§ 78

Selvitys yksityisen hoidon tuen kehittämismahdollisuuksista varhaiskasvatuksessa

HEL 2019-010931 T 05 01 00

Päätös

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti merkitä tiedoksi yksityisen hoidon tuen kehittämismahdollisuuksista tehdyn selvityksen.

Käsittely

Vastaehdotus:
Pia Pakarinen: Merkitessään selvityksen tiedoksi kasvatus- ja koulutuslautakunta kehottaa toimialaa jatkamaan palvelusetelin käyttöönoton valmistelua yhtenä keinona helpottaa päiväkotipaikkapulaa. Valmistelun seuraavassa vaiheessa hyväksyttävällä sääntökirjalla varmistetaan, että yksityisen varhaiskasvatuspalvelun osuus pysyy kohtuullisena, että erityisesti pienten yksityisten päiväkotien toiminta turvataan ja että yksityistä varhaiskasvatusta on tarjolla nykyistä tasaisemmin eri kaupunginosissa ja myös erityistä tukea tarvitseville lapsille. Samalla säilytetään yksityisen hoidon tuen malli Helsinki-lisineen nykyisen kaltaisessa muodossaan siten, että palvelusetelistä ja yksityisen hoidon tuen mallista yhdistelmänä rakentuisi toimiva tukimalli. Kaupungin oma varhaiskasvatus halutaan jatkossakin pitää varhaiskasvatuksen kivijalkana, jota yksityinen täydentää, jotta kaikille päiväkotipaikan hakijoille kyetään varmistamaan paikka mahdollisimman läheltä kotia.

Kannattaja: Ted Apter

Vastaehdotus:
Emma Kari: Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää merkitä tiedoksi yksityisen hoidon tuen kehittämismahdollisuuksista tehdyn selvityksen. Samalla lautakunta toteaa, ettei palvelusetelijärjestelmän käyttöönoton valmistelua ole syytä käynnistää.

Kannattaja: Petra Malin

Pia Pakarisen ja Emma Karin vastaehdotuksista äänestettiin vastakkain, jonka jälkeen voittanut ehdotus äänestettiin vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa.

1 äänestys

JAA-ehdotus: Merkitessään selvityksen tiedoksi kasvatus- ja koulutuslautakunta kehottaa toimialaa jatkamaan palvelusetelin käyttöönoton valmistelua yhtenä keinona helpottaa päiväkotipaikkapulaa. Valmistelun seuraavassa vaiheessa hyväksyttävällä sääntökirjalla varmistetaan, että yksityisen varhaiskasvatuspalvelun osuus pysyy kohtuullisena, että erityisesti pienten yksityisten päiväkotien toiminta turvataan ja että yksityistä varhaiskasvatusta on tarjolla nykyistä tasaisemmin eri kaupunginosissa ja myös erityistä tukea tarvitseville lapsille. Samalla säilytetään yksityisen hoidon tuen malli Helsinki-lisineen nykyisen kaltaisessa muodossaan siten, että palvelusetelistä ja yksityisen hoidon tuen mallista yhdistelmänä rakentuisi toimiva tukimalli. Kaupungin oma varhaiskasvatus halutaan jatkossakin pitää varhaiskasvatuksen kivijalkana, jota yksityinen täydentää, jotta kaikille päiväkotipaikan hakijoille kyetään varmistamaan paikka mahdollisimman läheltä kotia.
EI-ehdotus: Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää merkitä tiedoksi yksityisen hoidon tuen kehittämismahdollisuuksista tehdyn selvityksen. Samalla lautakunta toteaa, ettei palvelusetelijärjestelmän käyttöönoton valmistelua ole syytä käynnistää.

Jaa-äänet: 6
Ted Apter, Martina Harms-Aalto, Pia Kopra, Dani Niskanen, Matias Pajula, Pia Pakarinen

Ei-äänet: 6
Fatim Diarra, Emma Kari, Vesa Korkkula, Johanna Laisaari, Petra Malin, Hannu Oskala

Tyhjä: 1
Ville Jalovaara

Poissa: 0

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi tässä äänestyksessä Pia Pakarisen vastaehdotuksen puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Seuraavaksi äänestettiin Pia Pakarisen vastaehdotusehdotus vastakkain esittelijän ehdotuksen kanssa.

2 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Merkitessään selvityksen tiedoksi kasvatus- ja koulutuslautakunta kehottaa toimialaa jatkamaan palvelusetelin käyttöönoton valmistelua yhtenä keinona helpottaa päiväkotipaikkapulaa. Valmistelun seuraavassa vaiheessa hyväksyttävällä sääntökirjalla varmistetaan, että yksityisen varhaiskasvatuspalvelun osuus pysyy kohtuullisena, että erityisesti pienten yksityisten päiväkotien toiminta turvataan ja että yksityistä varhaiskasvatusta on tarjolla nykyistä tasaisemmin eri kaupunginosissa ja myös erityistä tukea tarvitseville lapsille. Samalla säilytetään yksityisen hoidon tuen malli Helsinki-lisineen nykyisen kaltaisessa muodossaan siten, että palvelusetelistä ja yksityisen hoidon tuen mallista yhdistelmänä rakentuisi toimiva tukimalli. Kaupungin oma varhaiskasvatus halutaan jatkossakin pitää varhaiskasvatuksen kivijalkana, jota yksityinen täydentää, jotta kaikille päiväkotipaikan hakijoille kyetään varmistamaan paikka mahdollisimman läheltä kotia.

Jaa-äänet: 7
Fatim Diarra, Ville Jalovaara, Emma Kari, Vesa Korkkula, Johanna Laisaari, Petra Malin, Hannu Oskala

Ei-äänet: 6
Ted Apter, Martina Harms-Aalto, Pia Kopra, Dani Niskanen, Matias Pajula, Pia Pakarinen

Tyhjä: 0

Poissa: 0

Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi tässä äänestyksessä esittelijän ehdotuksen.

Kahden suoritetun äänestyksen jälkeen kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti asiasta esittelijän ehdotuksen mukaan.

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja

Liisa Pohjolainen

Lisätiedot

Satu Järvenkallas, varhaiskasvatusjohtaja, puhelin: 310  43368

satu.jarvenkallas(a)hel.fi

Johanna Auer, erityissuunnittelija, puhelin: 310 56404

johanna.auer(a)hel.fi

Eeva-Liisa Tiihonen, varhaiskasvatuksen aluepäällikkö, puhelin: 310 58499

eeva.tiihonen(a)hel.fi

Anne Mäkiprosi, controller: 310 20022

anne.makiprosi(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Taustatiedot

Kasvatus- ja koulutuslautakunta palautti päätöksellään 28.8.2018 palvelusetelimallin valmistelua koskevan asian uudelleen valmisteltavaksi. Selvitettäväksi määriteltiin se, millä tavoin palvelusetelillä tavoiteltuihin päämääriin on mahdollista päästä yksityisen hoidon tuen kehittämisen avulla. Siltä osin kuin tavoiteltuihin päämääriin ei voida päästä, päätettiin, että tulee selvittää, millaisia lainsäädännön tai valtion toiminnan muutoksia vaatisi, että nuo tavoitteet voitaisiin saavuttaa Helsingissä käytössä olevan tukimallin eli yksityisen hoidon tuen avulla.

Selvitys yksityisen hoidon tuen kehittämismahdollisuuksista 28.8.2018 lautakunnassa päätettyjen asioiden osalta on tehty perehtymällä lainsäädäntöön ja muuhun materiaaliin sekä osittain kartoittamalla kehittämismahdollisuuksia yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen kanssa. Selvitystyön yhteydessä on laadittu skenaariomalli yksityisen hoidon tuen kehittämisen mahdollisuuksista palvelusetelimallin tavoitteiden saavuttamiseksi kuntalisän kehittämisen avulla sekä tiivistetty vertailu eri tukimallien mahdollisuuksista ja rajoista. Tehty selvitys on liitteenä. 

Palvelusetelillä tavoitelluista päämääristä sekä selvityksen lähtökohdista ja tuloksista

Helsingissä lapsiperheiden varhaiskasvatustarpeet ja varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nosto ovat luoneet painetta vaihtoehtojen lisäämiseen. Erilaisten varhaiskasvatuspalveluiden tarve kasvaa jatkuvasti ja palvelua koskevat asiakasmaksut vaikuttavat perheiden valinnanmahdollisuuksiin. Etenkin näistä syistä on lähdetty selvittämään palvelusetelimallin toimivuutta riittävien ja monimuotoisten, alueellisesti ja taloudelliselta kannalta yhdenvertaisesti jakautuvien palvelujen tarjoamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan kokouksessa 28.8.2018 on esityslistalla ollut palvelusetelimallin valmistelutilannetta koskeva asia. Kokouksen 28.8.2018 esityslistalla avattuina, palvelusetelimallin edellä mainittuja tavoitteita tukevina puolina on  muun muassa mahdollisuus yksityisen palvelutoiminnan tehokkaampaan niveltämiseen osaksi kunnallista alueellista palveluverkkoa ja yksityisen palvelun kunnallista palvelua täydentävä tarjonta, asiakkaan aiempaa laajempi valinnanmahdollisuus, palvelusetelitoimintaan hyväksymismenettelyn kautta liittyvä mahdollisuus vaikuttaa yksityisen palvelutoiminnan määrään, laatuun ja jossain määrin myös alueelliseen sijoittumiseen sekä sääntökirjaan liittyvä muu ohjausmahdollisuus, palvelusetelin tulosidonnaisuuteen ja esimerkiksi erityisen tuen huomioimismahdollisuuteen liittyvät edut perheille sekä varhaiskasvatuksen vaihtoehtojen tosiasialliset lisääntymismahdollisuudet. Lisäksi on todettu palvelusetelin vaikutukset käynnistämistuen tarpeen mahdolliseen poistumiseen ja sitä kautta jopa käynnistämistuesta luopumiseen.

Yksityisen hoidon tuen kehittämismahdollisuuksia koskevassa selvityksessä paneuduttiin etenkin tavoitteisiin, jotka liittyvät perheiden valinnanmahdollisuuteen ja perheiden taloudelliseen tilanteeseen sekä varhaiskasvatuspalveluiden määrään, alueelliseen sijoittumiseen ja ohjausmahdollisuuteen, ja selvitettiin yleisesti yksityisen hoidon tuen kehittämismahdollisuuksia niiltä osin. Lisäksi selvitettiin lainsäädännön muutostarpeita. Selvityksen yhteydessä laadittiin myös yksityiskohtainen skenaariomalli yksityisen hoidon tuen kehittämisen mahdollisuuksista kuntalisän kehittämisen avulla. Tällä haluttiin selvittää, onko kuntalisän kehittämisen avulla mahdollista saavuttaa sellainen tukemisen järjestelmä, jolla voitaisiin kokonaisvaltaisesti vastata palvelusetelijärjestelmällä tavoiteltuihin päämääriin.

Perheiden taloudelliseen tilanteeseen tai olosuhteisiin liittyvien tavoitteiden osalta selvityksessä todettiin, että muutoin kuin kuntalisän ehtojen kehittämisen kautta, yksityisen hoidon tuen hoitorahan tulosidonnaisuus, hoitolisän määrän nostaminen ja/tai hoitolisän tulorajojen muuttaminen olisivat keinoja vaikuttaa nimenomaan pienituloisten asemaan yksityisen hoidon tuen järjestelmässä. Koska yksityisen hoidon tuen maksaminen perustuu lakiin lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta (1128/1996), edellyttäisivät nämä muutokset kuitenkin lainsäädännön muuttamista.

Yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden määrään, alueelliseen sijoittumiseen ja ohjausmahdollisuuteen liittyvien tavoitteiden osalta selvityksessä todettiin, että muutoin kuin kuntalisän ehtojen kehittämisen kautta, kunnan kuntalisänä maksaman osuuden määrä voi jo sellaisenaan mahdollisesti vaikuttaa tai ohjata yksityisten päiväkotien määrää kaupungin alueella ja jossain määrin siten mahdollistaa tavoitteisiin pääsemistä. Muilta osin mahdolliset yksityisen hoidon tuen maksamisen edellytyksenä olevien kriteerien muutokset vaatisivat lainsäädännön muutoksia.

Selvityksen mukaan, kuntalisän ehtojen kehittämisen kautta kuitenkin voitaisiin periaatteessa pyrkiä suureen osaan palvelusetelimallilla tavoitelluista päämääristä.  Tämän hetkisen lainsäädännön valossa ja eri tahojen tarpeet kokonaisvaltaisesti huomioiden kuntalisän kehittäminen tähän suuntaan olisi kuitenkin mahdollista vain melko monimutkaisin ehtojärjestelmin, ja mallin kehittämisessä on myös lisäselvitystä vaativia kohtia sekä juridisesti epävarmoja kysymyksiä. Tuloksena olisi myös järjestelmä, joka olisi hallinnollisesti ja taloudellisilta vaikutuksiltaan melko raskas toteuttaa. Yksittäisiin tavoitteisiin kuntalisän kehittämisen kautta sen sijaan voitaisiin päästä, mutta sellainen ratkaisu ei vastaisi kunnan, perheiden ja palveluntuottajien tarpeisiin.

Tulokset käyvät ilmi tarkemmin liitteenä olevasta selvityksestä. Tiivistettynä tuloksena selvityksestä voidaan todeta, että palvelusetelijärjestelmällä tavoiteltuihin päämääriin pääseminen yksityisen hoidon tuen kehittämisen avulla ei ole rationaalisesti arvioiden mahdollista ainakaan ilman lainsäädännön muutoksia.  Lainsäädännön muutoksia ei tältä osin ole tällä hetkellä tiedossa.

Johtopäätökset

Kunnan vastuulla on järjestää varhaiskasvatuspalvelut siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Järjestämismuodosta riippumatta palvelut on tuotettava lapsen kannalta arvioiden laadukkaasti ja lain sekä muiden palveluntuottajaa velvoittavien säännösten mukaisesti. Kaupungin strategian mukaisesti segregaation estämiseen ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen pyrkivät ratkaisut ovat tärkeitä yksityisen varhaiskasvatuksen tukimuotoa harkittaessa. Palvelusetelijärjestelmän edellä avattujen päämäärien toteutuminen vahvistaisi osaltaan myös näiden lapsen kannalta tärkeiden tavoitteiden toteutumista.

Palvelusetelijärjestelmä on juridisesti säännelty. Varhaiskasvatuslain 5 §:n 3 momentin mukaan varhaiskasvatuspalvelun käyttäjälle voidaan antaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukainen palveluseteli. Palvelusetelijärjestelmään siirtyminen aiheuttaisi yksityisen varhaiskasvatuksen tukeen kohdistuvien kustannuksien kasvamista  ja edellyttäisi perheitä ja palveluntuottajia koskevien tietojärjestelmien rakentamista sekä lisätyövoiman rekrytointia. Vuonna 2018 on tehty mahdollisen palvelusetelijärjestelmään siirtymisen taloudellisista vaikutuksista arvio, joka on lautakunnan kokouksen 28.8.2018 pöytäkirjassa. Tällä hetkellä arvio on, että kustannukset palvelusetelijärjestelmään siirtymisestä olisivat aiempaa arviota korkeammat, koska yksityisen varhaiskasvatuksen piirissä on enemmän lapsia ja arvion tekemisestä on kulunut aikaa. Tarkkaa arviota taloudellisten vaikutusten yhteismäärästä ei tässä vaiheessa pystytä antamaan. Asia ei sisälly vuoden 2020 talousarvioon.

Palvelusetelimallin tavoitteista osa on luonteeltaan sellaisia, että ne toteutuvat varmemmin, mikäli palvelusetelimalliin kytketään hintakatto. Perheen näkökulmasta hintakatollinen malli mahdollistaisi useammalle perheelle taloudellisesti mahdollisuuden hakea yksityiseen varhaiskasvatukseen. Yksityisiltä palveluntuottajilta saadun palautteen mukaan, osaa palveluntuottajista hintakatto palvelisi hyvin ja osaa ei. Kunnan on mahdollista käyttää useita tukimalleja samanaikaisesti. Esitetään, että jatkotoimena otetaan harkittavaksi, olisiko mahdollista ottaa käyttöön palvelusetelimalli hintakatollisena ja sen rinnalla säilyttää yksityisen hoidon tuen malli Helsinki-lisineen nykyisen kaltaisessa muodossaan siten, että näiden yhdistelmänä rakentuisi toimiva tukimalli, joka voisi vastata sekä perheiden että tuottajien tarpeisiin.

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja

Liisa Pohjolainen

Lisätiedot

Satu Järvenkallas, varhaiskasvatusjohtaja, puhelin: 310  43368

satu.jarvenkallas(a)hel.fi

Johanna Auer, erityissuunnittelija, puhelin: 310 56404

johanna.auer(a)hel.fi

Eeva-Liisa Tiihonen, varhaiskasvatuksen aluepäällikkö, puhelin: 310 58499

eeva.tiihonen(a)hel.fi

Anne Mäkiprosi, controller: 310 20022

anne.makiprosi(a)hel.fi

Liitteet

Oheismateriaali

Muutoksenhaku

Tiedoksi

Kasvatus- ja koulutus, ruotsinkieliset palvelut

Päätöshistoria

Kasvatus- ja koulutuslautakunta 24.03.2020 § 56

HEL 2019-010931 T 05 01 00

Päätös

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

24.03.2020 Pöydälle

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle seuraavaan kokoukseen.

03.03.2020 Pöydälle

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja

Liisa Pohjolainen

Lisätiedot

Satu Järvenkallas, varhaiskasvatusjohtaja, puhelin: 310  43368

satu.jarvenkallas(a)hel.fi

Johanna Auer, erityissuunnittelija, puhelin: 310 56404

johanna.auer(a)hel.fi

Eeva-Liisa Tiihonen, varhaiskasvatuksen aluepäällikkö, puhelin: 310 58499

eeva.tiihonen(a)hel.fi

Anne Mäkiprosi, controller: 310 20022

anne.makiprosi(a)hel.fi