13
LAUSUNTO TALOUSARVIOALOITTEESTA (KANERVA) KOSKIEN
JOUKKOLIIKENTEEN 50%:N HINNANALENNUSTA 85 VUOTTA
TÄYTTÄNEILLE
 
HKL 2009-308, Khs 2009 - 434/666, 24.3.2009
 
EHDOTUS                       Johtokunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esityksen mukaisen
lausunnon.
 
Kirje kaupunginhallitukselle
 
Lisätiedot:
Riikonen Jarmo, johtava tariffisuunnittelija, puhelin 310 78456
 
 
Lausuntopyyntö               Talous- ja suunnittelukeskus on pyytänyt johtokunnalta lausuntoa 85
vuotta täyttäneille suunnattavaa joukkoliikenteen 50 %:n
hinnanalennusta koskevasta talousarvioaloitteesta 28.5.2009
mennessä.
 
Aloite                                Kaupunginvaltuutettu Seppo Kanerva ja 3 muuta valtuutettua esittävät
talousarvioaloitteessaan seuraavaa:
 
Maamme ajauduttua jatkosotaan asepalvelukseen kutsutut ja muu saman ikäinen
aikuisväestö, joka huolehti kotirintaman kestävyydestä, täyttää vuoden 2010 aikana
85 vuotta tai ovat jo aiemmin saavuttaneet tämän iän.
 
Esitetään, että Helsingin kaupunki myöntäisi 50 % alennusta HKL:n matkalipusta
kaikille v. 2010 tai aikaisemmin 85 vuotta täyttäneille helsinkiläisille.
 
ESITTELIJÄ                     HKL-liikelaitos toteaa asiasta lausuntonaan seuraavaa:
 
Nykyinen lipun hintojen subventio ja alennuskäytännöt
 
Helsingin sisäisen joukkoliikenteen kausilipun subventio on
normaalihintaisen lipun maksavalle noin 58 % eli varsin korkea. Tämän
lisäksi annetaan kausi- ja arvolippuja hankkiville alennuksia eri
perustein. Pääkaupunkiseudun matkalippujärjestelmässä ei ole
käytössä ikään perustuvia lippuja lukuun ottamatta 7-16-vuotiaille
myytäviä lastenlippuja. Helsingissä lasten kausi- ja arvolippujen
alennus aikuisten lippuihin nähden on noin 60 %. Eläkeläisille
myönnetään alennusta 50 %, mikäli eläkeläinen saa täyttä
kansaneläkettä, ja 25 % mikäli eläkeläinen saa vähennettyä
kansaneläkettä. Muut eläkkeet vähentävät oikeutta
kansaneläkkeeseen. Merkittävä osa eläkeläisistä saa työeläkettä tai
muuta vastaavaa eläkettä eikä lainkaan kansaneläkettä, eikä siis
myöskään alennuslippuja pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen.
Lisäksi vapaalippuja on myönnetty eräille asiakasryhmille, kuten
sokeat, sotainvalidit ja rintamaveteraanit. Vammaispalvelu-, ja
sosiaalihuoltolain piirissä olevien vapaaliput maksetaan liikenteen
järjestäjille (HKL-liikelaitos ja YTV) erillisen sopimuksen mukaisesti
sosiaaliviraston toimesta. Edellä mainituista suuri osa on ikäihmisiä.
 
Alennusten laajentaminen koskemaan ikäihmisiä
 
HKL-liikelaitos katsoo, että alennusten laajentaminen koskemaan
kkäitä on liikenne- ja yhteiskuntapoliittisista syistä perusteltua.
Väestön ikääntyessä joukkoliikenteen käytön tulisi tulevaisuudessa olla
ikäihmisille houkuttelevampaa. Ikäihmisten matkalippujen
edullisemman hinnoittelun vaikutus elämän laatuun olisi monella tavoin
myönteinen. Liikenneturvallisuusnäkökulmasta autoilevia ikäihmisiä
tulisi kannustaa siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi. Nykyistä
parempi mahdollisuus matkustaa joukkoliikenteellä edistäisi myös
itsenäisen toimintakyvyn ja siten henkisen vireyden säilyttämistä.
Ikäihmisten elämän laadun paranemisella voisi siten olla sosiaali- ja
terveystoimen kustannusten kasvua hillitsevä vaikutus.
 
Ikäihmiset matkustavat pääsääntöisesti eri aikaan kuin joukkoliikenteen
kysyntähuiput aamulla ja illalla ovat. Ikäihmisten lisääntyvä
matkustaminen joukkoliikenteessä voisi siksi tasoittaa joukkoliikenteen
kysyntävaihteluja ja siten mahdollistaa joukkoliikenteen nykyistä
kustannustehokkaamman järjestämisen koko vuorokauden tasolla.
Ikäihmisten lisääntyvä joukkoliikenteen käyttö ei siis todennäköisesti
lisäisi liikenteen järjestämisen kustannuksia vastaavassa suhteessa
kuin matkamäärät lisääntyvät. Kuitenkin ruuhka-ajan ulkopuolella,
esim. klo 9-15 välillä tehtävillä matkoilla, tietyn iän saavuttaneiden
henkilöiden lipun hintojen puolittaminen olisi käytännössä mahdollista
toteuttaa koskemaan vain arvolippuja, jolloin alennusvaikutus jäisi
rajalliseksi. Aikarajoitus aiheuttaisi myös käytännön ongelmia ainakin
iäkkäämpien keskuudessa lipun hinnan muuttuessa ostoajankohdan
mukaan.
 
Seniorikansalaisten alennetun lipun hinnan toteuttaminen edellyttää
lisärahoitusta joukkoliikenteelle tai vaihtoehtoisesti muiden
asiakasryhmien lipun hintojen korottamista. Mahdollisuudet myöntää
iäkkäille ikäperusteisia alennus- tai vapaalippuja riippuvat siitä, missä
määrin Helsinki ja muut kunnat ovat valmiita lisäämään
joukkoliikenteeseen kohdennettua tukea tai suuntaamaan sitä
uudelleen.
 
 
Jos maksuton joukkoliikenne ulotettaisiin koskemaan 70 vuotta
täyttäneitä, olisi lipputulomenetys ja lisärahoitustarve
pääkaupunkiseudulla yhteensä 14,3 milj. euroa.
 
Helsingin osalta lisärahoitustarve olisi 11,9 milj. euroa ja puolitetuin
hinnoin kustannus olisi vastaavasti 50 % edellisistä. Mikäli alennus
koskisi vain arvolippuja arkisin klo 9 – 15 välisenä aikana olisi
lisärahoitustarve Helsingin osalta arviolta 2,7 milj. euroa ja
pääkaupunkiseudulla yhteensä arviolta 3,2 milj. euroa. Jos ulotettaisiin
koskemaan vain 80 tai 85 vuotta täyttäneitä, olisi lisärahoituksen tarve
edelleen pienempi.
 
Väestöennusteiden mukaan ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa
tulevaisuudessa merkittävästi. Tämän vuoksi subventiotarve kasvaisi
jatkossa edelleen suuremmaksi.
 
Ikäihmisten maksuttomaan joukkoliikenteeseen voitaisiin siirtyä
vaiheittain käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ikäluokittain,
esim. aloittamalla 85 vuotta täyttäneistä ja laajentamalla oikeutta
nuorempiin ikäluokkiin taloudellisten mahdollisuuksien mukaan
muutama ikäluokka kerrallaan.
 
Lisäsubvention tarve on vähäisempi, mikäli ikäihmisille myönnetään
maksuttomuuden sijaan oikeus alennuslippuun. Tämä lieneekin
tarkoituksenmukaisin toteutusmalli. Liikennepoliittisesta näkökulmasta
perusteltu ikä alennuksen myöntämiseksi olisi 70 vuotta. Ajo-oikeus
(ajokortti) on pääsääntöisesti voimassa siksi, kunnes henkilö täyttää 70
vuotta. Tämän jälkeen ajokorttilupa voidaan uudistamistapauksessa
myöntää korkeintaan viideksi vuodeksi kerrallaan ja ajo-oikeuden
voimassaolon jatkamiseksi hakijan tulee esittää lääkärintodistus.
Ajokortin uusimisen yhteydessä on luonteva hetki harkita
liikkumisvalintoja ja kannustaa joukkoliikenteen käyttöön. HKL-
liikelaitos katsookin, että ensi vaiheessa ikäihmisten tariffin alennusta
joukkoliikenteessä tulee valmistella siitä lähtökohdasta, että 70 vuotta
täyttäneille tarjottaisiin 50 % edullisemmat hinnat vuorokauden ajasta
riippumatta.
 
Lipunhintojen alentaminen merkitsee lipputulojen pienentymistä, mutta
samalla voidaan olettaa, että 70 vuotta täyttäneiden henkilöiden
matkustus lisääntyy. Kysyntäjoustotutkimusten perusteella voidaan
arvioida, että lipputulomenetykset olisivat Helsingissä luokkaa 5,0 – 6,0
milj. euroa.
 
 
Edellä kuvatun kaltaisten muutosten tekeminen pääkaupunkiseudun-
taksa- ja lippujärjestelmään edellyttää valmistelua yhteisesti YTV:n ja
muiden lippujärjestelmään kuuluvien kuntien kanssa. HKL-liikelaitos
onkin käynnistänyt tällaisen valmistelutyön yhdessä YTV:n kanssa.
Lähtökohtana on, että alennuskäytäntö on koko pääkaupunkiseudulla
yhtenäinen.
 
Yksityiskohtaisen valmistelun (ml. palvelutaso ja vaikutukset
tariffitukeen ja/tai muiden käyttäjäryhmien lippujen hintoihin) pohjalta
asia ätetään myöhemmin. YTV tuonee asian lausunnoille kuntiin
todennäköisesti syksyn 2009 aikana.
 
Pelkästään sosiaalisin perustein annettava alennus eläkeläisten
kohdalla sulkee ison osan eläkettä saavista alennuskäytännön
ulkopuolelle. Muuta selkeää perustetta, kuin kansaneläkkeen
saaminen, eläkeläisen todellisesta taloudellisesta tilanteesta ei voida
nykyisen eläkejärjestelmän puitteissa ilman huomattavaa byrokratiaa
osoittaa. Tämä johtaa siihen, että useat vähävaraisemmatkin ikäihmiset
jäävät ilman alennusoikeutta pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä.
Mikäli valmistelutyön tuloksena kunnat kuitenkin päätyisivät nykyiseen
vain sosiaalisin perustein annettavan eläkeläiskäytännön
muuttamisesta siten, että vähennettyä ja täyttä kansaneläkettä
nauttivat saisivat joukkoliikenteen vapaalipun, olisi tulonmenetys
Helsingin sisäisten lippujen osalta noin 3,0 milj. euroa.