3
RAIDEVERKON KEHITTÄMISVISIOITA HELSINGIN SEUDULLE
 
HKL
 
EHDOTUS                       Johtokunta päättänee merkitä tiedoksi asiasta saadun informaation.

Johtokunta päättänee omalta osaltaan edellyttää, että HLJ-työn osana
laadittavaan maankäyttö- ja raideverkkoselvitykseen (Mara2050) tulee
sisällyttää tarkastelut Helsingin raidehankkeiden osalta ainakin
seuraavista vaihtoehdoista:
    toinen metrolinja jatketaan Pasilasta Maunulan ja lentoaseman kautta
Tuusulaan
    toinen metrolinja haaroitetaan Pasilasta Viikkiin ja sieltä edelleen
Itäkeskuksen suuntaan, ja
    kaupunkirata- ja metroliikennettä integroidaan eri laajuuksissa.
 
Johtokunta päättänee kehottaa HKL-liikelaitosta toimittamaan
johtokunnan kannanotot YTV:lle otettavaksi huomioon Mara2050 –
selvityksen jatkovalmistelussa.
 
Vielä johtokunta päättänee kehottaa HKL-liikelaitosta käynnistämään
jatkoselvityksen kaupunkirata- ja metroliikenteen integraatiosta siten,
    että toteutettaisiin Helsingin kaupungin, Ratahallintokeskuksen sekä
liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyönä ja niin,
    että selvitys pitää sisällään ainakin kaupunkiradoille, asemille ja
metrojuniin tehtävien muutosten kuvauksen ja kustannusarviot.
 
Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle
 
Lisätiedot:
Lehmuskoski Ville, suunnittelujohtaja, puhelin 310 35097
 
 
LIITTEET
Liite 1
Raportti HKL C: 3/2009 Pääkaupunkiraiteita - Raideverkon
kehittämisen ideoita Helsingin seudulle
 
Liite 2
Raportti Rantaradan käyttö metroliikenteessä; HKL,
ANSERI-konsultit; 13.6.1997
 
ESITTELIJÄ                     Lähtökohdat
 
Helsingin seudun raideverkon kehittämisen visiointi on ajankohtaista.
Seudullisen liikennejärjestelmäsuunnittelun (HLJ) seuraava
suunnittelukierros on käynnistynyt. HLJ:n keskeisenä osana on
käynnistetty maankäyttö- ja raideverkkoselvitys (Mara2050), joka
valmistuu alkuvuodesta 2010 ja jonka yhteydessä on jo nostettu esille
kymmeniä erilaisia potentiaalisia raideinvestointeja.
Mara2050-selvitystä vetää YTV ja yhteistyökumppaneina ovat mm.
liikenne- ja viestintäministeriö, pääkaupunkiseudun kaupungit,
kehyskunnat, Ratahallintokeskus, Tiehallinto ja maakuntaliitot.
 
Helsingin alueelle on esitetty lukuisia ideoita juna-, metro- ja
pikaraitioliikenteen kehittämiseksi. Mara2050-työn
yksityiskohtaisempiin tarkasteluihin on mahdollista sisällyttää vain osa
Helsingin alueelle ideoiduista raideliikenteen kehittämishankkeista. On
erittäin tärkeää, että nämä hankkeet ovat sellaisia, jotka parantavat
joukkoliikenteen taloudellisia ja toiminnallisia edellytyksiä
mahdollisimman hyvin. Jotta lukuisista hankkeista osattaisiin valita
Mara2050-hankkeen yksityiskohtaisempiin tarkasteluihin parhaiten
potentiaalia omaavia hankkeita, on ollut tarpeen tehdä suunnittelutyötä,
mallinnuksia ja vaihtoehtojen vertailua. Valmistelussa HKL-liikelaitos on
tehnyt yhteistyötä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.
 
Esityslistan liitteenä olevassa raportissa (Liite 1) on tarkasteltu
erityisesti Helsingin näkökulmasta muutamia keskeisiä vaihtoehtoisia
raideverkon kehittämistapoja. Kehittämisvaihtoehdot koskevat niin
metroverkon laajentamista, pikaraitioteitä kuin kaupunkirataliikennettä.
Selvityksen tarkastelutapa on melko karkea eikä sinällään kerro
esimerkiksi hankkeiden tarkkoja hyöty-kustannussuhteita, mutta antaa
kyllä käsityksen eri hankkeiden hyötyjen suuruusluokasta suhteessa
investointeihin.
 
Metroverkon laajentaminen
 
Selvityksessä on tarkasteltu Helsingin toisen metrolinjan ulottamista
Pasilasta Viikin ja lentoaseman suuntiin ja etelässä Munkkisaaren ja
Esplanadin suuntiin.
 
Lentoaseman suunnassa metrolla voisi olla asemat esimerkiksi
Metsälässä, Maunulassa, Jumbon alueella, Aviapoliksessa ja
lentoasemalla. Lentoasemalta metro voisi edelleen jatkua Hyrylään,
jonne radan ulottaminen pintaratana olisi suhteellisen edullista. Tämä
antaisi myös mahdollisuuksia Tuusulan maankäytön voimakkaampaan
kehittämiseen. Lentoasemametro on selvityksen perusteella
taloudellisesti ja palvelutason kannalta erittäin kannattava.
 
Viikin suunnalla metroasemia voisi olla esimerkiksi
Kumpulassa/Arabiassa ja Viikissä. Viikin suunnan haara palvelisi
matkustajia edelleen paremmin, mikäli metrorata jatketaan Viikistä
Itäkeskukseen, jolloin Vuosaaren nykyinen metroyhteys muuttuisi
Pasilan kautta keskustaan tulevaksi linjaksi (VuosaariItäkeskus
ViikkiPasilaKamppi). Tämä metroverkon täydennys parantaisi
myös Länsimetron myötä täydentyvän rantametron taloudellisuutta.
Metron laajennus Pasilasta Viikin kautta Itäkeskukseen vaikuttaa
selvityksen perusteella hyvin kannattavalta.
 

 
Kaupunkiratojen junaliikenteen ja metron integrointi
 
Selvityksessä on tarkasteltu metron ja kaupunkirataliikenteen
integrointia erilaisissa laajuuksissa. Integroinnilla tarkoitetaan
kaupunkiratojen muuttamista siten, että niillä liikennöisi junien sijasta
metro. Kaupunkiratojen muuttaminen metrotekniikalle on monessa
suhteessa hyväntuntuinen malli kehittää raideverkosta nykyistä
taloudellisempi ja
palvelukykyisempi. Metro on käyttökustannuksiltaan lähijunaliikennettä
edullisempaa ja metron vuorovälit saadaan automaattimetron myötä
hyvin tiheiksi. Metrolla ja lähijunalla on sama raideleveys mutta
integrointi edellyttäisi kaupunkiradoilla muutoksia mm. kulunvalvontaan,
sähkönsyöttöön ja asemalaitureihin.
 
Suppeimmassa tarkastelussa Espoon kaupunkirata on muutettu
metroksi siten, että rata erkanisi kaupunkiradalta keskustaan tultaessa
Pitäjänmäen jälkeen ja yhtyisi toiseen metrolinjaan Meilahteen
suunnitellulla asemalla. Mikäli lentoasemametro toteutuu, voisi Espoon
kaupunkirataa liikennöivä metro jatkaa Helsingin keskustasta
Hakaniemen ja Pasilan kautta lentoasemalle.
 
Mikäli lentoasemametro ei toteudu, voisi Espoon kaupunkirataa
liikennöivän metron päätepiste olla esimerkiksi Kampin, Esplanadin tai
Hernesaaren metroasemalla.
 
Espoon kaupunkirataa liikennöivä metro poistaisi nykyiset A- ja E-junat
Pasilan ja Helsingin päärautatieaseman väliltä. Tämä toisi olennaista
helpotusta Helsingin ratapihan ja Helsinki – Pasilan välin rataosuuden
kapasiteettipulaan. Kapasiteettipulan helpottuessa voitaisiin Pisara-
radan investoinnilta mahdollisesti välttyä ja kohdentaa nämä resurssit
raideverkon muuhun kehittämiseen.
 
Laajemmissa integraatiotarkasteluissa kaupunkiratoja (Helsinki –
Kerava, Martinlaakson rata, Kehärata) on kokonaisuudessaan muutettu
metrolla liikennöitäviksi.
 
Selvityksen perusteella metro- ja kaupunkirataliikenteen integraatiolla
voidaan aikaansaada merkittäviä hyötyjä. Alustavien arvioiden mukaan
hankkeiden hyödyt ylittävät investoinnit yli kaksinkertaisesti. Metron ja
kaupunkirataliikenteen integroinnin teknisten ja taloudellisten
toteuttamisedellytysten selvittämistä kannattaisikin jatkaa Helsingin
kaupungin, Ratahallintokeskuksen ja liikenne- ja viestintäministeriön
yhteistyönä. Vuonna 1997 rantaradan käytöstä metroliikenteessä
laadittu raportti (liite 2) tulisi päivittää, koska niin metro- kuin
junatekniikka on tämän lkeen kehittynyt.
 

 
Pikaraitioteiden rakentaminen
 
Selvitykseen sisältyy vahvasti pikaraitioliikenteeseen tukeutuva
skenaario. Esitetyssä muodossa pikaraitioliikenne ei ole taloudellisesti
ja toiminnallisesti tarkoituksenmukainen tapa kehittää joukkoliikennettä
Helsingissä. Selvityksessä tarkasteltu skenaario on kuitenkin vain yksi
tapa pikaraitioliikenteen toteuttamiseksi. On mahdollista, että jollain
muulla toteutusmallilla pikaraitioliikenne osoittautuu kannattavaksi.
Pikaraitioliikenteen toteuttamismahdollisuuksia ei pelkästään tästä
selvityksestä johtuen tulekaan tyrmätä.