§ 29

Ruotsin kielen kielikylvyn valintakriteerit Helsingin varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa

HEL 2017-010771 T 05 01 00

Päätös

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti, että varhaiskasvatuksen ruotsin kielen kielikylpyyn valinnan periaatteet ovat seuraavat:

        Sisarukset pyritään sijoittamaan samaan yksikköön, jos se palvelujen tarjonta huomioon ottaen on mahdollista.

        Kielikylpypolun turvaamiseksi ja vanhempien kielikylpyyn sitoutumisen tukemiseksi samassa kielikylpypäiväkodissa tai kielikylpypolkua jatkavan alakoulun 1. tai 2. luokalla olevien lasten sisarukset asetetaan valinnassa etusijalle. Mikäli sisaruksia on enemmän kuin ryhmään voidaan ottaa eikä mikään päiväkodin tarjoama käytännön järjestely onnistu, viimeisenä vaihtoehtona suoritetaan valinta arvonnalla.

        Mikäli ensisijaisen valinnan jälkeen muita edellytykset täyttäviä hakijoita on enemmän kuin vapaita paikkoja eikä mikään päiväkodin tarjoama käytännön järjestely onnistu, viimeisenä vaihtoehtona suoritetaan valinta arvonnalla.

Kielikylvyn pedagogiset periaatteet ja siten valinnassa tärkeät edellytykset ovat:

        ruotsin kieli on lapselle uusi kieli

        yksi perheen kotona puhutuista kielistä on suomi

        huoltajat ovat valmiita sitoutumaan kielikylpypolkuun varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa

Varhaiskasvatuksessa ei tarkisteta lasten soveltuvuutta kielikylpyyn. Kielikylpyyn ei ole subjektiivista oikeutta.

Käsittely

Vastaehdotus:
Antti Möller: Muutetaan kohta 1 eli ruotsin kielen kielikylvyn valinnan periaatteet seuraavaan muotoon:

* Sisarukset pyritään sijoittamaan samaan yksikköön, jos se palvelujen tarjonta huomioon ottaen on mahdollista.
* Kielikylpypolun turvaamiseksi ja vanhempien kielikylpyyn sitoutumisen tukemiseksi samassa kielikylpypäiväkodissa tai kielikylpypolkua jatkavan alakoulun 1. tai 2. luokalla olevien lasten sisarukset asetetaan valinnassa etusijalle. Mikäli sisaruksia on enemmän kuin ryhmään voidaan ottaa eikä mikään päiväkodin tarjoama käytännön järjestely onnistu, viimeisenä vaihtoehtona suoritetaan valinta arvonnalla.
* Mikäli ensisijaisen valinnan jälkeen muita edellytykset täyttäviä hakijoita on enemmän kuin vapaita paikkoja eikä mikään päiväkodin tarjoama käytännön järjestely onnistu, viimeisenä vaihtoehtona suoritetaan valinta arvonnalla.

Kannattaja: Johanna Nuorteva

1 äänestys

JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Muutetaan kohta 1 eli ruotsin kielen kielikylvyn valinnan periaatteet seuraavaan muotoon: * Sisarukset pyritään sijoittamaan samaan yksikköön, jos se palvelujen tarjonta huomioon ottaen on mahdollista.
* Kielikylpypolun turvaamiseksi ja vanhempien kielikylpyyn sitoutumisen tukemiseksi samassa kielikylpypäiväkodissa tai kielikylpypolkua jatkavan alakoulun 1. tai 2. luokalla olevien lasten sisarukset asetetaan valinnassa etusijalle. Mikäli sisaruksia on enemmän kuin ryhmään voidaan ottaa eikä mikään päiväkodin tarjoama käytännön järjestely onnistu, viimeisenä vaihtoehtona suoritetaan valinta arvonnalla.
* Mikäli ensisijaisen valinnan jälkeen muita edellytykset täyttäviä hakijoita on enemmän kuin vapaita paikkoja eikä mikään päiväkodin tarjoama käytännön järjestely onnistu, viimeisenä vaihtoehtona suoritetaan valinta arvonnalla.

Jaa-äänet: 1
Mirita Saxberg

Ei-äänet: 8
Emma Kari, Eevi Kirjasniemi, Petra Malin, Antti Möller, Dani Niskanen, Johanna Nuorteva, Matias Pajula, Ville-Veikko Rantamaula

Suoritetussa äänestyksessä Antti Möllerin vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 8–1.

Esittelijä Satu Järvenkallas jätti eriävän mielipiteen: Esittelijä katsoo, että päätös olisi tullut tehdä esityksen mukaisesti.

Esittelijä

varhaiskasvatusjohtaja

Satu Järvenkallas

Lisätiedot

Nina Onufriew, varhaiskasvatuksen asiantuntija, puhelin: 310 42550

nina.onufriew(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Päätösehdotus

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää, että varhaiskasvatuksen ruotsin kielen kielikylpyyn valinnan periaatteet ovat seuraavat:

        Sisarukset pyritään sijoittamaan samaan yksikköön, jos se palvelujen tarjonta huomioon ottaen on mahdollista.

        Samassa kielikylpypäiväkodissa olevien lasten sisarukset asetetaan valinnassa etusijalle. Mikäli sisaruksia on enemmän kuin ryhmään voidaan ottaa, suoritetaan valinta arvonnalla.

        Mikäli ensisijaisen valinnan jälkeen muita edellytykset täyttäviä hakijoita on enemmän kuin vapaita paikkoja, suoritetaan valinta arvonnalla.

Kielikylvyn pedagogiset periaatteet ja siten valinnassa tärkeät edellytykset ovat:

        ruotsin kieli on lapselle uusi kieli

        yksi perheen kotona puhutuista kielistä on suomi

        huoltajat ovat valmiita sitoutumaan kielikylpypolkuun varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa

Varhaiskasvatuksessa ei tarkisteta lasten soveltuvuutta kielikylpyyn. Kielikylpyyn ei ole subjektiivista oikeutta.

Esittelijän perustelut

Sosiaalilautakunta on 22.4.2008 päättänyt lasten päivähoitoon sijoittamisesta. Kielikylpyyn ei ole subjektiivista oikeutta. Kielikylvyn valintakriteereitä ei ole aiemmin erikseen päätetty lautakunnassa.

Lasten varhaiskasvatukseen sijoittamisesta tehdyn päätöksen perusteella on laadittu ohjeet sijoittamisen käytäntöihin. Sisarusperusteesta päätöksentekijöiden ohjeessa mainitaan, että sisarukset pyritään sijoittamaan samaan yksikköön, jos se palvelujen tarjonta huomioon ottaen on perusteltua ja mahdollista. Esim. esiopetukseen, erityisryhmään tai kielikylpyyn sijoitettavan lapsen muita sisaruksia ei aina voida sijoittaa samaan yksikköön.

Kielikylpy on opetusmenetelmä, jossa lapset oppivat toisen kotimaisen kielen kuulemalla ja käyttämällä sitä päiväkodissa ja koulussa. Helsingin suomenkielisissä päiväkodeissa opetuskielenä eli kielikylpykielenä on ruotsi. Tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys ja vankka kielitaito ruotsinkielessä. Kielikylpyä järjestetään Helsingissä kahdeksassa kunnallisessa-, yhdessä ostopalvelu- ja yhdessä yksityisessä päiväkodissa yhteensä noin 360 lapselle.

Tavoitteena on, että päiväkodin jälkeen kielikylpyryhmä siirtyy peruskouluun, jossa kielikylpy jatkuu. Jokaisella päiväkodilla on sovittu koulu jonka kanssa kielikylvyn jatkuvuus ja lapsien määrä katsotaan yhteen. Kielikylpyyn voidaan sijoittaa kielikylpyluokan opetusryhmän mukainen määrä lapsia/ikäluokka (noin 25 lasta).

Varhainen täydellinen kielikylpy alkaa aikaisintaan sinä vuonna, kun lapsi täyttää neljä vuotta. Kielikylpyopetuksen aloittavilta ei edellytetä ruotsin kielen osaamista, vaan he voivat käyttää omaa äidinkieltään, kunnes heillä on riittävä valmius käyttää ruotsin kieltä.

Tässä esityksessä mainitut kielikylpyyn valinnan periaatteet ja edellytykset on esitelty huoltajille kielikylpypäiväkotien järjestämissä tilaisuuksissa. Yleinen palaute tilaisuuksista on, että edellytykset vaikuttavat selkeiltä ja ne voidaan hyväksyä. Jo kielikylpytoiminnassa olevien lasten huoltajat ovat esittäneet toiveen, että sisarussuhde asetettaisiin etusijalle myös silloin, kun perheen vanhempi lapsi on jo siirtynyt kouluun. Tämän katsotaan kuitenkin rajoittavan muiden perheiden lasten mahdollisuutta sijoittua kielikylpyyn.

Huoltajille tiedotetaan kielikylpyyn valinnan periaatteista varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen Internetsivuilla, kielikylpytoiminnan esitteessä sekä hakuprosessin yhteydessä.

Kielikylpyyn haetaan 31.3. mennessä ja päätökset tehdään huhtikuun loppuun mennessä.

Lapsivaikutusten arviointi

Päätöksellä varmistetaan yhdenmukaiset toimintakäytännöt kielikylpypaikan myöntämiseen. Lisäksi päätös edistää hakijoiden yhdenvertaisuutta ja lasten oikeutta saada varhaista kielen opetusta.

Esittelijä

varhaiskasvatusjohtaja

Satu Järvenkallas

Lisätiedot

Nina Onufriew, varhaiskasvatuksen asiantuntija, puhelin: 310 42550

nina.onufriew(a)hel.fi

Muutoksenhaku

Tiedoksi

Varhaiskasvatuksen aluepäälliköt

Päätöshistoria

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto 28.11.2017 § 23

HEL 2017-010771 T 05 01 00

Päätös

Esittelijä poisti asian esityslistalta. 

Käsittely

28.11.2017 Poistettiin

Esittelijä peruutti ehdotuksensa kokouksessa ennen keskustelun alkamista.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto hyväksyi ehdotuksen peruuttamisen.

Esittelijä

varhaiskasvatusjohtaja

Satu Järvenkallas

Lisätiedot

Nina Onufriew, varhaiskasvatuksen asiantuntija, puhelin: 310 42550

nina.onufriew(a)hel.fi