1
RAITIOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN
HKL
EHDOTUS Johtokunta päättänee
– merkitä tiedoksi asiasta saamansa informaation
– kehottaa HKL-liikelaitosta varautumaan vuosien 2011 – 2020
investointisuunnitelmissa selvityksessä laaditun kehittämisohjelman
mukaisiin rata- ja kalustoinvestointeihin
– antaa kaupunginhallitukselle tiedoksi raitioliikenteen
kokonaiskehittämisselvityksen ja sen sisältämän
kehittämisohjelman
– kehottaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymää yhteistyössä
kaupunkisuunnitteluviraston ja HKL-liikelaitoksen kanssa jatkamaan
raitioliikenteen suunnittelutyötä selvityksessä annetun
linjastosuosituksen pohjalta ja aloittamaan selvityksen
kehittämisohjelman sisältämien jatkoselvitystarpeiden mukaiset
toimenpiteet kehittämistoimien jatkamiseksi.
Kirje kaupunginhallitukselle
Pöytäkirjanote Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle
Lisätiedot:
Räty Lauri, liikennesuunnittelija, puhelin p. 310 35854
|
LIITE
|
JK24 Raportti (HKL C:4/2009) Helsingin raitioliikenteen
kokonaiskehittämisselvitys
|
ESITTELIJÄ Vuonna 2006 valmistui raitiolinjaston kehittämisselvitys (Ratikka 2015),
jossa tuotettiin kuusi erilaista linjastovaihtoehtoa tavoitevuodelle 2015.
Selvityksen tarkoituksena oli muodostaa käsitys raitioliikenteen
tulevasta laajuudesta tarpeellisten kalustohankintojen vaunumäärän ja
hankinta-aikataulun pohjaksi.
HKL:n suunnitteluyksikkö päätti yhteistyössä Helsingin
kaupunkisuunnitteluviraston kanssa jatkaa ja laajentaa Ratikka 2015 -
työtä raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksellä, jossa esitetään
raitioliikenteen tavoitteellinen tila vuosina 2020 ja 2030 sekä
toteutuspolku kohti tavoitetilaa. Raitioliikenteen
kokonaiskehittämisselvitykseen on koottu Helsingin ajankohtaisten
raitioliikennehankkeiden sisältö ja suunnittelutilanne
hankekokonaisuuksien ohjelmoinnin ja päätöksenteon tueksi.
Selvityksessä on laadittu jo tehtyihin päätöksiin, maankäytön
kehittämishankkeiden toteutumisarvioihin ja muihin
suunnittelulinjauksiin perustuvat alustavat linjasto- ja
liikennöintisuunnitelmavaihtoehdot vuoden 2020 tavoitelinjastosta.
Vaihtoehtoja on vertailtu liikennöintikustannusten arvioinnin ja
liikennemallitarkasteluiden perusteella niin, että parhaiden
tämänhetkisten tietojen perusteella on luotu suositus linjaston
kehittämispolusta.
Selvityksessä suositellaan linjaston kehittämispoluksi
– syksyllä 2011 linjan 8 jatkamista Salmisaaresta Crusellin siltaa
pitkin Jätkäsaareen
– syksyllä 2012 linjan 9 reitin muuttamista kulkemaan
rautatieasemalta Kampin läpi Jätkäsaareen Länsiterminaalin
väliaikaiselle kääntöpaikalle
– vuonna 2013 linjan 9 jatkamista Pasilan sillan yli Länsi-Pasilaan ja
Ilmalaan
– vuonna 2013–2014 raitiolinjan 3T reitin muuttamista kulkemaan
Topeliuksenkadun ja Nordenskiöldinkadun kautta
– vuonna 2015–2016 raitiolinjan 10 haaroittamista siten, että puolet
linjan vuoroista liikennöi kääntyen Lasipalatsilta Laajasaloon ja
puolet Etelä-Helsinkiin
Selvityksen mukaan vuosina 2009–2020 tarvittavat raitioteiden
uusinvestoinnit ovat yhteensä noin 130 milj. euroa, josta merkittävin
osuus muodostuu Laajasalon ja Kalasataman ratainfrastruktuurista.
Kustannusarvio sisältää ratarakenteen, ratasähkön ja
sähkönsyöttöasemat, muttei esimerkiksi ratahankkeiden edellyttämiä
siltoja.
Rataverkon varayhteydet ovat keskeinen edellytys liikennöinnin
luotettavuudelle ja raitioliikenteen toimintamahdollisuuksille poikkeus-
ja häiriötilanteissa. Näiden kehittämiseen varaudutaan selvityksessä
noin 9 milj. eurolla ennen vuotta 2020.
Kuva 1: Vuosittaiset ratainvestoinnit vuosina 2009–2019
Raitiolinjaston keskeisimpiä laajentumissuuntia vuoteen 2020
mennessä ovat Jätkäsaari, Ilmala, Kruunuvuorenranta ja Kalasatama.
Uutta kalustoa on jo päätetty hankkia 40 vaunua korvaamaan poistuvia
vanhimpia nivelvaunuja. Vuoteen 2020 mennessä tarvitaan lisäksi vielä
noin 30 lisävaunua, jos suunnitellut hankkeet toteutuvat aiotusti.
Raitioliikenteen kehittämissuunnitelmat ovat myös osin riippuvaisia
loppuvuodesta 2010 tehtävistä johdinautoliikenteen
kehittämispäätöksistä.
Keskeisinä jatkoselvitystarpeina on selvityksessä todettu
– raitioliikenteen roolin ja merkityksen täsmentäminen Kalasataman
joukkoliikenteessä sekä linjastovaihtoehdon valinta
– Munkkivuoren ja Taka-Töölön ratahankkeiden tarkempi suunnitelma
sisältäen arvion alueen bussilinjojen korvaamiseksi raitioliikenteellä
– linjan 1 liikennesuunnan kokonaistarkastelu
– katutilan mitoituksiin, liikennöitävyyteen ja linjastovaihtoehtoihin
liittyvät lisäsuunnittelutarpeet Etelä-Helsingin raideyhteyksien
toteuttamiseksi ja liikennöinnin mahdollistamiseksi.
Raitioliikenteen nopeuttamiseksi ja luotettavuuden kehittämiseksi
selvityksessä esitetään linjakohtaisen tarkastelun tekemistä, jossa
määritellään linjakohtaisesti realistiset nopeus- ja
luotettavuustavoitteet. Koko järjestelmää koskeva nopeuttamistavoite
on jatkossa tarkoitus johtaa yksittäisten linjojen tavoitteista.
Nopeuttamisen yhtenä keskeisenä edellytyksenä on, että
raitioliikenteen erottelua muusta liikenteestä parannetaan ja että uudet
raitiotiehankkeet toteutetaan niin, että raitiovaunuille varataan omat
kaistat. Nopeuttaminen on keskeinen edellytys raitioliikenteen
kustannustehokkuuden parantamiseksi.
