Viaton neito vai turmeltuneempi versio? Yhtäkaikki suihkulähteen nais- fi irttaileva ja kaiken lisäksi ujostele- guuri oli muodokas, täyteläinen, fl matta ilman rihman kiertämää. Tämä oli omiaan herättämään — erityises- ti naisasialiikkeessä — suurta moraalista närkästystä. Myös mallia aprikoi- tiin ja taustoja pohdittiin. Huhujakin liikkui. Naisasianaisille suihkulähde oli ”Kauppatorin koristuslaitos” ja sen keskellä oli ”Impi-rukka”. Kysyjille Ville Vallgren kertoi, että meren kuohuista juuri syntyneellä neidolla ei voinut olla vaatteita päällään. Suihkulähteen keskusfi guuri ei to- siaankaan ollut fi ktiivinen kalanpyrstöinen merenneito, eikä mikä tahansa merinymfi , vaan eläväinen, sulokas ja viehkeästi päätään kallistava Nainen. Todennäköisesti hän oli myös pariisilaismalliensa Marcellen ja Leonien nä- köinen — ehkä toisen vartalo ja toisen kasvot. Fyren-lehden pakina ja pilapiirros Vain joitakin päiviä Kauppatorin suihkulähteen paljastuksen jälkeen ilmes- tyneessä ruotsinkielisessä pilailulehti Fyrenissä oli ilakoiva pakina veistok- sen neidosta nimeltä Havis Amanda. Muutamia viikkoja myöhemmin saman lehden joulunumerossa oli piirros suihkulähteen alastomasta neitosesta me- rileijonien kanssa joulukuusen ympärillä värjöttelemässä kylmissään. Ku- vatekstissä luki: ”Havis Amandas jul”. Näin Kauppatorin ”merenneito” oli saanut osuvan kutsumanimensä — toisin sanoen kastettu — niin kuin tulok- kaat yleensä, heti synnyttyään tai viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Amanda och Herman -balladi Amanda on suosittu tytön nimi. Havis-etuliite puolestaan assosioituu mereen (ruotsiksi hav-havet). Vaikka ruotsinkieliset nykyporvoolaiset eivät tunnista ”havista” paikalliseksi murresanaksi, on vaikea sanoa miten oli 150 vuotta sit- ten. Kieli kehittyy ja murteet muuttuvat. Porvoossa syntynyt Ville Vallgren on muistellut lapsena kuulleensa laulun ”Havis Amandasta”. Hän on mah- dollisesti tarkoittanut Amanda och Herman -balladia, joka oli laajalti tuttu erityisesti rannikkoseudun ruotsinkielisten keskuudessa. Laulussa Amanda-neidon kohtaloksi koituu meren kuohut. Amandaa ja Hermannia on todennäköisesti hyräillyt myös Fyrenin pakinan ja pilapiirrok- sen tekijä Kauppatorin merihenkistä suihkulähdettä katsellessaan. Havis Amanda -nimi iskostui erityisesti suomenruotsalaisten käyttöön heti veistoksen valmistuttua. Myös kuvanveistäjä Ville Vallgrenin kirjeissä ja kirjoituksissa suihkulähde oli ”min fontän” tai ”Havis Amanda fontän” ja sen keskusfi guuri oli aina ja yksinomaan ”Havis Amanda”, joskus lisäkkeel- lä ”min enda dotter”, ainoa tyttäreni. Haaviston Manta, Kaivo-Manta, Vellamo… Suomenkieliset puolestaan oudoksuivat hieman vierasperäistä ja latinalta- kin kalskahtavaa nimeä ja kutsuivat Kauppatorin uutta veistosta Haaviston 18
Havis Amanda
To see the actual publication please follow the link above