5
LAAJASALON JOUKKOLIIKENNERATKAISU
HKL
Laajasalon joukkoliikenneyhteyksistä on laadittu vuodesta 1999 lähtien
useita suunnitelmia ja järjestelmävertailuja. Helsingin
kaupunkisuunnittelu- ja joukkoliikennelautakunnat käsittelivät
Laajasalon joukkoliikennejärjestelmään liittyviä selvityksiä edellisen
kerran kesällä 2007. Joukkoliikennejärjestelmän valintaa varten on
suunnitelmia tämän jälkeen tarkennettu. Silta- ja tunneliratkaisujen
suunnitelmat on viety yksityiskohtaisemmalle tasolle ja
rakentamiskustannukset ovat tarkentuneet. Eri joukkoliikennevälineiden
liikennöinnin yksikkökustannukset on tarkennettu liikennelaitoksella
valmistuneiden 2010-luvun ennusteiden mukaisesti. Myös
linjastojärjestelyjä on tarkistettu.
useita suunnitelmia ja järjestelmävertailuja. Helsingin
kaupunkisuunnittelu- ja joukkoliikennelautakunnat käsittelivät
Laajasalon joukkoliikennejärjestelmään liittyviä selvityksiä edellisen
kerran kesällä 2007. Joukkoliikennejärjestelmän valintaa varten on
suunnitelmia tämän jälkeen tarkennettu. Silta- ja tunneliratkaisujen
suunnitelmat on viety yksityiskohtaisemmalle tasolle ja
rakentamiskustannukset ovat tarkentuneet. Eri joukkoliikennevälineiden
liikennöinnin yksikkökustannukset on tarkennettu liikennelaitoksella
valmistuneiden 2010-luvun ennusteiden mukaisesti. Myös
linjastojärjestelyjä on tarkistettu.
Liikennelaitoksen ja kaupunkisuunnitteluviraston yhdessä tekemä
selvitys (esityslistan liitteenä) kokoaa yhteen Laajasalon
joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehtojen vaikutukset sellaisella
tarkkuustasolla, että selvityksen pohjalta voidaan tehdä valinta
joukkoliikennejärjestelmästä. Erityisen tärkeää tämä on
Kruunuvuorenrantaan rakennettavan uuden asuinalueen kannalta, sillä
Helsingin tavoitteena on tehdä alueesta alusta lähtien vahvasti
joukkoliikenteeseen tukeutuva. Tällöin joukkoliikennejärjestelmä voi
vaikuttaa keskeisesti alueen imagoon, markkinointiin ja maan arvoon.
selvitys (esityslistan liitteenä) kokoaa yhteen Laajasalon
joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehtojen vaikutukset sellaisella
tarkkuustasolla, että selvityksen pohjalta voidaan tehdä valinta
joukkoliikennejärjestelmästä. Erityisen tärkeää tämä on
Kruunuvuorenrantaan rakennettavan uuden asuinalueen kannalta, sillä
Helsingin tavoitteena on tehdä alueesta alusta lähtien vahvasti
joukkoliikenteeseen tukeutuva. Tällöin joukkoliikennejärjestelmä voi
vaikuttaa keskeisesti alueen imagoon, markkinointiin ja maan arvoon.
Järjestelmävertailussa vaihtoehtoina ovat olleet Herttoniemen
metroasemalle suuntautuva liityntäbussijärjestelmä (vertailuvaihtoehto),
raitioliikennevaihtoehto Kruunuvuorenrannasta Korkeasaaren,
Sompasaaren ja Tervasaaren kautta keskustaan sekä supistettu
metrovaihtoehto Kruunuvuorenrannasta Katajanokan kautta Kamppiin.
Supistetussa metrovaihtoehdossa asemat toteutetaan ensi vaiheessa
vain Kamppiin, Esplanadille, Kruunuvuorenrantaan ja mahdollisesti
Koirasaarentielle. Raitio- ja metrovaihtoehdoista on arvioitu
Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välillä sekä silta- että
tunneliratkaisut. Sekä raitio- että metrovaihtoehtoihin liittyy kevyen
liikenteen yhteys Helsingin keskustaan Kruunuvuorenselän yli tai ali.
metroasemalle suuntautuva liityntäbussijärjestelmä (vertailuvaihtoehto),
raitioliikennevaihtoehto Kruunuvuorenrannasta Korkeasaaren,
Sompasaaren ja Tervasaaren kautta keskustaan sekä supistettu
metrovaihtoehto Kruunuvuorenrannasta Katajanokan kautta Kamppiin.
Supistetussa metrovaihtoehdossa asemat toteutetaan ensi vaiheessa
vain Kamppiin, Esplanadille, Kruunuvuorenrantaan ja mahdollisesti
Koirasaarentielle. Raitio- ja metrovaihtoehdoista on arvioitu
Korkeasaaren ja Kruunuvuorenrannan välillä sekä silta- että
tunneliratkaisut. Sekä raitio- että metrovaihtoehtoihin liittyy kevyen
liikenteen yhteys Helsingin keskustaan Kruunuvuorenselän yli tai ali.
Rakentamiskustannusten osalta talvella 2007 tehdyt
yleissuunnitelmatasoiset silta- ja tunnelisuunnitelmat sekä Töölön
metron alustava yleissuunnitelma ovat tuoneet lisätietoa. Metron osalta
myös linjaus on muuttunut ja linjapituus kasvanut lähes kilometrillä.
Erityisesti metrovaihtoehtojen kustannukset ovat näistä syistä
kasvaneet selvästi aiemmista arvioista. Sillalla kulkevan metron
rakentamiskustannuksiksi arvioidaan 596 milj. euroa ja tunnelissa
kulkevan metron kustannuksiksi 655 milj. euroa. Raitiovaihtoehdot ovat
selvästi edullisemmat rakentaa ja niiden kustannusarviot ovat
vastaavasti 125 milj. euroa (silta) ja 205 milj. euroa (tunneli).
yleissuunnitelmatasoiset silta- ja tunnelisuunnitelmat sekä Töölön
metron alustava yleissuunnitelma ovat tuoneet lisätietoa. Metron osalta
myös linjaus on muuttunut ja linjapituus kasvanut lähes kilometrillä.
Erityisesti metrovaihtoehtojen kustannukset ovat näistä syistä
kasvaneet selvästi aiemmista arvioista. Sillalla kulkevan metron
rakentamiskustannuksiksi arvioidaan 596 milj. euroa ja tunnelissa
kulkevan metron kustannuksiksi 655 milj. euroa. Raitiovaihtoehdot ovat
selvästi edullisemmat rakentaa ja niiden kustannusarviot ovat
vastaavasti 125 milj. euroa (silta) ja 205 milj. euroa (tunneli).
Käyttökustannuksiltaan vertailuvaihtoehto (bussi) ja raitiovaihtoehto
ovat jotakuinkin samanhintaisia, kun taas metrovaihtoehto on yli
kolmanneksen (4,5 milj. euroa/vuosi) edullisempi.
ovat jotakuinkin samanhintaisia, kun taas metrovaihtoehto on yli
kolmanneksen (4,5 milj. euroa/vuosi) edullisempi.
Matka-ajat Laajasalosta keskustaan lyhenevät raitio- ja
metrovaihtoehdoissa selvästi vertailu-vaihtoehtoon verrattuna.
Metrossa keskinopeus Laajasalon ja keskustan välillä on 57 km/h ja
raitiovaihtoehdoissa vastaavasti 23 km/h. Raitiovaihtoehdossa
vaihtojen määrä vähenee noin puoleen ja metrossa noin
kolmanneksella.
metrovaihtoehdoissa selvästi vertailu-vaihtoehtoon verrattuna.
Metrossa keskinopeus Laajasalon ja keskustan välillä on 57 km/h ja
raitiovaihtoehdoissa vastaavasti 23 km/h. Raitiovaihtoehdossa
vaihtojen määrä vähenee noin puoleen ja metrossa noin
kolmanneksella.
Vaihtoehtojen yhteiskuntataloudellista kannattavuutta on arvioitu sekä
Helsingin kaupungin omaksuman käytännön (40 v. laskenta-aika, 3 %
korko) että liikenne- ja viestintäministeriön käytännön (30 v. laskenta-
aika, 5 % korko) mukaisesti. Valtaosa vaihtoehtojen
yhteiskuntataloudellisista hyödyistä syntyy
liikennöintikustannussäästöistä, lipputulolisäyksistä, matka-
aikasäästöistä ja kulkutapamuutoksista. Metrovaihtoehtojen hyödyt
ovat yli 50 % raitiovaihtoehtoja suuremmat, mutta toisaalta niiden
investointi- ja ylläpitokustannukset ovat raitiovaihtoehtoihin nähden
moninkertaiset. Raitiovaihtoehdoista siltavaihtoehto on
investoinneiltaan selvästi pienempi ja hyöty-kustannussuhde (1,73
Helsingin omaksumalla laskentakäytännöllä) on selvästi paras.
Helsingin kaupungin omaksuman käytännön (40 v. laskenta-aika, 3 %
korko) että liikenne- ja viestintäministeriön käytännön (30 v. laskenta-
aika, 5 % korko) mukaisesti. Valtaosa vaihtoehtojen
yhteiskuntataloudellisista hyödyistä syntyy
liikennöintikustannussäästöistä, lipputulolisäyksistä, matka-
aikasäästöistä ja kulkutapamuutoksista. Metrovaihtoehtojen hyödyt
ovat yli 50 % raitiovaihtoehtoja suuremmat, mutta toisaalta niiden
investointi- ja ylläpitokustannukset ovat raitiovaihtoehtoihin nähden
moninkertaiset. Raitiovaihtoehdoista siltavaihtoehto on
investoinneiltaan selvästi pienempi ja hyöty-kustannussuhde (1,73
Helsingin omaksumalla laskentakäytännöllä) on selvästi paras.
Tunnelissa kulkevan raitiovaihtoehdon hyöty-kustannussuhde on 0,89
ja metron hieman alle 0,5. Liikenne- ja viestintäministeriön
laskentakäytännöllä hyöty-kustannussuhteet heikkenevät, mutta
vaihtoehtojen järjestys säilyy samana. Tällöinkin raitiovaihtoehto siltaa
pitkin on edelleen yhteiskuntataloudellisesti kannattava (H/K 1,13).
ja metron hieman alle 0,5. Liikenne- ja viestintäministeriön
laskentakäytännöllä hyöty-kustannussuhteet heikkenevät, mutta
vaihtoehtojen järjestys säilyy samana. Tällöinkin raitiovaihtoehto siltaa
pitkin on edelleen yhteiskuntataloudellisesti kannattava (H/K 1,13).
Vaihtoehtojen hyöty-kustannussuhteisiin vaikuttaa jonkin verran,
sisällytetäänkö Sompasaaren siltayhteyksien vaikutukset
tunnuslukuihin. Metrovaihtoehdon kannattavuutta parantaa lisäksi,
mikäli metro ulotetaan Laajasalossa vain Kruunuvuorenrantaan ja
Koirasaarentien asema jätetään toteuttamatta. Metron hyöty-
kustannussuhde jää parhaimmillaankin kuitenkin noin 0,6:een.
Selvityksessä on lyhyesti tarkasteltu myös vaihtoehtoa, jossa metro
haaroitetaan Herttoniemestä Kruunuvuorenrantaan. Tämä vaihtoehto ei
osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi.
sisällytetäänkö Sompasaaren siltayhteyksien vaikutukset
tunnuslukuihin. Metrovaihtoehdon kannattavuutta parantaa lisäksi,
mikäli metro ulotetaan Laajasalossa vain Kruunuvuorenrantaan ja
Koirasaarentien asema jätetään toteuttamatta. Metron hyöty-
kustannussuhde jää parhaimmillaankin kuitenkin noin 0,6:een.
Selvityksessä on lyhyesti tarkasteltu myös vaihtoehtoa, jossa metro
haaroitetaan Herttoniemestä Kruunuvuorenrantaan. Tämä vaihtoehto ei
osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi.
Yhteiskuntataloudellisen vertailun perusteella Laajasalon
joukkoliikennejärjestelmä tulisi toteuttaa perustuen
raitioliikennevaihtoehtoon siltaa pitkin. Tämä edellyttää noin 125 milj.
joukkoliikennejärjestelmä tulisi toteuttaa perustuen
raitioliikennevaihtoehtoon siltaa pitkin. Tämä edellyttää noin 125 milj.
euroa investointeja infrastruktuuriin. Lisäksi vaihtoehdon edellyttämä
raitioliikenteen lisäys tarkoittaa noin 41 milj. euroa investointeja
raitiovaunukalustoon. Koska samalla kuitenkin rantametron mitoittava
matkustajakysyntä Kulosaaren sillalla vähenee noin kymmenenneksen
Kruunuvuorenselän raitioyhteyden vuoksi, rantametrossa tarvittava
tulevaisuuden kaluston kokonaishankintatarve vähenee yhdeksällä
vaunuparilla, joiden hankintahinta on yhteensä 36 milj. euroa. Samalla
kuitenkin metrokaluston tarve pienenee viidellä vaunuparilla.
raitioliikenteen lisäys tarkoittaa noin 41 milj. euroa investointeja
raitiovaunukalustoon. Koska samalla kuitenkin rantametron mitoittava
matkustajakysyntä Kulosaaren sillalla vähenee noin kymmenenneksen
Kruunuvuorenselän raitioyhteyden vuoksi, rantametrossa tarvittava
tulevaisuuden kaluston kokonaishankintatarve vähenee yhdeksällä
vaunuparilla, joiden hankintahinta on yhteensä 36 milj. euroa. Samalla
kuitenkin metrokaluston tarve pienenee viidellä vaunuparilla.
Raitioliikenteen laajeneminen Laajasaloon tarkoittaa myös, että
Helsingin raitioliikenteen järjestämiseen tarvittava raitiovaunumäärä ei
mahdu enää nykyisille varikoille ja käytännössä uusi raitiovaunuvarikko
tulee toteuttaa kallion sisään nykyisen Vallilan raitiovaunuvarikon alle.
Tämän investoinnin kustannus on karkeasti arvioituna noin 60 milj.
euroa, mutta investointikustannusta ei täysimääräisesti tule kohdentaa
Laajasalon joukkoliikennejärjestelmän kustannukseksi.
Helsingin raitioliikenteen järjestämiseen tarvittava raitiovaunumäärä ei
mahdu enää nykyisille varikoille ja käytännössä uusi raitiovaunuvarikko
tulee toteuttaa kallion sisään nykyisen Vallilan raitiovaunuvarikon alle.
Tämän investoinnin kustannus on karkeasti arvioituna noin 60 milj.
euroa, mutta investointikustannusta ei täysimääräisesti tule kohdentaa
Laajasalon joukkoliikennejärjestelmän kustannukseksi.
Raitioliikenne on Helsingin joukkoliikennemuodoista häiriöherkin.
Väärin pysäköidyt autot johtavat raitioliikenteen poikkeusreitteihin
päivittäin. Raitioliikenne on joukkoliikennemuodoista hitain ja sen
volyymin merkittävä kasvu Jätkäsaaren ja Sompasaaren raitioliikenteen
myötä tulee hidastamaan raitioliikenteen matka-aikoja nykyisestä.
Laajasalon raitioliikenteen lisäys vaikuttaa samansuuntaisesti ja
nykytilanteeseen verrattuna keskustan raitioliikenteen ennustetaan
hidastuvan pahimmillaan jopa 20 %.
Väärin pysäköidyt autot johtavat raitioliikenteen poikkeusreitteihin
päivittäin. Raitioliikenne on joukkoliikennemuodoista hitain ja sen
volyymin merkittävä kasvu Jätkäsaaren ja Sompasaaren raitioliikenteen
myötä tulee hidastamaan raitioliikenteen matka-aikoja nykyisestä.
Laajasalon raitioliikenteen lisäys vaikuttaa samansuuntaisesti ja
nykytilanteeseen verrattuna keskustan raitioliikenteen ennustetaan
hidastuvan pahimmillaan jopa 20 %.
Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 28.9.2005 asettanut
tavoitteeksi nopeuttaa raitioliikennettä 4 %:lla ja Laajasalon raitioteiden
toteuttamisen edellytyksenä tuleekin olla raitioliikenteen toimivuutta
parantavien ratkaisujen toteuttaminen. Näitä ovat esimerkiksi täysin
raitioliikennettä suosivien liikennevaloetuuksien toteuttaminen sekä
merkittävät toimenpiteet henkilöautojen väärinpysäköinnin
vähentämiseksi raitiokiskoilla.
tavoitteeksi nopeuttaa raitioliikennettä 4 %:lla ja Laajasalon raitioteiden
toteuttamisen edellytyksenä tuleekin olla raitioliikenteen toimivuutta
parantavien ratkaisujen toteuttaminen. Näitä ovat esimerkiksi täysin
raitioliikennettä suosivien liikennevaloetuuksien toteuttaminen sekä
merkittävät toimenpiteet henkilöautojen väärinpysäköinnin
vähentämiseksi raitiokiskoilla.
Raitiovaihtoehdossa käytetty alustava linjasto perustuu kolmeen
Laajasalon ja Helsingin keskustan väliseen linjaan. Järjestely muuttaa
olennaisesti Helsingin nykyisten raitiolinjojen reittejä. Jatkossa
linjastosuunnittelua tulee tarkentaa pyrkien löytämään ratkaisu, jossa
tarjonta sekä Helsingin keskustassa että Laajasalossa vastaa
mahdollisimman hyvin kysyntää ja joka raitioliikenteen
kustannustehokkuutta parantaen tuottaa matkustajille hyvän
palvelutason. Ratkaisu kytkeytyy raitioliikenteen muihin
kehittämishankkeisiin, kuten esimerkiksi raitioliikenteen laajentamiseen
Jätkäsaareen ja Sompasaareen. Nyt parhaaksi osoittautunutta
vaihtoehtoa voidaan tällä tavoin edelleen kehittää.
Laajasalon ja Helsingin keskustan väliseen linjaan. Järjestely muuttaa
olennaisesti Helsingin nykyisten raitiolinjojen reittejä. Jatkossa
linjastosuunnittelua tulee tarkentaa pyrkien löytämään ratkaisu, jossa
tarjonta sekä Helsingin keskustassa että Laajasalossa vastaa
mahdollisimman hyvin kysyntää ja joka raitioliikenteen
kustannustehokkuutta parantaen tuottaa matkustajille hyvän
palvelutason. Ratkaisu kytkeytyy raitioliikenteen muihin
kehittämishankkeisiin, kuten esimerkiksi raitioliikenteen laajentamiseen
Jätkäsaareen ja Sompasaareen. Nyt parhaaksi osoittautunutta
vaihtoehtoa voidaan tällä tavoin edelleen kehittää.
Ehdotus Lautakunta päättänee merkitä tiedoksi Laajasalon raidevaihtoehtojen
järjestelmätarkastelu 2008 -raporttiluonnoksen.
järjestelmätarkastelu 2008 -raporttiluonnoksen.
Samalla lautakunta päättänee esittää, että Laajasalon suunnittelun ja
kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa joukkoliikenteen järjestämisen
raideyhteydeksi valitaan raitiotie siltayhteyksin Laajasalosta
Korkeasaaren, Sompasaaren ja Kruununhaan kautta keskustaan siten,
että raitiotieyhteys toteutettaisiin Kruunuvuorenrannan rakentamisen
alkuvuosina.
kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa joukkoliikenteen järjestämisen
raideyhteydeksi valitaan raitiotie siltayhteyksin Laajasalosta
Korkeasaaren, Sompasaaren ja Kruununhaan kautta keskustaan siten,
että raitiotieyhteys toteutettaisiin Kruunuvuorenrannan rakentamisen
alkuvuosina.
Vielä lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että
Laajasalon kehittämisessä ja suunnittelussa jatkossa varaudutaan
myöhemmin toteuttamaan nopea raitiotieyhteys välille Santahamina –
Katajanokka, josta edelleen jatkuvasta raideyhteydestä päätettäisiin
myöhemmin erikseen.
Laajasalon kehittämisessä ja suunnittelussa jatkossa varaudutaan
myöhemmin toteuttamaan nopea raitiotieyhteys välille Santahamina –
Katajanokka, josta edelleen jatkuvasta raideyhteydestä päätettäisiin
myöhemmin erikseen.
Vielä lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että se
kehottaisi lautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa
käynnistämään Laajasalon raitiotieyhteyden hankesuunnitelman
laatimisen edellä esitettyjen linjausten mukaisesti.
kehottaisi lautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa
käynnistämään Laajasalon raitiotieyhteyden hankesuunnitelman
laatimisen edellä esitettyjen linjausten mukaisesti.
Vielä lautakunta päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että se
kehottaisi joukkoliikennelautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa
sekä Laajasalon raitioliikenneratkaisun että kantakaupungin muun
raitioliikenteen hyvän palvelutason varmistamiseksi toteuttamaan
raitioliikennettä nykyistä voimakkaammin suosivat liikennevaloetuudet
keskustassa ja valmistelemaan esityksen henkilöautojen
väärinpysäköinnin merkittäväksi vähentämiseksi raitioliikennekiskoilla.
kehottaisi joukkoliikennelautakuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa
sekä Laajasalon raitioliikenneratkaisun että kantakaupungin muun
raitioliikenteen hyvän palvelutason varmistamiseksi toteuttamaan
raitioliikennettä nykyistä voimakkaammin suosivat liikennevaloetuudet
keskustassa ja valmistelemaan esityksen henkilöautojen
väärinpysäköinnin merkittäväksi vähentämiseksi raitioliikennekiskoilla.
Lisätiedot:
Lehmuskoski Ville, suunnittelujohtaja, puhelin 310 35097
Granholm Markku, liikennesuunnittelija, puhelin 310 78458
Lehmuskoski Ville, suunnittelujohtaja, puhelin 310 35097
Granholm Markku, liikennesuunnittelija, puhelin 310 78458
|
LIITE
|
Raportti; Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008 -
luonnos |