Helsingin kaupunki	Pöytäkirja	4/2020	1 (8)
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto
		Asia/7
	03.11.2020

§ 48

7. luokkien yleisopetuksen aloituspaikkamäärät lukuvuodelle 2021–2022

HEL 2020-011218 T 12 01 01

Päätös

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti kaupungin ylläpitämien suomenkielisten peruskoulujen 7. luokkien yleisopetuksen aloituspaikkamäärät lukuvuodelle 2021–2022 seuraavasti:

Alueen A1 koulut	Yleisopetuksen oppilaat pl. painotettu opetus
Aurinkolahden peruskoulu	60
Itäkeskuksen peruskoulu	60
Merilahden peruskoulu	80
Myllypuron peruskoulu	100
Puistopolun peruskoulu	60
Sakarinmäen peruskoulu	40
Vartiokylän yläasteen koulu	120
Vesalan peruskoulu	140
Vuoniityn peruskoulu	100
Yhteensä	760

Alueen A2 koulut	Yleisopetuksen oppilaat pl. painotettu opetus
Hiidenkiven peruskoulu	72
Kankarepuiston peruskoulu	45
Latokartanon peruskoulu	60
Maatullin ala-asteen koulu	69
Malmin peruskoulu	98
Puistolan peruskoulu	121
Pukinmäenkaaren peruskoulu	60
Suutarinkylän peruskoulu	100
Yhteensä	625

Alueen A3 koulut	Yleisopetuksen oppilaat pl. painotettu opetus
Haagan peruskoulu	42
Kannelmäen peruskoulu	121
Meilahden yläasteen koulu	127
Pakilan yläasteen koulu	112
Pitäjänmäen peruskoulu	60
Torpparinmäen peruskoulu	46
Yhteensä	508

Alueen A4 koulut	Yleisopetuksen oppilaat pl. painotettu opetus
Aleksis Kiven peruskoulu	100
Arabian peruskoulu	60
Jätkäsaaren peruskoulu	70
Kalasataman peruskoulu	20
Kruununhaan yläasteen koulu	55
Käpylän peruskoulu	55
Pasilan peruskoulu	40
Ressun peruskoulu	20
Taivallahden peruskoulu	70
Yhtenäiskoulu	20
Yhteensä	510

Alueen A5 koulut	Yleisopetuksen oppilaat pl. painotettu opetus
Kruunuvuorenrannan koulu	40
Laajasalon peruskoulu	100
Porolahden peruskoulu	145
Yhteensä	285

Kaikki yhteensä

2688

Koulukohtaisesta aloituspaikkamäärästä riippumatta koulun 7. luokalla voivat aloittaa oppilaat, jotka asuvat koulun oppilaaksiottoalueella, ja oppilaat, jotka ovat olleet saman yhtenäisen peruskoulun 6. luokalla lukuvuonna 2020–2021. Näissä tapauksissa koulun aloituspaikkamäärä voi siis ylittyä.

7. luokkien koulukohtainen aloituspaikkamäärä on voimassa vuosiluokkien 7–9 ajan siten, että 7. luokalla määritelty ikäluokkaa koskeva oppilasmäärä ei voi ylittyä 8. ja 9. luokalla muuten kuin alueelle muuttavien tullessa koulun uusiksi oppilaiksi. Oppilaat, jotka ovat olleet yhtenäisen peruskoulun 6. luokalla lukuvuonna 2020–2021, voivat siirtyä saman peruskoulun 7. luokalle.

Käsittely

Pöytäkirjan liitteeseen korjattiin Pukinmäenkaaren peruskoulun painotetun opetuksen paikkamäärä. Muutoksella ei ole vaikutusta yleisopetuksen aloituspaikkamääriin.

Esittelijä

perusopetusjohtaja

Outi Salo

Lisätiedot

Jorma Antman, suunnittelija, puhelin: 310 84051

jorma.antman(a)hel.fi

Arjariitta Heikkinen, perusopetuksen aluepäällikkö, puhelin: 310 71765

arjariitta.heikkinen(a)hel.fi

Kimmo Mustonen, perusopetuksen aluepäällikkö, puhelin: 310 23148

kimmo.mustonen(a)hel.fi

Taina Tervonen, perusopetuksen aluepäällikkö, puhelin: 310 83013

taina.tervonen(a)hel.fi

Ulla-Maija Vähäsarja, perusopetuksen aluepäällikkö, puhelin: 310 71764

ulla-maija.vahasarja(a)hel.fi

Hanna Välitalo, perusopetuksen aluepäällikkö, puhelin: 310 83012

hanna.valitalo(a)hel.fi

Liitteet

1	7-luokkalaiset_yleisopetuksen aloituspaikat_2021_2022_ pöytäkirjan liite
2	7-luokkalaiset yleisopetuksen aloituspaikat 2021-2022

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje, kasvatus- ja koulutuslautakunta

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jaosto päättää oman kieliryhmänsä perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoskohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta (Helsingin kaupungin hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 2 kohta). Esityksen lähtökohtana on turvata koulujen ja alueiden tasapuolinen kehitys.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on 19.12.2017 (§ 32) päättänyt oppilaaksioton perusteista.

Oppilaan koulupaikan määräytyminen ja oppilaaksiottamisen perusteet suomenkielisessä perusopetuksessa

1 Lähikoulun tai muun soveltuvan paikan osoittaminen

1.1 Lähikoulu

Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päättämällä oppilaaksiottoalueella hän asuu.

1.2 Muu soveltuva paikka

Oppilaalla on oikeus päästä muuhun kunnan osoittamaan lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun seuraavissa tilanteissa:

- ensimmäiselle luokalle otettaessa sellaisen A-kielenopetukseen, jota ei ole mahdollisuus valita lähikoulussa

- jos oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua

- B1-englannin opetuksen perusteella

- jos oppilaan lähikoulu ei ole oppilaan terveydentilan tai muuhun erityisen syyn takia hänelle sovelias. Tarvittaessa syy osoitetaan asiantuntijalausunnolla.

- oppilaalla on erityisen tuen päätös erityisluokalle

- oppilas osallistuu valmistavaan opetukseen

- oppilas osallistuu joustavan perusopetuksen toimintaan.

Oppilaaksi pääseminen edellyttää, että koulussa on tilaa. Koulun osoittamisessa voidaan ottaa huomioon matkan pituus ja turvallisuus. Tarvittaessa käytetään arvontaa, jos halukkaita oppilaita on enemmän kuin koulussa on tilaa.

2 Pyrkiminen muuhun kuin 1 luvussa tarkoitettuun kouluun

2.1 Yleistä

Oppivelvollinen voi pyrkiä myös muuhun kuin edellä 1 luvussa tarkoitettuun kouluun. Oppilaaksi pääseminen edellyttää, että koulussa on tilaa. Helsingin kaupungin järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia oppilaita.

Vuosiluokkien 1–6 osalta edellytetään, että näistä oppilaista kouluun ei synny uutta opetusryhmää.

Jos oppilas otetaan muuhun kuin 1 luvussa tarkoitettuun kouluun, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.

2.2 Valintaperusteet

Oppilaita otettaessa hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

Jos hakijoita on enemmän kuin koulussa on tilaa, valintaperusteita noudatetaan seuraavassa järjestyksessä:

1) Sisaruus: oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa

2) Jatkuvuus

a) Esiopetus ja vuosiluokat 1–2: esiopetuksen ja alueen koulun yhteisessä suunnitelmassa nimetyistä esiopetusryhmistä tulevat oppilaat.

b) Yhtenäinen peruskoulu: ko. koulun oppilaaksiottoalueen vuosiluokkien 1–6 kouluissa olevat oppilaat.

3) Koulumatkan pituus.

Jokaisen valintaperusteen kohdalla käytetään tarvittaessa lisäksi arvontaa, jos hakijoita on enemmän kuin koulussa on tilaa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää vuosittain 1. vuosiluokan ja 7. vuosiluokan aloituspaikkamäärät kouluittain. Ensimmäisen vuosiluokan aloituspaikkamäärä sitoo vuosiluokkien 1–2 tässä luvussa tarkoitettua oppilaaksiottoa ja seitsemännen vuosiluokan aloituspaikkamäärä vuosiluokkien 7–9 tässä luvussa tarkoitettua oppilaaksiottoa.

2.3 Valintakoe

Jos opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan oppilaita otettaessa käyttää oppilaan taipumuksia painotettavaan opetukseen osoittavaa koetta. Samaa painotusta tarjoavat koulut käyttävät samaa valintakoetta. Tiettyyn painotukseen hakeva oppilas otetaan huomioon kaikkien kyseistä painotusta tarjoavien koulujen oppilaaksiotossa huoltajan ilmoittamassa järjestyksessä.

3 Oppilaaksi ottaminen kielikylpyopetukseen

Kielikylpyopetukseen otetaan oppilaita, jotka ovat osallistuneet kielikylpyesiopetukseen tai joilla on muutoin riittävä ruotsin kielen taito, joka arvioidaan haastattelussa.

Oppilaan koulupaikka määräytyy kieliohjelmassa määritellyn kielikylpypolun mukaisesti.

4 Oppilaan koulunkäyntioikeus asuinpaikan muuttuessa

Jos oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin sisällä, oppilaalla on oikeus käydä kaikki koulun luokka-asteet ao. koulussa, jonka oppilas hän oli ennen asuinpaikan muuttumista.

Jos oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaalla on oikeus käydä kuluva lukukausi loppuun ao. koulussa. Oppilas voidaan tämän jälkeen ottaa helsinkiläiseen kouluun 2 luvussa mainittujen perusteiden mukaisesti.

Huoltaja vastaa mahdollisista oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Koulukohtainen aloituspaikkamäärä

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää vuosittain 1. vuosiluokan ja 7. vuosiluokan koulukohtaiset aloituspaikkamäärät. Koulukohtaisesta aloituspaikkamäärästä annettava ennuste on suuntaa antava.

Lukuvuoden 2021–2022 koulukohtainen aloituspaikkamäärä 7. luokalle on laskettu siten, että perusjoukkona on 2008 syntyneet helsinkiläiset ilman ruotsinkielisiä. Väestömäärästä on ensin vähennetty erityisen tuen ja painotetun opetuksen oppilaiden osuus, joita oletetaan olevan samassa suhteessa kuin 20.9.2019. Näin saatuun oppilasmäärään on lisätty painotetun opetuksen oppilaspaikat lukuvuonna 2021–2022 jolloin on saatu koulukohtainen aloituspaikkamäärä. Painotetun opetuksen oppilaspaikkoihin lasketaan mukaan soveltuvuuskokeen perusteella valittavien lisäksi kielikylpyopetus ja vieraskielinen opetus.

Tämän päätöksen luvut muodostavat koulun 7. luokan oppilasmäärän pois lukien painotetun opetuksen oppilaspaikat. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää painotetun opetuksen oppilaspaikoista.

Laskelman perusteella valmisteltiin yhteistyössä koulujen rehtoreiden kanssa esitys siten, että koulujen rehtorit ovat voineet esittää väestöennusteen pohjalta koulukohtaisen aloituspaikkamäärän, jotta opetusryhmät ovat opetuksen järjestämisen kannalta järkeviä ja opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet (opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 21.6.2016 § 57).

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan perusopetuspalvelut tiedottaa päätöksestä Helsingin kaupungin ylläpitämille kouluille, joilla on 7. luokka.

Lapsi- ja terveysvaikutukset

Helsingin kaupunkistrategian 2017–2021 mukaan helsinkiläisillä tulee olla tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet ja kaupungin perusopetuspalvelut ovat vetovoimaisia lähipalveluita. Koulukohtainen aloituspaikkamäärän päättäminen lukuvuosittain tukee edellä kuvattuja tavoitteita vahvistamalla koulujen tasapuolista kehitystä, minkä johdosta eri alueilla asuvat asukkaat saavat yhdenvertaiset koulupalvelut.

Koulukohtainen aloituspaikkamäärän määrittely tukee yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista. 7. luokalla aloittavien osalta tavoitteena on yhtenäinen koulupolku, jolloin yhtenäisessä peruskoulussa oppilaan koulu ei vaihdu 7. luokalle siirryttäessä ja jos koulu vaihtuu, niin koulupolut on suunniteltu siten, että oman alueensa lähikouluun pääsee jatkamaan tutun oppilasryhmän kanssa.

Koulukohtaisen aloituspaikkamäärän määrittelyssä huomioidaan optimaalinen ryhmäkokojen muodostuminen pedagogisesti ja taloudellisesti. Optimaaliset ryhmäkoot tukevat osaltaan oppilaan yksilöllistä oppimista ja, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen omassa lähikoulussaan.

Perheiden arkea pyritään helpottamaan osoittamalla koulu mahdollisimman turvallisen ja lyhyen matkan päästä kodista. Lisäksi perheiden arkea pyritään helpottamaan huomioimalla sisarusten pääsy samaan kouluun, mikäli oppilaaksiottoaluetarkistusten seurauksena heille määrittyisi eri koulu.

Oppilaaksiottoalueiden muutokset

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää mahdollisista oppilaaksiottoalueiden muutoksista.