§ 20

A1-kielen tuntijako 1. ja 2. vuosiluokalla 1.8.2018 alkaen

HEL 2018-003607 T 12 00 01

Päätös

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti hyväksyä perusopetuksen A1-kielen tuntijaon 1.8.2018 alkaen. Kaikille yhteistä A1-kieltä opetetaan kaksi vuosiviikkotuntia ensimmäisellä vuosiluokalla ja kaksi vuosiviikkotuntia toisella vuosiluokalla.

Esittelijä

vs. perusopetusjohtaja

Taina Tervonen

Lisätiedot

Satu Koistinen, pedagoginen asiantuntija, puhelin

satu.koistinen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Helsingin kaupunkistrategiassa 2017-2021 on päätetty (kaupunginvaltuusto 27.9.2017, 321 §), että helsinkiläisten kielitaitoa monipuolistetaan ja ensimmäisen vieraan tai toisen kotimaisen kielen opetus aloitetaan kaupungissa jo ensimmäiseltä luokalta. Tämä on pedagogisesti perusteltua ja turvaa helsinkiläisille oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella monipuolisesti vieraita kieliä perusopetuksen aikana.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto hyväksyi 19.12.2017 (§ 36) kieliohjelman muutoksen koskien A1-kielen varhentamista alkamaan ensimmäiseltä vuosiluokalta.

Tuntijakoesityksen valmisteluprosessin osana on järjestetty alueellisia ja koulukohtaisia vanhempain- ja asukasiltoja, kuultu oppilaita ja järjestetty kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla opettajien ja rehtoreiden työpajoja. Lisäksi asiasta on käyty keskustelua HELVARY ry:n edustajien kanssa.

Tämän esityksen mukaan kaikille yhteistä A1-kieltä opiskellaan 2 vuosiviikkotuntia perusopetuksen ensimmäisellä luokalla ja 2 vuosiviikkotuntia toisella luokalla. Esitetyn tuntijaon myötä A1-kielen tuntikertymä on vuosiluokkien 1-6 päätteeksi 13 vuosiviikkotuntia ja perusopetuksen päätteeksi 20 vuosiviikkotuntia. Tämä on yhteensä 4 vuosiviikkotuntia enemmän kuin valtakunnallisen perusopetuksen tuntijaon mukainen minimituntimäärä. Valtakunnallisen perusopetuksen tuntijaon minimituntimäärä A1-kielessä on vuosiluokkien 1–6 päätteeksi 9 vuosiviikkotuntia ja perusopetuksen päätteeksi 16 vuosiviikkotuntia. Opetuksessa noudatetaan valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin perustuvaa kuntakohtaista opetussuunnitelmaa.

Kielenopiskelun aloittaminen ensimmäiseltä vuosiluokalta alkaen tarjoaa kaikille oppijoille mahdollisuuden opiskella kaksi vuotta pidempään ensimmäistä vierasta tai toista kotimaista kieltä. Alkuopetuksessa aloitettu kielenopiskelu tukee suullisen kielitaidon kehittymistä ja vieraan kielen äänteiden oppimista. Kielten opiskelu tukee lisäksi oppijan omien kielellisten ja kulttuuristen identiteettien rakentumista. Kaksi vuosiviikkotuntia oppijan kahtena ensimmäisenä kouluvuotena takaavat oppilaalle hyvät mahdollisuudet kehittää suullista kielitaitoa ja harjoitella yleisiä kielenoppimisen taitoja. Uuden kielen omaksumisen kannalta on myös tärkeää kuulla ja harjoitella uutta kieltä useamman kerran viikon aikana.

Tässä esittelyssä olevan tuntijaon valmisteluprosessin aikana huoltajat, opettajat ja rehtorit ovat ilmaisseet huolensa vapaaehtoisen A2-kielen aloittamisen ajankohdasta ja sen tuntikertymästä perusopetuksen aikana. Heidän näkemyksensä on, että A2-kielen opiskelu tulisi aloittaa 3. luokalta ja tuntikertymän olla lähempänä A1-kielen tuntikertymää. Helsingissä A2-kielen opiskelu alkaa 4. luokalta ja sen tuntikertymä on vuosiluokkien 1–6 päätteeksi 6 vuosiviikkotuntia ja perusopetuksen päätteeksi 12 vuosiviikkotuntia. A1- ja A2-kielten tavoiteltu taitotaso ja arviointikriteerit ovat samat perusopetuksen päättyessä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla selvitetään A2-kielen opetuksen aloittamista kolmannella luokalla nykyisen neljännen luokan sijaan, sen vaikutuksia kieliohjelmaan ja tuntijakoon sekä mahdollisia lisäkustannuksia.

Lapsivaikutusten arviointi

Mahdollisimman aikaisin aloitettu kieltenopiskelu ja alueellisesti tasa-arvoinen kielivalikoima takaavat yhtäläiset mahdollisuudet jokaiselle oppijalle hyödyntää kielenoppimisen herkkyysvaihe. Kielten opiskelu kehittää oppijan ajattelun taitoja ja tukee oppijan kielellistä kehitystä. Kielenopiskelu tukee myös oppijan kielellisen ja kulttuurisen identiteetin rakentumista ja kehittää kykyä asettua toisen asemaan, mikä helpottaa monikulttuurisessa ja -kielisessä yhteiskunnassa toimimista.

A-kielen opettaminen 1. ja 2. vuosiluokalla esityksen mukaisesti pidentää oppilaiden kouluviikkoa kahdella tunnilla, mikä voi tuottaa joillekin oppilaille kuormitusta. Useimmat oppilaat osallistuvat koulun jälkeen iltapäivätoimintaan, jolloin koulupäivien pidentymisellä ei välttämättä ole vaikutusta.

Leikkeihin, peleihin ja toiminnallisiin menetelmiin perustuva kielenopetus motivoi ja innostaa oppilasta yleisesti kielenopiskeluun ja tukee osaltaan elinikäisen oppimisen tavoitteen toteutumista.

Esittelijä

vs. perusopetusjohtaja

Taina Tervonen

Lisätiedot

Satu Koistinen, pedagoginen asiantuntija, puhelin

satu.koistinen(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Tiedoksi

Perusopetuksen alueelliset palvelut