiekkaharjun vanhan vesitornin purkukustannuksista (3,5 milj. euroa).

Jätehuollon sidottu määräraha, toimintamenot ilman sisäisiä eroja ennustetaan ylittävän talousarvion 1,6 milj. eurolla. Ylitys johtuu mm. jätteen käsittelyn budjetoitua suuremmista suoritemääristä. Ennakoitua suuremmat suoritemäärät lisäävät myös tuottoja siten, että ennusteessa jätehuollon tulos on menoylityksestä huolimatta 1,8 milj. euroa parempi kuin talousarviossa.

Asiakaspalvelun sidottu määräraha, toimintamenot, on ylittymässä 0,15 milj. euroa, mikä johtuu asiakaspalvelun resurssien lisäämisestä.

Vesihuollon investointistrategia ja investointiohjelma

Vesihuollon investointistrategian keskeisimmät päämäärät ovat: ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä, korkea toimintavarmuus, sujuvat palvelut sekä vakaa talous. Investointistrategian lähtökohtana on turvata vesihuoltopalvelut yhdyskuntien kasvua vastaavasti. Tämä edellyttää merkittäviä investointeja alueverkkoihin, siirtoyhteyksiin sekä tuotantolaitoksiin. Strategiakaudella verkostojen saneeraukseen panostetaan aikaisempaa tasoa enemmän. Saneeraustason kasvattamisella ja toimenpiteiden kohdentamisella vaikuttavuusperusteisesti pystytään aloittamaan verkostojen toiminnallisen kunnon parantaminen nykytasosta.

Vesihuollon investointistrategian toimenpiteet ja taloudelliset vaikutukset on kuvattu lähemmin vesihuollon investointiohjelmassa ja sen talousmallissa 2019 – 2028. Investointiohjelman rakenne perustuu kaupunkien kehittymiseen liittyviin investointeihin (kaupunkilähtöiset investoinnit) ja vesihuoltojärjestelmän kehittämisen ja ylläpitämisen investointeihin (vesihuoltolähtöiset investoinnit). Lisäksi investointiohjelmassa ovat mukana kiinteistöinvestoinnit ja investoinnit irtaimeen käyttöomaisuuteen (muut investoinnit). Suunnitelmakauden 2019- 2028 kokonaisinvestoinnit ovat 1 340 milj. euroa. Investointitaso nousee edelliseen investointiohjelmaan verrattuna.

Vesihuollon investointiohjelman laatimisen yhteydessä on investointitarpeita tarkasteltu vesihuollon talouden näkökulmasta. Pitkän ajan investointitarpeiden ja talouden samanaikaisella tarkastelulla on päädytty investointitasoon, jossa kohtuullisin taksakorotuksin voidaan turvata vesihuoltotoiminnan kehittäminen ilman, että HSY:n taloudellinen suoriutuminen vaarantuisi. Talousmallitarkastelu osoittaa investointien rahoittamisen vaativan 2,0 % reaalista taksakorotusta investointiohjelmakaudella vuoteen 2023 asti. Tämän jälkeen ei suunnittelukaudella reaalisia hintakorotuksia tarvittaisi. Näin saadaan tulorahoitusta kasvatettua kohtuulliselle tasolle ja pidettyä omavaraisuusaste lähes nykyisellä tasolla Blominmäen jäteveden puhdistamon rakentamisen aikana.

Jätehuollon investointistrategia ja investointiohjelma

Jätehuollon investointistrategia pyrkii vastaamaan EU:n jätedirektiivien kiertotalouden ja kansallisen lainsäädännön muuttuviin vaatimuksiin. Tavoitteena on, että yhdyskuntajätteestä kierrätettäisiin 55 % vuonna 2025, 60 % vuonna 2030 ja 65 % vuonna 2035. Myös muovi-, lasi-, metalli-, puu- sekä paperi- ja kartonkipakkausjätteiden kierrätystavoitteita nostetaan selvästi nykyisestä.

Jätehuollon investointistrategian keskeisimmät päämäärät ovat: ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijä, korkea toimintavarmuus, sujuvat palvelut sekä aktiivinen uuden teknologian hyödyntäjä. Investointistrategia painottuu materiaali- ja energiatehokkuuden tuntuvaan lisäämiseen muuttuvan lainsäädännön, kansallisen oheistuksen ja HSY:n strategialuonnoksen 2025 tavoitteiden mukaisesti.

Jätehuollon investointistrategian toimenpiteet ja taloudelliset vaikutukset on kuvattu lähemmin jätehuollon investointiohjelmassa ja sen talousmallissa 2019 – 2028. Investointiohjelman rakenne perustuu korirakenteeseen, jossa investoinnit on jaettu kolmeen pääkokonaisuuteen ja 14 koriin. Koreille on määritetty päämäärä, palvelutaso, suunnittelukauden 2019 - 2028 tavoitteet ja mahdolliset lisätiedot. Suunnittelukauden 2019-2028 kokonaisinvestoinnit ovat noin 182 milj. euroa.

Investointiohjelman laatimisen yhteydessä on investointitarpeita tarkasteltu jätehuollon talouden näkökulmasta. Tavoitteena suunnittelukaudella on vakaa omavaraisuuden kasvattaminen niin, että merkittävää ylijäämää ei synny. Jätehuollon talousmallin oletuksien mukaan ei arvioida välitöntä tarvetta taksan korotuksille vuoteen 2020 mennessä, jonka jälkeenkin riittäisi inflaation suuruinen korotus ja kauden lopulla lisäksi yhden prosentin reaalikorotus.

Jäsenkaupungit ovat lausunnoissaan kehottaneet HSY:tä mm. kiinnittämään huomiota siihen, että investointien kokonaistaso mitoitetaan rahoituksellisesti kestävälle tasolle. Käsillä olevien ja tulossa olevien lakimuutosten vaikutusta jätehuollon toimintaan ja investointitarpeisiin ei tällä hetkellä pystytä kovinkaan tarkasti arvioimaan. Investointien kokonaistaso pyritään kuitenkin mitoittamaan niin, ettei kuntayhtymän rahoituksellinen asema vaarannu.

Pitkäkosken kapasiteetinnoston ja perusparannuksen hankesuunnitelma

Vedenhankinnan ja -puhdistuksen kannalta merkittävin investointi kaudella on Pitkäkosken kapasiteetin nosto ja rakennustekninen saneeraus. Hankkeessa on tarkoitus parantaa Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen toimintavarmuutta ja rakenteiden kuntoa sekä nostaa tuotantokapasiteetti tavoitetasolle uudistamalla nykyinen laitoskokonaisuus energia- ja ympäristötehokkailla ratkaisuilla. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on joulukuun 2017 hintatasossa yhteensä 39,55 milj. euroa. Investointiohjelmassa 2019 -2028 on Pitkäkosken laitoksen kapasiteetin nostoon ja perusparannukseen varattu yhteensä 35,8 milj. euroa. Lisämäärärahan tarve tullaan ottamaan huomioon seuraavassa investointiohjelman päivityksessä ja toiminta- ja taloussuunnitelmassa.

Hallituksen jäsenen ja varajäsenen valinta

Hallituksen jäsen Maija Rautavaara on pyytänyt eroa hallituksen jäsenen tehtävästä. Varajäsenen ehdottaminen hallituksen jäsen Maija Rautavaaran tilalle on Vantaan kaupungin asia.

Hallituksen varajäsen Joona Haavisto on pyytänyt eroa hallituksen varajäsenen tehtävästä. Varajäsenen ehdottaminen hallituksen varajäsenen Joona Haaviston tilalle on Helsingin kaupungin konsernijaoston tehtävä. Varajäseneksi ehdotetaan Mikko Ohelaa.

Esittelijä

kansliapäällikkö

Sami Sarvilinna

Lisätiedot

Kristiina Matikainen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 36035

kristiina.matikainen(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Tiedoksi

Yhtymäkokousedustaja