1
RAITIOLINJAN REITTIVAIHTOEHDOT ETELÄISESSÄ HELSINGISSÄ
 
HKL
 
EHDOTUS                       Johtokunta päättänee merkitä tiedoksi informaation koskien eteläisen
Helsingin raitiotien yleissuunnittelua rakenteellisine vaikutuksineen ja
kyseiseen asiaan liittyvää asukaspalautetta.
 
Lisäksi johtokunta päättänee kehottaa HKL-liikelaitosta jatkamaan
ratavaihtoehtojen suunnittelua ja yhteydenpitoa alueen asukkaiden ja
asukasjärjestöjen kanssa niin, että mahdollinen päätös radan
toteuttamisesta voidaan tehdä vuoden 2010 aikana.

Kirje Eteläiset kaupunginosat ry:lle ja Pro Eira ry:lle sekä muiden
kannanottojen perusteella tarpeen mukaan.
 
Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle.
 
Lisätiedot:
Saivo-Kihlanki Hellevi, liikennesuunnittelija, puhelin 310 78440
 
 
LIITTEET
Liite 1
Ratavaihtoehtojen kuvat
 
Liite 2
Asukastilaisuuden 18.8.2009 palaute
 
Liite 3
Kannanottoja (Eteläiset kaupunginosat ry, Pro Eira ry,
adressi Palaute raitiovaunulinjaukseen)
 
Liite 4
Nykytilanteen linjasto
 
Liite 5
Pysäkkien palvelualueet
 
Liite 6
Taustatietoa
 
Tiivistelmä                        HKL-liikelaitoksen, KSV:n ja HKR:n yhteistyönä on teetetty tekninen
selvitys raitiotien jatkamismahdollisuudesta Kirurgilta eteläiseen
Helsinkiin Merikadulle. Yksisuuntainen reittivaihtoehto kulkee
Korkeavuorenkadun ja Kasarmikadun kautta ja kaksisuuntainen
reittivaihtoehto edestakaisin Korkeavuorenkatua pitkin. Asiaa esiteltiin
elokuun puolivälissä avoimessa asukastilaisuudessa, jotta asukkaiden
ja muiden asianosaisten näkökantoja ja mielipiteitä kuultaisiin
mahdollisimman varhaisessa suunnitteluvaiheessa.
 
Asukastilaisuuden puheenvuoroissa esitetty palaute on kirjattu, ja siitä
laadittu aihealueittainen kooste on esityslistan liitteenä. HKL-liikelaitos
on saanut sen lisäksi runsaasti kannanottoja ja palautteita radan
suunnitteluun liittyen.
 
Selvityksen mukaan rata on teknisesti mahdollista toteuttaa kummankin
reittivaihtoehdon mukaisesti. Kumpikin vaihtoehto edellyttää
rakenteellisia muutoksia katuihin, ja kummassakin vaihtoehdossa on
liikennöintikelpoisuuden saavuttamiseksi poistettava nykyisiä
henkilöautojen pysäköintipaikkoja.
 
                                          Kumpikin vaihtoehto edellyttää jatkosuunnittelua. Mahdollinen
perustamissuunnitelmaehdotus on tarkoituksenmukaista laatia vuoden
2010 aikana ja tuoda päätöksentekoon, kun tekeillä oleva
johdinautoliikenteen hankesuunnitelmatasoinen selvitys on valmistunut.
Mikäli johdinautoliikenne selvityksissä osoittautuu parhaimmaksi
tavaksi lisätä sähkökäyttöistä liikennettä eteläisessä Helsingissä, ei nyt
tarkasteltavaa raitiorataa todennäköisesti ole syytä toteuttaa. Mikäli sen
sijaan johdinautoliikenteen perustamisessa ei edetä, on suunniteltu
raitioliikenteen laajennus hyvin relevantti vaihtoehto eteläisen Helsingin
joukkoliikenteen kehittämiseksi.
 
ESITTELIJÄ                     Raitiolinja 9 aloitti liikennöinnin 10.8.2008 reitillä Kolmikulma – Itä-
Pasila. Siinä yhteydessä pyynnöt ja ehdotukset linjan jatkamiseksi
eteläiseen Helsinkiin alkoivat lisääntyä, ja asiasta käynnistyi julkinen
keskustelu. Linjan 9 reitti toteutui alun perin esitettyä reittiä
lyhyempänä, ja se jäi selvästi lyhyemmäksi kuin monet olivat toivoneet.
HKL-liikelaitos lupasi selvittää mahdollisuuksia reitin jatkamiseen, ja
joukkoliikennelautakunta antoi loppuvuodesta 2008
kaupunginhallitukselle tämänsisältöisen lausunnon kahdesta linjan
jatkamista koskevasta valtuustoaloitteesta. Joukkoliikennelautakunta
on osoittanut aikanaan linjan 9 perustamissuunnitelmaesityksessä, että
tulevaisuuden tavoitteena on Merikadulle asti ulottuva reitti.
 
Tekninen selvitys ja yleissuunnitelma
 
Vaikka radan jatkaminen eteläiseen Helsinkiin on noussut vuosien
mittaan toistuvasti esille, ei radan jatkamisen teknistä
toteutusmahdollisuutta ole selvitetty aiemmin riittävän tarkasti
rakentamisen edellytysten, vaikutusten ja kustannusten kannalta.
Keväällä 2009 käynnistettiin HKL-liikelaitoksen,
kaupunkisuunnitteluviraston ja HKR:n yhteistyönä konsulttiselvitys
kahden vaihtoehtoisen raitiotielinjauksen toteuttamismahdollisuuksista.
Vaihtoehto 1 on yksisuuntainen ratalenkki reitillä Korkeavuorenkatu –
Kapteeninkatu – Merikatu – Neitsytpolku – Kasarmikatu ja vaihtoehto 2
muodostuu kaksisuuntaisesta rataosuudesta Korkeavuorenkadulla ja
Kapteeninkadulla sekä yksisuuntaisesta päätelenkistä reitillä
Pietarinkatu – Huvilakatu – Merikatu – Kapteeninkatu.
 
Konsulttityössä on selvitetty radan toteuttamismahdollisuuksia ja
toteuttamisen edellytyksiä (mm. vaikutuksia katuihin, pysäköintiin ja
kadun alla oleviin putkiin ja johtoihin) sekä rakentamisen kustannuksia.
Selvityksen yhteydessä on tehty yleissuunnitelma kummastakin reitistä.
Tässä selvityksessä ei oteta kantaa siihen, mitä raitiolinjaa / rataa pitkin
jatkettaisiin.
 
Selvityksen mukaan rata on teknisesti mahdollista toteuttaa kummankin
reittivaihtoehdon mukaisesti. Kumpikin vaihtoehto edellyttää
runkovesijohdon ja kaukolämpölinjan siirtotyötä. Kummassakin
vaihtoehdossa liikennöintikelpoisuuden saavuttaminen edellyttää sitä,
että radan varrelta on poistettava pysäköintipaikkoja. Lisäksi
vaihtoehdossa 1 on loivennettava Kasarmikadun tasausta välillä
Tähtitorninkatu – Tarkk’ampujankatu leikkaamalla nykyistä katua
enimmillään noin puoli metriä Tarkk´ampujankadun eteläpuolella. Tästä
huolimatta kyseinen Tarkk´ampujankadun eteläpuolinen mäki on ilman
enempiä toimenpiteitä liian jyrkkä osalle nykykalustoa sekä
Kasarmikadulla että Korkeavuorenkadulla.
 
Vaihtoehtojen vertailu
 
Vaihtoehtojen vertailua on tehty toisaalta raitioliikenteen
liikennöintiolosuhteiden vaatimusten ja toisaalta toteuttamisedellytysten
(erityisesti katujen rakenteellisten muutosten ja pysäköinnin
järjestämisen mahdollisuudet) sekä kustannusten näkökulmasta.
 
Vaihtoehto 2 on jonkin verran helpompi toteuttaa, mutta se on
rakentamiskustannuksiltaan noin puoli miljoonaa euroa kalliimpi.
Liikenteen ja pysäköinnin toimivuuden kannalta kaksisuuntainen
vaihtoehto on parempi kuin yksisuuntainen. Vaihtoehdon 1
rakentamiskustannukset ovat noin 6,5 miljoonaa euroa ja vaihtoehdon
2 noin 7 miljoonaa euroa. Kustannukset alenevat jonkin verran, jos
vaihtoehdossa 1 ei ole pysäköintiä Neitsytpolun itälaidassa ja
vaihtoehdossa 2 Korkeavuorenkadulla.
 
Vaihtoehdossa 1 Kasarmikadun tasauksen muutos on haastava
toteuttaa tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä, koska se
edellyttää louhintoja ja katurakenteiden uusimista. Tasauksen
loiventamisesta huolimatta tarvitaan katulämmitys jyrkän osuuden
pituuden
(noin 150 m) vuoksi.
 
Vaihtoehdossa 1 aiheuttaa lisäksi ongelmia Neitsytpolun ja
Kasarmikadun nykyisen ajoradan kapeus (paikoin alle 5 m).
Raitiovaunu ei mahdu kulkemaan nykyisellä ajoradalla, jos pysäköinti
säilytetään kadun molemmilla puolilla. Tämän vuoksi kyseisillä
katuosuuksilla täytyy joko siirtää reunakiviä ja kaventaa pysäköintiä ja
jalkakäytävää pysäköinnin mahdollistamiseksi - tai pysäköinti täytyy
poistaa katujen itälaidasta kokonaan. Kasarmikadun jyrkkyys ja tilan
kapeus ovat raitiovaunun liikennöitävyyden kannalta hankala
yhdistelmä. Jyrkällä osuudella ei saa olla radan vieressä pysäköintiä,
jotta raitiovaunu ei joudu pysähtymään mäessä odottamaan pysäköiviä
autoja.
 
Vaihtoehdossa 1 joudutaan poistamaan enimmillään, mikäli
Neitsytpolulla pysäköinti poistetaan itälaidasta, noin 67 – 72
henkilöautopaikkaa (nettohäviö), joista 25 paikalla on nyt vain
iltapysäköinti sallittu. Jos Neitsytpolun pysäköinti säilytetään kadun
itälaidassa, on pysäköintipaikkojen nettohäviö noin 42 autopaikkaa.
 
Vaihtoehdossa 2 joudutaan poistamaan enimmillään, mikäli pysäköinti
poistetaan kokonaan Korkeavuorenkadun itälaidasta, noin 44
henkilöautopaikkaa (nettohäviö), joista 40 paikalla on nyt vain
iltapysäköinti sallittu. Jos Korkeavuorenkadun pysäköinti säilytetään
kadun itälaidassa välillä Punanotkonkatu – Johanneksenkuja, on
pysäköintipaikkojen nettohäviö noin 29 autopaikkaa.
 
 
 
1) Jyrkimmän kohdan pituuskaltevuus 7,5 %
2) Jyrkimmän kohdan pituuskaltevuus loivennuksen jälkeen 6,4 %
 
Vaihtoehtojen kustannusarviot (miljoonaa euroa)
                     
Ve 1             Ve 2
Ratarakenteet                  3,59              3,93
Katutyöt       1,12              0,76
Vesihuolto   0,24              0,69
Johtosiirrot  0,19              0,16
Yhteensä     5,14              5,54
+ 10 % (ennalta arvaamaton)
+ 15 % (yhteiset kulut)                         ____
Yhteensä     6,50              7,01
 
Kustannusarvioihin ei sisälly sähkönsyöttöasema eikä valaistuksen
siirto. Katutyöt ovat vaihtoehdossa 1 kalliimmat johtuen Kasarmikadun
loiventamisesta (louhinta ja katurakenteiden uusiminen) ja Neitsytpolun
reunakivien siirtämisestä. Johtosiirtotyöt ovat kalliimmat vaihtoehdossa
1 johtuen Kasarmikadulla sijaitsevat kaukolämpörunkoputken
siirtämisestä. Myös tele- ja sähkökaapelien siirrot ovat suurempia
vaihtoehdossa 1, koska raide-alueen alle jääviä poikittaisia yhteyksiä
on enemmän.
 
Vaihtoehdossa 2 puolestaan vesihuollon muutostyöt ovat laajempia
(vesijohtojen siirrot ja viemäreiden sukitus), koska kaksisuuntainen
rata-alue vie enemmän tilaa.
 
Vaihtoehdossa 1 uutta rataa on noin 1 600 metriä ja vaihtoehdossa 2
noin 1 800 raidemetriä.
 
Vuorovaikutus
 
Teknisen selvityksen alkuvaihetta esiteltiin 18.8.2009 avoimessa
asukastilaisuudessa. Asukkaiden ja muiden asianosaisten näkökantoja
ja mielipiteitä haluttiin kuulla mahdollisimman varhaisessa
suunnitteluvaiheessa niin, että heillä olisi todellinen mahdollisuus
vaikuttaa koko suunnittelun ajan suunnitelmaan ja päätöksentekoon.
Alueella asuvien ja toimivien asiantuntemus ja erilaiset näkökulmat
huomioimalla suunnitelmasta on tehtävissä parempi ja realistisempi.
Lisäksi (jos rata ätetään rakentaa) voidaan ennakoida
rakentamisajan ongelmia ja vähentää niitä. Asukastilaisuuden
puheenvuoroissa esitetty palaute kirjattiin, ja esityslistan liitteenä on
siitä laadittu aihealueittainen kooste.
 
HKL-liikelaitos on saanut lisäksi eteläisen Helsingin asukkailta ja
yrittäjiltä runsaasti kannanottoja ja palautteita radan suunnitteluun
liittyen. Palautetta on tullut myös muilta matkustajilta ja/tai asiasta
kiinnostuneilta. Valtaosassa asukastilaisuuden jälkeen saadusta
palautteesta vastustetaan radan jatkamista selvitettävänä olevilla
reiteillä.
 
Radan jatkamisen vastustamiselle on esitetty yleisimmin
seuraavanlaiset perustelut:
·    Linjaa ei tarvita: Raitiolinjalle ei nähdä olevan todellista tarvetta, koska
nykyiset liikenneyhteydet toimivat erittäin hyvin ja ovat riittävät.
Tehtaankatua pitkin liikennöivät raitiolinjat 1A ja 3 sekä linjan 10
nykyinen päätepysäkki Kirurgilla ovat lähellä. Matka Tehtaankadulta
Merikadulle on lyhyt. Merikatua pitkin ajaa bussi 14.
·    Kaupunkikuvan ja kulttuurihistoriallisen ympäristön säilyttäminen:
Raitiotien sanotaan tuhoavan katujen arkkitehtoniset piirteet ja koko
Etelä-Helsingin alueelle tyypillisen rauhaisan tunnelman. Vaihtoehto 2
tuhoaisi turistien ja muiden kävelijöiden ihasteleman Huvilakadun ja
sen ainutlaatuisen miljöön ja harmonian, joka halutaan säilyttää
sellaisenaan.
·    Pelko Korkeavuorenkadun katumiljöön tuhoutumisesta:
Korkeavuorenkatua pidetään omaleimaisena pienenä kauppakatuna,
jota värittävät katukahvilat ja erilaiset pienliikkeet. Raitioliikenteen
seurauksena liikenne puuroutuisi eivätkä kahvilat enää mahtuisi
jalkakäytäville. Kadun viihtyisyyden hävitessä voisivat kahvilat ja
pienliikkeet kadota.
·    Liikenteen haitat: Raitiotien sanotaan aiheuttavan asukkaille
huomattavaa haittaa melun, tärinän ja liikenteen tuoman
rauhattomuuden seurauksena. Myös alueen liikenneturvallisuus
heikkenisi raitioliikenteen mukanaan tuomien ruuhkien ja
onnettomuusriskien vuoksi. Huvilakatu nähdään puhtaasti asuinkatuna,
ja siellä asuntoja on aivan katutasossa.
·    Raitiotie on liian kallis investointi: Hintaa pidetään kohtuuttomana
suhteutettuna pieneen tarpeeseen ja vähäiseen käyttöön. Esimerkiksi
Kasarmikadun loivennustyön ja katulämmityksen kustannukset ovat
suuret.
·    Rakenteellisten vaurioiden pelko: Alueen talot ovat pääasiassa 100
vuotta vanhoja. Esimerkiksi Huvilakadun talot on rakennettu suoraan
kallion päälle. Pelätään, että raitiotien vaatimien rakennustöiden ja
jatkossa jatkuvan tärinän aiheuttamat haitat saattavat olla tuhoisia
vanhoille taloille ja niiden rakenteille.
·    Vastaehdotukset: Yleisesti palautteissa ehdotetaan suunnittelun
lopettamista välittömästi esimerkiksi edellä oleviin haittoihin vedoten.
Moni ehdottaa myös, että suunnittelua jatketaan vasta kun
Hernesaareen ja Jätkäsaareen uudet asuinalueet ovat valmistuneet ja
koko eteläisen Helsingin liikenne voidaan suunnitella yhtenä suurena
kokonaisuutena. Lisäksi ehdotetaan, että HKL-liikelaitos teettää kyselyn
alueen asukkaiden keskuudessa uusien liikenneyhteyksien todellisesta
tarpeesta ja että HKL asettaa pienen bussin kulkemaan Merikadulta.
 
HKL-liikelaitos toteaa palautteiden johdosta seuraavaa:
 
Tekninen selvitys on ollut tarpeellinen, koska sellaista ei ole tehty
aiemmin. Monia muitakin raitioverkon laajennushankkeita on vireillä, ja
niiden keskinäisiä vertailuja varten tarvitaan perustiedot eri hankkeista.
Sekä suunnittelussa että vuorovaikutuksessa pyritään saamaan esille
mahdollisen uuden rakennushankkeen vaikutukset monipuolisesti.
 
Palautteissa on tuotu esille tärkeitä näkökohtia. Asukkaiden ja alueella
toimivien huoli alueensa mahdollisesta muutoksesta on ymmärrettävää,
sillä radan rakentaminen ja raitioliikenne olisi näkyvä muutos ja se
vaikuttaisi ihmisten jokapäiväiseen elämään – eniten reittikatujen
varrella. Rakennusajan haittoja ei voida välttää kokonaan.
Ratarakenteet ja raitiovaunut vaatisivat oman tilansa ja olisivat
näkyvissä katukuvassa. Lisäksi raitiovaunu toisi alueelle oman
äänimaailmansa.
 
Palauteaineisto sisältää myös vastakkaista näkökantaa, jonka mukaan
raitioliikenne koetaan luonnollisena liikennemuotona kantakaupungin
alueella, raitiovaunut kuuluvat katukuvaan ja kaupunkikulttuuriin, ne
ovat ympäristöystävällisiä ja tunnelmallisia, hiljaisia eivätkä levitä
pakokaasuja (” se on kolinoineen osa Helsinkiä”).
 
Joissakin palautteissa kiinnitetään huomiota siihen, että ratkaisuja ei
voi tehdä yksinomaan tämän päivän lähtökohdista, vaan on katsottava
tulevaisuuteen. Uusia yhteyksiä tarvitaan, ja autoliikenteen
korvaaminen raitioliikenteellä vähentää liikenteen päästöjä
kantakaupungissa. Raitioratojen rakentamisen yhteydessä on niin
haluttaessa mahdollista toteuttaa katutilan kohentamistoimenpiteitä
ympäristön viihtyisyyden lisäämiseksi. Joissakin palautteissa on jopa
ehdotettu Korkeavuorenkadun muuttamista kävelykaduksi, jolloin
katuympäristö olisi miellyttävämpi. Korkealuokkaista raideyhteyttä
arvostetaan ja sitä pidetään menetettäviä pysäköintipaikkoja
tärkeämpänä asiana. Hyvät joukkoliikenneyhteydet vähentävät
pysäköintipaikkojen tarvetta ja nostavat kiinteistöjen arvoa. Raitiolinjalla
oletetaan olevan positiivinen vaikutus kivijalkamyymälöiden
liiketoimintaan ja säilymiseen. Esimerkkinä voidaan todeta, että monien
eurooppalaisten kaupunkien kokemusten mukaan pysäköinnin
poistaminen ja raitioliikenteen tuominen kadulle ei suinkaan poista,
vaan lisää kivijalkaliikkeiden elinvoimaa. Samalla kadun viihtyisyyden
on todettu paranevan.
 
Kaikki yrittäjät eivät koe raitioliikennettä häiriönä, vaan näkevät, että
liikkeiden saavutettavuus paranee. He kuitenkin edellyttävät, että
huoltoliikenne toimii jatkossakin ja että rakennusvaiheesta haittoineen
tulee aikataulultaan tiivis. Rakennustöiden haitat liikkumiselle
tiedostetaan ja edellytetään että siitä ei saisi aiheutua haittaa yrittäjille.
 
HKL-liikelaitos korostaa, että Helsingissä asukkaat kannattavat yleisesti
raitioliikenteen kehittämistä. Tämä näkyy lukuisissa raitioliikenteen
kehittämisehdotuksissa ja -toiveissa sekä kaupunginvaltuuston
tekemissä päätöksissä. Raitioliikenteen suosio näkyy
matkustajamäärissä. Raitioverkon laajentamisen myötä koko
joukkoliikenteen houkuttelevuus ja kilpailukyky paranevat.
 
Kantakaupungissa on suunnitteilla useita raitioverkon laajennuksia -
erityisesti tuleville uusille asunto- ja työpaikka-alueille (Jätkäsaari,
Kalasatama, Ilmala), ja linjastossa tulee olemaan erilaisia välivaiheita.
Rataverkkoa pyritään kehittämään niin, että se mahdollistaa tulevina
erilaisia linjastoratkaisuja kulloisenkin ajan tarpeiden mukaan.
 
Toistaiseksi ei ole välttämätöntä ottaa kantaa siihen, mikä linja
jatkettaisiin eteläiseen Helsinkiin. Merikadun suunnan raitioradan
suunnittelu on osa kokonaissuunnittelua, eikä se ole ristiriidassa
muiden kohteiden suunnittelun kanssa. Tarkoituksena on ulottaa
raitioliikenne aikanaan myös Munkkisaaren - Hernesaaren alueelle, ja
joissakin palautteissa mainittu Telakkakadun rata sisältyy
kehittämissuunnitelmaan yhteytenä Bulevardilta Hernesaareen.
 
Monessa palautteessa on vaadittu suunnittelun keskeyttämistä mm.
odotettavissa oleviin rakentamisaikaan liittyviin uhkatekijöihin vedoten.
Yksityiskohtainen toteutukseen kuuluva suunnittelu tehdään vasta
mahdollisen rakentamispäätöksen jälkeen. Etukäteen ei ole nähtävissä
sellaisia poikkeuksellisia uhkia, joiden takia hanke pitäisi keskeyttää.
 
Vuorovaikutus asukkaiden, taloyhtiöiden ja yrittäjien kanssa jatkuu
kaikkien suunnitteluvaiheiden aikana – ja myös toteutuksen aikana (jos
rakentamisesta päätetään). Mitä aikaisemmin ja tarkemmin mahdolliset
ongelmakohdat ovat tiedossa, sitä paremmin niihin voidaan varautua ja
löytää ratkaisuja. On kaikkien etu, että ikäviltä yllätyksiltä ja
mahdollisilta vahingoilta vältytään. Työnaikaisten liikenne- ja muiden
poikkeusjärjestelyjen sekä melun, pölyn ym. haittojen minimoiminen
kuuluu toteutuksen suunnitteluun. Tällä tietoa louhintatyöt olisivat
jäämässä kohtuullisiksi, eikä niistä olisi pitkäaikaista haittaa asukkaille
eikä yrittäjille.
 
Katujen alla kulkevien vesijohtojen ja viemäriputkien, kaasujohtojen,
kaapelien ym. siirrot sekä kunto ja uusimistarpeet selvitetään ja
suunnitellaan yksityiskohtia myöten, mikäli rata päätetään rakentaa.
Louhinnat suunnitellaan tapauskohtaisesti, ja sellaiseen kuuluu
normaalisti rakennusten ennakko- ja jälkikatselmuksia. Louhintoja liittyy
yleisesti rakentamiseen kantakaupungissa.
 
Huvilakadun ratavaihtoehdon osalta suunnittelussa tullaan olemaan
yhteydessä Museoviraston asiantuntijoihin.
 
Voidaan kuitenkin todeta – mikä on tuotu esille myös palautteena
monissa yhteyksissä, että raitioliikenne on kuulunut Helsinkiin jo yli 100
vuotta, siis pitempään kuin henkilöauto. Raitiovaunu ei tuhoa
kaupunkikuvaa, vaan päinvastoin se on keskeinen osa niin historiallista
kuin moderniakin kaupunkikuvaa.
 
Tarve ja palvelutaso
 
Eteläisen Helsingin liikenneyhteydet täyttävät nykytilanteessa
joukkoliikenteen suunnitteluohjeen vaatimukset, eikä linjastomuutoksiin
ole siltä kannalta katsottuna ehdotonta tarvetta lähivuosina. Toisaalta
raitioliikenteen verkkoa on arvosteltu kerran toisensa jälkeen
puutteelliseksi ilman raideliikenteen yhteyttä Meripuiston tuntumaan.
Asukkaat ovat kokeneet suoran yhteyden puuttumisen Merikadun
lähistöltä rautatieasemalle yhdeksi merkittävimmistä puutteista.
 
Eteläisen ratajatkeen tarpeellisuudesta on keskusteltu vuosia - paljolti
myös julkisuudessa. Useat tahot ovat esittäneet kannanottonsa radan
jatkamisen tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta perustellen
kannanottojaan monista näkökulmista. Rata palvelisi ennen kaikkea
etelähelsinkiläisiä asukkaita sekä yritysten työntekijöitä ja asiakkaita.
Ullanlinnassa on noin 10 200 asukasta. Uusi rata palvelisi kaikkia heitä.
Vaihtoehdossa 1 reitin varrella on 300 metrin etäisyydellä kaikkiaan
noin 10 600 asukasta sekä 3 000 työpaikkaa ja vaihtoehdossa 2
vastaavasti noin 9 700 asukasta ja 2 900 työpaikkaa. Radan varrella
olevissa taloissa on 2 900 asukasta ja 900 työpaikkaa vaihtoehdossa 1
ja 1 900 asukasta ja 500 työpaikkaa vaihtoehdossa 2. Palvelualue on
osittain päällekkäinen raitiolinjojen 1A, 3 ja 10 palvelualueen kanssa.
 
Sujuvaa yhteyttä keskustaan on kaivattu. Lisäksi pidetään erittäin
rkeänä tavoitteena kaupunkilaisten parempaa yhteyttä
virkistäytymisalueille – Kaivopuistoon ja rantapuistoihin sekä
esimerkiksi Uunisaaren ja Pihlajasaaren kulkuyhteyksiin. Aloitteissa ja
ehdotuksissa perustellaankin tarvetta ulottaa raitioliikenne Merikadulle
asti useimmiten juuri viimeksi mainitun tyyppisillä tekijöillä. Tällainen
raitiotieyhteys nähdään koko kaupungin kehittämisenä parempaan
suuntaan, koska se tuntuu tuovan meren saarineen ja rantapuistoineen
lähemmäksi keskustaa.
 
Radan tarvetta ja hyödyllisyyttä on vaikea määritellä laskelmilla, sillä
tuloksen määrää eri näkökohtien arvottaminen. Koska rataan
suhtautuminen on paljolti arvoperustaista, kannattajat ja vastustajat
painottavat asioita eri tavoin.
 
HKL-liikelaitoksen mielestä radan jatkamista ei voi perustella
pelkästään alueen omalla matkustajapotentiaalilla tai sillä, että
asukkailta puuttuu yhteys rautatieaseman liepeille. Rataa ei voi
myöskään perustella liikennöintikustannusten säästöllä. Merikadun
radan hyötyjen arvioinnissa on kysymys ensisijaisesti rataverkon
laajentamisesta palvelun parantamisen mahdollistamiseksi ja
kaupungin kokonaiskehittämiseksi. Raideliikenne tekee
joukkoliikenteen entistä houkuttelevammaksi, ja sen osuuden
lisääminen tukee kaupungin pyrkimystä edistää kestävää kehitystä.
Sähkökäyttöisen liikenteen lisääminen on tärkeä keino vähentää
haitallisia ympäristövaikutuksia ja lisätä ympäristön viihtyisyyttä
kantakaupungissa.
 
Mainittakoon, että joukkoliikennelautakunta esitti aikanaan linjan 9
eteläpääksi Kapteeninpuistikon kiertävää päätesilmukkaa, koska tarve-
ja taloudellisuusnäkökohdat eivät tukeneet tuolloin etelämmäksi
ulottuvaa linjausta. Perustamissuunnitelmaesityksessä näkyi kuitenkin
jo silloin lautakunnan tahto ulottaa rata tulevaisuudessa Merikadulle
asti.
 
Jatkosuunnittelu
 
Suunnittelua on tarkoitus jatkaa saadun palautteen perusteella.
Kummastakin vaihtoehdosta on tarpeen tehdä raitioliikenteen
toimivuuden kannalta varmempi suunnitelmavaihtoehto. Myös
pysäkkien paikkoja tutkitaan vielä.
 
Jatkosuunnittelua varten tarvitaan periaateratkaisuja pysäköinnin
suhteen. Pysäköintipaikoista on jo nykyisellään pulaa, ja niiden tarve
näyttää lisääntyvän jatkossakin. Radan rakentaminen vähentää
pysäköintipaikkoja, mutta raitioliikenteen tarjonta puolestaan vähentää
paikkojen kysyntää. Myös muut mahdolliset yksityiselle liikenteelle
aiheutuvat haitat on selvitettävä tarkemmin. Erityisesti huolto- ja
jakeluliikenteen rjestelyistä on tehtävä suunnitelma.
 
Mahdollinen perustamissuunnitelmaehdotus laaditaan vuoden 2010
aikana johdinautoselvityksen valmistuttua. Siinä vaiheessa myös
muodostetaan käsitys mahdollisen radan jatkeen toteuttamisen
tavoitevuodesta. Ennen perustamissuunnitelmaa tehdään linjasto- ja
palvelutasovertailuja.
 
Asukkaiden kuuleminen ja vuorovaikutus jatkuvat normaalin
suunnitteluprosessin mukaisesti. Vuonna 2010 järjestetään uusi avoin
asukastilaisuus, ja informaatiota jaetaan myös muissa yhteyksissä
tarpeen mukaan. Lisäksi HKL-liikelaitoksen/HSL:n internetsivuilla
jaetaan asiaan liittyvää informaatiota ja internetsivuilla on mahdollista
ottaa asiaan kantaa.