1
LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (HAKANEN) KOSKIEN
PALMUÖLJYDIESELIN VAIHTAMISTA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISEEN
VAIHTOEHTOON
HKL 2009-187, Khs 2009 - 288/71, 17.2.2009
EHDOTUS Johtokunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle esittelijän esityksen
mukaisen lausunnon.
Kirje kaupunginhallitukselle
Lisätiedot:
Saari Petri, kalustoinsinööri, puhelin 310 35430
Lehmuskoski Ville, suunnittelujohtaja, puhelin 310 35097
Lausuntopyyntö Hallintokeskus on pyytänyt johtokunnalta lausuntoa palmuöljydieselin
vaihtamista koskevasta valtuustoaloitteesta 29.5.2009 mennessä.
Aloite Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen ja 47 muuta valtuutettua esittävät
valtuustoaloitteessaan seuraavaa:
Aloite palmuöljydieselin vaihtamisesta ympäristöystävälliseen vaihtoehtoon
Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta
YTV kokeilevat yhteistyössä Neste Oilin kanssa palmuöljyn käyttöä bussiliikenteessä.
Kokeilu on herättänyt voimakasta kritiikkiä siinä käytetyn biodieselin raaka-aineen
takia.
Palmuöljyn tuotanto on laajentanut sademetsien tuhoamista. Hallitusten välisen
kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan sademetsien raivaaminen aiheuttaa noin
viidenneksen maailman ilmastopäästöistä. Palmuöljyn tuotantoon Kaakkois-Aasiassa
liittyy myös vakavia sosiaalisia ongelmia ja ihmisoikeuksien loukkauksia, kun
viljelmien tieltä tuhotaan kyliä, alkuperäiskansoja häädetään asuinalueiltaan ja
plantaaseilla käytetään lapsityövoimaa.
Palmuöljydieselin käyttö bussiliikenteessä ei vastaa joukkoliikenteen kehittämiselle
Helsingissä ja YTV:ssä asetettuja ilmasto- ja ympäristötavoitteita. Se ei vastaa
myöskään maailmanlaajuisia sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen
tavoitteita.
Esimerkiksi VTT on selvittänyt liikenteen polttoaineiden valmistamista
kaasutuslaitoksella, jossa eri biomassoista tehdään synteesikaasua, josta voidaan
edelleen valmistaa muun muassa dieselpolttoaineita.
Edellä esitetyn perusteella esitämme, että kaupunginhallitus ryhtyy toimenpiteisiin,
joilla Helsingin ja pääkaupunkiseudun bussiliikenteessä luovutaan palmuöljydieselin
käytöstä ja selvitetään mahdollisuudet ryhtyä käyttämään sen sijaan kotimaisista
biomassoista tai biojätteistä valmistettua biopolttoainetta tai biokaasua. Samalla
ehdotamme, että selvitetään mahdollisuudet perustaa Helsingin Energialle
biokaasulaitos.
ESITTELIJÄ HKL-liikelaitos toteaa asiasta lausuntonaan seuraavaa:
HKL-liikelaitos ja YTV ovat alusta lähtien olleet mukana ideoimassa
OPTIBIO-hanketta, johon liittyen osassa pääkaupunkiseudun
bussikalustoa kokeillaan Neste Oilin valmistamaa uuden sukupolven
biopolttoainetta. Tällä hetkellä Neste Oil käyttää biopolttoaineen
(NExBTL) raaka-aineena palmuöljyä.
OPTIBIO-hankkeen ensisijaisena tavoitteena liikenteen tilaajan
näkökulmasta on hakea käytännön kokeilulla kokemuksia parafiinisen
uusiutuvan dieselpolttoaineen toimivuudesta bussikalustossa sekä
varmistua polttoaineen lähipäästöjä vähentävästä vaikutuksesta.
Liikenteen tilaajien kannalta myös uusiutuvan polttoaineen käytön
edistäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ovat tärkeitä
seikkoja. OPTIBIO hanke on ensimmäinen hanke maailmassa, jossa
uuden sukupolven biopolttoainetta kokeillaan korkeina pitoisuuksina
suhteellisen pitkän aikaa. Hanke on kolmivuotinen ja kuuluu Tekes:n
Biorefine-ohjelmaan ja TEM:n 2. sukupolven biopolttoaineiden
kehitysohjelmaan. Kokeilussa on pääkaupunkiseudulla mukana noin
300 bussia. Kokeilua ei ole tarkoitus laajentaa. Päätökset
biopolttoaineen käytön jatkosta tehdään nykyisen OPTIBIO-hankkeen
päättyessä.
OPTIBIO-hankkeessa painopiste on korkealuokkaisen uusiutuvan
dieselpolttoaineen loppukäytössä, käytettävyydessä ja
päästövaikutuksissa. Pääkaupunkiseudun bussikokeelle on ominaista
uusiutuvan parafiinisen dieselpolttoaineen (vetykäsitelty kasviöljy)
käyttö korkeina pitoisuuksina. Kokeilun polttoaineina ovat 30 %:n seos
ja 100 %:n parafiininen diesel. Kokeilulla halutaan varmistaa uusien
polttoainelaatujen toimivuus kaikissa mahdollisissa tilanteissa ja
ajoneuvotyypeissä. Käyttökoe toteutetaan tiiviissä yhteistyössä niin
loppukäyttäjien (liikennöitsijät) kuin autoteollisuuden kanssa,
tavoitteena yleinen hyväksyntä uusiutuvalle parafiiniselle
dieselpolttoaineelle.
Nyt kokeilussa on kasviöljyjen vetykäsittelyyn perustuva uusiutuva
NExBTL-diesel. Tuoteominaisuuksiltaan NExBTL vastaa esim.
puujätteestä synteesikaasuteknologialla valmistettavia varsinaisia BTL-
tuotteita. Synteesikaasuteknologiaan perustuvat biopolttoaineet
kaupallistunevat noin 5 vuoden aikajänteellä. NExBTL kokeilulla
luodaan jo nyt valmiuksia ottaa käyttöön tulevaisuuden polttoainelaadut
niin jakelujärjestelmien kuin loppukäytön osalta, raaka-ainesta
riippumatta. Mikäli kokeilu keskeytettäisiin nyt, jäisivät tärkeät
kokemukset saamatta ja tulevaisuudessa ympäristöystävällisten
polttoainelaatujen käyttöönotto hidastuisi olennaisesti.
OPTIBIO-hanke ei missään muodossa ota kantaa raaka-
ainekysymyksiin, koska hanke liittyy vain uusiutuvan dieselpolttoaineen
loppukäyttöön. NExBTL:n raaka-ainevalinnat tekee
tutkimushankkeessa kumppanina mukana oleva Neste Oil. HKL:n ja
YTV:n lähtökohtana on, että Neste Oil hoitaa raaka-ainehankintansa
vastuullisesti ja kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Neste
Oililta saadun selvityksen perusteella juuri näin on toimittu. HKL:n ja
YTV:n mukanaololla kokeilussa ei sinällään oteta kantaa palmuöljyn
käytölle raaka-aineena. Kaikkien saatujen selvitysten perusteella HKL
kuitenkin toteaa, että Neste Oil on vastuullisesti ja läpinäkyvästi toimiva
palmuöljyn käyttäjä. Neste Oilin vastuullinen toiminta ja esimerkki
omalta osaltaan lisää paineita niille palmuöljyn käyttäjille, joiden
toiminta ei mahdollisesti ole samassa mitassa suunniteltu ja
vastuullista. HKL katsoo, että lopettamalla pääkaupunkiseudun
biopolttoainehanke rankaistaisiin vastuullista toimijaa (Neste Oil) ja
siten annettaisiin väärä signaali vastuuttomasti toimiville palmuöljyn
käyttäjille. HKL myös toteaa, että maailman palmuöljyn käytöstä 80 %
tapahtuu elintarviketeollisuudessa, 18 % kosmetiikka- ja
kemianteollisuudessa ja 1,5-2 % energiateollisuudessa. Neste Oilin
osuus on noin viidennes energiateollisuuden osuudesta eli noin 0,3 %
maailman palmuöljyn käytöstä.
Vuoden 2008 joulukuussa EU:n päättämä uusiutuvaa energiaa
koskeva direktiivi (2008/0016 (COD), dokumentin päiväys 14.1.2009)
sisältää mm. yleisiä vaatimuksia liikenteen biopolttoaineille,
kestävyyskriteerejä ja tyypillisiä lukuja elinkaaren kasvihuonekaasujen
vähenemille eri biopolttoainevaihtoehdoille.
Vetykäsitellyn biopohjaisen dieselpolttoaineen osalta direktiivi sisältää
neljä raaka-aine/tuotantovaihtoehtoa: rypsipohjainen vetykäsitelty
diesel, auringonkukkapohjainen vetykäsitelty diesel,
palmuöljypohjainen vetykäsitelty diesel (määrittelemätön prosessi) ja
palmuöljypohjainen vetykäsitelty diesel (metaanin talteenotto öljyn
tuotantovaiheessa).
Oletusarvot näiden polttoainevaihtoehtojen elinkaaren aikaisille
kasvihuonekaasujen päästövähenemille fossiiliseen
dieselpolttoaineeseen verrattuna ovat 47 % (rypsi), 62 %
(auringonkukka), 26 % (palmuöljy, määrittelemätön prosessi) ja 65 %
(palmuöljy/metaanin talteenotto).
Uusikaan direktiivi ei siis sulje pois palmuöljymahdollisuutta, edellyttäen
että tuotannossa noudatetaan yleisiä kestävän kehityksen periaatteita.
Tekniikalle, jossa öljyn prosessoinnin metaanipäästöt otetaan talteen,
direktiivi antaa korkean oletusarvon kasvihuonekaasujen
päästövähenemälle, 65 %.
Direktiivin 17. artikla edellyttää mm., että biopolttoaineita ja muita
bionesteitä ei saa valmistaa raaka-aineesta, joka on saatu biologiselta
monimuotoisuudeltaan rikkaasta maasta, toisin sanoen maasta, joka
tammikuussa 2008 tai sen jälkeen on ollut jossakin seuraavassa
tilassa, riippumatta maan nykytilasta:
(a) aarniometsänä tai muuna sen kaltaisena metsämaana eli
kotoperäisenä metsänä ja muuna metsämaana, jossa ei näy selviä
merkkejä ihmisen toiminnasta ja jossa ekologiset prosessit eivät ole
merkittävästi häiriytyneet;
(b) (i) lakisääteisenä tai asiassa toimivaltaisen viranomaisen nimeämänä
luonnonsuojelualueena; tai (ii) harvinaisiksi, uhanalaisiksi tai erittäin
uhanalaisiksi tunnustettuja ekosysteemien tai lajien suojelualueina,
jotka kuuluvat hallitustenvälisten järjestöjen tai Kansainvälisen
luonnonsuojeluliiton laatimiin luetteloihin, jos ne on tunnustettu 18
artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti, ellei ole näyttöä siitä,
että kyseisen raaka-aineen tuotanto ei haittaa tätä
luonnonsuojelutarkoitusta;
(c) (i) biologisesti erityisen monimuotoisena luonnontilaisena ruohoalueena
eli ruohoalueena, joka säilyisi sellaisena ilman ihmisen toimintaa ja joka
pitää yllä luonnollista lajien koostumusta ja ekologisia ominaisuuksia ja
prosesseja; tai (ii) biologisesti erityisen monimuotoisena ei-
luonnontilaisena ruohoalueena eli ruohoalueena, joka ei säilyisi
sellaisena ilman ihmisen toimintaa ja joka on lajirikasta ja
pilaantumatonta, ellei ole näyttöä siitä, että raaka-aineen sadon
korjaaminen on tarpeen, jotta alue säilyisi ruohoalueena.
Direktiivin 17. artikla sisältää myös lukuisia muita kestävän kehityksen
mukaisia vaatimuksia biopolttoaineille. EU:n biopolttoaineille
asettamien vaatimusten johdosta on öljy-yhtiöiden käytännössä
tuotettava biopolttoaineensa kestävällä tavalla. Tässä mielessä riski
biopolttoaineiden käytön lisääntymisen aiheuttamasta kestävän
kehityksen vastaisesta toiminnasta raaka-aineiden tuotannossa on
vähäinen.
HKL-liikelaitos ja YTV ovat sitoutuneet OPTIBIO-tutkimuspartnereina
omalta osaltaan viemään tutkimushankkeen loppuun suunnitellusti.
Hankkeen katkaiseminen nyt vaikeuttaisi myöhempää uusien
biopolttoainelaatujen käyttöönottoa merkittävästi. Seurannalla
varmistetaan toisaalta polttoaineiden toimivuus niin uudessa kuin
käytetyssä bussikalustossa ja toisaalta päästövähenemien
toteutuminen. Tähänastisissa mittauksissa on havaittu, että 100 %
NExBTL-polttoaine vähentää hiukkaspäästöjä noin 32 % ja NOx-
päästöjä noin 11 %. Pelkällä polttoaineen vaihdolla fossiilisesta
dieselistä NExBTL:ään vähennetään siis välittömästi myös vanhemman
bussikaluston lähipäästöjä.
OPTIBIO on kokeiluhanke teknisen perustiedon tuottamiseksi, eikä se
sinällään sisällä sitoumuksia biopolttoaineiden käytön laajentamisesta
bussikalustossa tai sitoumuksia raaka-aineisiin. OPTIBIO päättyy
vuoden 2010 lopussa. Päätöksiä biopolttoaineiden käyttämisestä
pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä laajassa mittakaavassa tämän
jälkeen ei ole tehty. Jatkosta on tarkoituksenmukaista päättää
viimeistään loppukesästä 2010. HKL-liikelaitos pitää lähtökohtina, että
biopolttoaineiden laajamittaisen käytön ehdottomana edellytyksenä on
tuolloin kestävän kehityksen mukainen polttoaineen raaka-ainetuotanto
sekä saavutettavat muut hyödyt kasvihuonekaasupäästöissä ja muissa
haitallisissa päästöissä.