Kokousaika 12.1.2016 klo 14:00–15:41

Kokouspaikka Aulakabinetti 4, Kaupungintalo, Pohjoisesplanadi 11–13

Läsnä

Jäsenet

Rantala, Marcus kaksikielisyystoimikunnan puheenjohtaja

Berner, Michael

Gayer, Gunborg

Moring, Anna

Roos, J.P.

Thors, Moa

Vennamo, Meri

Wallgren, Thomas

Andersson, Victor varajäsen

poistui 14:35

Muut

Karvinen, Marko strategiapäällikkö

Peltonen, Antti hallintopäällikkö

Andersson, Henrik kielenkääntäjä

Saarinen, Susanna kielenkääntäjä

Puheenjohtaja

Marcus Rantala kaksikielisyystoimikunnan puheenjohtaja

1–3 §:t

Esittelijä

Antti Peltonen hallintopäällikkö

1–3 §:t

Pöytäkirjapitäjä

Susanna Saarinen kielenkääntäjä

1–3 §:t

Tid 12.1.2016 kl. 14:00–15:41

Plats Mötesrum 4 i entréhallen, Stadshuset, Norra esplanaden 11–13

Närvarande

Ledamöter

Rantala, Marcus tvåspråkighetskommitténs ordförande

Berner, Michael

Gayer, Gunborg

Moring, Anna

Roos, J.P.

Thors, Moa

Vennamo, Meri

Wallgren, Thomas

Andersson, Victor ersättare

avlägsnade sig 14:35

Övriga

Karvinen, Marko strategichef

Peltonen, Antti förvaltningschef

Andersson, Henrik translator

Saarinen, Susanna translator

Ordförande

Marcus Rantala tvåspråkighetskommitténs ordförande

1–3 §

Föredragande

Antti Peltonen förvaltningschef

1–3 §

Protokollförare

Susanna Saarinen translator

1–3 §

§ Asia

Ärende

1 1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä

pöytäkirjan tarkastajien valinta

Laglighet och beslutsförhet och val av protokolljusterare

2 2 Kaksikielisyys Helsingin strategiaohjelmassa 2013–2016

Tvåspråkighet i Helsingfors strategiprogram 2013–2016

3 3 Kaksikielisyystoimikunnan esitys kaksikielisyyden huomioon

ottamisesta johtamisjärjestelmän jatkovalmistelussa

Tvåspråkighetskommitténs förslag för beaktande av tvåspråkigheten

i den fortsatta beredningen av ledarskapssystemet

§ 1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä

pöytäkirjan tarkastajien valinta

Päätös

Kaksikielisyystoimikunta päätti todeta kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Samalla kaksikielisyystoimikunta päätti valita pöytäkirjantarkastajiksi

Gunborg Gayerin ja J.P. Roosin.

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijä

hallintopäällikkö

Antti Peltonen

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

§ 2

Kaksikielisyys Helsingin strategiaohjelmassa 2013–2016

Päätös

Kaksikielisyystoimikunta päätti merkitä tiedoksi saadun informaation.

Päätösehdotus

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Esittelijän perustelut

Kaupunginvaltuusto päätti 24.4.2013, 122 § hyväksyä strategiaohjel-man vuosiksi 2013–2016. Strategiaohjelma linjaa virastojen, liikelaitos-ten ja konserniyhteisöjen toimintaa.

Strategiaohjelmassa esitetään kaupungin keskeiset tavoitteet ja kehit-tämiskohteet sekä tärkeimmät toimenpiteet valtuustokaudelle 2013–2016. Ohjelma tehdään valtuustokaudeksi kerrallaan.

Strategiaohjelman toteuttamisen ja seurannan väline on kaupungin ta-lousarvio. Strategiaohjelma esitetään vuosittain kaupungin talousarvi-on yleisperusteluosassa.

Valtuustokauden aikana strategiaohjelmaa tarkistetaan, mikäli kau-pungin toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä kaupungin toimin-taan tai talouteen vaikuttavia muutoksia. Strategian tarkistamistarvetta arvioidaan vuosittain kaupunginvaltuuston talousarvioehdotuksen val-mistelua koskevassa lähetekeskustelussa.

Strategiaohjelman alakokonaisuudessa Hyvinvoiva helsinkiläinen on kohta Helsinki on vahvasti kaksikielinen (s.9).

Strategiakirjauksen mukaan Helsingin kaltaisessa pohjoismaisessa hyvinvointikaupungissa kaksikielisyys on valttia. Helsingin pitää olla maamme paras kaupunki – också på svenska! Tämä edellyttää niin toimivia palvelukokonaisuuksia, sekä johdonmukaista strategista työtä. Palveluverkkoa kehitettäessä huomioidaan ruotsinkielisten palveluiden tarve, jotta palvelut voidaan mitoittaa tarkoituksen mukaisesti.

Kohdassa esitetään toimenpiteinä:

- Kehitetään kaupungin henkilökunnan kielivarantoa.

- Palvelusetelit luovat myös mahdollisuuden täydentää kaupungin omaa tuotantoa varsinkin niillä alueilla missä tällä hetkellä on palvelui-den suhteen aukkoja.

Strategiapäällikkö Marko Karvinen kaupunginkansliasta kertoo ko-kouksessa strategiaohjelmasta ja sen toteutumisesta kaksikielisyyden näkökulmasta.

Esittelijä

hallintopäällikkö

Antti Peltonen

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

§ 3

Kaksikielisyystoimikunnan esitys kaksikielisyyden huomioon ottamisesta johtamisjär-jestelmän jatkovalmistelussa

Esitys

Kaksikielisyystoimikunta esitti seuraavaa:

Helsingin kaksikielisyystoimikunta ehdottaa, että kaupungin johtosääntöä muutetaan kiireellisesti siten, että sosiaali- ja terveyslautakunnan kolmannelle jaostolle annetaan lisätehtäviä. Jaoston tulee nykyisten tehtäviensä lisäksi toimia myös lausunnonantajana ja ehdotustentekijänä, kun on kyse sosiaali- ja terveystoimen ruotsinkielisistä palveluista ja hallituksen suunnittelemasta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta.

Perustelu:

Kaupunginhallituksen asettama kaksikielisyystoimikunta on aloittanut työnsä. Yksi tulevan vuoden tärkeimmistä kysymyksistä on Helsingin johtamisjärjestelmän muuttaminen. Toimikunta tulee ottamaan kantaa kokonaisuuteen, kun suuntaviivat on hyväksytty.

On tärkeää ottaa huomioon, että hallinnon organisoinnilla on suuri vaikutus kielellisten oikeuksien toteutumiseen käytännössä. Sen vuoksi toimikunta ehdottaa, että kaupungin johtosääntöä muutetaan kiireellisesti sosiaali- ja terveyslautakunnan kolmannen jaoston tehtävien lisäämiseksi. Asia on kiireellinen tulevien sosiaali- ja terveystoimeen kohdistuvien suurten muutosten vuoksi.

Kolmas jaosto käsittelee tällä hetkellä vain ruotsiksi laadittuja valitusasioita. Jaostoa voitaisiin kuitenkin hyödyntää paremmin ja tehokkaammin.

Hallituksen suunnittelema sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee pohjimmiltaan muuttamaan Suomen julkista hallintoa ja sen myötä myös kielellisten oikeuksien toteutumista käytännössä. Sen vuoksi sitä on tärkeää tarkastella myös kielinäkökulmasta. Helsingissä kolmas jaosto olisi tärkeä ja looginen työkalu tässä työssä ja voisi tukea lautakuntaa ja kaupunginhallitusta kaupungin linjan muodostamisessa.

Sosiaali- ja terveystoimi on lisäksi kaupungin toimialoista se, jossa kielillä on suurin merkitys palvelujen kannalta. Virastossa tehdään paljon työtä palvelujen parantamiseksi. Tämän työn järjestelmällisyyden ja seurannan parantamiseksi kolmannen jaoston tulisi voida tehdä aloitteita kielitilanteen parantamiseksi ja järjestämiseksi ja tehdä esityksiä lautakunnalle, joka tekee lopulliset päätökset.

Samalla kaksikielisyystoimikunta päätti panna asian pöydälle muilta osin, kunnes kaupunginvaltuusto on linjannut johtamisjärjestelmän jatkovalmistelun periaatteet.

Käsittely

Toimikunta päätti asiasta yksimielisesti puheenjohtajan vastaehdotuksen mukaisesti.

Esitysehdotus

Kaksikielisyystoimikunta esittää seuraavaa:

Kaksikielisyystoimikunta katsoo, että johtamisjärjestelmäuudistuksen jatkovalmistelutyössä tulee ottaa huolellisesti huomioon molempien kieliryhmien tarpeet uudessa organisaatiossa ja johtamisjärjestelmässä.

Erityisesti tämä koskee seuraavia seikkoja:

- Helsingin kaupungin kaksikielisyys on selkeästi ja aukottomasti määriteltävä eri osa-alueiltaan hallintosäännössä ja asiaa koskevat johtosääntömääräykset tulee koota selkeästi yhteen kohtaan hallintosäännössä. Tällä hetkellä johtosääntöjen kaksikielisyyttä koskevat pykälät ovat aukollisia ja hajanaisesti sijoitettu.

- Määriteltäessä nimiä uusille organisaatiotasoille (toimialat, palvelukokonaisuudet), jotka mahdollisesti tulevat korvaamaan nykyiset virastot ja osastot, tulee pohdinnassa ottaa huomioon myös ruotsinkielisestä näkökulmasta sopiva nimi. Nimi ei saa olla vain käännös suomenkielisestä nimestä. Uudistettaessa palveluiden visuaalisia ilmeitä, tulee molemmat kielet ottaa huomioon.

- Luottamustoimielinorganisaation jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon tarve riittävän monen ruotsinkielisen toimielimen perustamiseen. Opetustoimessa tulee jo kuntalain perusteella olla kieliryhmille omat toimielimet. Sekä suomenkielinen että ruotsinkielinen työväenopisto tarvitsevat lisäksi oman johtokunnan tai lautakunnan jaoston, jotta opistojen mahdollisuudet toimia täysipainoisesti voidaan varmistaa.

- Valmistelussa tulisi lisäksi selvittää ruotsinkielisten toimielinten mahdollisuudet arvioida toimialan ruotsinkielisten organisaatio-osien suorittamaa valmistelua. Nykyisin esimerkiksi sosiaali- ja terveyslautakunnan kolmannella jaostolla ei ole roolia sosiaali- ja terveysviraston ruotsinkielisten palveluiden ja yksiköiden asioissa. Tämä tilanne pitäisi korjata jo ennen johtamisjärjestelmäuudistusta.

- Operatiivista organisaatiota valmisteltaessa tulee ottaa huomioon ruotsinkieliset palvelut tuottavien organisaation osien riittävän vahva resursointi ruotsin kieltä taitavalla henkilöstöllä niin palvelut tuottavan kuin sitä tukevan (esim. tiedottaminen, asiakaspalvelu) henkilökunnan osalta ottaen huomioon myös koko kaupungin kattavan palveluverkon.

- Osallisuuden järjestämisen jatkovalmistelussa tulee ottaa huomioon osallisuuden resursointi ruotsin kielellä, jotta ruotsinkielinen toiminta ei ole vain suomenkielisen toiminnan käännös, vaan mahdollisuudet osallistua ovat molemmille kieliryhmille samanlaiset.

Esittelijän perustelut

Kaupunginhallituksen päätöksen 19.10.2015, 986 § mukaan kaksikielisyystoimikunnan tehtävänä on muun muassa tehdä esityksiä kaksikielisyyden edistämiseksi ja toteuttamiseksi.

Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto päätti 21.12.2015, 48 § esittää kaupunginhallitukselle, että se esittäisi kaupunginvaltuustolle johtamisjärjestelmän muuttamista 1.6.2017 lukien. Tarkoitus on, että valtuuston tehtyä linjauspäätöksen alkuvuodesta 2016 suoritetaan keväällä jatkovalmistelu (mm. organisaatio ja hallintosääntö) siten, että valtuusto voi päättää muutoksesta tarkemmalla tasolla kesällä 2016.

Johtamisen jaoston päätöstä koskevissa esittelijän perusteluissa todetaan kaksikielisyyden osalta seuraavaa:

Kaupungin palvelut on järjestettävä niin, että asukkaita voidaan palvella kaksikielisesti kaikilla kaupungin tehtäväalueilla. Uusi lautakunta- ja toimialarakenne mahdollistaa ruotsinkielisen kieliryhmän tarpeiden paremman huomioon ottamisen, koska toimielinten ja organisaatioyksikköjen määrän vähentyessä voidaan huolehtia ruotsin kielen osaamisesta kaupungin organisaatiossa aiempaa keskitetymmin.

Esittelijä

hallintopäällikkö

Antti Peltonen

Lisätiedot Antti Peltonen, hallintopäällikkö, puhelin: 310 36018

antti.peltonen@hel.fi

Muutoksenhaku

Muutoksenhakukielto, valmistelu tai täytäntöönpano

§ 1

Laglighet och beslutsförhet och val av protokolljusterare

Beslut

Tvåspråkighetskommittén beslutade konstatera att sammanträdet är lagligt sammankallat och beslutsfört.

Samtidigt beslutade tvåspråkighetskommittén välja Gunborg Gayer och J.P. Roos till protokolljusterare.

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragande

förvaltningschef

Antti Peltonen

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

§ 2

Tvåspråkighet i Helsingfors strategiprogram 2013–2016

Beslut

Tvåspråkighetskommittén beslutade anteckna informationen som den förelagts.

Beslutsförslag

Beslutet stämmer överens med förslaget.

Föredragandens motiveringar

Stadsfullmäktige beslutade 24.4.2013, 122 § godkänna ett strategiprogram för åren 2013–2016. Strategiprogrammet innehåller riktlinjer för förvaltningarnas, affärsverkens och koncernsammanslutningarnas verksamhet.

I strategiprogrammet framförs stadens primära mål och utvecklingsobjekt och de viktigaste åtgärderna under fullmäktigeperioden 2013–2016. Ett separat strategiprogram utarbetas för varje fullmäktigeperiod.

Strategiprogrammet verkställs och följs upp genom stadens budget. Strategiprogrammet ingår varje år i budgetens allmänna motiveringar.

Programmet justeras under fullmäktigeperioden om det i stadens omvärld inträffar stora förändringar som påverkar stadens verksamhet eller ekonomi. Behovet av justeringar i programmet bedöms årligen under stadsfullmäktiges remissdebatt om hur budgetförslaget ska utarbetas.

I strategiprogrammets delhelhet Välmående helsingforsare ingår punkten Helsingfors är starkt tvåspråkigt (s. 9).

Enligt strategin är tvåspråkighet en trumf i en nordisk välfärdsstad som Helsingfors. Helsingfors ska vara landets bästa stad – också på svenska! Detta kräver såväl fungerande servicehelheter som ett konsekvent strategiskt arbete. Behovet av service på svenska beaktas när servicenätet utvecklas för att servicen ska bli dimensionerad på ett ändamålsenligt sätt.

På punkten föreslås som åtgärder:

- Språkresurserna hos stadens anställda utvecklas.

- Servicesedlar ger en möjlighet att komplettera stadens egen produktion särskilt i områden där det i dagens läge förekommer luckor i servicen.

Stadskansliets strategichef Marko Karvinen berättade på sammanträdet om strategiprogrammet och dess verkställighet ur ett tvåspråkighetsperspektiv.

Föredragande

förvaltningschef

Antti Peltonen

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

§ 3

Tvåspråkighetskommitténs förslag för beaktande av tvåspråkigheten i den fortsatta beredningen av ledarskapssystemet

Framställning

Tvåspråkighetsnämnden föreslog det följande:

Helsingfors tvåspråkighetskommitté föreslår att stadens instruktion i brådskande ordning förändras så att social- och hälsovårdsnämndens tredje sektion får ytterligare uppgifter. Sektionen bör utöver sina nuvarande uppgifter också fungera som remiss- och förslagsinstans när det gäller den svenska servicen inom social-och hälsovårdsväsendet och den av regeringen planerade social- och hälsovårdsreformen.

Motivering:

Den av stadsstyrelsen tillsatta tvåspråkighetskommitté har inlett sitt arbete. En av de viktigaste frågorna under det kommande året kommer att vara förändringen av Helsingfors ledningssystem. Kommittén kommer att ta ställning till helheten när riktlinjerna är godkända.

Det är viktigt att notera att förvaltningens organisering har stor inverkan på de språkliga rättigheternas förverkligande i praktiken. Därför föreslår kommittén att det brådskande görs en förändring i stadens instruktion som utvidgar social- och hälsovårdsnämndens tredje sektions uppgifter. Ärendet är brådskande på grund av de stora förändringar som social- och hälsoväsendet står inför.

Den tredje sektionen behandlar i dag endast besvärsärenden som gjorts på svenska. Sektionen skulle dock ha möjlighet att användas bättre och effektivare.

Den av regeringen planerade social- och hälsovårdsreformen kommer i grunden att förändra den finländska offentliga förvaltningen och därmed också hur de språkliga rättigheterna kan förverkligas i praktiken. Därför är det viktigt att den granskas också ur ett språkligt perspektiv. I Helsingfors vore tredje sektionen ett viktigt och logiskt verktyg i detta arbete och den kunde därmed stöda nämnden och stadsstyrelsen när det gäller att forma stadens linje.

Social- och hälsovårdsväsendet är därtill den sektor inom staden där utmaningarna när det gäller den språkliga servicen är störst. Mycket arbete sker inom verket för att förbättra servicen. För att ytterligare förbättra systematiken och uppföljningen av detta arbete borde tredje sektionen kunna ta initiativ till hur den språkliga servicen kunde förbättras och organiseras och framställa det för nämnden som fattar de slutliga besluten.

Tvåspråkighetskommittén beslutade samtidigt bordlägga ärendet i övriga delar tills stadsfullmäktige bestämt principerna för den fortsatta beredningen av ledarskapssystemet.

Behandling

Kommittén fattade ett enhälligt beslut i ärendet i enlighet med ordförandens motförslag.

Förslag till framställning

Tvåspråkighetskommittén föreslår det följande:

Tvåspråkighetskommittén anser, i fråga om den fortsatta beredningen av förnyandet av ledarskapssystemet, att båda språkgruppernas behov ska beaktas noggrant i den nya organisationen och det nya ledarskapssystemet.

Särskilt gäller det här följande omständigheter:

- De olika delområdena av tvåspråkigheten i Helsingfors stad ska tydligt och fullständigt definieras i förvaltningsstadgan och instruktionsbestämmelserna som gäller saken ska samlas tydligt under en punkt i förvaltningsstadgan. Instruktionernas nuvarande paragrafer om tvåspråkighet är ofullständiga och placerade på olika ställen.

- Då namnen fastställs för de nya organisationsnivåerna (sektorerna, servicehelheterna), som eventuellt kommer att ersätta de nuvarande förvaltningarna och avdelningarna, ska resonemangen beakta ett lämpligt namn också ur ett svenskspråkigt perspektiv. Namnet får inte endast vara en översättning av det finska namnet. Då tjänsternas visuella utseende förnyas, ska båda språken tas i beaktande.

- I den fortsatta beredningen av förtroendeorgansorganisationen ska behovet av att grunda tillräckligt många svenska organ tas i beaktande. Inom utbildningsväsendet ska språkgrupperna redan enligt kommunallagen ha egna organ. Både finska och svenska arbetarinstitutet behöver dessutom en egen direktion eller en nämndsektion så att institutens möjligheter att fungera i full utsträckning kan garanteras.

- Dessutom ska beredningen omfatta en utredning om de svenska organens möjligheter att bedöma beredningen som utförs av verksamhetsområdets svenska organisationsdelar. I nuläget har till exempel social- och hälsovårdsnämndens tredje sektion ingen roll i behandlingen av ärenden som hänför sig till social- och hälsovårdsverkets svenskspråkiga tjänster och enheter. Den här situationen bör korrigeras redan före förnyandet av ledarskapssystemet.

- Då den operativa organisationen bereds, ska de organisationsdelar som producerar de svenska tjänsterna allokeras tillräckliga resurser vad gäller anställda med kunskaper i svenska, både i fråga om de anställda som producerar tjänsterna (t.ex. kommunikation, kundservice) och i fråga om servicenätet som täcker hela staden.

- I den fortsatta beredningen av delaktighetsarrangemangen ska allokeringen av resurser för svenskan beaktas så att den svenska verksamheten inte är endast en översättning av den finska verksamheten utan att möjligheterna till deltagande är desamma för båda språkgrupperna.

Föredragandens motiveringar

Enligt stadsstyrelsens beslut 19.10.2015, 986 § har tvåspråkighetskommittén till uppgift bland annat att komma med framställningar om främjande och genomförande av tvåspråkigheten.

Stadsstyrelsens ledarskapssektion beslutade 21.12.2015, 48 § föreslå att stadsstyrelsen föreslår att stadsfullmäktige beslutar om en ändring av ledarskapssystemet från och med 1.6.2017. Avsikten är att då fullmäktige fattat ett beslut om riktlinjerna i början av 2016, genomförs den fortsatta beredningen under våren (bl.a. organisationen och förvaltningsstadgan) så att fullmäktige kan fatta beslut om ändringen på en mera detaljerad nivå sommaren 2016.

I föredragandens motiveringar som gäller ledarskapssektionens beslut konstateras i fråga om tvåspråkighet följande:

Stadens tjänster ska organiseras så att invånarna kan betjänas tvåspråkigt inom alla stadens uppgiftsområden. Den nya nämnd- och sektorstrukturen gör det möjligt att bättre beakta den svenska språkgruppens behov eftersom det på grund av det minskande antalet organ och organisationsenheter är möjligt att sköta de svenska resurserna i stadens organisation på ett mera centraliserat sätt än tidigare.

Föredragande

förvaltningschef

Antti Peltonen

Upplysningar Antti Peltonen, förvaltningschef, telefon: 310 36018

antti.peltonen@hel.fi

Sökande av ändring

Förbud mot sökande av ändring, beredning eller verkställighet

MUUTOKSENHAKUOHJEET

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 1 – 3 §:t

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian

valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 91 §

ANVISNINGAR FÖR SÖKANDE AV ÄNDRING

FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING

1–3 § i protokollet

Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.

Tillämpat lagrum: 91 § i kommunallagen

KAKSIKIELISYYSTOIMIKUNTA

TVÅSPRÅKIGHETSKOMMITTÉN

Marcus Rantala

puheenjohtaja

ordförande

Susanna Saarinen

pöytäkirjanpitäjä

protokollförare

Pöytäkirja tarkastettu

Protokollet justerat

Gunborg Gayer J.P. Roos