Helsingin kaupunki	Pöytäkirja	7/2018	1 (1)
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto
		Asia/12
	06.11.2018

§ 53

7. luokkien yleisopetuksen aloituspaikkamäärät lukuvuodelle 2019–2020

HEL 2018-010840 T 12 00 01

Päätös

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti kaupungin suomenkielisten peruskoulujen 7. luokkien yleisopetuksen aloituspaikkamäärät lukuvuodelle 2019–2020 seuraavasti:

Alueen A1 koulut	Yleisopetuksen oppilaat pl. painotettu opetus
Aurinkolahden peruskoulu	69
Itäkeskuksen peruskoulu	40
Merilahden peruskoulu	86
Myllypuron peruskoulu	80
Puistopolun peruskoulu	49
Sakarinmäen peruskoulu	40
Vartiokylän yläasteen koulu	90
Vesalan peruskoulu	130
Vuoniityn peruskoulu	100
Yhteensä	684

Alueen A2 koulut	Yleisopetuksen oppilaat pl. painotettu opetus
Hiidenkiven peruskoulu	132
Jakomäen peruskoulu	50
Latokartanon peruskoulu	75
Malmin peruskoulu	100
Puistolan peruskoulu	90
Pukinmäenkaaren peruskoulu	67
Suutarinkylän peruskoulu	95
Yhteensä	609

Alueen A3 koulut	Yleisopetuksen oppilaat pl. painotettu opetus
Haagan peruskoulu	42
Kannelmäen peruskoulu	109
Meilahden yläasteen koulu	112
Pakilan yläasteen koulu	114
Pitäjänmäen peruskoulu	70
Torpparinmäen peruskoulu	40
Yhteensä	487

Alueen A4 koulut	Yleisopetuksen oppilaat pl. painotettu opetus
Aleksis Kiven peruskoulu	100
Arabian peruskoulu	60
Jätkäsaaren peruskoulu	54
Kruununhaan yläasteen koulu	50
Käpylän peruskoulu	30
Pasilan peruskoulu	30
Ressun peruskoulu	20
Taivallahden peruskoulu	100
Yhtenäiskoulu	25
Yhteensä	435

Alueen A5 koulut	Yleisopetuksen oppilaat pl. painotettu opetus
Laajasalon peruskoulu	123
Porolahden peruskoulu	162
Yhteensä	285

Kaikki yhteensä	2500

Lisäksi suomenkielinen jaosto päätti myöntää perusopetusjohtajalle oikeuden päättää aloituspaikkamäärän ylittämisestä, jos hakijan sisarus opiskelee koulun 8. luokalla. Tämä ei saa kuitenkaan aiheuttaa uuden opetusryhmän muodostamista.

Koulukohtaisesta aloituspaikkamäärästä riippumatta koulun 7. luokalla voivat aloittaa oppilaat, jotka asuvat koulun oppilaaksiottoalueella, ja oppilaat, jotka ovat olleet saman yhtenäisen peruskoulun 6. luokalla lukuvuonna 2017–2018. Näissä tapauksissa koulun aloituspaikkamäärä voi siis ylittyä.

7. luokkien koulukohtainen aloituspaikkamäärä on voimassa vuosiluokkien 7–9 ajan siten, että 7. luokalla määritelty ikäluokkaa koskeva oppilasmäärä ei voi ylittyä 8. ja 9. luokalla muuten kuin alueelle muuttavien tullessa koulun uusiksi oppilaiksi. Oppilaat, jotka ovat olleet yhtenäisen peruskoulun 6. luokalla lukuvuonna 2018–2019, voivat siirtyä saman peruskoulun 7. luokalle.

Käsittely

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että päätösehdotukseen kohtaan Alueen A4 koulut, muutetaan aloituspaikkamäärää: Jätkäsaaren peruskoulu aloituspaikkoja 36.

Vastaehdotus:
Johanna Nuorteva: Muutetaan Jätkäsaaren peruskoulun aloituspaikkamäärääksi 54.

Kannattaja: Johanna Laisaari

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto ei hyväksynyt esittelijän muutettua ehdotusta. Jaosto päätti yksimielisesti hyväksyä Johanna Nuortevan tekemän ja Johanna Laisaaren kannattaman vastaehdotuksen.

Esittelijä

perusopetusjohtaja

Outi Salo

Lisätiedot

Petteri Räisänen, johtava tietosuunnittelija, puhelin: 310 20349

petteri.j.raisanen(a)hel.fi

Arjariitta Heikkinen, perusopetuksen aluepäällikkö, puhelin: 310 71765

arjariitta.heikkinen(a)hel.fi

Kimmo Mustonen, perusopetuksen aluepäällikkö, puhelin: 310 23148

kimmo.mustonen(a)hel.fi

Taina Tervonen, perusopetuksen aluepäällikkö, puhelin: 310 83013

taina.tervonen(a)hel.fi

Ulla-Maija Vähäsarja, perusopetuksen aluepäällikkö, puhelin: 310 71764

ulla-maija.vahasarja(a)hel.fi

Hanna Välitalo, perusopetuksen aluepäällikkö, puhelin: 310 83012

hanna.valitalo(a)hel.fi

Liitteet

1	7. luokkien yleisopetuksen aloituspaikkamäärät lukuvuodelle 2019-2020

Muutoksenhaku

Oikaisuvaatimusohje, kasvatus- ja koulutuslautakunta

Päätösehdotus

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää kaupungin suomenkielisten peruskoulujen 7. luokkien yleisopetuksen aloituspaikkamäärät lukuvuodelle 2019–2020 seuraavasti:

Alueen A1 koulut	Yleisopetuksen oppilaat pl. painotettu opetus
Aurinkolahden peruskoulu	69
Itäkeskuksen peruskoulu	40
Merilahden peruskoulu	86
Myllypuron peruskoulu	80
Puistopolun peruskoulu	49
Sakarinmäen peruskoulu	40
Vartiokylän yläasteen koulu	90
Vesalan peruskoulu	130
Vuoniityn peruskoulu	100
Yhteensä	684

Alueen A2 koulut	Yleisopetuksen oppilaat pl. painotettu opetus
Hiidenkiven peruskoulu	132
Jakomäen peruskoulu	50
Latokartanon peruskoulu	75
Malmin peruskoulu	100
Puistolan peruskoulu	90
Pukinmäenkaaren peruskoulu	67
Suutarinkylän peruskoulu	95
Yhteensä	609

Alueen A3 koulut	Yleisopetuksen oppilaat pl. painotettu opetus
Haagan peruskoulu	42
Kannelmäen peruskoulu	109
Meilahden yläasteen koulu	112
Pakilan yläasteen koulu	114
Pitäjänmäen peruskoulu	70
Torpparinmäen peruskoulu	40
Yhteensä	487

Alueen A4 koulut	Yleisopetuksen oppilaat pl. painotettu opetus
Aleksis Kiven peruskoulu	100
Arabian peruskoulu	60
Jätkäsaaren peruskoulu	20
Kruununhaan yläasteen koulu	50
Käpylän peruskoulu	30
Pasilan peruskoulu	30
Ressun peruskoulu	20
Taivallahden peruskoulu	100
Yhtenäiskoulu	25
Yhteensä	435

Alueen A5 koulut	Yleisopetuksen oppilaat pl. painotettu opetus
Laajasalon peruskoulu	123
Porolahden peruskoulu	162
Yhteensä	285

Kaikki yhteensä	2500

Lisäksi suomenkielinen jaosto päättää myöntää perusopetusjohtajalle oikeuden päättää aloituspaikkamäärän ylittämisestä, jos hakijan sisarus opiskelee koulun 8. luokalla. Tämä ei saa kuitenkaan aiheuttaa uuden opetusryhmän muodostamista.

Esittelijän perustelut

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jaosto päättää oman kieliryhmänsä perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoskohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta (Helsingin kaupungin hallintosäännön 15 §:n 2 momentin 2 kohta). Esityksen lähtökohtana on turvata koulujen ja alueiden tasapuolinen kehitys.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on 19.12.2017 (§ 32) päättänyt oppilaaksioton perusteista.

Oppilaan koulupaikan määräytyminen ja oppilaaksiottamisen perusteet suomenkielisessä perusopetuksessa

1 Lähikoulun tai muun soveltuvan paikan osoittaminen

1.1 Lähikoulu

Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päättämällä oppilaaksiottoalueella hän asuu.

1.2 Muu soveltuva paikka

Oppilaalla on oikeus päästä muuhun kunnan osoittamaan lähimpään, tarkoituksenmukaiseen kouluun seuraavissa tilanteissa:

- ensimmäiselle luokalle otettaessa sellaisen A-kielenopetukseen, jota ei ole mahdollisuus valita lähikoulussa

- jos oppilas ei voi jatkaa koulussa aikaisemmin opiskelemaansa vieraan kielen tai toisen kotimaisen kielen opiskelua

- B1-englannin opetuksen perusteella

- jos oppilaan lähikoulu ei ole oppilaan terveydentilan tai muuhun erityisen syyn takia hänelle sovelias. Tarvittaessa syy osoitetaan asiantuntijalausunnolla.

- oppilaalla on erityisen tuen päätös erityisluokalle

- oppilas osallistuu valmistavaan opetukseen

- oppilas osallistuu joustavan perusopetuksen toimintaan.

Oppilaaksi pääseminen edellyttää, että koulussa on tilaa. Koulun osoittamisessa voidaan ottaa huomioon matkan pituus ja turvallisuus. Tarvittaessa käytetään arvontaa, jos halukkaita oppilaita on enemmän kuin koulussa on tilaa.

2 Pyrkiminen muuhun kuin 1 luvussa tarkoitettuun kouluun

2.1 Yleistä

Oppivelvollinen voi pyrkiä myös muuhun kuin edellä 1 luvussa tarkoitettuun kouluun. Oppilaaksi pääseminen edellyttää, että koulussa on tilaa.

Helsingin kaupungin järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti Helsingissä asuvia oppilaita.

Vuosiluokkien 1–6 osalta edellytetään, että näistä oppilaista kouluun ei synny uutta opetusryhmää.

Jos oppilas otetaan muuhun kuin 1 luvussa tarkoitettuun kouluun, oppilaaksi ottamisen edellytykseksi voidaan asettaa, että huoltaja vastaa oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.

2.2 Valintaperusteet

Oppilaita otettaessa hakijoihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

Jos hakijoita on enemmän kuin koulussa on tilaa, valintaperusteita noudatetaan seuraavassa järjestyksessä:

1) Sisaruus: oppilaalla on sisaruksia kyseisessä koulussa

2) Jatkuvuus

a) Esiopetus ja vuosiluokat 1 - 2: esiopetuksen ja alueen koulun yhteisessä suunnitelmassa nimetyistä esiopetusryhmistä tulevat oppilaat.

b) Yhtenäinen peruskoulu: ko. koulun oppilaaksiottoalueen vuosiluokkien 1-6 kouluissa olevat oppilaat.

3) Koulumatkan pituus.

Jokaisen valintaperusteen kohdalla käytetään tarvittaessa lisäksi arvontaa, jos hakijoita on enemmän kuin koulussa on tilaa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää vuosittain 1. vuosiluokan ja 7. vuosiluokan aloituspaikkamäärät kouluittain. Ensimmäisen vuosiluokan aloituspaikkamäärä sitoo vuosiluokkien 1-2 tässä luvussa tarkoitettua oppilaaksiottoa ja seitsemännen vuosiluokan aloituspaikkamäärä vuosiluokkien 7-9 tässä luvussa tarkoitettua oppilaaksiottoa.

2.3 Valintakoe

Jos opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan oppilaita otettaessa käyttää oppilaan taipumuksia painotettavaan opetukseen osoittavaa koetta. Samaa painotusta tarjoavat koulut käyttävät samaa valintakoetta. Tiettyyn painotukseen hakeva oppilas otetaan huomioon kaikkien kyseistä painotusta tarjoavien koulujen oppilaaksiotossa huoltajan ilmoittamassa järjestyksessä.

3 Oppilaaksi ottaminen kielikylpyopetukseen

Kielikylpyopetukseen otetaan oppilaita, jotka ovat osallistuneet kielikylpyesiopetukseen tai joilla on muutoin riittävä ruotsin kielen taito, joka arvioidaan haastattelussa.

Oppilaan koulupaikka määräytyy kieliohjelmassa määritellyn kielikylpypolun mukaisesti.

4 Oppilaan koulunkäyntioikeus asuinpaikan muuttuessa

Jos oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin sisällä, oppilaalla on oikeus käydä kaikki koulun luokka-asteet ao. koulussa, jonka oppilas hän oli ennen asuinpaikan muuttumista.

Jos oppilaan asuinpaikka muuttuu Helsingin kaupungin ulkopuolelle, oppilaalla on oikeus käydä kuluva lukukausi loppuun ao. koulussa. Oppilas voidaan tämän jälkeen ottaa helsinkiläiseen kouluun 2 luvussa mainittujen perusteiden mukaisesti.

Huoltaja vastaa mahdollisista oppilaan kuljettamisesta tai saattamisesta aiheutuvista kustannuksista.

Koulukohtainen aloituspaikkamäärä

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää vuosittain 1. vuosiluokan ja 7. vuosiluokan koulukohtaiset aloituspaikkamäärät. Koulukohtaisesta aloituspaikkamäärästä annettava ennuste on suuntaa antava.

Lukuvuoden 2019–2020 koulukohtainen aloituspaikkamäärä 7. luokalle on laskettu siten, että perusjoukkona on 2006 syntyneet helsinkiläiset ilman ruotsinkielisiä. Väestömäärästä on ensin vähennetty erityisen tuen ja painotetun opetuksen oppilaiden osuus, joita oletetaan olevan samassa suhteessa kuin 20.9.2018. Näin saatuun oppilasmäärään on lisätty painotetun opetuksen oppilaspaikat lukuvuonna 2019–2020 jolloin on saatu koulukohtainen aloituspaikkamäärä. Painotetun opetuksen oppilaspaikkoihin lasketaan mukaan soveltuvuuskokeen perusteella valittavien lisäksi kielikylpyopetus ja vieraskielinen opetus.

Tämän päätöksen luvut muodostavat koulun 7. luokan oppilasmäärän pois lukien painotetun opetuksen oppilaspaikat. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on päättänyt erikseen koulujen painotetun opetuksen oppilaspaikoista.

Laskelman perusteella valmisteltiin yhteistyössä koulujen rehtoreiden kanssa esitys siten, että koulujen rehtorit ovat voineet esittää väestöennusteen pohjalta koulukohtaisen aloituspaikkamäärän, jotta opetusryhmät ovat opetuksen järjestämisen kannalta järkeviä ja opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet (opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 21.6.2016 § 57).

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan perusopetuspalvelut tiedottaa päätöksestä Helsingin kaupungin ylläpitämille kouluille, joilla on 7. luokka.

Lapsi- ja terveysvaikutukset

Helsingin kaupunkistrategian 2017-2021 mukaan helsinkiläisillä tulee olla tasa-arvoiset koulutusmahdollisuudet ja kaupungin perusopetuspalvelut ovat vetovoimaisia lähipalveluita. Koulukohtainen aloituspaikkamäärän päättäminen lukuvuosittain tukee edellä kuvattuja tavoitteita vahvistamalla koulujen tasapuolista kehitystä, minkä johdosta eri alueilla asuvat asukkaat saavat yhdenvertaiset koulupalvelut.

Koulukohtainen aloituspaikkamäärän määrittely tukee yksilöllistä ja yhteisöllistä oppimista. 7. luokalla aloittavien osalta tavoitteena on yhtenäinen koulupolku, jolloin yhtenäisessä peruskoulussa oppilaan koulu ei vaihdu 7. luokalle siirryttäessä ja jos koulu vaihtuu, niin koulupolut on suunniteltu siten, että oman alueensa lähikouluun pääsee jatkamaan tutun oppilasryhmän kanssa.
Koulukohtaisen aloituspaikkamäärän määrittelyssä huomioidaan optimaalinen ryhmäkokojen muodostuminen pedagogisesti ja taloudellisesti. Optimaaliset ryhmäkoot tukevat osaltaan oppilaan yksilöllistä oppimista ja, että jokainen oppilas saa tarvitsemansa tuen omassa lähikoulussaan.

Perheiden arkea pyritään helpottamaan osoittamalla koulu mahdollisimman turvallisen ja lyhyen matkan päästä kodista. Lisäksi perheiden arkea pyritään helpottamaan huomioimalla sisarusten pääsy samaan kouluun, mikäli oppilaaksiottoaluetarkistusten seurauksena heille määrittyisi eri koulu.

Oppilaaksiottoalueiden muutokset

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää mahdollisista oppilaaksiottoalueiden muutoksista. Nämä on huomioitu aloituspaikkoja määriteltäessä.