2
RAITIOVARIKKOKAPASITEETIN KASVATTAMINEN HELSINGISSÄ
HKL
EHDOTUS Johtokunta päättänee merkitä tiedoksi asiasta saamansa informaation.
Lisäksi johtokunta päättänee kehottaa HKL-liikelaitosta jatkamaan
suunnittelua Koskelaan maan pinnalle (vaihtoehtoihin F, G ja B
perustuen) ja Vallilaan maan alle (vaihtoehto A) sijoittuvien
vaihtoehtojen pohjalta siten, että syksyllä 2010 on edellytykset tehdä
hankepäätös raitiovaunuvarikon laajentamisesta. Päätös kytkeytyy
tuolloin osaltaan myös valmistuvaan johdinautoliikenteen toteuttamista
koskevaan ratkaisuun, josta päättää Helsingin seudun liikenne -
kuntayhtymä.
Lisäksi johtokunta päättänee kehottaa HKL-liikelaitosta jatkamaan
suunnittelua Koskelaan maan pinnalle (vaihtoehtoihin F, G ja B
perustuen) ja Vallilaan maan alle (vaihtoehto A) sijoittuvien
vaihtoehtojen pohjalta siten, että syksyllä 2010 on edellytykset tehdä
hankepäätös raitiovaunuvarikon laajentamisesta. Päätös kytkeytyy
tuolloin osaltaan myös valmistuvaan johdinautoliikenteen toteuttamista
koskevaan ratkaisuun, josta päättää Helsingin seudun liikenne -
kuntayhtymä.
Lisätiedot:
Lehmuskoski Ville, suunnittelujohtaja, puhelin 310 35097
Kangas Lauri, suunnittelija, puhelin 310 64856
Lehmuskoski Ville, suunnittelujohtaja, puhelin 310 35097
Kangas Lauri, suunnittelija, puhelin 310 64856
|
LIITE
|
Raportti: Koskelan raitiovarikkoselvitys D: 6/2009
|
ESITTELIJÄ HKL-liikelaitoksella on nykyisin käytössään raitiovaunuvarikot
Töölössä, Vallilassa ja Koskelassa. Töölön ja Koskelan varikot ovat
säilytys- ja huoltovarikoita. Vallilan varikko koostuu
raitiovaunukorjaamosta ja raitioliikenneyksikön toimistotiloista. Lisäksi
Koskelan varikolla sijaitsee ratakorjaamo ja Vallilan varikolla
rataosaston toimistotiloja ja työkoneita.
Töölössä, Vallilassa ja Koskelassa. Töölön ja Koskelan varikot ovat
säilytys- ja huoltovarikoita. Vallilan varikko koostuu
raitiovaunukorjaamosta ja raitioliikenneyksikön toimistotiloista. Lisäksi
Koskelan varikolla sijaitsee ratakorjaamo ja Vallilan varikolla
rataosaston toimistotiloja ja työkoneita.
Tuleviin maankäyttöhankkeisiin liittyen Helsingin raitiotieliikennettä on
tarkoitus lisätä voimakkaasti seuraavien 15 vuoden aikana. Päätökset
raitiolinjaston laajentamisesta Jätkäsaareen ja Kruunuvuorenrantaan
on jo tehty ja lukuisia muita raitioliikennehankkeita on vireillä. Linjaston
laajentamiseksi tarvitaan nykyistä enemmän raitiovaunuja. Näiden
raitiovaunujen huoltoon, korjaukseen ja säilytykseen tarvitaan lisää
tilaa.
tarkoitus lisätä voimakkaasti seuraavien 15 vuoden aikana. Päätökset
raitiolinjaston laajentamisesta Jätkäsaareen ja Kruunuvuorenrantaan
on jo tehty ja lukuisia muita raitioliikennehankkeita on vireillä. Linjaston
laajentamiseksi tarvitaan nykyistä enemmän raitiovaunuja. Näiden
raitiovaunujen huoltoon, korjaukseen ja säilytykseen tarvitaan lisää
tilaa.
Raitioliikenteen varikkolaajennusvaihtoehtojen kartoittamiseksi HKL-
liikelaitos on teettänyt yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa
Vallilan maanalaista varikkolaajennusta koskevan selvityksen sekä
viimeisimpänä Koskelan raitiovarikkoselvityksen.
Suunnitteluyhteistyöhön ovat osallistuneet myös Kiinteistövirasto
(kiinteistöjen arvon määritys) ja Liikuntavirasto (Annalan kenttään
liittyvät toimenpiteet). Vallilan selvityksessä haettiin parasta ratkaisua
maanalaisen varikkolaajennuksen toteuttamiseksi Vallilassa. Koskelan
selvityksessä on puolestaan tarkasteltu 6 vaihtoehtoista ratkaisua
Koskelan varikon laajentamiseksi ja seitsemäntenä vaihtoehtona
vertailussa on esitetty aiemmin suunniteltu Vallilan maanalainen
varikko. Vaihtoehtojen kustannuksia, toteutettavuutta ja erilaisia
vaikutuksia on arvioitu. Selvityksen lähtökohtana on ollut toteuttaa
varikko ennen kaikkea toiminnallisuuden lähtökohdista, kuitenkin
kokonaistaloudellisuus ja ympäristö huomioon ottaen.
liikelaitos on teettänyt yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa
Vallilan maanalaista varikkolaajennusta koskevan selvityksen sekä
viimeisimpänä Koskelan raitiovarikkoselvityksen.
Suunnitteluyhteistyöhön ovat osallistuneet myös Kiinteistövirasto
(kiinteistöjen arvon määritys) ja Liikuntavirasto (Annalan kenttään
liittyvät toimenpiteet). Vallilan selvityksessä haettiin parasta ratkaisua
maanalaisen varikkolaajennuksen toteuttamiseksi Vallilassa. Koskelan
selvityksessä on puolestaan tarkasteltu 6 vaihtoehtoista ratkaisua
Koskelan varikon laajentamiseksi ja seitsemäntenä vaihtoehtona
vertailussa on esitetty aiemmin suunniteltu Vallilan maanalainen
varikko. Vaihtoehtojen kustannuksia, toteutettavuutta ja erilaisia
vaikutuksia on arvioitu. Selvityksen lähtökohtana on ollut toteuttaa
varikko ennen kaikkea toiminnallisuuden lähtökohdista, kuitenkin
kokonaistaloudellisuus ja ympäristö huomioon ottaen.
Selvitetyt vaihtoehdot
Koskelan vaihtoehtojen mitoituksen lähtökohdaksi otettiin 170
kappaletta 27,5 metrin pituisia vaunuja. Vaunujen määrä ja pituus
vastaavat nykyistä käsitystä raitioliikenteen laajentumisesta ja tulevan
kaluston pituudesta.
kappaletta 27,5 metrin pituisia vaunuja. Vaunujen määrä ja pituus
vastaavat nykyistä käsitystä raitioliikenteen laajentumisesta ja tulevan
kaluston pituudesta.
Vallilan maanalaiseen varikkoon perustuvassa vaihtoehdossa A on
lisäksi varattu tilaa 30 kappaleelle 30 metriä pitkiä vaunuja, mikä
mahdollistaisi Raide-Jokerin vaunujen säilyttämisen samalla varikolla ja
varikkotoimintojen synergiahyödyt Raide-Jokerin ja muun
raitioliikenteen kesken. Raide-Jokerin suunnittelutyön aikana on
kuitenkin käynyt selväksi, että siirtomatkat Koskelaan tai Vallillaan
olisivat todennäköisesti kokonaistaloudellisesta näkökulmasta liian
pitkiä. Sen sijaan raskaita huolto- tai korjaustöitä vaunuille voitaisiin
tarvittaessa tehdä näillä varikoilla.
lisäksi varattu tilaa 30 kappaleelle 30 metriä pitkiä vaunuja, mikä
mahdollistaisi Raide-Jokerin vaunujen säilyttämisen samalla varikolla ja
varikkotoimintojen synergiahyödyt Raide-Jokerin ja muun
raitioliikenteen kesken. Raide-Jokerin suunnittelutyön aikana on
kuitenkin käynyt selväksi, että siirtomatkat Koskelaan tai Vallillaan
olisivat todennäköisesti kokonaistaloudellisesta näkökulmasta liian
pitkiä. Sen sijaan raskaita huolto- tai korjaustöitä vaunuille voitaisiin
tarvittaessa tehdä näillä varikoilla.
Jatkossa on perusteltua vielä varmistaa, tulisiko ainakin huolto- ja
korjaustiloissa varautua 30 metrin vaunupituuteen joko Raide-Jokeria
tai muun raitioliikenteen tulevia kehittämismahdollisuuksia ajatellen.
korjaustiloissa varautua 30 metrin vaunupituuteen joko Raide-Jokeria
tai muun raitioliikenteen tulevia kehittämismahdollisuuksia ajatellen.
Kaikissa vaihtoehdoissa Töölön varikko säilyisi nykyisellään.
Vaihtoehto A
Koskelan varikon toiminnot siirretään Vallilan maanalaiseen
raitiovaunuvarikkoon. Vallilan varikko säilyy nykyisellään.
raitiovaunuvarikkoon. Vallilan varikko säilyy nykyisellään.
Vaihtoehto B
Koskelan varikkoa laajennetaan nykyisellä tontillaan. Vallilan varikko
säilyy nykyisellään.
säilyy nykyisellään.
Vaihtoehto C
Koskelan varikkoa laajennetaan rakentamalla erillinen maanalainen
varikko Valtimontien lounaispuolelle kalliotilaan. Vallilan varikko säilyy
nykyisellään.
varikko Valtimontien lounaispuolelle kalliotilaan. Vallilan varikko säilyy
nykyisellään.
Vaihtoehto D
Koskelan varikkoa laajennetaan bussivarikon alueelle. Vallilan varikko
säilyy nykyisellään.
säilyy nykyisellään.
Vaihtoehto E
Koskelan varikkoa laajennetaan nykyisellä tontillaan ja rakentamalla
erillinen maanalainen varikko Valtimontien lounaispuolelle kalliotilaan.
Vallilan varikon toiminnot siirretään Koskelaan.
erillinen maanalainen varikko Valtimontien lounaispuolelle kalliotilaan.
Vallilan varikon toiminnot siirretään Koskelaan.
Vaihtoehto F
Koskelan varikkoa laajennetaan Annalan kentän alueelle. Vallilan
varikko säilyy nykyisellään. Voidaan myöhemmin laajentaa
vaihtoehdoksi G.
varikko säilyy nykyisellään. Voidaan myöhemmin laajentaa
vaihtoehdoksi G.
Vaihtoehto G
Koskelan varikkoa laajennetaan Annalan kentän alueelle ja
ratakorjaamon alueelle. Vallilan varikon toiminnot siirretään Koskelaan.
ratakorjaamon alueelle. Vallilan varikon toiminnot siirretään Koskelaan.
Vaihtoehtojen vaikutukset nykyisten varikkojen sijaintiin ja toimintaan
on esitetty tiivistetysti oheisessa taulukossa.
on esitetty tiivistetysti oheisessa taulukossa.
Vaihtoehto C havaittiin työn kuluessa toiminnallisesti heikoksi (toiminta
jakautui Koskelassa kahdelle eri varikolle ja henkilökuntaa sijoittui
melko mittavasti maan alle), joten sitä ei selvitetty tarkemmin. Myös
vaihtoehto D todettiin toteutusedellytyksiltään niin heikoksi
(Raitiovaunujen korjauspaikoilta pääsee pois vain peruuttamalla pitkän
matkan. Lisäksi ratkaisu oli ristiriidassa bussivarikon suojelutavoitteen
kanssa.), ettei sen suunnittelua viety yhtä yksityiskohtaiselle tasolle
kuin vaihtoehtoja A, B, E, F ja G.
jakautui Koskelassa kahdelle eri varikolle ja henkilökuntaa sijoittui
melko mittavasti maan alle), joten sitä ei selvitetty tarkemmin. Myös
vaihtoehto D todettiin toteutusedellytyksiltään niin heikoksi
(Raitiovaunujen korjauspaikoilta pääsee pois vain peruuttamalla pitkän
matkan. Lisäksi ratkaisu oli ristiriidassa bussivarikon suojelutavoitteen
kanssa.), ettei sen suunnittelua viety yhtä yksityiskohtaiselle tasolle
kuin vaihtoehtoja A, B, E, F ja G.
Toinen raideyhteys Koskelan varikolle
Koskelan varikon merkittävä laajentaminen edellyttää käytännössä
toista raideyhteyttä varikolle vähintään varayhteydeksi. Lähes koko
laajentunut raitioliikenne ei voi olla riippuvainen yhdestä pitkästä
raideyhteydestä varikolle. Kaupunkisuunnitteluviraston alustavan
tarkastelun perusteella yhteys voitaisiin helpoiten toteuttaa
Kullervonkatua pitkin. Yhteyden kustannukset olisivat karkeasti
arvioituina noin 2,7 miljoonaa euroa. Kustannus ei sisälly selvityksen
vaihtoehtojen kustannusarvioihin.
toista raideyhteyttä varikolle vähintään varayhteydeksi. Lähes koko
laajentunut raitioliikenne ei voi olla riippuvainen yhdestä pitkästä
raideyhteydestä varikolle. Kaupunkisuunnitteluviraston alustavan
tarkastelun perusteella yhteys voitaisiin helpoiten toteuttaa
Kullervonkatua pitkin. Yhteyden kustannukset olisivat karkeasti
arvioituina noin 2,7 miljoonaa euroa. Kustannus ei sisälly selvityksen
vaihtoehtojen kustannusarvioihin.
Pitkällä tähtäimellä varikon toinen yhteys voisi liittyä Koskelantietä
mahdollisesti kulkevaan raitiolinjaan. Valmisteilla olevassa
raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksessä on esitetty tehtäväksi
erillistä selvitystä alueen raitiolinjaston pitkän tähtäimen
kehittämisvaihtoehdoista.
mahdollisesti kulkevaan raitiolinjaan. Valmisteilla olevassa
raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksessä on esitetty tehtäväksi
erillistä selvitystä alueen raitiolinjaston pitkän tähtäimen
kehittämisvaihtoehdoista.
Kuva. Hahmotema ratayhteyden toteuttamisesta varikolle Kullervonkatua pitkin nykyiselle linjan
1 kääntöpaikalle.
1 kääntöpaikalle.
Vaihtoehtojen kustannukset ja keskeiset toiminnalliset erot
Vaihtoehtojen rakentamiskustannuksissa on huomattavia eroja.
Rakentamiskustannusten eroja kuitenkin tasoittavat arvioidut
toiminnalliset hyödyt ja mahdollisuudet hyödyntää Vallilan tai Koskelan
varikon nykyistä aluetta muuhun rakentamiseen. Näiden tekijöiden
jälkeen ainoastaan Koskelan kalliovarikon sisältävä vaihtoehto E on
huomattavasti muita vaihtoehtoja kalliimpi. Muiden vaihtoehtojen
Rakentamiskustannusten eroja kuitenkin tasoittavat arvioidut
toiminnalliset hyödyt ja mahdollisuudet hyödyntää Vallilan tai Koskelan
varikon nykyistä aluetta muuhun rakentamiseen. Näiden tekijöiden
jälkeen ainoastaan Koskelan kalliovarikon sisältävä vaihtoehto E on
huomattavasti muita vaihtoehtoja kalliimpi. Muiden vaihtoehtojen
kokonaistaloudellinen vertailuarvo vaihtelee välillä 73 – 89 milj. euroa.
Vallilan ja Koskelan varikkoalueiden vapautuessa eri vaihtoehdoissa
muihin käyttötarkoituksiin niiden hyödyntämispotentiaaliin liittyy
huomattavasti epävarmuustekijöitä. Koskelan alue ei välttämättä
sovellu asuinrakentamiseen pienilmaston korkeiden
pienhiukkaspitoisuuksien takia (viereisillä kaduilla huomattavat määrät
liikennettä). Vallilan varikon tehokas hyödyntäminen vaatisi
todennäköisesti varikon uudempien osien purkamista, mihin saattaa
liittyä suojelunäkökohtia.
muihin käyttötarkoituksiin niiden hyödyntämispotentiaaliin liittyy
huomattavasti epävarmuustekijöitä. Koskelan alue ei välttämättä
sovellu asuinrakentamiseen pienilmaston korkeiden
pienhiukkaspitoisuuksien takia (viereisillä kaduilla huomattavat määrät
liikennettä). Vallilan varikon tehokas hyödyntäminen vaatisi
todennäköisesti varikon uudempien osien purkamista, mihin saattaa
liittyä suojelunäkökohtia.
Maanalaisiin varikoihin liittyy työntekijöiden työoloja koskevia
kysymyksiä. Erityisesti huolto- ja korjaamotoimintojen sijoittaminen
maan alle siirtäisi suuren määrän työntekijöitä päivänvalottomiin
maanalaisiin työtiloihin. Vaunujen ulkopesulaitteiden sijoittaminen
maanalaisiin tiloihin ei myöskään ole ongelmatonta.
kysymyksiä. Erityisesti huolto- ja korjaamotoimintojen sijoittaminen
maan alle siirtäisi suuren määrän työntekijöitä päivänvalottomiin
maanalaisiin työtiloihin. Vaunujen ulkopesulaitteiden sijoittaminen
maanalaisiin tiloihin ei myöskään ole ongelmatonta.
Yhteen paikkaan keskitetyt varikkotoiminnot ovat huomattavasti
tehokkaampia kuin kaksi erillistä varikkoa. Synergiaetujen vaikutus on
yli kaksinkertainen verrattuna Koskelan varikon sijainnin aiheuttaman
ylimääräisen ajomatkan vaikutuksiin.
tehokkaampia kuin kaksi erillistä varikkoa. Synergiaetujen vaikutus on
yli kaksinkertainen verrattuna Koskelan varikon sijainnin aiheuttaman
ylimääräisen ajomatkan vaikutuksiin.
Vallilan varikon korvaaminen uudella varikolla antaa mahdollisuuden
toteuttaa nykyajan vaatimusten mukaiset mahdollisimman
tarkoituksenmukaiset tilat. Kalustokoon kasvaessa Vallilan nykyisten
korjaamotilojen toimivuus heikkenee, koska raiteiden pituus ei riitä
kahdelle pitkälle vaunulle. Todennäköisesti Vallilan varikon toimintoja
joudutaan järjestelemään uudelleen lyhyimpien vaunujen poistuessa,
mitä ei ole huomioitu kustannusarvioissa.
toteuttaa nykyajan vaatimusten mukaiset mahdollisimman
tarkoituksenmukaiset tilat. Kalustokoon kasvaessa Vallilan nykyisten
korjaamotilojen toimivuus heikkenee, koska raiteiden pituus ei riitä
kahdelle pitkälle vaunulle. Todennäköisesti Vallilan varikon toimintoja
joudutaan järjestelemään uudelleen lyhyimpien vaunujen poistuessa,
mitä ei ole huomioitu kustannusarvioissa.
Kuva. Vaihtoehto G.
Toiminnallisesti paras ratkaisu on vaihtoehto G. Vaihtoehto F on
puolestaan edullisin ratkaisu. Vaihtoehto F voidaan myöhemmin
täydentää vaihtoehdoksi G siirtämällä ratakorjaamo ja Vallilan varikon
toiminnot.
puolestaan edullisin ratkaisu. Vaihtoehto F voidaan myöhemmin
täydentää vaihtoehdoksi G siirtämällä ratakorjaamo ja Vallilan varikon
toiminnot.
Vaihtoehtojen vaikutukset kaupunkikuvaan ja rakennussuojelulliset
näkökohdat
näkökohdat
Useimmilla Koskelan varikon kehittämisvaihtoehdoilla on merkittäviä
vaikutuksia kaupunkikuvaan. Vaihtoehtojen F ja G vaikutukset ovat
kaikkien suurimmat, koska vaihtoehdot edellyttäisivät nykymuodossaan
varikkoalueella olevan kerrostalon purkamista.
Kaupunkisuunnitteluvirasto ja kaupunginmuseo eivät hyväksy
rakennuksen purkamista, joten jatkossa on vielä selvitettävä ratkaisuja,
joissa kerrostalo voidaan säilyttää.
vaikutuksia kaupunkikuvaan. Vaihtoehtojen F ja G vaikutukset ovat
kaikkien suurimmat, koska vaihtoehdot edellyttäisivät nykymuodossaan
varikkoalueella olevan kerrostalon purkamista.
Kaupunkisuunnitteluvirasto ja kaupunginmuseo eivät hyväksy
rakennuksen purkamista, joten jatkossa on vielä selvitettävä ratkaisuja,
joissa kerrostalo voidaan säilyttää.
Kuva. Alueella sijaitseva kerrostalo.
Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan Koskelan varikkoalue on
historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas ja
kaikki varikkoalueen rakennukset vuonna 1958 valmistunutta
bussivajaa N lukuun ottamatta tulisi suojella. Tästä lähtökohdasta
varikon laajentaminen olisi mahdotonta vähäisiä toiminnallisia
parannuksia lukuun ottamatta, jolloin raitioliikenteen laajentaminen
vaatisi kokonaan uuden varikon perustamista Helsingin
kantakaupunkiin. Vastaavasti jokin nykyinen varikko olisi hylättävä,
jotta raitioliikenteen jo nyt hajaantunutta varikkotoimintaa ei tarvitsisi
historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas ja
kaikki varikkoalueen rakennukset vuonna 1958 valmistunutta
bussivajaa N lukuun ottamatta tulisi suojella. Tästä lähtökohdasta
varikon laajentaminen olisi mahdotonta vähäisiä toiminnallisia
parannuksia lukuun ottamatta, jolloin raitioliikenteen laajentaminen
vaatisi kokonaan uuden varikon perustamista Helsingin
kantakaupunkiin. Vastaavasti jokin nykyinen varikko olisi hylättävä,
jotta raitioliikenteen jo nyt hajaantunutta varikkotoimintaa ei tarvitsisi
hajottaa lisää.
Varsinaisen varikkolaajennuksen lisäksi toisen ratayhteyden tuominen
Koskelan varikolle vaikuttaisi Koskelantien kaupunkikuvaan. Esitetyn
vaihtoehdon mukaisena pelkkä varayhteys ei kuitenkaan vielä
aiheuttaisi suuria muutoksia. Mahdollisen linjaraiteen rakentaminen
Koskelantielle aiheuttaisi sen sijaan väistämättä muutoksia. Raitiotie
olisi joko sovitettava Koskelantien reunakaistoille tai olisi löydettävä
keino rakentaa raitiotie Koskelantien keskelle vahingoittamatta nykyisiä
puita.
Koskelan varikolle vaikuttaisi Koskelantien kaupunkikuvaan. Esitetyn
vaihtoehdon mukaisena pelkkä varayhteys ei kuitenkaan vielä
aiheuttaisi suuria muutoksia. Mahdollisen linjaraiteen rakentaminen
Koskelantielle aiheuttaisi sen sijaan väistämättä muutoksia. Raitiotie
olisi joko sovitettava Koskelantien reunakaistoille tai olisi löydettävä
keino rakentaa raitiotie Koskelantien keskelle vahingoittamatta nykyisiä
puita.
Vaihtoehtojen vaikutuksia kaupunkikuvaan on listattu oheisessa
taulukossa.
taulukossa.
Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet
Raitiovaunuliikenteen laajentamissuunnitelmat edellyttävät ensi
vuosikymmenen puolivälin tuntumassa niin suurta raitiovaunumäärää,
että nykyisten varikoiden kapasiteetti jää riittämättömäksi.
vuosikymmenen puolivälin tuntumassa niin suurta raitiovaunumäärää,
että nykyisten varikoiden kapasiteetti jää riittämättömäksi.
Johdinautoliikenteen perustamista käsittelevä
hankesuunnitelmatasoinen selvitys on tekeillä HKL:n ja
kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyössä. Selvitys valmistuu
alkusyksystä 2010. Selvityksen perusteella ratkaistaan, palautetaanko
johdinautoliikenne Helsinkiin ja jos kyllä niin missä laajuudessa.
Johdinautoliikenteen mahdollinen palauttaminen vaikuttaisi myös
raitioliikenteen laajentumisen laajuuteen ja siten
raitiovaunuvarikkokapasiteetin tarpeeseen.
hankesuunnitelmatasoinen selvitys on tekeillä HKL:n ja
kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyössä. Selvitys valmistuu
alkusyksystä 2010. Selvityksen perusteella ratkaistaan, palautetaanko
johdinautoliikenne Helsinkiin ja jos kyllä niin missä laajuudessa.
Johdinautoliikenteen mahdollinen palauttaminen vaikuttaisi myös
raitioliikenteen laajentumisen laajuuteen ja siten
raitiovaunuvarikkokapasiteetin tarpeeseen.
Raitiovaunuvarikkokapasiteettia on mahdollista lisätä laajentamalla
Vallilan tai Koskelan raitiovarikoita. Kokonaan uuden raitiovarikon
perustaminen Helsingin kantakaupunkiin on
kaupunkisuunnitteluviraston kanssa käydyissä keskusteluissa katsottu
käytännössä mahdottomaksi.
Vallilan tai Koskelan raitiovarikoita. Kokonaan uuden raitiovarikon
perustaminen Helsingin kantakaupunkiin on
kaupunkisuunnitteluviraston kanssa käydyissä keskusteluissa katsottu
käytännössä mahdottomaksi.
Raitiovarikoiden (Koskela ja Vallila) laajentamista koskevaa
suunnittelua on syytä jatkaa siten, että syksyllä 2010, kun
johdinautoliikenteen osalta ratkaisu on tehty, voidaan ratkaista mitä
raitiovaunuvarikkoa on tarkoituksenmukaista laajentaa ja missä
mitassa. Rakentamiseen tulisi tämän jälkeen edetä nopeasti niin, että
varikoiden lisäkapasiteetti on käytettävissä vuonna 2016.
suunnittelua on syytä jatkaa siten, että syksyllä 2010, kun
johdinautoliikenteen osalta ratkaisu on tehty, voidaan ratkaista mitä
raitiovaunuvarikkoa on tarkoituksenmukaista laajentaa ja missä
mitassa. Rakentamiseen tulisi tämän jälkeen edetä nopeasti niin, että
varikoiden lisäkapasiteetti on käytettävissä vuonna 2016.
Ratkaisu eri raitiovaunuvarikkovaihtoehtojen välillä tulee perustua
kokonaistaloudelliseen edullisuuteen ottaen huomioon mm.
kaupunkikuvalliset arvot. Ratkaisun pohjaksi vaihtoehtojen suunnittelua
tulee jatkaa yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston ja Kaupunginmuseon
kanssa.
kokonaistaloudelliseen edullisuuteen ottaen huomioon mm.
kaupunkikuvalliset arvot. Ratkaisun pohjaksi vaihtoehtojen suunnittelua
tulee jatkaa yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston ja Kaupunginmuseon
kanssa.
Koskelan raitiovarikkovaihtoehtojen jatkosuunnittelua on
tarkoituksenmukaista tehdä vaihtoehtojen F, G ja B pohjalta pyrkien
toiminnallisesti mahdollisimman hyvään ratkaisuun kaupunkikuvallisia
arvoja kunnioittaen. Käytännössä tämä tarkoittanee
bussivarikkokiinteistön ja alueella sijaitseva kerrostalon säilyttämistä.
Lisäksi nykyisten raitiovarikkohallien arkkitehtoonista ilmettä tulee
pyrkiä säilyttämään. Jatkosuunnitteluvaihe edellyttääkin alueen koon,
sijainnin ja historian johdosta arkkitehtuurin osalta korkeatasoista
osaamista.
tarkoituksenmukaista tehdä vaihtoehtojen F, G ja B pohjalta pyrkien
toiminnallisesti mahdollisimman hyvään ratkaisuun kaupunkikuvallisia
arvoja kunnioittaen. Käytännössä tämä tarkoittanee
bussivarikkokiinteistön ja alueella sijaitseva kerrostalon säilyttämistä.
Lisäksi nykyisten raitiovarikkohallien arkkitehtoonista ilmettä tulee
pyrkiä säilyttämään. Jatkosuunnitteluvaihe edellyttääkin alueen koon,
sijainnin ja historian johdosta arkkitehtuurin osalta korkeatasoista
osaamista.