§ 29

Asuntotuotantotoimikunnan lausunto Mika Ebelingin valtuustoaloitteesta vanhan rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisesta

HEL 2012-014525 T 00 00 03

Päätös

Asuntotuotantotoimikunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Suomessa rakennusten energiatehokkuussääntely perustuu maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen rakentamisen olennaisia vaatimuksia koskevalle sääntelylle sekä ympäristöministeriön asetuksina annetulle Suomen rakentamismääräyskokoelmalle.

Rakennusten energiatehokkuuden kannalta keskeisin rakentamismääräyskokoelman osa on ympäristöministeriön 30 päivänä maaliskuuta 2011 antama asetus rakennusten energiatehokkuudesta. Asetuksella annetut energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset koskevat vain uusia rakennuksia ja niissä olevia teknisiä järjestelmiä, eikä niitä sovelleta korjausrakentamisessa.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan kuluvana vuonna. Lakiehdotuksen mukaan olemassa olevan rakennuksen energiatehokkuuden parantamista edellytetään hankkeissa, joille haetaan lupa. ”Energiatehokkuutta olisi parannettava silloin, kun se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.”

Maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuutta huolehtia rakennuksen turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä kiinteistön huollosta ja kunnossapidosta.

MRL edellyttää, että ”Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristö-haittaa tai rumenna ympäristöä. Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset.”

Helsingin kaupunki omistaa noin 56 500 vuokra-asuntoa. Kaupunki on järjestänyt pääosan vuokra-asuntojensa omistuksesta ja ylläpidosta omistamisensa kiinteistöyhtiöiden kautta. Suurin asuinkiinteistöjen omistaja on Helsingin kaupungin asunnot Oy, jolla on omistuksessaan yli 43 000 valtion lainoittamaa aravavuokra-asuntoa. Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston tehtävänä on rakennuttaa Helsingin kaupungin oma uudisasuntotuotanto valtuuston hyväksymän Asumisen- ja maankäytön ohjelman mukaisesti. Asuntotuotantotoimisto rakennuttaa myös siltä tilatut peruskorjaukset.

Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden peruskorjauksissa otetaan huomioon peruskorjausajankohtana voimassa olevat peruskorjausten energiatehokkuutta koskevat säädökset. Peruskorjausten yhteydessä rakennusten energiatehokkuutta parannetaan, mikäli se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Peruskorjaukset ja niiden yhteydessä mahdollisesti tapahtuva energia-tehokkuuden parantaminen rahoitetaan ensisijaisesti korkotukilainalla ja omilla varoilla.

Valtuustoaloitteessa esitetyt kaupungin järjestämä peruskorjausten neuvontapalvelu ja kaupungin oma lainoitusjärjestelmä taloyhtiöille ja yksityisille kiinteistönomistajille eivät sisälly asuntotuotantotoimikunnan eivätkä asuntotuotantotoimiston tehtäviin. Asuntotuotantotoimisto toteaa kuitenkin, että kiinteistöviraston asunto-osastolla on jo tällä hetkellä toimiva korjausrahoitusneuvontapalvelu, mikä on minkä tahansa yksityisen taloyhtiön tai kiinteistönomistajan käytettävissä. Asuntotuotantotoimikunta ilmoittaa kannanottonaan lisäksi, että helsinkiläisten taloyhtiöiden ja yksityisten kiinteistönomistajien tulisi huolehtia kiinteistöjensä kunnosta säädösten ja hyvän kiinteistönhoitotavan mukaisesti sekä varautua peruskorjauksista aiheutuviin kustannuksiin.

Kaupungin lainoituksen osalta voidaan todeta, että taloyhtiöillä ja muilla kiinteistönomistajilla on yleensä mahdollisuus saada korjaustarpeisiin rahalaitoslainoja, koska vakuudet eivät yleensä muodostu ongelmaksi. Rahoituksen hinta on ollut viime vuosina suhteellisen edullinen alhaisen korkotason johdosta. Ei ole perusteltua, että kaupunki ryhtyy kilpailemaan tällaisessa tilanteessa yksityisten rahalaitoksen kanssa.

Esittelijä

toimitusjohtaja

Sisko Marjamaa

Lisätiedot

Risto Mykkänen, rakennuttamisjohtaja, puhelin: 310 32312

risto.mykkanen(a)att.hel.fi

Päätösehdotus

Asuntotuotantotoimikunta päättänee antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Suomessa rakennusten energiatehokkuussääntely perustuu maankäyttö- ja rakennuslain sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen rakentamisen olennaisia vaatimuksia koskevalle sääntelylle sekä ympäristöministeriön asetuksina annetulle Suomen rakentamismääräyskokoelmalle.

Rakennusten energiatehokkuuden kannalta keskeisin rakentamismääräyskokoelman osa on ympäristöministeriön 30 päivänä maaliskuuta 2011 antama asetus rakennusten energiatehokkuudesta. Asetuksella annetut energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset koskevat vain uusia rakennuksia ja niissä olevia teknisiä järjestelmiä, eikä niitä sovelleta korjausrakentamisessa.

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Lain on tarkoitus tulla voimaan kuluvana vuonna. Lakiehdotuksen mukaan olemassa olevan rakennuksen energiatehokkuuden parantamista edellytetään hankkeissa, joille haetaan lupa. ”Energiatehokkuutta olisi parannettava silloin, kun se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa.”

Maankäyttö- ja rakennuslaki korostaa rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuutta huolehtia rakennuksen turvallisuudesta ja terveellisyydestä sekä kiinteistön huollosta ja kunnossapidosta.

MRL edellyttää, että ”Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristö-haittaa tai rumenna ympäristöä. Rakennus ja sen energiahuoltoon kuuluvat järjestelmät on pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne rakennuksen rakennustapa huomioon ottaen täyttävät energiatehokkuudelle asetetut vaatimukset.”

Helsingin kaupunki omistaa noin 56 500 vuokra-asuntoa. Kaupunki on järjestänyt pääosan vuokra-asuntojensa omistuksesta ja ylläpidosta omistamisensa kiinteistöyhtiöiden kautta. Suurin asuinkiinteistöjen omistaja on Helsingin kaupungin asunnot Oy, jolla on omistuksessaan yli 43 000 valtion lainoittamaa aravavuokra-asuntoa. Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston tehtävänä on rakennuttaa Helsingin kaupungin oma uudisasuntotuotanto valtuuston hyväksymän Asumisen- ja maankäytön ohjelman mukaisesti. Asuntotuotantotoimisto rakennuttaa myös siltä tilatut peruskorjaukset.

Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden peruskorjauksissa otetaan huomioon peruskorjausajankohtana voimassa olevat peruskorjausten energiatehokkuutta koskevat säädökset. Peruskorjausten yhteydessä rakennusten energiatehokkuutta parannetaan, mikäli se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Peruskorjaukset ja niiden yhteydessä mahdollisesti tapahtuva energia-tehokkuuden parantaminen rahoitetaan ensisijaisesti korkotukilainalla ja omilla varoilla.

Valtuustoaloitteessa esitetyt kaupungin järjestämä peruskorjausten neuvontapalvelu ja kaupungin oma lainoitusjärjestelmä taloyhtiöille ja yksityisille kiinteistönomistajille eivät sisälly asuntotuotantotoimikunnan eivätkä asuntotuotantotoimiston tehtäviin. Asuntotuotantotoimisto toteaa kuitenkin, että kiinteistöviraston asunto-osastolla on jo tällä hetkellä toimiva korjausrahoitusneuvontapalvelu, mikä on minkä tahansa yksityisen taloyhtiön tai kiinteistönomistajan käytettävissä. Asuntotuotantotoimikunta ilmoittaa kannanottonaan lisäksi, että helsinkiläisten taloyhtiöiden ja yksityisten kiinteistönomistajien tulisi huolehtia kiinteistöjensä kunnosta säädösten ja hyvän kiinteistönhoitotavan mukaisesti sekä varautua peruskorjauksista aiheutuviin kustannuksiin.

Kaupungin lainoituksen osalta voidaan todeta, että taloyhtiöillä ja muilla kiinteistönomistajilla on yleensä mahdollisuus saada korjaustarpeisiin rahalaitoslainoja, koska vakuudet eivät yleensä muodostu ongelmaksi. Rahoituksen hinta on ollut viime vuosina suhteellisen edullinen alhaisen korkotason johdosta. Ei ole perusteltua, että kaupunki ryhtyy kilpailemaan tällaisessa tilanteessa yksityisten rahalaitoksen kanssa.

Esittelijä

Hallintokeskus pyytää asuntotuotantotoimikunnan lausuntoa seuraavasta valtuutettu Mika Ebelingin valtuustoaloitteesta:

"Vanhan rakennuskannan energiatehokkuudessa on paljon toivomisen varaa. Moni olisi halukas parantamaan talonsa energiatehokkuutta, mutta saattaa kokea, ettei ole varma, miten asia kannattaisi hoitaa. Lisäksi on epävarmuutta siitä, kuinka kauan investoinnin takaisinmaksu aika olisi. Epävarmuuden takia asiat lykkääntyvät ja jäävät toteutumatta. Tässä tilanteessa kaupungilla on nähdäkseni mahdollisuus toimia tavalla, joka olisi kaupungin, kaupunkilaisten ja ympäristön etu.

Ehdotan, että kaupunki aktiivisesti auttaa kaupunkilaisia parantamaan energiatehokkuutta tarjoamalla taloyhtiöille ja yksityisille kiinteistönomistajille neuvontapalvelua, jonka tehtävänä on esittää neuvontaa pyytäville tarkoituksenmukaiset toimet energiatehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi ehdotan, että kaupunki lainoittaisi kyseisten toimenpiteiden toteuttamisen siten, että energiatehokkuuden parantamisesta hyötyvät voisivat maksaa takaisin lainansa kaupungille syntyvillä säästöillä. Ajatus olisi siis, että asukkaiden kustannukset eivät missään vaiheessa nousisi, vaan laina maksettaisiin takaisin sitä mukaan, kun suurempi energiatehokkuus tuo säästöä. Kaupunki voi ottaa lainastaan kohtuullisen koron. Kun laina on maksettu takaisin, taloudelliset säästöt jäisivät taloyhtiöille ja yksityisille kiinteistön omistajille. Ympäristö hyötyisi alemmasta energiakulutuksesta ja kaupungin päästöt vähenisivät."

Esittelijä

toimitusjohtaja

Sisko Marjamaa

Lisätiedot

Risto Mykkänen, rakennuttamisjohtaja, puhelin: 310 32312

risto.mykkanen(a)att.hel.fi