7
KAUPUNKIPYÖRIEN UUDISTAMISTA KOSKEVA
HANKESUUNNITELMA
HKL
EHDOTUS Johtokunta päättänee hyväksyä esityksen mukaisen
hankesuunnitelman koskien kaupunkipyöräpalveluiden hankkimista
kilpailuttamalla niin, että hankinnasta aiheutuva vuotuinen kustannus
Helsingin kaupungille vuosina 2010 – 2024 on korkeintaan 300 000
euroa/vuosi (alv 0 %, vuoden 2009 kustannustasossa) niin, että
kaupunkipyöräpalvelu alkaisi kesäkuussa 2010.
Pöytäkirjanote hankinta, Lehmuskoski ja Koivurinta
Lisätiedot:
Lehmuskoski Ville, suunnittelujohtaja, puhelin 310 35097
Koivurinta Jorma, järjestelmäsuunnittelija, puhelin 310 78460
ESITTELIJÄ Tiivistelmä
Helsingin nykyiset kaupunkipyörät ovat palvelleet vuodesta 2000.
Pyöräjärjestelmä on ollut kohtuullisen edullinen, mutta käytettävyyden,
luotettavuuden ja kattavuuden osalta heikko. Pyörät eivät enää vastaa
asiakaslähtöisyydeltään ja palvelutasoltaan nykyaikaista tuotetta.
Kansainväliset kokemukset nykyaikaisista kaupunkipyöristä
Euroopassa ovat rohkaisevia. Yhdellä pyörällä tehdään keskimäärin 5
– 15 matkaa vuorokaudessa. Myös Helsinkiä vastaavissa ilmasto-
olosuhteissa, kuten Oslossa ja Tukholmassa, viime vuosina käyttöön
otetut nykyaikaiset kaupunkipyörät ovat olleet menestys. Tukholmassa
kaupunkipyörien käyttäjiä on noin 12 000 ja Oslossa noin 10 000.
Helsingissä voidaan olettaa saavutettavan käyttäjämääräksi noin
10 000.
HKL-liikelaitos on yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston,
rakennusvalvontaviraston, kiinteistöviraston ja YTV:n kanssa
valmistellut Helsingin kaupunkipyörien uudistamista osana
ympäristöystävällistä kaupunkiliikennettä. Kaikki osapuolet ovat
suhtautuneet hankkeeseen myönteisesti. Hankkeen toteutumisen
kannalta kriittisintä on paikkojen löytäminen kaupunkipyörätelineille
siten, että ne sopivat kaupunkikuvaan ja kaupungin ulkomainonnassa
käyttämiin sääntöihin.
Kaupunkipyöräpalvelun pääkohderyhmä ovat pääkaupunkiseutulaiset,
joita luotettava ja laadukas kaupunkipyörä palvelee jokapäiväisillä
matkoilla. Tässä on merkittävä ero Helsingin nykyisiin kaupunkipyöriin,
joiden käyttäjistä suurin osa on satunnaiskäyttäjiä, erityisesti turisteja.
Kansainvälisten kokemusten mukaan nykyaikainen
kaupunkipyöräpalvelu houkuttelee käyttäjikseen noin 80 %
kaupunkilaisia turistien osuuden jäädessä noin 20 %:iin. Tyypillisin
tulevaisuuden kaupunkipyöräilijä lienee 20 – 40 -vuotias helsinkiläinen
mies.
Uudet kaupunkipyörät ovat korkealaatuisia ja mukavia ajaa. Pyörissä
on kolme vaihdetta, käsi- ja jalkajarrut, ajovalo ja etukori. Pyöräteline
tunnistaa telineessä olevat pyörät ja niissä olevat mahdolliset viat.
Järjestelmä ei anna lainaksi rikkinäistä pyörää vaan lähettää
palveluoperaattorille huoltokutsun. Järjestelmän ylläpito on jatkuvaa ja
mikäli jossain telineessä pyöriä ei ole, tuo palveluoperaattori pyöriä
muualta.
Kaupunkipyöriä tulee ensi vaiheessa noin tuhat eli määrä
kuusinkertaistuu nykyisestä. Palvelualueen raja on pohjoisessa
Hakamäentie, lännessä Lauttasaari ja idässä Kalasatama.
Kaupunkipyörän saa lainaksi joukkoliikenteen matkakortilla. Turistit ja
muut satunnaiskäyttäjät saavat pyörät käyttöön 1 – 7 päivän
etäluettavalla kertakortilla (matkailijalipulla).
Pyörää saa käyttää kolme tuntia veloituksetta. Kansainvälisten
kokemusten perusteella selvästi suurin osa lainauksista kestää alle
puoli tuntia.
Helsingin nykyiset kaupunkipyörät
Nykyisen tyyppiset kaupunkipyörät ovat olleet Helsingissä kesäisin
käytössä vuodesta 2000. Pyöriä on kesästä riippuen ollut käytössä
150 – 400 kpl. Kesän 2008 alussa pyöriä oli käytössä noin 150 kpl.
Käyttöaika kesäisin on pääsääntöisesti ollut kesäkuusta syyskuuhun.
Helsingissä kaupunkipyörän on saanut lainattua 26:sta eri telineestä
kahden euron panttia vastaan. Kaupunkipyörien sallittu käyttöalue on
ydinkeskusta rajautuen pohjoisessa Töölöön ja Hakaniemeen, idässä
Katajanokkaan ja lännessä Ruoholahteen.
Koska kaupunkipyörien ajettavuus on heikohko, käyttöalue suppea ja
pyörän saatavuudesta tai toimivuudesta ei voi olla varma, eivät
Helsingin kaupunkipyörät nykyisellään palvele säännöllistä liikkujaa.
Puutteistaan huolimatta kaupunkipyörät ovat Helsingin imagolle
positiivisia, kaupunkikuvaa virkistäviä ja palvelevat jossain määrin
esim. turistien tarpeita. Tosin viime aikoina HKL on saanut turisteilta ja
kaupunkilaisilta useita palautteita, joissa kaupunkipyöräjärjestelmän
ominaisuuksia on moitittu ja vertailukohtana on pidetty uudenaikaista
eurooppalaista kaupunkipyöräjärjestelmää.
Kaupunkipyörät eivät kuulu kaupungin minkään hallintokunnan
ydintoimintoihin, mutta HKL on hallinnoinut kaupunkipyöriä ja vastannut
niiden käytöstä ja kunnossapidosta. Pyörähankinnat on tehty HKL:n,
rakennusviraston, satamalaitoksen, nuorisoasiankeskuksen ja
ympäristökeskuksen yhteisellä rahoituksella. Nykyisten
kaupunkipyörien yksikköhinta on noin 400 euroa. Pyöräjärjestelmän
ylläpidossa työskentelee kesäisin kaksi kesätyöntekijää ja talvisin alle
yksi henkilö. Lisäksi pyörien talvivarastointi ja varaosien hankinta
aiheuttavat kustannuksia.
Aiemmat käsittelyt ja valmistelu
Joukkoliikennelautakunta käsitteli kokouksessaan 13.12.2007 selvitystä
´Ympäristöystävällisen kaupunkiliikenteen kehittäminen Helsingissä´.
Selvityksessä yhtenä jatkotoimenpiteenä esitettiin, että ”Helsingin
kaupunkipyöräkonseptia kehitetään osana ympäristöystävällistä
liikennejärjestelmää, joka mahdollistaa ennakkoon suunnitellut
joukkoliikenteen ja kaupunkipyörän matkaketjut. Nykyisen
kaupunkipyöräjärjestelmän tilalle hankitaan nykyaikainen, luotettava ja
asiakasystävällinen järjestelmä. Vuonna 2008 laaditaan suunnitelma
järjestelmän tarkoituksenmukaisista ominaisuuksista Helsingissä sekä
soveltuvasta hankintamallista ja toteutuspolusta. Tavoitteena on uuden
kaupunkipyöräkonseptin käyttöönotto kesällä 2009”.
Joukkoliikennelautakunta kehotti liikennelaitosta jatkamaan
selvityksessä esitettyjen toimenpiteiden valmistelua.
HKL käynnisti helmikuussa 2008 selvityksen, jonka päämääränä oli
kaupunkipyörien uudistamista koskevan hankesuunnitelman
laatiminen. Joukkoliikennelautakunta käsitteli asiaa kokouksessaan
17.9.2008. Selvitys (HKL C:3/2008) on julkinen ja saatavissa mm.
HKL:n internetsivuilta osoitteesta
http://www.hel.fi/wps/portal/HKL/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=
/hkl/fi/HKL-tietoa/Julkaisut/Suunnitelmat
eli linkkipolun (Helsingin kaupungin liikennelaitos > HKL-tietoa >
Julkaisut > Suunnitelmat > ) takaa. Lautakunta merkitsi tuolloin
hankesuunnitelman tiedoksi. Kaupunkipyöräpalvelun toteuttamisesta ei
tuolloin tehty päätöstä, sillä palvelun toteuttamiseksi tarvittavasta
kaupungin omasta rahoitusosuudesta tuli ensin varmistua.
Taloussuunnittelukeskuksesta huhtikuussa 2009 saadun tiedon
mukaan joukkoliikenteen tariffituen vuoden 2010
talousarviokehyksessä, jota kasvatettiin talousarvioneuvotteluissa 10
milj. euroa vuoteen 2009 verrattuna, on huomioitu 300 000 euron
tasokorotus kaupunkipyöräpalvelun toteuttamista varten.
Hankesuunnitelman valmistelun yhteydessä maaliskuun 2008 aikana
toteutettiin avoin Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmää koskeva
internet-kysely, johon saatiin 758 vastausta. Kyselyyn vastanneista
naisista 81 % ja miehistä 85 % arveli voivansa käyttää hyvälaatuista
kaupunkipyörää. Vain 3 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei käyttäisi
kaupunkipyöriä. 79 % uskoi voivansa käyttää kaupunkipyörää
joukkoliikennematkan osana.
Selvityksen rinnalla HKL pyysi metroasemien, metrojunien ja
raitiovaunujen mainosoperointia koskevan tarjouskilpailun yhtenä
itsenäisenä osana keväällä 2008 tarjouksia pääosin
mainosrahoitteisesta nykyaikaisen kaupunkipyöräkonseptin
toteuttamisesta Helsinkiin. Tarjoukset saatiin 2.6.2008. Tarjouksista
yksikään ei sellaisenaan ominaisuuksiltaan vastannut
tarkoituksenmukaisen kaupunkipyöräjärjestelmän ominaisuuksia
Helsingissä. Tarjouksissa oli myös osin merkittäviä ristiriitoja kaupungin
ulkomainontaa koskevien säännösten ja sopimusten kanssa.
Keväällä 2008 toteutuneen tarjouskilpailun perusteella näyttää
kuitenkin mahdolliselta toteuttaa korkealaatuinen
kaupunkipyöräjärjestelmä Helsingissä osittain mainosrahoitteisesti.
Tämä edellyttää kuitenkin reunaehtojen ja tarkoituksenmukaisten
ominaisuuksien selvästi yksityiskohtaisempaa kuvausta
tarjouspyynnössä. HKL katsoi kevään tarjouskilpailusta saadun
kokemuksen perusteella, että uuden erillisen kaupunkipyöriä koskevan
tarjouskilpailun järjestämisen on tarkoituksenmukaista sekä tilaajan että
tarjoajan näkökulmasta.
HKL on jatkanut hankkeen tarkempaa selvitystä ja tarjouspyynnön
valmistelua yhteistyössä rakennusvalvontaviraston, kiinteistöviraston,
kaupunkisuunnitteluviraston ja YTV:n kanssa.
Joukkoliikennelautakunta käsitteli kaupunkipyöräkonseptin
uudistamista HKL:n alustavan hankesuunnitelman (HKL C:3/2008)
pohjalta kokouksessaan 2.10.2008 (335 §) ja merkitsi tiedoksi asiasta
saadun informaation.
Vaikutukset ja kaupunkipyörät osana ympäristöystävällistä
liikennejärjestelmää
Nykyaikainen kaupunkipyöräjärjestelmä, jossa ajettavuus, saatavuus,
luotettavuus ja maantieteellinen kattavuus ovat hyviä, mahdollistaa
matkan (matkaketjun) suunnittelun siten, että koko matkan tai osan
siitä voi tehdä pyöräillen. Tämä on edellytys sille, että
kaupunkipyöräjärjestelmällä voidaan olennaisesti vaikuttaa ihmisten
kulkutavan valintoihin ja siten liikennejärjestelmän päästöihin ja
energiankulutukseen. Toimiva kaupunkipyöräkonsepti on olennainen
osa sellaista liikkumisjärjestelmää, joka mahdollistaa elämän ilman
omaa henkilöautoa. Esimerkiksi joukkoliikenne ja toimivat luotettavat
kaupunkipyörät yhdessä voivat mahdollistaa autottoman elämäntavan,
mutta kumpikaan ei tee sitä yksinään.
Lyonissa vuodesta 2005 käytössä olleilla kaupunkipyörillä (3000 kpl)
tehdään pyörää kohden keskimäärin 8 matkaa päivässä. Tämä
tarkoittaa jotakuinkin sitä, että yksi prosentti kaupunkilaisten matkoista
tehdään kaupunkipyörillä koko puolen miljoonan asukkaan kaupungin
alueella. Kulkumuoto-osuutta on pidettävä huomattavana, sillä
esimerkiksi joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen
yhdellä prosenttiyksiköllä edellyttäisi Helsingissä useiden satojen
miljoonien hintaisia infrastruktuuri-investointeja tai huomattavaa muuta
joukkoliikenteen rahoituksen ja palvelutason parantamista. Toisaalta on
otettava huomioon, että kaupunkipyörämatkat ovat melko lyhyitä
matkoja (Lyonissa matkan keskipituus 2,6 km).
Helsingin sääolosuhteissa kaupunkipyörien käyttö jää talven vuoksi
selvästi Lyonia vähäisemmäksi. Kaupunkipyöräjärjestelmällä on
kuitenkin selvä päästöjä ja energiankulusta vähentävä vaikutus
liikennejärjestelmätasolla, vaikka kaupunkipyörien käyttö jäisi vain
puoleen Lyonin vastaavasta.
Tanskalaisen tutkimuksen mukaan pyöräilyn terveydelliset ja
tuotannolliset hyödyt ovat noin 0,7 euroa kilometriltä. Tämän arvion
mukaan, mikäli helsinkiläiset pyöräilisivät kolmanneksen nykyistä
enemmän, terveydenhoitojärjestelmä säästäisi 8 miljoonaa euroa
vuodessa, tuotannolliset menetykset olisivat 20 miljoonaa euroa
vähemmän ja sairauspoissaolot 3,3 % pienemmät (Poljin 8/2007).
Todellisuudessa kaupunkipyörien vaikutus Helsingissä lienee
vähäisempi, mutta kuitenkin huomattava.
Kaupunkipyöräjärjestelmän uusimista koskevassa
hankesuunnitelmassa on varovaisuusperiaatetta noudattaen arvioitu,
että yhteiskuntataloudelliset hyödyt Helsingin tapauksessa olisivat noin
0,3 – 2,7 miljoonaa euroa vuosittain. Hyödyt koostuvat terveys- ja
päästövaikutuksista.
Joukkoliikenteen käytön kannalta hyvin toimivilla kaupunkipyörillä on
kaksijakoinen vaikutus. Toisaalta kaupunkipyörä ja joukkoliikenne
yhdessä tarjoavat joillain matkoilla kilpailukykyisen vaihtoehdon
henkilöautolle ja myös lisäävät mahdollisuuksia elää kokonaan ilman
autoa. Toisaalta taas kaupunkipyörillä tehdään jonkin verran sellaisia
lyhyitä matkoja, jotka muuten tehtäisiin joukkoliikenteellä.
Kaupunkipyörien kokonaisvaikutusta joukkoliikenteeseen voidaan pitää
vähäisenä. Kaupunkipyörien vaikutus liikennejärjestelmään on
myönteinen ja parhaassa tapauksessa kokoluokaltaan merkittävä.
Kansainväliset kokemukset
Uudet korkealaatuiset kaupunkipyöräjärjestelmät ovat viime vuosina
huomattavasti lisääntyneet Euroopassa johtuen mm.
ilmastonmuutoksen aiheuttamasta asenneilmapiirin muutoksesta
kevyen liikenteen lisäämistä tukevaksi. Esimerkiksi Lyonissa 3000
kaupunkipyörää ja 350 pyörätelinettä käsittävä järjestelmä otettiin
käyttöön vuonna 2005. Vuonna 2007 uusia järjestelmiä on otettu
käyttöön mm. Pariisissa, Marseillessa, Mulhousessa, Besanconissa,
Brysselissä ja Sevillassa. Tukholmassa, Oslossa ja Kööpenhaminassa
on kehittynyt kaupunkipyöräjärjestelmä. Pääsääntöisesti uudet
konseptit on toteutettu kaupunkien ja ulkomaisoperaattoreiden (esim.
JC Decaux, Clear Channel) yhteistyönä. Nykyaikaisten
kaupunkipyöräjärjestelmien tärkeimpiä ominaisuuksia ovat hyvä
ajettavuus, varma saatavuus, luotettavuus ja maantieteellinen
kattavuus.
Olosuhteiltaan Helsinkiä lähes vastaavissa Oslossa ja Tukholmassa
kaupunkipyörät ovat olleet menestys. Järjestelmään ovat olleet
tyytyväisiä niin käyttäjät, palvelun tarjoava julkistaho sekä operaattorina
toimiva mainosyhtiö.
Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmän tarkoituksenmukaiset
ominaisuudet
Uuden kaupunkipyöräjärjestelmän tavoitteena on olla Helsingin
olosuhteisin tarkoituksenmukaisen laadukas ja kustannustehokas osa
liikennejärjestelmää. Kaupunkipyöräpalvelulla pyritään kehittämään
ympäristöystävällistä liikennejärjestelmää mahdollistamalla
vaivattomasti joukkoliikenteen ja pyöräilyn matkaketjut. Olennaisinta
palvelussa on asiakaslähtöisyys eli palvelun tulee kaikilta osin vastata
asiakkaiden tarpeisiin.
Kaupunkipyöräjärjestelmä perustuu pyörissä ja pyörätelineissä oleviin
tietokoneiseen, jotka seuraavat pyörien toimintakuntoa ja sijaintia sekä
henkilökuntaan, joka tarvittaessa siirtää pyöriä telineistä toisiin ja korjaa
ja vaihtaa pyöriä. Järjestelmän keskeisimpiä ominaisuuksia ovat:
– Hyvä ajettavuus. Kaupunkipyörät ovat aiempaa kevyempiä ja
vaihteistolla varustettuja. Pyörissä on hyvälaatuiset jarrut etu- ja
takapyörissä sekä valot.
– Varma saatavuus. Kaupunkipyörä on aina saatavilla, koska tietokone
seuraa pyörien määrää eri telineissä. Tarvittaessa henkilökunta siirtää
pyöriä telineille, jossa pyörät uhkaavat loppua. Käyttäjä voi siis
matkaansa suunnitellessaan luottaa siihen, että telineestä löytyy pyörä.
– Luotettavuus. Tietokone seuraa pyörän kuntoa, esimerkiksi pyörän
jarrujen ja valojen toimintaa ja renkaiden ilmanpainetta. Mikäli pyörä ei
ole toimintakunnossa, se lukittuu telineeseen niin, että vain
huoltohenkilökunta saa pyörän irti. Huolto tehdään lyhyellä viipeellä.
– Maantieteellinen kattavuus. Kaupunkipyörätelineitä on 300 – 400
metrin välein, jolloin telineelle on aina lyhyt kävelymatka.
Kaupunkipyörien käyttöalueen rajana ensivaiheessa on pohjoisessa
Hakamäentie, idässä Kalasatama ja lännessä Lauttasaari (kuva alla).
Pyörätelineitä tulee noin 95 kpl ja pyöriä yhteensä noin tuhat. Pyörien
määrä kuusinkertaistuu nykyisestä. Palvelun toteutukseen sisällytetään
optio laajentamisesta ainakin metro- ja lähijunaliikenteen asemien
lähiympäristöön. Lisäksi optiona pyydetään henkilökohtaista pyörän
käyttöön liittyvää palvelua (Amsterdamin kaupunkipyöräjärjestelmän
tyyliin) joillakin keskeisillä pyöräasemilla, esimerkiksi
päärautatieasemalla.