3
RAIDE-JOKERIN ALUSTAVA YLEISSUUNNITELMA
 
HKL
 
EHDOTUS                       Johtokunta päättänee merkitä tiedoksi raportin Raide-Jokeri, alustava
yleissuunnitelma 2009, ja päättänee esittää kaupunginhallitukselle, että
se kehottaisi
-    HKL-liikelaitoksen johtokuntaa ja kaupunkisuunnittelulautakuntaa
ennen hankesuunnitteluvaihetta laatimaan varsinaisen
yleissuunnitelman, jossa Raide-Jokerin liikenne-ennusteeseen,
vaikutuksiin ja kannattavuuslaskelmaan liittyviä epävarmuuksia
vähennetään. Yleissuunnitelmassa tulee lisäksi arvioida
mahdollisuudet kehittää jokeria bussein tai johdinautoin kunnes linjan
matkustajamäärät edellyttävät raideliikenneratkaisua.
-    kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään Raide-Jokerin
edellyttämien kaavamuutosten valmistelun.
 
Kirje kaupunginhallitukselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.
 
Lisätiedot:
Kangas Lauri, suunnittelija, puhelin 310 64856
 
 
LIITTEET
Liite 1
Raportti: Raide-Jokeri, Alustava yleissuunnitelma 2009
 
Liite 2
Raporttiliite, nähtävänä vain sähköisesti
 
ESITTELIJÄ                     Tiivistelmä
 
Raide-Jokeri on Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta
Tapiolaan kulkeva seudullinen kehämäinen pikaraitiotielinja. Tällä
hetkellä poikittaisyhteyttä liikennöi Bussi-Jokeri eli bussilinja 550, jonka
suosio on ylittänyt odotukset. Raide-Jokeri on yksi pääkaupunkiseudun
liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ 2007) esitetyistä tärkeistä
joukkoliikenteen kehittämishankkeista. PLJ-suunnitelmassa se on
esitetty toteutettavaksi vuoden 2016 lkeen.
 
Helsinki, Espoo, YTV ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat teettäneet
Raide-Jokerin alustavan yleissuunnitelman. Suunnitelman perusteella
on syytä tehdä Raide-Jokerin edellyttämät kaavavaraukset.
 
Raide-Jokerin radan kustannusarvio on 210 milj. euroa.
Raitiovaunukaluston ja varikon kustannukset mukaan lukien
kokonaisinvestointi on 330 milj. euroa.
 
Laaditun suunnitelman perusteella Raide-Jokerin hyöty-
kustannussuhde on 0,7. Tämä tarkoittaa, että
joukkoliikenneinvestointina Raide-Jokeri ei ole kannattava. Voi
kuitenkin olla, että muista syistä, kuten kaupunkirakenteen
kehittämiseen liittyvistä syistä, Raide-Jokeri kannattaisi toteuttaa.
 
Raide-Jokerin kustannuslaskelmaan ja vaikutusarvioon sisältyy
merkittäviä epävarmuustekijöitä. Käytännössä kaikki Raide-Jokerin
hyödyt (noin 170 milj. euroa) on arvioitu saatavan ns. matkavaivan
vähenemästä eli raideliikenteen houkuttelevuudesta bussiin verrattuna.
Arvio matkavaivan vähenemisestä voi olla yliarvioitu ottaen huomioon
nykyisen Bussi-Jokerin suosion ja siihen nykyisin liittyvät
raideliikennemäiset piirteet. Liikennöintikustannuslaskelmassa Raide-
Jokerin kustannuksiin sisältyy myös merkittävää epävarmuutta.
Kaupunginvaltuusto on useaan otteeseen kehottanut hallintokuntia
huolehtimaan, että hankkeiden kustannuslaskelmat mahdollisimman
hyvin pitävät paikkansa. Jatkossa onkin olennaista tarkentaa Raide-
Jokerin kustannuslaskelmia siten, että yllä mainitut epävarmuustekijät
vähenevät.
 
Poikittaisen joukkoliikenteen kehittäminen on erittäin tärkeää
liikennejärjestelmälle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Jatkossa tulisi tarkistaa Raide-Jokeria koskevaa liikenne-ennustetta ja
vaikutusarviota laskelmiin sisältyvien epävarmuustekijöiden
vähentämiseksi. Lisäksi jatkossa tulisi laatia myös bussiliikenteen
kehittämiseen ja johdinautoliikenteeseen perustuvat
vertailuvaihtoehdot, jotka voisivat toimia kehittämispolkuna, kunnes
jokerin yhteiskuntataloudellinen analyysi puoltaa raideliikennettä.
 
 

Kuva: Raide-Jokerin keskeisiä ominaisuuksia
 
 
Tausta
 
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston, Espoon kaupungin, HKL-
liikelaitoksen, YTV:n ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyönä on
laadittu Raide-Jokerin alustava yleissuunnitelma.
 
Raide-Jokeri on Itäkeskuksesta Pitäjänmäen ja Leppävaaran kautta
Tapiolaan kulkeva seudullinen kehämäinen pikaraitiotielinja. Raide-
Jokeria on suunniteltu pääkaupunkiseudulla aina 1980-luvun lopulta
asti. Uusimpien maankäyttösuunnitelmien osalta Raide-Jokerin linja on
merkitty Helsingin yleiskaavaan 2002 sekä Espoon
kaupunginvaltuuston 7.4.2008 hyväksymään Espoon eteläosien
yleiskaavaan. Linjaus on merkitty myös joihinkin asemakaavoihin.
 
Tällä hetkellä poikittaisyhteyttä liikennöi Bussi-Jokeri eli bussilinja 550.
Raide-Jokerin linjaus on Helsingissä sama kuin Bussi-Jokerilla lukuun
ottamatta Pitäjänmäentien ja Espoon rajan välistä osuutta. Espoossa
rata kulkee Leppävaarasta Laajalahden kautta suoraan Tapiolaan.
Tavoitteena on tuoda rata keskeisemmin asutuille alueille.
 
Raide-Jokeri on yksi pääkaupunkiseudun
liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ 2007) esitetyistä tärkeistä
joukkoliikenteen kehittämishankkeista. PLJ-suunnitelmassa se on
esitetty toteutettavaksi vuoden 2016 jälkeen.
 
 
Raide-Jokerin alustavan yleissuunnitelman laatiminen käynnistettiin
kesällä 2008. Suunnitelman tavoitteena on ollut määrittää mm. radan,
pysäkkien ja liikennejärjestelyjen aluevaraustarpeet jatkosuunnittelua ja
kaavoitusta varten sekä arvioida hankkeella saavutettavat hyödyt ja
kustannukset.
 
Rata, pysäkit ja varikko
 
Raide-Jokerin rata on pyritty sijoittamaan mahdollisimman paljon
omalle ajouralle. Tällä keinolla saavutetaan korkea matkanopeus ja
vähennetään konflikteja muun liikenteen kanssa. Rata on sijoitettu
monin paikoin kadun keskelle. Näin erotetaan eri liikennemuodot
tehokkaasti toisistaan; kadun keskellä raskain liikennemuoto ja kadun
laidoilla kevyt liikenne. Pikaraitiotien tavallista raitiotietä suuremmat
kaarresäteet on myös helpompaa toteuttaa radan kulkiessa
pääsääntöisesti kadun keskellä.
 
Raideuralle on varattu tilaa leveyssuunnassa 7-8 metriä. Radan
geometria on suunniteltu siten, että matkustusmukavuus pysyy
korkeatasoisena eikä esim. meluhaittoja synny. Pienin käytetty
kaarresäde on 35 metriä. Raide-Jokerin suunniteltu enimmäisnopeus
on vapaissa olosuhteissa 70 km/h. Katutilassa ja katuristeyksissä
nopeus ei ylitä muun liikenteen nopeutta.
 
Raide-Jokerin linjalle on suunniteltu 32 pysäkkiä ja 2 pysäkkivarausta.
Kaikilla linjan pysäkeillä on sivulaiturit. Sivulaiturit mahdollistavat
jatkossa joustavan pysäkkien sijoittamisen linjalle. Pysäkkien
keskimääräinen väli on noin 800 metriä ja ne on sijoitettu
mahdollisimman keskeisesti asuin- ja työpaikka-alueille.
 
 

Kuva. Raide-Jokerin pysäkkien palvelualueet 400 m ja 800 m säteellä
 
Pysäkit on mitoitettu kaksivaunuiselle raidekalustolle, mikä tarkoittaa 60
metrin mittaista pysäkkilaituria. Tämän lisäksi pysäkin molempiin päihin
on suunniteltu esteettömyyden vaatimat luiskat ja suojatiet.
Pysäkkilaitureiden leveys on 3–4 metriä. Alkuvaiheessa pysäkit on
tarkoituksenmukaista rakentaa 30-metrisinä, sillä matkustajakysyntä ei
edellyttäne 60-metristä kaksivaunuista kalustoa vielä vuosikymmeniin.
Kaavavaraukset on kuitenkin tarkoituksenmukaista tehdä 60-metrin
pysäkkien mukaisesti.
 
Pikaraitiotien raideleveys voi olla joko 1000 mm tai 1435 mm. Helsingin
nykyisen raitiotieverkon raideleveys on 1000 mm. Tyypillisen
keskieurooppalaisen uuden pikaraitiotien raideleveys on puolestaan
1435 mm. Raide-Jokerin alustavassa yleissuunnitelmassa ei ole otettu
kantaa raideleveyteen, sillä suunnittelun ensisijaisena tavoitteena on
ollut riittävien tilavaraustarpeiden selvittäminen. Raideleveydestä
päätetään hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Suunnittelutyössä
konsulttina toimineiden saksalaisten asiantuntijoiden mukaan 1435 mm
raideleveydellä ei saavuteta toiminnallisia hyötyjä 1000 mm
raideleveyteen verrattuna. Sen sijaan 1000 mm raideleveys
mahdollistaa Jokeriradan hyödyntämisen ja integroinnin Helsingin
nykyisen raitioverkon kanssa, kun Helsingin raitiolinjasto laajenee esim.
Huopalahteen tai Oulunkylään asti. Jatkossa tulisikin tehdä päätös
käyttää Raide-Jokerilla 1000 mm raideleveyttä, jotta raitioliikenteestä
saadaan tehtyä kokonaisuutena asukkaita mahdollisimman hyvin
palveleva.
 
Alustavissa kartoituksissa Raide-Jokerin varikolle on löydetty radan
varrelta kahdeksan sijoituspaikkaa, joista kaksi sijaitsee Espoossa ja
kuusi Helsingissä. Selvitykset ovat olleet alustavia, eikä niiden
perusteella voida vielä sanoa mitään varmaa eri vaihtoehtojen
toteuttamiskelpoisuudesta. Näiden lisäksi Helsinki on selvittänyt HKL:n
raitiovaunuja varten maanalaisten varikoiden
toteuttamismahdollisuuksia Koskelassa ja Vallilassa. Varikkojen
määrällä ja sijainnilla on merkitystä liikennöintikustannusten sekä
jossain määrin myös liikenteenhoidon varmuuden kannalta.
 

Kuva. Raide-Jokerin alustavien varikkovaihtoehtojen sijainnit
 
 
Liikennöinti ja matkustajamäärät
 
Raide-Jokeri korvaisi ensisijaisesti nykyisen Bussi-Jokerin eli linjan
550. Uusi pikaraitiotie vastaa suuremmalla matkustajakapasiteetillaan
poikittaisen joukkoliikenteen matkustajamäärän kasvuun.
 
Bussi- ja raidevaihtoehtojen matkustajamääriä on arvioitu Länsimetron
linjastosuunnittelussa käytetyillä vuoden 2030 linjastoilla ja
liikennemalleilla. Kokonaisuudessaan Bussi- ja Raide-
Jokerivaihtoehdoissa on joukkoliikennematkustajia yhtä paljon.
Matkanopeudeltaan Raide-Jokeri on hieman Bussi-Jokeria hitaampi.
Ennustetilanteessa vuonna 2030 on arvioitu, että Raide-Jokerilla on 48
000 matkustajaa arkivuorokaudessa. Tämä on 12 000 enemmän kuin
Bussi-Jokerin matkustajaennuste. Molemmissa vaihtoehdoissa linja
kuormittuu eniten Maunulan ja Viikin välillä. Raide-Jokeri kuormittuu
hyvin myös Tapiolan ja Leppävaaran välillä.
 
Bussi- ja Raide-Jokerin välinen ero liikennemallin matkustajamäärissä
aiheutuu mallissa käytetystä ns. nousuvastuksesta, jolla kuvataan mm.
linjan luotettavuutta ja muita linjan houkuttelevuuteen ja matkustajien
kulkumuodonvalintoihin vaikuttavia tekijöitä. Raide-Jokerille
nousuvastuksena on käytetty nollaa, kun taas Bussi-Jokerin
vastuksena on ytetty 2,86. Malli on melko herkkä käytetyille
nousuvastuksille ja nousuvastusten erot ovat epärealistisen suuret.
Raide-Jokeri, vaikkakin on suureksi osaksi omalla urallaan kulkevana
raideliikennemuotona luotettava, ei kuitenkaan yllä metron tai lähijunan
luotettavuuteen, jolloin nollavastuksen käyttö sille antaa jossain määrin
väärän kuvan. Toisaalta Bussi-Jokerilla on matkustajanäkökulmasta jo
nykyisin osittain raideliikennemuodon omaista statusta tiheän
vuorovälin, liikennevaloetuuksien ja oman brändäyksen ansiosta. Kun
mallissa osalle Helsingin sisäisiä linjoja käytetään 1,9 nousuvastusta, ei
Bussi-Jokerille olisi perusteltua käyttää ainakaan tätä suurempaa
vastusta. Joka tapauksessa voidaan kuitenkin pitää selvänä, että
Raide-Jokerin matkustajamäärä nousisi Bussi-Jokeria suuremmaksi.
 
Raide-Jokerilla liikennöidään alkuvaiheessa 30 metrin pituisilla yhden
vaunun junilla. Suunnittelussa on varauduttu kahden vaunun pituisiin
juniin. Liikenteen alkaessa, todennäköisesti ainakin muutaman
vuosikymmenen ajan, yhden vaunun pituiset junat tarjoavat riittävän
kapasiteetin. Yhdessä pikaraitiotievaunussa on noin 70 istumapaikkaa.
Lisäksi seisomapaikkoja on 80–130. Siten yhden vaunun kapasiteetti
on 150–200 matkustajaa. Vaunut ovat kahteen suuntaan ajettavia
matalalattiavaunuja.
 
Leppävaaran ja Otaniemen välillä säilyy edelleen hyvä bussiliikenne.
Muun liikenteen karsimista on tässä vaiheessa arvioitu lakkauttamalla
raidevaihtoehdossa Espoon nykyistä linjaa 106 vastaava liityntälinja
ET1 (Tapiola–Leppävaara) ja Helsingin poikittaislinja 52A. HKL pitää
linjan 52A lakkauttamista ongelmallisena vaihdottomien yhteyksien
vähentyessä ja jatkosuunnittelussa tullaankin tutkimaan myös
vaihtoehtoja, joissa mahdolliset muun liikenteen karsinnat kohdistetaan
ennustettujen kysyntämuutosten suhteessa eri linjoille vuorovälejä
harventamalla mutta linja 52A säilyttäen.
 
Vaikutukset
 
Suunnitelmaan sisältyneiden saksalaisten asiantuntija-arvioiden
mukaan Raide-Jokeri ei ole Bussi-Jokeria nopeampi. Raide-Jokeri
parantaa sen sijaan ennen kaikkea liikenteen luotettavuutta, jota
matkustajat pitävät tärkeimpänä joukkoliikenteen kokonaislaadun
osatekijänä.
 
Raide-Jokerin myötä linjaston liikennöintikustannukset kasvavat
kokonaisuudessaan noin 0,85 milj. euroa vuodessa
vertailuvaihtoehtoon nähden. Liikenteen päästöt puolestaan putoavat,
kun siirrytään busseista pikaraitiotiehen.
 
Vaikutukset muuhun liikenteeseen ovat vähäisiä, koska Raide-Jokeri
on suunniteltu omalle ajouralleen. Pääsääntöisesti muulta liikenteeltä ei
ole tarpeen vähentää kaistoja. Joillakin vähäliikenteisillä kaduilla rata
kulkee muun liikenteen joukossa.
 
Raideliikenteellä on toimintoja yhdistävä ja maankäyttöä tiivistävä
vaikutus ja se edistää kestävän kehityksen mukaista
kaupunkirakennetta. Olemassa olevien ja laajenevien aluekeskusten
osalta Raide-Jokeri parantaa saavutettavuutta joukkoliikenteellä ja lisää
näin keskusten vetovoimaa ja palveluiden käyttäjämääriä.
 
Investointikustannukset
 
Raide-Jokerin linjalla hyödynnetään monin paikoin Bussi-Jokerille
tehtyjä investointeja, jotka lähes sellaisenaan palvelevat myös Raide-
Jokeria. Näistä tärkeimpänä investointina on jo toteutettu Huopalahden
aseman tunneli. Ennen Raide-Jokerin rakentamista linjalla
toteutettaneen hankkeita, joissa Raide-Jokeri voidaan ottaa huomioon
ja näin ollen alentaa tulevia pikaraitiotien rakentamiskustannuksia.
 
Raide-Jokerin arvioidut rakentamiskustannukset ovat noin 210 milj.
euroa. Espoon osuuden rakentamiskustannukseksi on arvioitu 88 milj.
euroa ja Helsingin 122 milj. euroa. Lisäksi varikon rakentamisen sekä
kaluston hankinnan arvioidut yhteiskustannukset ovat noin 120 milj.
euroa. Yhteensä Raide-Jokerin edellyttämät investoinnit ovat noin 330
milj. euroa. Valtion tulisi osallistua seudullisen raidehankkeen
kustannuksiin. Neuvottelut valtion kanssa tulee käynnistää viimeistään
seuraavan liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) laadinnan
yhteydessä.
 
Kannattavuus
 
Investointihankkeiden yhteiskunnallista kannattavuutta on arvioitu
YHTALI- laskelmalla. Alustava yleissuunnitelma mahdollistaa
tarkkuutensa puolesta vain alustavan laskelman. Jatkossa on
laadittava tarkempia kannattavuuslaskelmia.
 
Laskelmassa on otettu huomioon investointikustannukset, muutokset
liikennöinti- ja kunnossapitokustannuksissa, aikakustannukset
joukkoliikenteelle ja ulkopuolisista hyödyistä päästökustannukset.
Melukustannuksiin hankkeella ei ole arvioitu olevan suuria vaikutuksia,
sillä bussivaihtoehdon vaikutus kokonaismelutasoon väylällä on
vähäinen ja toisaalta on todettu, että pikaraitiotiestä ei aiheudu
merkittävää meluhaittaa.
 
Matkustajien hyötyjä arvioitaessa on otettu huomioon raidevaihtoehdon
täsmällisyys ja hahmotettavuus. Hyöty perustuu arvioon sillä sen
laskemiseksi ei ole käytettävissä riittävän luotettavaa menetelmää.
Suunnitelmassa tehty arvio on, että jokerin raiteistamisella
saavutettavan täsmällisyyden ja hahmotettavuuden arvo on noin 170
milj. euroa.
 
Peruslaskelmissa joukkoliikenteen kokonaiskysyntämatriisi on oletettu
kummassakin järjestelmävaihtoehdossa samaksi. Tästä aiheutuu
seuraavaa:
1) Laskelmassa ei ole otettu huomioon, että pikaraitiotievaihtoehdossa
maankäyttö voi muotoutua paikoin tiiviimmäksi, jolloin raidejokerin
kysyntä voi olla bussijokeria korkeampi ja toisaalta että tiiviissä
kaupunkirakenteessa infrastruktuurin rakentamisen kustannukset ovat
hajautuvaa rakennetta pienemmät.
2) Lipputuloihin ei tule eroja, koska joukkoliikenteen kysyntä on oletettu
samaksi. Työn yhteydessä tehtiin liikennemallinnus, jolla pyrittiin
selvittämään Raide-Jokerin aiheuttamia kulkumuotosiirtymiä
henkilöauton ja joukkoliikenteen välillä. Koska liikennemallissa suuri
paino on matka-ajalla ja Raide-Jokeri on jonkin verran Bussi-Jokeria
hitaampi, siirtyi mallin mukaan osa nykyisistä joukkoliikenteen
käyttäjistä Raide-Jokerin myötä henkilöautoon. Tätä ei voida pitää
luotettavana tuloksena, minkä johdosta päädyttiin käyttämään kiinteää
joukkoliikenteen kysyntämatriisia.
3) Kiinteän joukkoliikennematriisin vuoksi kulkutapasiirtymien
vaikutuksia henkilöautoliikenteen onnettomuuskustannuksiin,
päästöihin, ruuhkien vähenemiseen, teiden kunnossapitokustannuksiin
jne. ei ole otettu huomioon.
 
Raideliikenteen kysyntä on osoittautunut monissa tarkasteluissa
suuremmaksi kuin mitä kysyntämallit pystyvät ennustamaan. Syitä voi
olla monia:
1) raideverkko on visuaalisesti näkyvä ja koetaan pysyväksi
2) raideliikenteen aikataulussa pysyminen koetaan yleensä varmaksi
3) samoin maankäyttö voi rakentua bussijärjestelmässä erilaiseksi kuin
raidejärjestelmässä.
Mitään näistä tekijöistä ei kuitenkaan nyt mallinnettu, sillä
yksinkertaistetuissa tarkasteluissa kysyntä oli kiinnitetty vakioksi.
 

Kuva: Yhteiskuntataloudellisen laskelman yhteenveto
 
 
 
Suunnitelmaan ja laskelmiin sisältyvät epävarmuustekijät
 
Suurin laskelmiin sisältyvä epävarmuustekijä koskee matkustajien
matkavaivan vähenemää. Koska Raide-Jokeri ei säästä matkustajien
matka-aikaa ja ympäristövaikutukset ovat suuruusluokaltaan
kokonaiskustannuksiin nähden marginaalisia, muodostuu käytännössä
lähes kaikki Raide-Jokerilla saavutettavaksi arvioitu hyöty matkustajien
matkavaivan vähenemisestä. Matkavaivan vähenemiseksi on arvioitu
171 milj. euroa. Matkavaivan vähenemisellä tarkoitetaan ns.
”raideliikennekerrointa” eli matkustajan on mukavampi nousta
luotettavasti ja säännöllisesti liikennöivään raitiovaunuun kuin
heikkolaatuisempaan bussipalveluun. Matkavaivan vähenemisen
suuruus ei varsinaisesti perustu mihinkään tutkimustulokseen vaan
konsultin asiantuntija-arvioon. Voi kuitenkin olla, että todellisuudessa
matkavaivan vähenemä jäisi vähäisemmäksi, sillä jo nykyisin
liikennöivää Bussi-Jokeria pidetään vuorotiheytensä,
liikennevaloetuuksiensa, nopeutensa ja erityisbrändäyksensä ansiosta
selvästi tavallista bussia korkealaatuisempana ja Bussi-Jokerilla
voidaan arvioida olevan jo jonkinasteista ”raideliikennekerrointa”.
 
Uudentyyppisen liikennemuodon liikennöintikustannusten arviointiin
liittyy epävarmuutta. Alustavassa yleissuunnitelmassa pikaraitiotien
yksikkökustannukset on arvioitu käyttäen lähtökohtana mm.
keskieurooppalaisten toteutuneiden hankkeiden
liikennöintikustannuksia.
Peruslaskelman rinnalla on tehty herkkyystarkasteluja
matkustajamäärän ja liikennöintikustannusten suhteen.
 
Kustannuslaskelmissa on käytetty pikaraitiotien kilometrikustannuksen
yksikköarvona 1,05 euroa/km. Herkkyystarkastelussa mahdolliseksi
ylärajaksi kilometrikustannukselle on valittu 1,40 euroa/km, mikä on
1/3:n perusarvoa kalliimpi. Jos tämä ylälikiarvo käytännössä toteutuu,
Raide-Jokerin liikennöintikustannus on 784 000 euroa/v kalliimpi kuin
perusvaihtoehdossa. Helsingin nykyisillä 1970- ja 1980-luvun
raitiovaunuilla kilometrikustannus on 1,97 euroa/km. Helsingin
matalalattiaraitiovaunuilla kilometrikustannus on vielä hieman yli 10 %
korkeampi. 1970- ja 1980-luvun raitiovaunut ovat 20 metriä pitkiä, kun
Jokerille hankittavat vaunut ovat 30-metrisiä. 50 % pitemmät vaunut
painavat enemmän, niissä on enemmän kuluvia osia ja ne kuluttavat
enemmän energiaa. Toisaalta Jokeri-radalla raitiovaunu pysähtyy
selvästi harvemmin kuin Helsingin nykyisellä raitioverkolla ja
ratageometria on Jokeri-radalla vaunua vähemmän kuluttavampi.
Laskelmissa käytetty kilometrikustannus 1,05 euroa/km on kuitenkin
erittäin optimistinen arvio ja riskiä liikennöintikustannusarvion
ylittymiseen voidaan pitää suurena.
 
Toisena liikennöintikustannuksen epävarmuustekijänä on varikon
kustannus. Varikkoratkaisu riippuu toisaalta siitä, onko Jokeri
raideleveytensä puolesta mahdollista integroida HKL:n
raitiotiejärjestelmän tukipalveluihin, etenkin korjaamoihin ja halutaanko
näin tehdä. Toisaalta on kysymys siitä, mihin ja minkä kokoisina Raide-
Jokerin omat varikot, jotka voivat myös olla varustukseltaan kevyempiä
sivuvarikoita, sijoittuvat.
Kustannuslaskelmissa on oletettu, että ainoastaan Jokeria varten
rakennetaan pieni täysien korjaamopalveluiden varikko. Osa tämän
varikon laitteista on sellaisia, että niillä voidaan palvella suurempaa
vaunumäärää, kuin mitä Jokerin liikennöinti edellyttää. Varikon osuus
Raide-Jokerin vaunupäivähinnasta on noin 190 euroa/vp. Tästä osa
voidaan säästää, mikäli varikkolaitteilla voidaan palvella muitakin kuin
Jokerin vaunuja.
 
Herkkyystarkastelussa on arvioitu, että käytetyillä laskentaperusteilla
pikaraitiotievaihtoehdon olisi houkuteltava autoliikenteestä noin 6500
uutta joukkoliikennematkaa päivässä, jotta hyöty-kustannussuhde
ylittäisi yhden. 6500 matkaa vastaa noin kahta kolmasosaa Helsingin
seudulla (14 kunnan alue) nykyisin tehtävien liityntäpysäköintien
ärästä.
 
Jatkotoimenpiteet
 
Alustavan yleissuunnitelman keskeinen tarkoitus on ollut Raide-Jokerin
tilantarpeen määritteleminen kaavavarauksia varten ja
rakennuskustannusten arviointi suunnittelutarkkuutta vastaavalla
tasolla. Lisäksi on arvioitu alustavasti liikennöintikustannuksia, Raide-
Jokerin rakentamisen ja liikennöinnin vaikutuksia ja Raide-Jokerin
yhteiskuntataloudellista hyöty-kustannussuhdetta. Alustavan
yleissuunnitelman pohjalta voidaan aloittaa Raide-Jokerin tarvitsemien
kaavamuutosten valmistelu ja edetä tarkentavaan suunnitteluun, jolla
haetaan vastauksia vielä auki oleviin kysymyksiin.
 
Alustavan yleissuunnitelman perusteella on tarpeellista selvittää
tarkemmin erityisesti pikaraitiotien odotettavissa olevia
liikennöintikustannuksia, odotettavissa olevia matkustajamääriä ja
yhteiskuntataloudellista kannattavuutta. Liikennemallia, liikenne-
ennustetta ja yhteiskuntataloudellista laskelmaa tulee tarkentaa
laskelmiin sisältyvien merkittävien epävarmuuksien vähentämiseksi.
Ennusteita ja malleja tarkistettaessa tulee arvioida, saataisiinko YTV:llä
loppuvuodesta 2009 valmistuvilla päivitetyillä liikennemalleilla
vähennettyä tuloksiin liittyvää epävarmuutta.
 
On myös perusteltua laatia yleistasoiset suunnitelmat
vertailuvaihtoehtoina toimivista kehitetystä bussivaihtoehdosta ja
johdinautovaihtoehdoista. Nyt tehdyssä alustavassa
yleissuunnitelmassa on oletuksena, että Bussi-Jokeria ei kehitetä.
Tulisi kuitenkin tarkastella myös ratkaisua, jossa Bussi-Jokerin
kapasiteettia kasvatetaan nivel- tai kaksoisnivelkalustolla ja nopeutta ja
luotettavuutta parannetaan nykyistä voimakkaammin
liikennevaloetuuksin ja tietyillä osuuksilla omin kaistoin.
Johdinautovaihtoehdossa saavutetaan bussivaihtoehtoon nähden mm.
ympäristö- ja kaupunkikuvahyötyä. Nämä vaihtoehdot ovat
investointikustannuksiltaan murto-osa Raide-Jokerin investoinneista ja
myös liikennöintikustannuksiltaan selvästi edullisempia. Raide-Jokerin
kapasiteettiin näillä vaihtoehdoilla ei ylletä mutta niillä voidaan
mahdollisesti vastata Bussi-Jokerin kysynnän kasvuun nykyisen
liikennöintisopimuksen päätyttyä ennen Raide-Jokerin toteuttamista.
 

Kuva: Esimerkki kaksinivelisestä johdinautosta, joka voisi soveltua
Jokeri-linjalle.
 
Näihin ja muihin Raide-Jokerin alustavassa yleissuunnitelmassa
esitettyihin kysymyksiin vastaamiseksi olisi perusteltua laatia Raide-
Jokerista varsinainen yleissuunnitelma, jossa tarkennettaisiin teknisiä
ratkaisuja, kustannus- ja kannattavuusarvioita ja samalla laadittaisiin
bussiliikenteen kehittämiseen ja johdinautoliikenteeseen perustuvat
vertailuvaihtoehdot. Varsinaisen yleissuunnitelman pohjalta on
mahdollista käynnistää parhaan vaihtoehdon hankesuunnittelu.