4
RAITIOLIIKENNETTÄ JA METROLIIKENNETTÄ KOSKEVIEN
LIIKENNÖINTISOPIMUSTEN TEKEMINEN
HKL
EHDOTUS Johtokunta päättänee hyväksyä Helsingin sisäistä raitioliikennettä ja
metroliikennettä koskevien liikennöintisopimusten periaatteet esityksen
mukaisesti.
Johtokunta päättänee oikeuttaa HKL-liikelaitoksen tekemään
raitioliikenteestä liikennöintisopimuksen HKL-Raitioliikenteen kanssa ja
metroliikenteestä liikennöintisopimuksen HKL-Metroliikenteen kanssa
esityksen mukaisesti kymmeneksi vuodeksi.
Pöytäkirjanote Sirviölle, Höltälle ja hankintaan
Lisätiedot:
Lehmuskoski Ville, suunnittelujohtaja, puhelin 310 35097
Judström Yrjö, hallintojohtaja, puhelin 310 34986
Sirviö Pekka, raitioliikennejohtaja, puhelin 310 35926
Hölttä Tapio, metroliikennejohtaja, puhelin 310 35683
ESITTELIJÄ Yleistä
Helsingin sisäisen metro- ja raitioliikenteen hoito on järjestetty
tilaaja/tuottaja-mallin mukaan vuodesta 1995 alkaen niin, että
suunnitteluyksikkö on tilannut raitioliikenteen hoidon HKL-
Raitioliikenteeltä ja metroliikenteen hoidon HKL-Metroliikenteeltä.
Jatkossa on edelleen tarkoituksenmukaista, että Helsingin sisäisen
raitioliikenteen hoito järjestetään pitkäaikaisilla sopimuksilla
siirryttäessä sisäisistä sopimuksista HKL-liikelaitoksen (HKL) ja
Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) välisiin sopimuksiin.
Tälle ei ole myöskään ole uudessa organisaatiomallissa esteitä, kun
Pääkaupunkiseudun kuntien jätehuoltoa ja joukkoliikennettä
koskevasta yhteistoiminnasta eduskunnalle annetussa hallituksen
lakiesityksessä 80/2009 nimenomaan todetaan (3 §)
joukkoliikennepalveluihin liittyvistä hankintamenettelyistä seuraavaa:
Kuntayhtymän toimintaan sovelletaan, mitä säädetään laissa vesi- ja energiahuollon,
liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista (349/2007).
Kuntayhtymä voi toimialueellaan antaa liikenteenharjoittajalle enintään 15 vuoden
ajaksi yksinoikeuden harjoittaa raitiovaunu- ja metroliikennettä.
EU:n asetus rautateiden ja maanteiden julkisista
henkilöliikennepalveluista (1370/2007) eli ns. palvelusopimusasetus
määrittää periaatteita, joiden nojalla varmistetaan yleishyödyllisten
palvelujen tarjoaminen ja ehdot, joilla toimivaltaiset viranomaiset
julkisen palvelun velvoitteita määrätessään korvaavat liikenteen
kustannuksia ja/tai myöntävät yksinoikeuksia.
Palvelusopimusasetuksen 1 artiklan 2 kohdan mukaan asetusta
sovelletaan rautateiden ja muiden raideliikennemuotojen sekä
maanteiden julkiseen ja kansainväliseen harjoittamiseen. Asetus tulee
näin sovellettavaksi hankittaessa bussi-, raitiovaunu- ja
metroliikennettä, ei sen sijaan hankittaessa Suomenlinnan
lauttaliikennettä.
Edellä mainitussa hallituksen esityksessä 80/2009 on otettu huomioon
palvelusopimusasetuksen EU-tason säätely. Hallituksen esitys 80/2009
määrittää kansallisella lailla palvelusopimusasetuksen puitteissa
toimivaltaisen viranomaisen raitioliikenteen ja metroliikenteen
tilaamisessa.
HKL on ottanut huomioon myös edellä selostetun uuden lainsäädännön
valmistellessaan HKL-Raitioliikenteen ja HKL-Metroliikenteen kanssa
raitio- ja metroliikenteen hoitoa koskevat sopimukset, joilla sovitaan
Helsingin sisäisen raitio- ja metroliikenteen hoitamisesta. Nämä
sopimukset tullaan siirtämään samalla tavalla kuin muut liikenteen
hoitoa koskevat sopimukset vuoden 2010 alusta HKL:ltä HSL:lle, joka
tulee liikenteen tilaajaksi. HKL-Raitioliikenne ja HKL-Metroliikenne
jatkavat sopimusten toisina osapuolina, liikenteen operaattoreina.
Raitio- ja metroliikenteestä on kummastakin tehty erillinen sopimus
tilaajan kanssa. Sopimukset ovat perusrakenteeltaan samankaltaisia.
HKL:n toisaalta HKL-Raitioliikenteen ja toisaalta HKL-Metroliikenteen
kanssa saavuttaman neuvottelutuloksen mukaiset sopimusluonnokset
ovat nähtävillä johtokunnan kokouksessa.
Esittelijä toteaa raitio- ja metroliikennettä koskevien
liikennöintisopimusten keskeisistä periaatteista seuraavaa:
Sopimusten voimassaolo
Sopimukset on tarkoitettu olemaan voimassa kymmenen vuotta eli
1.9.2009 – 31.12.2019.
Ajalla 1.9.2009 – 31.12.2009 sopimusta noudatetaan soveltuvin osin.
Korvaukset määrittyvät tänä aikana kuitenkin sopijapuolten edellisen
sopimuksen mukaisesti.
Metroliikenteen osalta on sovittu menettelyistä, jotka jatkossa ovat
tarpeen, kun Helsingin metron automatisointi toteutuu ja länsimetron
liikennöinti alkaa.
Liikenteen suunnittelu
Tilaaja määrittelee raitio- ja metroliikenteen liikennöintiajat ja vuorovälit.
HKL-Raitioliikenteen ja HKL-Metroliikenteen tehtävänä on tuottaa
sopimuksessa määritellyt liikennepalvelut.
HKL-Raitioliikenne tekee vuoden 2010 loppuun saakka aikataulut ja
vaunujen vuorosuunnittelun yhdessä tilaajan kanssa. Vuoden 2011
alussa aikataulu- ja vuorosuunnittelu siirtyy tilaajan tehtäväksi.
Metroliikennettä koskien tilaaja määrittelee vuorovälit ja liikennöintiajat.
Näiden pohjalta HKL-Metroliikenne tekee aikataulu- ja
vuorosuunnittelun.
Raitioliikenteen ja metroliikenteen infrastruktuuri
Raitio- ja metroliikenteen infrastruktuuri (radat, pysäkit ja laitteet) ei
kuulu liikennöintisopimusten piiriin. Toisaalta sopimusten hinta- ja
palvelutaso perustuu liikennöintisopimusta tehtäessä käytössä olevan
joukkoliikenteen infran tasoon
Mikäli raitio- tai metroliikenteen infran kunnossa tapahtuu olennaisia
muutoksia, neuvottelevat osapuolet, miten muutoksista aiheutuva
kustannuslisä / kustannusvähennys otetaan huomioon
sopimuskorvauksissa.
Infran suunnittelusta, hoidosta ja ylläpidosta sovitaan erikseen HKL:n,
HKL-Raitioliikenteen ja HKL-Metroliikenteen kesken.
HKL tekee vuonna 2010 ratainfran hoidosta sopimuksen HSL:n
kanssa.
HKL-Raitioliikenne ja HKL-Metroliikenne tuottavat Helsingin sisäisen
raitiorataverkon ja metrorataverkon ylläpitopalveluita HKL:lle
(rakennusyksikkö) tekemiensä erillisen sopimusten mukaisesti.
Raitioliikenteen kaluston sijoittamissuunnitelma
Raitioliikenteen osalta tilaaja (HKL, jatkossa HSL) ja tuottaja (HKL-
Raitioliikenne) laativat yhdessä kaluston sijoittamissuunnitelman
vuoden 2013 loppuun saakka niin, että vuosittainen neuvotteluprosessi
etenee kalenterivuosittain liittyen talousarvioesityksen valmisteluun
seuraavasti:
– Kunakin vuonna kesä- ja talviliikenteen käytettävissä oleva kalusto määritellään
alustavasti edellisen vuoden tammi-helmikuussa ja täsmennetään viimeistään
toukokuussa samanaikaisesti kun talousarvio etenee luottamuselinkäsittelyyn.
– Sijoittamissuunnitelma tarkistetaan liikennöintisuunnitelman vahvistamisen
yhteydessä lopulliseksi kunkin liikennöintivuoden tammikuussa alkavaa vuotta
varten.
Vuodesta 2014 alkaen tilaaja (HSL) määrittelee raitiovaunujen
sijoittelun linjoille kuitenkin sillä tavoin, että sijoittelu tehdään
yhteistyössä HKL-Raitioliikenteen kanssa ja tilaaja ottaa huomioon
sijoittelussa ainakin seuraavat raitioliikenteen käytännön järjestämiseen
liittyvät välttämättömät reunaehdot:
– käytettävissä oleva kalusto
– käytettävissä olevien varikkojen kapasiteetti
– mahdollisten rataverkon katkosten ja voimassa olevien huoltosopimusten
aiheuttamat rajoitukset vaunujen linja- ja vuorosijoitteluun.
Tilaaja laatii sijoittamissuunnitelman niin, että yhteisenä tavoitteena
tuottajan kanssa on myös raitioliikennetuotannon taloudellisesti
tehokas järjestäminen.
Liikennöintikorvaukset
HKL-Raitioliikenteen ja HKL-Metroliikenteen liikennöintikorvaukset
muodostuvat seuraavista osista
1 linjakilometriosa
2 linjatuntiosa
3 vuoropäiväosa
4 kiinteä osa
5 pääomaosa (laskennallinen osa).
Linjatuntiosa sisältää myös lisäeläkeosan, joka on laskettu vuoden
2009 vanhuuseläkemäärän pohjalta.
Liikennöintikorvauksen kokonaismäärä vuositasolla on raitioliikenteen
osalta 45,6 milj. euroa ja metroliikenteen osalta 24,1 milj. euroa.
Liikennöintikorvauksia tarkistetaan indeksillä niin, että indeksinä
käytetään valtion tilastokeskuksen raideliikenteen raitioliikennettä /
metroliikennettä koskevaa osaindeksiä. Indeksitarkistus tehdään
neljännesvuosittain niin kuin siitä on tarkemmin sovittu
liikennöintisopimuksissa.
Mikäli liikennöintikorvauksien kustannustekijöissä tapahtuu
poikkeuksellisia muutoksia, joista aiheutuu, että indeksitarkistus ei
kuvaa liikenteen todellista kustannuskehitystä, otetaan tällaiset
muutokset erikseen huomioon liikennöintikorvauksen tarkistustekijöinä,
mikäli sopijapuolet jommankumman sopijapuolen pyytämissä
neuvotteluissa näin sopivat.
Tuottavuustavoitteisiin perustuvat tarkistukset
Liikennöintikorvauksia tarkistetaan liikennöintisopimuksissa
määriteltyjen tuottotavoitteiden mukaisesti niin, että määritetyllä
tuottotavoiteprosentilla alennetaan kunkin vuoden ensimmäisen (1.)
neljänneksen lähtötasohintaa (= ed. vuoden viimeisen neljänneksen
korvaustason hinta). Tuottavuustavoitteen tarkastus tehdään ennen
ensimmäisen neljänneksen indeksitarkastusta.
Sopimuksissa on määritelty erilliset tuottotavoitteet
liikennöintikorvauksen eri osille. Tuottavuustavoite on
liikennöintikorvausten osa-alueittain vuositasolla välillä 0 – 2 %.
Raitioliikenteen liikennöintisopimukseen sisältyy myös laadullinen
tuottotavoite koskien raitioliikenteen kuljettajien palvelun, kuljettajien
ajotavan ja kuljettajien neuvonnan laadun kehittymistä.
Sopimukseen sisältyy myös laatupalkkiojärjestelmä, jonka mukaan
tuottaja on tietyin edellytyksin oikeutettu laatupalkkioon.
Ajamattomat lähdöt
Tilaaja maksaa liikennöintikorvaukset niin, että lähtökohtana on
aikataulun mukaisen liikenteen laskennalliset liikennöintikorvaukset,
joista vähennetään tuottajasta aiheutuneiden ajamattomien lähtöjen
laskennalliset korvaukset toteutumatta jääneiden linjakilometrien,
linjatuntien ja vuoropäivien perusteella.
Sopimuksen perusteella ajettujen lähtöjen tavoitetaso on 99,85 %
(raitioliikenne) ja 99,90 % (metroliikenne) aikataulun mukaisista
lähdöistä.
Mikäli liikenne toteutuu niin, että tavoitetaso jää saavuttamatta, joutuu
tuottaja lisäksi suorittamaan hyvityksenä toteutumattomien
liikennöintikorvausten suuruisen sakkomaksun tavoitetason alituksen
osalta.
Tilaaja maksaa aikataulun mukaisen liikenteen liikennöintikorvausta
tuottajalle täysimääräisenä, mikäli vuoron ajamattomuus johtuu
tuottajasta riippumattomasta syystä.
Yleismarkkinointi ja tiedottaminen
Sopimuksen periaatteiden mukaan tilaaja hoitaa kaupunkiliikenteen
yleismarkkinoinnin ja joukkoliikennetiedotuksen yleisölle sekä
suunnittelee liikenteen visuaalisen yleisilmeen. Tilaajan viestintä tukee
tuottajaa hyvän ja yhtenäisen palvelukuvan aikaansaamisessa ja
ylläpitämisessä.
Tilaaja sopii erikseen ilmaisjakelulehtien infopalstan ja
yhteystietopalstan hyödyntämisestä pääkaupunkiseudun
joukkoliikenteen tiedottamisessa ja markkinoinnissa. Periaatteena on,
että HKL asema- ja kalustoinfran omistajana saa jatkossakin hyödyn
mediatilasta, joka perustuu asemainfran ja kalustoinfran omistukseen ja
ylläpitoon.
Tilaajalla on oikeus myös hyödyntää HKL:n mainostilan
yhteistyökumppanien tarjoamia ns. ilmaisia info- ja mainospaikkoja
sekä välittää raitiovaunuihin tulevien sähköisten infotaulujen avulla
joukkoliikenneinfoa sen mukaan kuin asiasta erikseen sovitaan.
Lähtökohtana sopimusta tehtäessä pidetään, että
joukkoliikenneinformaation osuus koko sähköisen viestinnän sisällöstä
on n. 40 %. Tilaaja vastaa infonäyttöjen julkaisujärjestelmästä.