§ 52

Yhteenveto vuoden 2019 talousarvion toteutumisesta

HEL 2020-003133 T 02 02 01

Päätös

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti merkitä tiedoksi yhteenvedon kasvatuksen ja koulutuksen toimialan vuoden 2019 talousarvion toteutumisesta.

Käsittely

Asian aikana oli kuultavana Tero Vuontisjärvi. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja

Liisa Pohjolainen

Lisätiedot

Tero Vuontisjärvi, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 80295

tero.vuontisjarvi(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on antanut kaupungin ohjeiden ja aikataulujen mukaisesti tiedot kaupungin vuoden 2019 tilinpäätöstä varten sekä selvityksen talousarvion toteutumista kaupungin toimintakertomusta varten.

Aineistoon sisältyvät liitteenä oleva selonteko riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisestä. Yksityiskohtaisempi selvitys toimialan toiminnasta vuonna 2019 annetaan toimialan toimintakertomuksessa.

Käyttötalous

Käyttötalouden menot vuonna 2019 olivat noin 1,2 miljardia euroa ja tulot noin 69,3 miljoonaa euroa. Käyttötalouden nettomenot (menot-tulot) ovat 3,4 miljoonaa euroa eli 0,3 % pienemmät kuin talousarviossa.

Tuloja kertyi noin 11,8 miljoonaa euroa eli 20% talousarviossa ennakoitua enemmän. Lisätulot kertyivät ulkopuolisesta hankerahoituksesta sekä varhaiskasvatuksen kasvaneista asiakasmaksuista. 

Toimialan menot ylittivät talousarvion noin 8,5 miljoonalla eurolla eli 0,7 %. Ylitys johtui talousarvioon sisältymättömien valtionavustuksien ja muun ulkopuolisen rahoituksen käytöstä.

Investoinnit

Toimialalla oli käytettävissään investointimäärärahoja kaikkiaan 48,6 miljoonaa euroa. Tästä 21,5 miljoonaa euroa oli vuodelta 2018 siirtyneiden hankkeiden perusteella myönnettyä ylitysoikeutta vuodelle 2019. Määrärahoista käytettiin 26,3 miljoonaa euroa. Pääosa hankinnoista oli tietotekniikkahankintoja.

Määrärahoja jäi käyttämättä lähinnä siksi että tietotekniikkahankintoja siirtyi vuodelle 2020. Toimialan laitetilauksien suuruudesta johtuen toimittajat eivät pysty toimittamaan kaikkia tilattuja laitteita annetussa aikataulussa. Kaupunginhallitus on esittänyt kaupunginvaltuustolle, että se myöntäisi tällä perusteella toimialalle vuoden 2020 talousarvioon noin 18 miljoonan euron ylitysoikeuden siirtyneiden hankintojen rahoittamiseen. Valtuusto käsittelee esityksen kokouksessaan 25.3.2020.

Syksyllä 2019 on käynnistynyt varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa käytettävän asiakashallintajärjestelmän kehittäminen (asiakastietojärjestelmä, ASTI). Järjestelmään sisältyy   Lapsen opinpolku -palvelu varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen sekä perusopetuksen 1.–2. luokalle hakeutumiseen. Muita laajoja kehitettäviä kohteita ovat digitaalinen oppimisympäristö sekä tekoälypohjainen oppimisanalytiikka. Tietojärjestelmäkokonaisuuden kehittäminen jatkuu useita vuosia.

Tuottavuus

Toimialan tuottavuutta mitattiin vuonna 2019 toimialatasolla. Tuottavuus lasketaan tuottavuusindeksillä tuotos-panoslaskentana. Tuotoksena ovat asiakasmäärät ja panoksena menot. Tuottavuutta on pyritty parantamaan tilankäyttöä tehostamalla sekä digitalisaatiota edistämällä. Vuonna 2019 tuottavuus jäi talousarviossa ennakoitua pienemmäksi. Tuottavuuden aleneminen johtui etupäässä talousarviota pienemmästä asiakasmäärästä sekä varhaiskasvatuksen kasvaneista kuluista. Toimialan kuluja kasvattivat myös ulkoisen rahoituksen hankkeiden kulut noin 10 miljoonalla eurolla.

Asiakasmäärät

Varhaiskasvatuksen asiakasmäärä oli 39 200 lasta eli 1 100 lasta vähemmän kuin talousarviossa. Kaupungin ylläpitämissä päiväkodeissa lapsimäärä jäi noin 800 lapsella alle talousarvion.  Arvio lapsimääristä tehtiin vuoden 2019 talousarvioon kesällä 2018 voimassa olleella kaupungin väestöennusteella, jossa varhaiskasvatusikäisten lasten määrän ennakoitiin kasvavan. Uudessa kesällä 2019 saadussa ennusteessa lapsimäärän kasvu pysähtyy ja kääntyy laskuun.

Perusopetuslain mukaisessa iltapäivätoiminnassa oli yhteensä 10 900 oppilasta, eli 210 oppilasta enemmän kuin talousarviossa.

Perusopetuksen oppilasmäärä oli 43 700, mikä alitti talousarvion 370 oppilaalla. 

Lukiokoulutuksessa oli opiskelijoita 8 700, mikä on 120 opiskelijaa enemmän kuin talousarviossa.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijavuosimäärä oli 10 247 opiskelijavuotta, mikä ylittää talousarvion n 1 100 opiskelijavuodella.  Talousarvio perustui kiinteään järjestämislupaan, jonka lisäksi Helsinki sai vuodeksi 2019 järjestämislupaan yli 1 000 opiskelijavuoden lisäyksen. Näin ollen toteuma vastasi vuoden 2019 kokonaisjärjestämislupaa.

Vapaan sivistystyön opetustuntien lukumäärä ylitti talousarvion 6 000 tunnilla, kokonaistuntimäärän ollessa 130 000 tuntia.

Sitovat tavoitteet

Toimialalla oli kaksi sitovaa tavoitetta vuoden 2019 talousarviossa. Sitovia tavoitteita mitattiin yhdellätoista mittarilla, joissa kaikissa saavutettiin asetettu tavoitetaso. Näin ollen molemmat tavoitteet toteutuivat.

Tavoite 1: Helsingissä joustavat elinikäisen oppimisen polut ottavat huomioon erilaisten oppijoiden tarpeet

Tavoite toteutui. Kaikki viisi mittaria toteutuivat.

Mittari 1: Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen luodaan digitaalisen portfolion toimintamalli. Digitaalisen portfoliomallin pedagoginen perusta määritellään ja sen toiminnallisuutta pilotoidaan vuoden 2019 aikana.

Varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen luotiin digitaalisen portfolion toimintamalli. Toimintamallin perusta määriteltiin ja sen toiminnallisuutta pilotoitiin vuonna 2019.

Mittari 2: Portfolio-oppimista toteutetaan kaikissa peruskouluissa. Oppijan oppimisprosessi nähdään kokonaisuutena ja digitaalinen portfolio seuraa oppijan mukana koko hänen oppimispolkunsa ajan. 80 %:lla oppijoista on käytössään digitaalinen portfolio.

Portfolio-oppimista toteutettiin kaikissa kaupungin peruskouluissa. Digitaalinen portfolio oli käytössä suomenkielisessä perusopetuksessa 88,7 % ja ruotsinkielisessä perusopetuksessa 94,3 % oppijoista.

Mittari 3: Lukioiden opiskelijoista 90 % laatii itselleen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, ylioppilastutkintosuunnitelman sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelman. Opiskelija päivittää suunnitelmiaan oppilaitoksen henkilöstön (opinto-ohjaaja, ryhmänohjaaja, aineenopettaja, tarvittaessa opiskeluhuolto) tuella.

Suomenkielisissä lukioissa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma oli 90,8 prosentilla ja urasuunnitelma 99,4 prosentilla 1. vuoden opiskelijoista 31.5.2019 mennessä. Ylioppilastutkintosuunnitelma oli 100 prosentilla ja jatko-opintosuunnitelma 98,5, prosentilla 2. vuoden opiskelijoista kolmannen vuoden syyslukukauden loppuun mennessä 31.12 2019.

Ruotsinkielissä lukioissa henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja urasuunnitelma oli 97 prosentilla 1. vuoden opiskelijoista 31.5.2019 mennessä. Ylioppilastutkintosuunnitelma ja jatko-opintosuunnitelma oli 97 prosentilla 2. vuoden opiskelijoista kolmannen vuoden syyslukukauden loppuun mennessä 31.12 2019.

Mittari 4: Negatiivinen keskeyttäminen vähenee ammatillisessa koulutuksessa yhden prosenttiyksikön vuoteen 2018 verrattuna. Tavoitetaso oli näin ollen 9,2 %.

Vuonna 2019 negatiivisesti keskeyttäneitä opiskelijoita oli 8,4 prosenttia. Kokonaisopiskelijamäärä oli 8 929 ja negatiivisesti keskeyttäneiden määrä oli yhteensä 748 opiskelijaa.

Mittari 5: Vapaan sivistystyön oppimisessa ja opetuksessa hyödynnetään sähköisiä oppimisympäristöjä, jotka mahdollistavat monipuoliset pedagogiset opetusmenetelmät. Kursseista 7 % käyttää järjestelmää.

Suomenkielisessä työväenopistossa toteutunut määrä oli noin 10 % ja Arbiksessa 10,7 %.

Tavoite 2: Koko kaupunki oppimisympäristönä, tehostetaan toimialan yhteistä tilankäyttöä

Tavoite toteutui. Kaikki kuusi mittaria toteutuivat.

Mittari 1: Suomenkielisen esi- ja alkuopetuksen lapset työskentelevät yhdessä vähintään 2 kertaa kuukaudessa samoissa tiloissa ja toimintamuodoissa käyttäen koulun, päiväkodin ja leikkipuiston tiloja tai muita kaupungin tiloja. Yhteistyö suunnitellaan ja kirjataan koulujen ja esiopetuksen välille tehtävään yhteistoimintasuunnitelmaan keväällä 2019.

Kaikissa kouluissa oli esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä tehty kuvaus toimintasuunnitelmiin. Lisäksi kaikissa kouluissa esi- ja alkuopetuksen lapset työskentelivät vähintään 2 kertaa kuukaudessa yhdessä.

Mittari 2: Ruotsinkielinen esi- ja perusopetus suunnittelee, toteuttaa ja arvioi yhdessä vähintään 3 ilmiöpohjaista oppimiskokonaisuutta vuonna 2019. Ilmiöpohjaiset oppimiskokonaisuudet ovat laajuudeltaan vähintään 2 viikkoa kestäviä.

Ilmiöpohjaiset oppimiskokonaisuudet dokumentoitiin toimintasuunnitelmiin. Esi- ja perusopetuksen yhteisiä, vähintään 2 viikkoa kestäviä ilmiöpohjaisia oppimiskokonaisuuksia toteutettiin esi- ja perusopetuksen yhteistyöryhmässä tavoitteen mukaisesti kolme kertaa tai enemmän.

Mittari 3: Kaupunkia käytetään monipuolisesti ja joustavasti oppimisen tilana järjestämällä (perus)opetuksesta 6 % koulun ulkopuolella.

Tavoite toteutui. Koulun tilojen ulkopuolella järjestettiin opetusta keskimäärin 11,6 päivää.

Mittari 4: Kaupunkia käytetään monipuolisesti ja joustavasti oppimisen tilana järjestämällä lukioiden opetuksesta 6 % koulun ulkopuolella.

Suomenkielisissä lukioissa järjestettiin opetusta lukion ulkopuolella 298,2 päivää, kun tavoite oli136,8 päivää (12 x 11,4 päivää). Ruotsinkieliset lukiot järjestivät opetusta lukion tilojen ulkopuolella 63 päivää, kun tavoite oli 34,2 päivää (3 x 11,4 päivää).

Mittari 5: Ammatillisessa koulutuksessa työpaikalla tapahtuva oppiminen kasvaa 18 000 päivällä verrattuna vuoteen 2018.

Työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuma oli yhteensä 369 109 päivää. Tavoite oli 362 384 päivää

Mittari 6: 15 % työväenopiston ja 7 % Arbiksen opetuksesta järjestetään oppilaitoksen omien tilojen ulkopuolella kustannusneutraalisti.

Suomenkielisen työväenopiston opetuksesta 15,7 % järjestettiin omien tilojen ulkopuolella. Arbiksessa toteuma oli 7,4 %.

Esittelijä

kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja

Liisa Pohjolainen

Lisätiedot

Tero Vuontisjärvi, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 310 80295

tero.vuontisjarvi(a)hel.fi

Liitteet

Muutoksenhaku

.