§ 138

Maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman 2018-2021 loppuraportti

HEL 2022-007374 T 12 00 01

Päätös

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti merkitä tiedoksi maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman loppuraportin 2018-2021.

Käsittely

Asian aikana oli kuultava projektipäällikkö Matleena Sierla. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja

Satu Järvenkallas

Lisätiedot

Matleena Sierla, projektipäällikkö, puhelin: 310 22480

matleena.sierla(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Tausta

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017–2021 oli päätetty (27.9.2017 § 321), että kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle laaditaan maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma. Tämä kehittämissuunnitelma oli osa Helsingin kaupungin kotouttamisohjelmaa 2017–2021. Kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyi (29.5.2018 § 108) maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2018-2021.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti (3.2.2021 § 147) merkitä tiedoksi maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman 2018-2021 väliarvioinnin tulokset. Lautakunta näki, että toimialan tulee asettaa koko toimialaa koskevaksi ja strategiseksi tavoitteeksi yhdenvertaisuuden edistäminen ja että tämä otetaan huomioon tulevan strategiaprosessin valmistelussa.

Tavoitteet

Päätavoitteena oli taata kaikille helsinkiläisille yhdenvertaiset mahdollisuudet kasvatukseen, koulutukseen, työelämään ja yhteiskuntaelämään. Teemoja olivat oppimisen edellytykset ja tuki, ohjaus ja neuvonta sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen ja rekrytointi. Toimenpidekokonaisuuksia oli 18.

Päätulokset

Kotoutumisen tuen malli valmistui hiljattain tulleiden perheiden vastaanottamisen helpottamiseksi ja se esiteltiin päiväkodeille ja peruskouluille, kotivanhempien kielikoulutus saatiin vakiinnutettua pysyvän toiminnan osaksi, kielitietoisten opetuksen käytänteitä kokeiltiin ja oppijoiden osaamisen kartoittamiselle luotiin yhtenäisyyttä. Kielitietoisen samanaikaisopetuksen pilotit onnistuivat lisäämään oppimisen edellytyksiä ja kielitietoista yhdessä oppimista.

Henkilöstön osaaminen parantui kielitietoisuudessa, ulkomailla hankitun osaamisen tunnistamisessa sekä rasismin tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa. Koulutuskertoja oli yhteensä 15 530 vuosina 2018-2021. Anonyymin rekrytoinnin kokeilussa kolmannes oli kasvatuksen ja koulutuksen toimialan nimikkeitä ja myös oppisopimuksen määrällinen vuositavoite saavutettiin. Työkielen koulutus paransi työssä tarvittavan kielen käytön varmuutta ja loi vertaissuhteita.

Ulkomaalaistaustaisten varhaiskasvatuksen opettajien pätevöittämisen pilotti osoitti nykyisen pätevöitymisväylän tehottomuuden. Pätevöittävään koulutukseen pääsyyn vaadittiin rinnastamispäätös, jonka aluksi henkilöllä tuli olla jo valmiiksi korkea kielitaidon taso. Koulutuksen aikana kielitaidon tason nostaminen yhdessä vuodessa vaadittavalle tasolle ei ole realistista. Mahdollisuudet ketterään muuntokoulutukseen ovat siten lähtökohtaisesti hyvin rajalliset. Iso joukko potentiaalisia työntekijöitä jäi täten koulutuksen ulkopuolelle.

Kodin ja koulun yhteistyötä vahvistettiin. Lapsille tarjottiin läksytukea yhdessä järjestötoimijoiden kanssa, Vanhemmat mukaan –toimintaa kokeiltiin Keinutien ala-asteen koulussa ja huoltajille järjestettiin monikielisiä vanhempainiltoja. Lisäksi tuotettiin laajasti huoltajien tukimateriaaleja eri kielillä muun muassa Koulu tutuksi opas, Wilman käytön opastusvideot, valmistavan opetuksen esittelyt ja esite S2-opetuksesta. Monikanavaisen palveluneuvonnan kokeilut tavoittivat huoltajia laajasti koronapandemiasta huolimatta.

Monikielistä ohjausta laajennettiin ja sen vaikutuksista saatiin erinomaisia tuloksia. Monikielinen ohjaus lisäsi huoltajien tietoa kasvatus- ja koulutusjärjestelmästä ja mahdollisuuksia tukea lapsia koulunkäynnissä, oppijat kiinnittyivät paremmin oppimisyhteisöön ja henkilöstö sai uusia työtapoja työhönsä.

Hyvää palautetta saatiin asiakkailta erityisesti neuvonnan jalkautumisesta eri puolille kaupunkia ja monikanavaisuudesta. Henkilöstö antoi hyvää palautetta monipuolisista koulutuksista, joihin osallistui koko työyhteisö. Opettajat ja oppijat kokivat, että kielitietoinen samanaikaisopetus lisäsi koko luokan myönteisiä asenteita monikielisyyteen ja tuki oppimista.

Tarkemmat toimenpiteet, tulokset ja vaikutukset esitetään loppuraporteissa, jotka löytyvät liitteistä.

Jatkotyö

Toimiala jatkaa osaa toimenpiteistä osana Helsingin kaupungin kotoutumisen painopisteitä ja kotouttamisohjelmaa vuosille 2022-2025. Painopisteitä ovat kodin ja koulun yhteistyö, henkilöstön osaamisen kehittäminen sekä kielitietoisen pedagogiikan toteutuksen jatkaminen.

Lisäksi toimiala on ottanut yhdenvertaisuuden edistämisen huomioon strategiaprosessin valmistelussa lautakunnan toiveen mukaisesti.

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja

Satu Järvenkallas

Lisätiedot

Matleena Sierla, projektipäällikkö, puhelin: 310 22480

matleena.sierla(a)hel.fi

Liitteet

Oheismateriaali

Muutoksenhaku

.