Ideaalibussi

 

Kaikille sopiva kaupunkiliikenteen bussi

 

 

 

 

Kalle Könkkölä

Jussi Mankki

 

Kynnys ry

 

22.10.2007


 

 

 

1      Tutkimuksen tavoite ja suoritustapa................................................................................................................ 3

2      YTV-alueen bussikaluston hankintaperusteet............................................................................................. 4

2.1       Liikenteen organisoinnin periaatteet......................................................................................................... 4

2.2       Kaluston ominaisuudet....................................................................................................................................... 5

2.2.1    Yleiset periaatteet......................................................................................................................................................... 5

2.2.2    Kilpailutuskriteerit....................................................................................................................................................... 5

2.2.3    Linja-auton pakolliset kriteerit.................................................................................................................................. 6

2.2.4    Pisteytettävät ominaisuudet........................................................................................................................................ 8

2.2.5    Vaikuttamisen kohteet................................................................................................................................................. 9

3      Liikkumisesteinen bussissa........................................................................................................................................ 10

3.1       Tavoitteet.................................................................................................................................................................... 10

3.2       Ratkaisujen toimivuus käytännössä....................................................................................................... 10

3.2.1    Minkälainen on matalalattiabussi.......................................................................................................................... 10

3.2.2    Pyörätuoliluiska......................................................................................................................................................... 11

3.2.3    Pyörätuolitila.............................................................................................................................................................. 12

3.2.4    Vaikeasti liikkuva matkustaja................................................................................................................................. 15

4      Näkö- ja kuulovammainen bussissa.................................................................................................................... 18

4.1       Tavoitteet.................................................................................................................................................................... 18

4.2       Näkövammaiset ja sokeat matkustajat.............................................................................................. 18

4.3       Pysäkkinäyttö bussissa..................................................................................................................................... 20

5      Informaatiotekniikka.................................................................................................................................................. 21

5.1       Matkamies................................................................................................................................................................... 21

5.2       Pysäkkimies ja Omat lähdöt........................................................................................................................... 21

5.3       Bussin paikannusjärjestelmät ja internet-yhteys.......................................................................... 22

6      Ideaalibussi - yhteenveto........................................................................................................................................... 23

6.1       Pääkaupunkiseudun bussien parhaat ominaisuudet..................................................................... 23

6.1.1    Pysäkiltä bussiin......................................................................................................................................................... 23

6.1.2    Matkustaminen............................................................................................................................................................ 25

6.1.3    Bussista poistuminen.................................................................................................................................................. 27

6.2       Turvallinen matkustaminen.......................................................................................................................... 29

6.3       Ulkomaiset esimerkit........................................................................................................................................... 30

6.3.1    USA................................................................................................................................................................................ 30

6.3.2    Iso-Britannia................................................................................................................................................................ 31

7      Lähteet.................................................................................................................................................................................... 36

8      Liitteet..................................................................................................................................................................................... 36

 

 

 

 

 


1         Tutkimuksen tavoite ja suoritustapa

 

Tämä raportti on laadittu Helsinki kaikille -projektin tilauksesta syyskuussa 2007.

 

Tutkimuksen alkuperäinen tavoite oli rakentaa jo olemassa olevien kaupunkiliikenteen bussien perusteella ideaalinen ihannebussi, joka täyttäisi mahdollisimman hyvin liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden liikkumistarpeet. Tarkasteluun otettiin pääkaupunkiseudulla käytössä olevat bussit. Lähes kaikkia viime vuosina hankittuja malleja löytyi Helsingin bussiliikenteen varikolta. Yksi MB Citaron malli tutkittiin sen ollessa ajossa linjalla ja kuvattiin bussin päätepysäkillä.

 

Alkuperäisessä kriteeritaulukossa oli erilaisia mittauksia, joiden avulla parasta ratkaisua etsittiin. YTV:n nykyisiä hankintakriteerejä tutkimalla kuitenkin selvisi, että monille ominaisuuksille oli jo olemassa minimivaatimus, joka katsottiin myös liikkumis- ja toimimisesteisten matkustajien kannalta riittäväksi. Tällainen kohta oli esimerkiksi ovien leveys. Kaikissa uusissa busseissa sekä etu- että keskiovet ovat kaksilehtisiä ovia ja niiden vapaa kulkuaukko on vähintään 1200 millimetriä. Tämän kaltaiset kohdat on raportissa jätetty lyhyen maininnan varaan.

 

Joukossa on myös ominaisuuksia, joissa hyvää ratkaisua ei löydy mistään autosta. Esimerkiksi bussia, jonka käytävällä olisi mahtunut liikkumaan rollaattorilla, ei palveluliikenteen pieniä busseja lukuun ottamatta löytynyt pääkaupunkiseudun liikenteestä.

 

Projektiryhmä ei lähtenyt mittaamaan ja analysoimaan toimimattomaksi koettuja ratkaisuja, vaan kohdisti huomionsa parhaiden ratkaisujen löytämiseen ja kuvaamiseen, sanoin ja kuvin.  Projektin aikana esiin tulleet kehitysideat, joihin ei nykyisistä busseista löytynyt ratkaisua, on esitetty luvussa 6. Yhteenveto ideaalibussista on kirjoitettu siten, että se toistaa raportissa esitetyt asiat tiivistetyssä muodossa ja toimii siis myös itsenäisenä kokonaisuutena. Vain yhteenvetoa kaipaava lukija voi siis lukea luvun 6 ja ohittaa muut.

 

Projektin ohjausryhmänä on toiminut EST! -projektin ohjausryhmä, johon kuuluivat

 

Pirjo Tujula                          Helsinki kaikille -projekti

Timo Lehtonen                   HUN ry

Antti Sillanpää                     Helsingin huonokuuloiset ry

Arja Niemelä                       Helsingin huonokuuloiset ry

Maija Könkkölä                    VYP

Leena Simola-Nikkanen     HIY

Päivi Nurmi-Koikkalainen    Stakes

Kalle Könkkölä                    Kynnys ry

 

 


2         YTV-alueen bussikaluston hankintaperusteet

2.1      Liikenteen organisoinnin periaatteet

 

Pääkaupunkiseudun bussiliikenne hoidetaan tilaaja - tuottaja -mallilla. Tilaajia ovat Helsingin kaupungin liikennelaitos ja pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV. Tilaajat ostavat bussiliikennepalvelut tuottajilta eli bussiliikennöitsijöiltä. Tilaajat suunnittelevat liikenteen aikatauluja myöten ja ostavat sitten aikataulujen mukaisen liikenteen liikennöitsijöiltä. Tilaajat keräävät liikenteen lipputulot ja maksavat liikennöitsijöille kiinteää korvausta liikenteen tuottamisesta. Liikennöitsijät ovat tilaajien alihankkijoita. Tässä toimintatavassa tilaaja asettaa vaatimuksia ominaisuustasolla, jotka pisteytetään. Liikennöitsijöillä on vapaus ehdottaa haluamaansa kalustoa (bussin merkkiä, mallia ja varustelua). Pistelaskun jälkeen paras vaihtoehto voittaa eikä tilaaja siis etukäteen valitse bussien malleja yksityiskohtaisesti.

 

YTV-alueella toimivat tällä hetkellä seuraavat liikennöitsijät:

-          lyhenne HelB, Helsingin Bussiliikenne Oy

-          lyhenne Veolia, Veolia Transport Espoo Oy, Veolia Transport Vantaa Oy, entinen Connex

-          lyhenne CC, Concordia Bus Finland Oy

-          lyhenne PL, Pohjolan kaupunkiliikenne Oy, entinen Pohjolan Liikenne -yhtiöt

-          lyhenne ESLL, Etelä-Suomen linjaliikenne Oy, entinen Savonlinja -yhtiöt

-          lyhenne WL, Westendin Linja Oy

-          lyhenne TK, Taksikuljetus Oy

-          lyhenne TLL, Tammelundin Liikenne Oy

 

 

Lahti Scala

Volvo 8700 LE

Ikarus

Man Lion’s City LL

HelB

21

6

0

14

Veolia Transport

3

0

22

0

Concordia

8

28

0

0

Pohjolan Kaupunkiliikenne

17

12

0

0

Westendin linja

1

0

8

0

Yhteensä

50

46

30

14

 

 

Vuosien 2005–2007 aikana suoritetut merkittävimmät uudishankinnat:

Taulukossa on esitetty liikennöitsijöiden hankkimat bussimallit. Yleisimmät bussimallit olivat Lahti Scala, Volvo 8700 LE, Ikarus ja Man Lion’s City LL.

 

Helsingin Bussiliikenne hankki 21 kappaletta Lahti Scalaa, 6 kappaletta Volvoa ja 14 kappaletta Man Lion’s Cityä. Veolia Transportin hankinnat olivat 3 kappaletta Lahti Scalaa ja 22 kappaletta Ikarusta. Concordia hankki 8 kappaletta Lahti Scalaa ja 28 kappaletta Volvoa. Pohjolan kaupunkiliikenteen hankinnat olivat 17 kappaletta Lahti Scalaa ja 12 kappaletta Volvoa. Westendin linja hankki yhden Lahti Scalan ja 8 kappaletta Ikarusta. Yhteensä liikennöitsijät hankkivat 50 kappaletta Lahti Scalaa, 46 kappaletta Volvoa, 30 kappaletta Ikarusta ja 14 kappaletta Man Lion’s Cityä.

 

 

 

Lahti

Volvo

Ikarus

MAN Lion's

 

Scala

8700 LE

 

City LL

 

 

 

 

 

HelB

21

6

 

14

Veolia transport

3

 

22

 

Concordia

8

28

 

 

Pohjolan Kaupunkiliikenne

17

12

 

 

Westendin linja

1

 

8

 

 

 

 

 

 

yhteensä

50

46

30

14

 

Valtamerkit ovat siis Volvo 8700LE, Lahti Scala (pääosin Scanian alustalla) ja MAN Lion´s City.  Man-bussit ovat maakaasukäyttöisiä, muut dieselkäyttöisiä.

 

Ikarus on yhdistynyt uudeksi IRISBUS -konserniksi eikä vanhoja Ikarus -malleja enää tuoda maahan. Ne jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Uutena mallina on syksyllä 2007 tulossa Westendin linjalle 14 kpl IRISBUS Citelis Line -busseja.

 

Tammelundin liikenne käyttää Mercedes-Benz Citaro -busseja. Näitä on kuitenkin tuotu vuosina 2005–2007 maahan vain yksi kappale. Tässä mallissa on joitain hyviä ominaisuuksia, joita on käyty kuvaamassa bussin liikennöimällä linjalla 55A.

 

2.2      Kaluston ominaisuudet

2.2.1     Yleiset periaatteet

 

Liikenteen tilaaja esittää kilpailutuksen yhteydessä vaatimukset kalustolle, jolla kilpailun kohteena olevat linjat tulee ajaa. Tässä raportissa käytetään esimerkkinä YTV:n viimeisen kilpailutuskierroksen kriteerejä. Kriteerit ovat yhtenevät HKL:lla ja YTV:lla.

 

Kaupunkiliikenteeseen hyväksytään nykyään vain matalalattiabusseja. Bussien käyttöikä on noin 15 vuotta ja koko kalusto on tällä hetkellä matalalattiabusseja, muutama harvaa poikkeusta lukuun ottamatta.

 

Bussien hankinnassa painotetaan istumapaikkojen lukumäärää voimakkaammin kuin yleisesti Euroopassa. Tämä johtaa siihen, että linja-autot ovat räätälöity pääkaupunkiseudun liikenteeseen eikä Euroopassa käytössä olevia ”standardibusseja” ole juurikaan käytössä. Istumapaikkojen suuri määrä johtaa lastenvaunu- ja pyörätuolitilan pienuuteen.

 

2.2.2     Kilpailutuskriteerit

 

Liikenne kilpailutetaan yhden tai useamman linjan paketteina ennalta määrätyksi sopimuskaudeksi (yleensä 5 vuotta). Liikennöitsijät tarjoavat eri paketteihin autopäivähintaa, linjatuntihintaa, linjakilometrihintaa, kalustoa ja laatulupausta kuljettajien kouluttamisesta. Tarjottujen yksikköhintojen ja tarjouspyynnössä esitettyjen aikataulujen perusteella lasketaan kunkin tarjouksen kokonaishinta. Hinnan perusteella lasketaan hintapisteet niin, että halvin tarjous saa täydet pisteet ja kalliimpien pisteet suhteutetaan siihen (esim. tuplasti halvinta kalliimpi tarjous saa puolet hintapisteistä).

 

Kalusto pisteytetään ennalta määriteltyjen ominaisuuksien perusteella (esim. päästötaso, istumapaikkamäärä, istuinväljyys). Tällä hetkellä halvin tarjous saa 83,5 hintapistettä, kalustopisteitä voi saada enintään 15 ja kuljettajakoulutuspisteitä 1,5. Hintapisteet, kalustopisteet ja kuljettajakoulutuspisteet lasketaan yhteen ja eniten pisteitä saanut tarjous voittaa.

 

Liikennöitsijän on ajettava koko sopimuskausi vähintään yhtä hyvin kalustopisteitä antavalla kalustolla kuin mitä on tarjonnut. Huonommalla kalustolla ajamisesta seuraa 10% sopimussakko siltä osin, kun on ajettu huonommalla kalustolla. Liikennöintisopimuksissa on määritelty myös korkein sallittu keski-ikä käytettävälle kalustolle, joka on nykyään yleensä seitsemän vuotta. Myös yksittäisen bussin korkein sallittu ikä on määritelty, joka on tällä hetkellä 16 vuotta.

 

Vuodesta 2007 alkaen keski-ikää ja kalustopisteitä laskiessa kokopäivävuorojen bussit saavat painoarvon 1 ja ruuhkavuorojen bussit painoarvon 0,2. Uusimmat ja parhaat bussit kannattaa siis laittaa kokopäivävuoroihin.

 

2.2.3     Linja-auton pakolliset kriteerit

 

Vertailussa mukana olevien bussien tulee ensisijaisesti täyttää pakolliset kriteerit (Liite 2). Seuraavassa on kerrottu liikkumis- ja toimimisesteisten kannalta olennaiset YTV:n määrittelyssä esiintyvät ominaisuudet, jotka kaikkien bussien tulee täyttää.

 

Tämän kappaleen suorat lainaukset ovat lainausmerkeissä ja lihavoitu ja ne on otettu YTV:n kilpailutettavan liikenteen kalustovaatimuksista 11.9.2006.

 

”Liikenteeseen uutena hankittavien linja-autojen tulee olla puoli­matala- tai matalalattia-autoja, joko etu­osaltaan matalia tai ns. kokonaan matalia.”

 

Käytännössä tilaaja asettaa kaupunkiliikenteessä vaatimustasoksi tyypin A mukaisen kaluston, jolloin vähimmäisvaatimukset ovat:

 

-                     bussit ovat matalalattia-autoja, joko täysmatalia tai etu­osaltaan ma­talia.

-                     etuosaltaan matalissa autoissa ei saa olla por­ras­ta etu- ja kes­kioven välillä. Täys­matalassa au­tos­sa ei saa olla portaita.

-                     ovet: vähintään 2+2+1.

-                     istumapaikkamäärä (varsinaiset istumapai­kat) on vä­hintään 34 ja kokonais­paikka­määrä vä­hintään 65

 

Jatkossa käytetään matalalattiabusseista termejä etumatala (keskiovelle asti matalalattiainen bussi) ja täysmatala (peräovelle saakka matalalattiainen bussi). Puolimatalia busseja ei käsitellä, koska koko tutkittava kalusto oli matalalattiaisia eikä uusia puolimatalia busseja tulla hankkimaan.

 

”Nousukorkeus ei saa ylittää 350 mm:ä millään ovel­la. Askel­korkeus ei saa ylittää 250 mm:ä takaovel­lakaan. Auto varustetaan kokosivun nii­auksella.”

 

Käytännössä nousukorkeudessa on otettava huomioon pysäkin korkeus, joka vaihtelee 100 mm ja 200 mm välillä. Esteli-projektissa suunnitellun esteettömän pysäkin reunakiven korkeus on 200 mm. (http://www.elsa.fi/tietopankki/tietopankki_pdf/Esteli_raportti.pdf).

 

”Matkustajaistuimen etureunan korkeuden tulee olla noin 450 mm, lukuun ottamatta mahdollista korotet­tua vammaisistuinta ja lokasuojien koh­dalla olevia istuimia.”

 

Käytännössä istuimilla on ”kaksi korkeutta”. Kaikissa uusissa malleissa istuimet ovat korokkeella, jonka korkeus on 200–250 mm ja joka lisää istuimen korkeutta. Tämä voidaan nähdä sekä etuna että haittana. Korkeampi istuin on huonosti liikkuvalle ihmiselle käytännössä helpompi kuin liian matala. Toisaalta jalat on nostettava ylös korokkeelle pois käytävältä. Paras ratkaisu olisi sellainen, jossa osa penkeistä olisi ilman lattiakorotusta kuten vanhassa Citaro -mallissa.

 

”Autossa tulee olla tila vähintään kahdelle las­tenvaunul­le. Tila on va­rustettava pyörä­tuolil­le. Lasten­vaunu‑/pyörä­tuoli­painikkeet sijoite­taan keski­sillan etupuo­lelle molemmin puolin käytävää oleviin pysty­tankoihin ja lasten­vaunutilan sei­nään sekä ulos keskioven etupuolelle. Paikat on merkittä­vä. Las­ten­vaunutilassa voi olla kääntö­istuimet.”

 

”Lastenvaunutilan vapaa pituus vähintään 1300 mm.”

 

”Keskiovella tulee olla matalalattiabussissa in­va­silta. Mikäli silta on kuljet­tajan paikalta ohjat­tava, tulee siinä olla turvalaitteet.”

 

Pyörätuolitilan varustusta ei tarkemmin eritellä. Käytännössä harvoissa busseissa on pyörätuolitilassa turvavyöt. Invasillan ominaisuuksia ei myöskään määritellä. Useissa vanhemmissa malleissa on invasiltoja, jotka ovat käytännössä liian lyhyitä – nousukulma jää liian jyrkäksi. Kuljettajan paikalta ohjattavaa invasiltaa ei ole missään mallissa.

 

Pyörätuolin leveys on käyttäjästä ja tuolin tyypistä riippuen 700-850 mm ja pituus  900-1400 mm. Rakennuksissa mitoituksen lähtökohtana olevan pyörätuolin pyörähdysympyrän halkaisija on 1500 mm. Pyörätuolin vaatima tila on rakennuksien esteettömyyttä suunniteltaessa yleensä 900 * 1400 mm (Lähde: Esteetön rakennus ja ympäristö). Minimittaiseen lastenvaunutilaan mahtuu siis yksi pyörätuoli eikä käytännössä mitään muuta. Jos pyörätuoli on kulkusuuntaan nähden poikittain, tukkii se osan kulkuväylästä. Linja-auton keskiosassa sijaitsevan esteettömän paikan maksimileveys on sama kuin kaksoispenkin leveys eli noin 900 mm.

 

Pisteytyskriteereissä pyörätuolitila voidaan jättää vain 1200 mm pitkäksi 0,20 pisteen ”sakon” hyväksymällä.

 

”Vammaisille varataan keskioven etupuolelta 4 paik­kaa (paikat sijoite­taan käytävän molemmille puolil­le 2+2). Opas­koiran kanssa kulkevan vammaisen paikka si­joi­te­taan kuljettajan taakse ensim­mäiseen penk­kiri­viin ja paikan vierei­sen istuimen tulee olla ylöskäännettä­vä ellei pol­vitila ole vähin­tään 450 mm. Pai­kat on merkittävä.”

 

Esteettömien paikkojen ja etenkin näkövammaisen paikan merkinnät ovat usein varsin pieniä. Bussin rakenteesta johtuen näkövammaispaikka on etupyörän päällä ja ylöskääntyvästä penkistä huolimatta jää opaskoiralle hyvin vähän tilaa. Näkövammaispaikan sijoitusta on harkittava uudestaan.

 

”Pysähtymispainonappien tulee olla tukitangoissa enintään 1550 mm:n korkeudella lattiatasosta ja poistumisovien vieressä tulee olla lisäksi lap­sia varten painonappi, joka on enintään 1000 mm:n kor­keudella. Vammais­paikkojen lähei­syyteen sijoitetaan painonapit siten, että jo­kaiselta vam­maispaikalta pystyy antamaan pysäh­tymismer­kin nousematta seiso­maan. Painonappien vä­risävyssä on otettava huomioon heikkonäköi­set. Pai­nonapin käytön tulee antaa ää­nisignaa­li.”

 

Pyörätuolista käytettävien painikkeiden korkeudeksi suositellaan 850 mm. Alimpien painikkeiden mitoitusstandardia voisi siis laskea 150 mm.

 

”Liikuntaesteisten liikkumisen helpottamiseksi asen­netaan vam­maispaik­kojen kohdalle, ellei pai­kan ede­ssä olevassa istuimessa ole tarkoi­tuk­seen sopivaa kahvaa tai muuta apuvälinettä, seinään kahva sekä vaaka‑ ja pys­tytankoja si­ten, että autossa pääsee liikkumaan sisääntu­lo‑ovelta poistumisovelle tuki­tankoja ja ‑kah­voja käyttäen. Mikäli vammaispaikat on sijoi­tettu siten, että niiden edessä ei ole seu­raa­van penkin sel­känojaa, on paikkojen eteen si­joi­tettava tanko. Ovet varustetaan liikuntavam­maisille soveltuvil­la kahvoilla.”

 

”Kaksilehtisen oven vapaa aukko vähintään 1200 mm.

Käytävän leveys vähintään 550 mm.”

 

Koska bussin keskiovien on aina oltava kaksilehtisiä ja kulkuaukon kokonaan vapaa, on oviaukon minimileveys myös esteettömän käytön kannalta riittävä.

 

Käytävällä ei mahdu liikkumaan pyörätuolilla, rollaattorilla tai lastenvaunuilla. Käytävän leveyden sanelee varsin suoraan bussin maksimileveys (2500 mm ulkomitoin). Kun käytävän molemmin puolin on kaksi istuinpaikkaa, ei käytävää saa kovin paljoa minimimittaa leveämmäksi millään muulla keinolla kuin vähentämällä istuinpaikkoja toisella puolella yhteen (sisäleveys 2400 mm – kaksi 900 mm leveää penkkiparia jättää käytävälle tilaa noin 600 mm).  Apuvälineiden avulla liikkujat ja lastenvaunujen kanssa kulkevat käyttävät jatkossakin bussin keskiovea ja sen yhteydessä olevaa tilaa, ellei bussin koko rakennetta ja istumapaikkojen järjestystä muuteta.

 

”Valaistu ja selvästi erottuva linjakilpi tulee olla edessä, takana ja oi­kealla sivulla. Lin­janumeron korkeuden tulee olla edessä vähintään 280 mm ja takana sekä sivulla vähintään 160 mm. Linjanumeron yhteydessä olevien reittitunnusta osoittavien kirjainten tulee olla 50 – 80 % numeroiden koosta. Edessä on oltava myös valaistu linjan päätepisteen kertova teksti suomeksi ja ruotsiksi. Kilpien tulee olla vaihdettavissa kul­jettajan paikalta ja autossa on oltava myös sisäpuolinen linjakilpi, jonka kor­keus on vä­hintään 70 mm.”

 

Uusimmat lcd-tekniikalla toteutetut kilvet ovat kirkkaita ja selviä.

2.2.4     Pisteytettävät ominaisuudet

 

Keväällä 2007 bussien muiden ominaisuuksien arviointikriteerit olivat seuraavat:

 

Ominaisuus                                              Pisteet

Bussityyppi

puolimatala                                               0,50

matala                                                      1,50

täysmatala, ovet 2+2+1(2)                       1,75

 

Päästöt

NOx              

  7,0 g/kWh = Euro 2 (13-mode)              0

  5,0 g/kWh = Euro 3 (ESC ja ETC)        0,50

  3,5 g/kWh = Euro 4 (ESC ja ETC)        1,00

  2,0 g/kWh = Euro 5 (ESC ja ETC)        1,50

Partikkelit

  0,15 g/kWh = Euro 2 (13-mode)            0

  0,10/0,16 g/kWh = Euro 3 (ESC/ETC)  0,50

  0,05/0,08 g/kWh (ESC/ETC)                 1,25

  0,02/0,03 g/kWh=Euro 4 ja 5

  (ESC/ETC)                                             2,75

EEV kaikki päästökomponentit                 5,00

Käyttövoima

  edellisten lisäksi, jos käyttövoima

  on maakaasu tai biokaasu                     3,00

Melu

  77 dbA tai alle                                         0,75

  75 dbA tai alle                                         1,50

Istumapaikat

  yli vaatimusten olevasta paikkamäärä

  pistettä/paikka (max 8 kpl), kun auton

  kaikkien paikkojen istuinväljyys

  on keskimäärin

  710 mm tai yli                                         0,25

  paikkamäärä alle vaatimuksen/kpl,

  enintään 2 kpl                                         -0,25

  klaffipaikat (min väl. 710 mm)/kpl,

  enintään 4 kpl                                         0,10

 

Istuinväljyys

  vapaa istuintila 750 mm tai yli                1,00 suhteessa istumapaikkojen määrään

  vapaa istuintila 730 mm tai yli                0,50 suhteessa istumapaikkojen määrään

  vapaa istuintila alle 700 mm                   -1,00 suhteessa istumapaikkojen määrään

Varustelu       yhteensä enintään              1,60

  päätepysäkin tekstinäyttö                       0,20

  automaattinen sammutusjärjestelmä    0,20

  matkustajatilan ilmastointi                      0,80

  kuljettajatilan ilmastointi                          0,30

  taukopumppu tai lisälämmitin                0,20

  avattavat ikkunat                                     0,10

  muu innovaatio päätetään tapauskohtaisesti             

Vähäiset puutteet               

  käytäväleveys 520 - 549 mm                 -0,20

  ovileveys enintään 50 mm

  alle vaatimuksen                                    -0,20

  lastenvaunutila 1200 - 1299 mm            -0,20

Maksimi enintään                                     15,00

 

Kilpailutuksessa kokonaispistemäärä on 100 pistettä. Kokonaispisteistä 83.5 pistettä muodostuu hinnasta, 15 pistettä ominaisuuksista ja 1,5 pistettä kuljettajien koulutuksesta.

 

2.2.5     Vaikuttamisen kohteet

 

Liikenteen kilpailuttamisen pelisäännöt johtavat siihen, että halutut ominaisuudet on saatava ehdottomien vaatimusten listalle. Mikä tahansa pisteytettävä ominaisuus voi kilpailussa jäädä pois, kun hinnan painoarvo on korkea (83,5/100).

 

Yksittäisen ominaisuuden toteutustapaa ja esimerkiksi käytettävää valmistajaa ei voida kilpailutuksessa määrittää tai vaatia tietynlaiseksi. Se tulkittaisiin kilpailun rajoittamiseksi.

 

Pääkaupunkiseudun liikennöinnistä päättävät tahot ovat Yhteistyövaltuuskunta YTV ja Helsingin kaupungin liikennelaitos HKL.

 

Uusia, innovatiivisia ratkaisuja on haettava myös käytössä olevien ratkaisumallien ulkopuolelta. Tämä tarkoittaa käytännössä ulkomaisia esimerkkejä. Tämän tutkimuksen puitteissa oli mahdollista tutkia ulkomaisia ratkaisuja vain internetin ja muilta matkoilta saatujen muistikuvien välityksellä.

 

YTV on tehnyt mm. kuljettajien koulutukseen liittyvät uudet laatuvaatimukset syksyn 2007 kilpailutuksiin. Nämä laatukriteerit on esitetty liitteessä 3. Helsingin Bussiliikenne ilmoitti haastattelussa panostavansa voimakkaasti kuljettajien palvelualttiuden jatkuvaan ylläpitoon. Kuljettajien koulutuksen tarkempi analysointi ja koulutuksen tulosten mittaaminen käytännössä on liian laaja aihe käsiteltäväksi tämän tutkimuksen puitteissa.


3         Liikkumisesteinen bussissa

3.1      Tavoitteet

 

Liikkumisesteisen henkilön kannalta bussimatkan helppous ja turvallisuus koostuu seuraavista elementeistä:

 

-          bussiin pääseminen ja siitä poistuminen

-          liikkuminen käytävällä ja esteettömien paikkojen käytettävyys

-          matkustamisen mukavuus ja turvallisuus

 

Alkuperäinen arviointikriteerilista sisälsi seuraavat arvioitavat kohdat

 

-          keskioven leveys

-          keskioven nousukorkeus maasta, bussin ylä-asento ja ala-asento

-          luiskan leveys

-          luiskan pituus

-          luiskan kaltevuus, kun bussi ala-asennossa

-          luiskan avaaminen, havaintoja

-          pyörätuolitilan leveys

-          pyörätuolitilan pituus

-          turvavyön toimivuus

-          tukikaiteiden sijoitus, havaintoja

-          maksukorttilaitteen käytettävyys

-          pyörätuolimatkustajalle tarkoitetun bussin pysäytyspainikkeen korkeus ja käytettävyys, havaintoja

 

 

3.2      Ratkaisujen toimivuus käytännössä

3.2.1     Minkälainen on matalalattiabussi

 

Matalalattiaratkaisuja on kahdenlaisia. Bussi voi olla täysmatala, jolloin matala lattia ulottuu takaovelle saakka samassa tasossa eikä bussin sisälläkään ole portaita. Joissain malleissa takaosa nousee vinosti ilman porrasta ja takaovelle muodostuu näin porras eli bussi ei varsinaisesti ole täysmatala. Yleisin ratkaisu on etumatala bussi, jolloin matalalattiaosuus ulottuu keskiovelle saakka ja sen jälkeen lattia nousee niin, että takaovelta on katutasolle yksi tai kaksi askelmaa.

 

Matala lattia tarkoittaa käytännössä, että bussin etuoven edessä oleva tila, käytävä ja keskioven pyörätuolitila ovat matalalla. Penkit ovat useimmissa tapauksissa korokkeella. Parhaissa ratkaisuissa lattia on tasainen etuosaltaan ja penkit ovat korokkeella vain bussin takaosassa.  Korokkeeton ratkaisu on huonosti liikkuvan ihmisen kannalta huomattavasti helpompi kuin korokkeellinen. Bussien lisääntynyt tekniikka vaatii kuitenkin tilaa ja se otetaan korottamalla penkkejä. Kaikissa uusissa bussimalleissa penkit ovat korokkeella.

 

Ideaalibussin lattiaratkaisu otetaan MAN Lion´s City LL-bussista. Siinä lattia on matala koko bussin pituudelta ja vain aivan takimmaisille penkeille on porrasmainen korotus. Kuva on sivulla 11.

 

 

 

 

 


Kuvassa on täysmatalan bussin takaosa, malli Man Lion´s City LL. Käytävän leveys ei riitä esimerkiksi rollaattorin avulla kulkemiseen. Istuimet sijaitsevat korokkeella, joka kaventaa käytävän leveyttä.


 

3.2.2     Pyörätuoliluiska

 

Kaikki bussit varustetaan ”niiauksella”. Tämä ”niiaus” termi tarkoittaa bussin ominaisuutta kallistua pysäkin suuntaan, jotta nousukorkeus mataloituu. YTV:n kriteereissä bussin lattian korkeus maanpinnasta saa bussin yläasennossa olla korkeintaan 350 mm. Niiauksen syvyyttä ei ole määritelty, käytännössä se on noin 100 mm. Katukiveyksen normaali korkeus on 100-150 mm, jolloin normaalilta jalkakäytävältä tulee nousukorkeudeksi yläasennossa noin 200 mm ja ala-asennossa noin 100 mm. Esimerkiksi Jokeri-linjan (linja 550) pysäkit ovat niin korkeinta, että jos bussi ajaa tarpeeksi lähelle pysäkkiä, manuaalisella pyörätuolilla pääsee bussiin ilman luiskaa.

 

Käytännön kokeissa paljastui, että sähköpyörätuolilla pääsee esimerkiksi Volvo 8700 -sarjan bussiin luiskaa pitkin vaikka tasamaalta, kun bussi on laskeutunut ala-asentoon. Manuaalisella pyörätuolilla tämä onnistuu urheilulliselta ja voimakaskätiseltä.

 

Parhaan luiskan pituus oli 800 mm ja leveys 900 mm. Tällaisen luiskan avulla bussiin nousu onnistuu pysäkkikorokkeelta hyvin, jos bussi on niiannut ala-asentoon. Ala-asennon ja pysäkkikorokkeen välinen korkeusero vaihtelee nollan ja 150 mm välillä. Huomattavasti 800 mm lyhyempiä luiskia on käytössä, varsinkin vanhemmissa korimalleissa.

 

Rollaattori ja pyörätuoli ovat linja-auton käytön suhteen samassa asemassa. Rollaattorilla liikkuva matkustaja tarvitsee rollaattorin säilytyksen lisäksi istumapaikan, ellei rollaattorissa ole mahdollista istua.

 

Ideaalibussin pyörätuoliluiskan malli otetaan Volvo 8700 LE -bussista, joka ajaa muun muassa Jokeri-linjaa. Luiska on riittävän pitkä, aukeaa kohtuullista voimaa käyttäen, on pinnaltaan riittävän karhea ja luistamaton ja reunoiltaan selkeästi merkitty.  Luiskan kahvan käsittely on vaivatonta.

 

Ominaisuuksiltaan vastaava, mutta hieman pidempi luiska löytyy Man Lion´s City -mallista. Bussin seistessä tasaisella luiskan kulma on pienempi kuin Volvossa, mutta 100 mm suurempi pituus lisää taas voimantarvetta avaamiseen ja 800 mm on riittävä pituus, koska pysäkit ovat kaupunkiliikenteessä lähes aina korotettuja.

 

 

 

 

 

 

 


Kuvassa on bussin Volvo 8700 LE:n keskiovella avattava mitoituksen mukainen luiska. Vaikka bussi on tasamaalla, luiska ei ole liian jyrkkä sähköpyörätuolin käyttäjälle. Luiska on siis lähes vaakasuora, kun bussin vieressä on pysäkkikoroke.


 

3.2.3     Pyörätuolitila

 

Mitoitus pyörätuolille

 

Autossa tulee olla tila vähintään kahdelle las­tenvaunul­le. Tila on va­rustettava pyörä­tuolil­le. Lasten­vaunu‑ ja pyörä­tuoli­painikkeet sijoite­taan keski­osan etupuo­lelle molemmin puolin käytävää oleviin pysty­tankoihin ja lasten­vaunutilan sei­nään sekä ulos keskioven etupuo­lelle. Esteettömät paikat on merkittä­vä. Las­ten­vaunutilassa voi olla kääntö­istuimet. Lastenvaunu- ja pyörätuolitilan vapaa pituus on vähintään 1300 mm.

 

Pyörätuolivarustusta ei ole määritelty. Käytännössä tämä tarkoitti parhaimmassa tapauksessa yhtä turvavyötä, joka käyttäjien kommenttien mukaan on useimmiten rikki. Lisäksi se kiinnittää vain matkustajan, ei pyörätuolia. Kevyen manuaalituolin käyttäjälle vyöstä voi olla hyötyäkin, mutta usein heikkovoimaisen 60-kiloisen henkilön sitominen vyöllä tilanteessa, jossa hänen allaan on satakiloinen sähköpyörätuoli, on lähinnä vaarallista. EU:n normit antavat ohjeita siitä, millaisia pyörätuolikiinnitysten tulee olla, mutta näitä normituksia ei ole Suomessa otettu käyttöön.

 

Minimimitoitusta suuremmat pyörätuolitilat löytyivät MB Citarosta ja Lahti Scalan erikoismallista, jossa avoimen tilan etupuolella oleva ensimmäinen penkkirivi voitiin poistaa.

 

Bussimallien Lahti Scala, Volvo 8700 LE ja Man Lion’s City LL väliset vertailuarvot pyörätuolitilan eri ominaisuuksista on esitetty seuraavan sivun taulukossa. Bussimallien selitystekstissä lyhenne Lahti tarkoittaa Lahti Scalaa, lyhenne Volvo tarkoittaa Volvo 8700 LE:tä ja lyhenne MLC on Man Lion’s City LL. Bussivertailussa käytettävä mittayksikkö on senttimetri.

 

-          Keskioven leveys: Lahti 120 senttimetriä, Volvo 118,5 senttimetriä, MLC 114 senttimetriä

-          Keskioven korkeus maasta, ei niiausta eli yläasennossa: Lahti 34 senttimetriä, Volvo 41 senttimetriä, MLC 35 senttimetriä

-          Keskioven korkeus maasta, niiatessa eli ala-asennossa: Lahti 26 senttimetriä, Volvo 28 senttimetriä, MLC 25 senttimetriä

-          Luiskan leveys: Lahti 80 senttimetriä, Volvo 91 senttimetriä, MLC 88,5 senttimetriä

-          Luiskan pituus: Lahti 80 senttimetriä, Volvo 81 senttimetriä, MLC 91,5 senttimetriä

-          Luiskan jyrkkyys ala-asennossa, tasamaa: Lahti 19 astetta, Volvo 20,2 astetta, MLC15,9 astetta

-          Luiskan jyrkkyys ala-asennossa, koroke 12 senttimetriä korkea: Lahti 5,0 astetta, Volvo 5,8 astetta, MLC 2,4 astetta

-          Pyörätuolitilan leveys: Lahti 90 senttimetriä, Volvo 82 senttimetriä, MLC 81,5 senttimetriä

-          Pyörätuolitilan pituus: Lahti 210 senttimetriä, Volvo 135,5 senttimetriä, MLC 133 senttimetriä

-          Onko turvavyötä: Lahti on turvavyö, Volvo ei ole turvavyötä, MLC on turvavyö

-          Turvavyön toimivuus: Lahti toimii, Volvo ei, MLC toimii

-          Pyörätuolitilan pysäytysnapin korkeus: Lahti 93 senttimetriä, Volvo 92,5 senttimetriä, MLC 77 senttimetriä

 

 

BUSSIVERTAILU, mitoitus (cm)

Lahti

Volvo

Man Lion`s

 

Scala

8700 LE

City LL

Keskioven leveys

120

118,5

114

Keskioven korkeus maasta ylä-asento

34

41

35

Ala-asento

26

28

25

Luiskan leveys

80

91

88,5

Luiskan pituus

80

81

91,5

Luiskan jyrkkyys, ala-asento, tasamaa (aste)

19

20,2

15,9

Luiskan jyrkkyys, ala-asento, koroke 12 cm (aste)

5,0

5,8

2,4

Pyörätuolitilan leveys

90

82

81,5

Pyörätuolitilan pituus

210

135,5

133

Onko turvavyötä

2kpl

ei

on

Turvavyön toimivuus

ok

 

ok

Pyörätuolitilan pysäytysnapin korkeus

93

92,5

77

 

 


Kuvassa on pyörätuolitila MB Citaro bussin keskiosasta. Tilassa on kaksi seinälle kääntyvää klaffituolia. Keskiosaa ei mitattu, pituus noin 200 cm.


 

 


Kuvassa on pyörätuolitila Lahti Scala bussin erikoismallin keskiosasta, jonka pituus on 210 cm. Tilassa on ikkunan alareunalla vaakasuora tukikahva.

 

Pyörätuolitila on riittävän suuri, jotta siinä mahtuu kääntymään. Tilassa on turvavyö etummaisen penkin selkänojan takana, jotta matkustaminen selkä menosuuntaan olisi mahdollista suurellakin sähköpyörätuolilla.


 

 

Näkyvyys

 

Pyörätuolissa istuva matkustaja haluaa nähdä ulos bussista siinä kuin muutkin matkustajat. Pelkästään oven lasipaneelin kautta näkeminen ei riitä. Ikkunalinja on oltava riittävän matalalla.

 

Riittävän matala ikkunalinja löytyi MB Citarosta ja Man Lion`s Cityssä. Näissä ikkunalinjan korkeus lattiasta oli 850 - 900 mm.

 

 


Kuvassa on bussi MB Citaron pyörätuolitila, josta näkee ulos. Tilassa on kolme klaffituolia, joita käytetään, kun bussin keskiosassa ei ole liikkumisesteistä matkustajaa. Tilan edessä olevien penkkien takana on pyörätuolille tarkoitettu turvavyö.

 

Ikkunalinjan tulee bussin keskiosassa olla riittävän matalalla eikä ikkunaan saa teipata näkyvyyttä haittaavia mainosteippauksia.


 

 


Kuvassa on bussi Man Lion´s Cityn pyörätuolitilasta, josta on hyvä näkyvyys ulos ja turvavyö on tilan edessä olevien penkkien takana. Pyörätuoli asetetaan selkä menosuuntaan, opasteet ovat selkeät ja istuinkorokkeiden reunoissa on hyvä kontrastimaalaus. Tila on minimimitoitettu ja lehtijakelukori pienen­tää käyttökelpoista tilaa.


 

 

Turvallisuus

 

Tutkimuksessa havaittiin, että pyörätuolin kiinnitysmahdollisuudet rajoittuvat turvavöihin. Turvallisin ratkaisu oli Man Lion`s City-mallissa, jossa pyörätuolimatkustaja istuu selkä menosuuntaan esteettömän tilan etupuolen penkkejä vasten. Tilan yhteydessä oli turvavyö pyörätuolin kiinnittämiseen.

 

Pyörätuolin kiinnittämiseen ei ole keksitty kaupunkiliikenteen kannalta riittävän nopeakäyttöistä ja kaikille tuoleille sopivaa kiinnitysjärjestelmää. Liikkumis- ja toimimisesteisten kuljetuspalveluissa tuolin kiinnittämiseen kuluu yleensä useita minuutteja. Toimivat ratkaisut muodostuvatkin turvakaiteista, joita esitellään luvussa 5.

 

 


Kuvassa on vanhan palvelulinjabussin Ikaruksen esteetön tila. Tukeva tanko estää kaatumista, tuolin voi kiinnittää lattiaan ja tilan monikäyttöisyys esimerkiksi opaskoiratilana on mahdollista klaffi-istuimien ansiosta. Ratkaisu olisi vielä turvallisempi, jos pyörätuolin voisi sijoittaa selkä menosuuntaan.

 


 

3.2.4     Vaikeasti liikkuva matkustaja

 

Kävelevien, mutta vaikeasti liikkuvien matkustajien kannalta täysmatala bussi on paras ratkaisu. Silloin myös bussin peräosan istuinpaikat ovat saavutettavissa. Esteettömät paikat ovat kaikissa bussimalleissa samoilla paikoilla ja käytännössä niiden välillä ei ole eroa. Tasaista lattiaa ei löydy uusista bussimalleista. Bussien tekniikka vaatii runsaasti tilaa (polttoainetankit, paineilmasäiliöt, akut) ja ne sijoitetaan matalalattiabusseissa penkkikorokkeen alle.

 

Bussin etuoven ratkaisut ovat kaikissa malleissa samanlaisia. Etuovi on kaksilehtinen ja lippuautomaatti sijaitsee kuljettajan näkökentässä, etuovesta katsoen oikealla. Etuovien nousukorkeus on tasamaalla keskimäärin 350 mm bussin yläasennossa ja noin 250 mm ala-asennossa.

 


Kuvassa on bussi Man Lion´s Cityn kaksilehtinen etuovi. Etuovissa on hyvät tukikahvat sekä huomioväri kynnyksessä ja korokkeessa.


 


Käytäväleveys on kaikissa malleissa noin 550 mm. Paras ratkaisu on täysmatala malli Man Lion´s City.tai MB Citaro. Man -bussi laskeutuu matalimmalle (25 cm). Ovien käsijohteet ja muut tukikahvat busseissa olivat ratkaisuiltaan samankaltaisia. Täysmatala lattiaratkaisu on tietysti parempi kuin korotettu takaosa. Lisää kuvia ratkaisumalleista sivuilla 16 ja 17.


 

 

 

 

 

 

 

Kuvassa on bussi MB Citaron tasainen lattia. Bussin sisällä on hyvät kontrastivärit. Uudemmissa malleissa penkit ovat korokkeella, joka vähentää liikkumistilaa bussissa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

                             

 


Kuvassa on MB Citaro bussin täysmatala takaosa. Käytävä jatkuu samalla korkeudella bussin etuosasta takaovelle asti.

 

Kuvassa on Volvo 8700 LE:n puolimatalan bussin takaosa. Käytävä jatkuu kaksi porrasta ylempänä kuin bussin etuosassa.


                                           

 

 

                             

 


Kuvassa on Man Lion’s Cityn täysmatalan bussin takaovi, joka on kaksilehtinen. Vain aivan takimmaiset penkit ovat korokkeella, käytävätaso on matalalla ja portaiden reunoissa on huomioraidat.

Kuvassa on puolimatalan bussin yksilehtinen takaovi. Ovelle johtavat jyrkät portaat, ilman huomioraitoja, on huono ratkaisu liikkumis- ja toimintaesteisille.


 


4         Näkö- ja kuulovammainen bussissa

4.1      Tavoitteet

 

Heikkonäköiselle henkilölle tärkeitä asioita ovat selkeät, suuret ja hyväkontrastiset linjakilvet ja opasteet. Muita huomionarvoisia asioita ovat väreiltään hyvän kontrastin omaavat kaiteet, painikkeet, portaat ja vastaavat tasoerot sekä yleisimmissä tapauksissa valoisuus. Jotkin harvinaiset näkövammojen oireet vaativat normaalia hämärämpää valaistusta häikäistymisen estämiseksi. Kaikkien heikkonäköisten kannalta yhtä ideaaliratkaisua on mahdotonta löytää, mutta selkeys ja kontrastit ovat paras ja yleisin noudatettava periaate.

 

Täysin sokea henkilö joutuu luottamaan ääneen ja tuntoon perustuviin aistimuksiin. Nykyisissä busseissa ei ole ääniopasteita. Uusia, sokeitakin auttavaa teknologiaa esitellään tämän raportin luvussa 5.

 

Kuulovammaisen kannalta tärkeää on kaiken informaation saaminen visuaalisessa muodossa esimerkiksi pysäkkinäytön kautta. Busseissa kuulutetaan poikkeustilanteista erittäin harvoin. Nämä tiedotukset olisi syytä saada myös teksteinä esimerkiksi pysäkkinäyttöön. Nykyiset ratkaisut eivät huomioi kuulovammaisia millään erityisellä tavalla. Tästäkin näkökulmasta kerrotaan enemmän luvussa 5.

 

4.2      Näkövammaiset ja sokeat matkustajat

 

Linjakilpien näkyvyys on heikkonäköiselle tärkein bussin ominaisuus. Jokeri -linjan Volvo 8700 LE -busseissa on kirkkaallakin säällä hyvin näkyvät valokilvet, jotka on toteutettu pistematriisitekniikalla ja LED-valoilla.

 

Linjakilven on oltava hyvin näkyvissä myös sivulla. Heikkonäköinen varmistaa bussin tunnistamisen sivukilvestä bussin ollessa paikallaan pysäkillä. Jokeribussin linjakilvet ovat malliesimerkki.

 


Kuvassa on Jokeribussin selkeä linjanäyttö. Bussin malli on Volvo 8700 LE. Linjakilvessä on bussinumeron lisäksi tekstinä bussin päätepysäkki.


 

 

Värityksen ja kontrastien osalta yksi hyvä esimerkki on Jokeri -bussi. Väritys vaihtelee saman korimallin eri yksilöiden välillä. Hyviä ratkaisuja löytyy, vaikka heikkonäköisyys on hyvin yksilöllistä. Toiselle hyvin erottuvat kontrastit ja väriyhdistelmät voivat toiselle olla erittäin epäselviä. Toinen hyvä vaihtoehto on luvun 3.2.4 kuvassa esiintyvä Citaro.

 

 

 


Kuvassa on bussi Volvo 8700 LE. Jokerilinjalla liikennöivän bussin sisätilojen värien kontrastit ovat hyvät.


 

 

 

 


Kuvassa on nähtävissä Ikaruksen palvelulinjabussissa käytetyt värien kontrastit. Bussissa on erilainen istumajärjestys kuin useimmissa busseissa ja erillinen kiinnityskisko pyörätuolien kiinnitystä varten.

 


 

 

Sokeille matkustajille on busseissa varattu vakiopaikka kuljettajan takana, etupyörän päällä. Ikkunan puoleinen istuin kääntyy ylös ja sen tarkoituksena on antaa tilaa opaskoiralle. Käytännössä pyöräkotelo täyttää tämän tilan ja penkin nostamisesta ylös on hyvin vähän apua. Opaskoirat ovat suhteellisen kookkaita koiria ja käytännön kommentit opaskoirien käyttäjiltä kertovat, että ratkaisu ei ole toimiva. Opaskoirapaikka on yleensä huonosti merkitty tai sitä ei ole merkitty lainkaan.


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvassa on tilavin opaskoiratila, joka oli Volvo 8700 LE:n vuosimallissa 2006. Tila sijaitsee kuskin takana, vasemman etupyörän yläpuolella. Seinässä olevassa kyltissä lukee tilan olevan varattu näkövammaisille.

 


 

 

4.3      Pysäkkinäyttö bussissa

 

Missään bussissa ei ole pysäkkikuulutuksia. Pysäkkinäyttö on uusimmissa malleissa ja joissain vanhoissa yksilöissä. Näytöstä näkyi vain pysäkkien informaatiota. Näyttö voisi palvella muunkin informaation esittämistä. Esimerkkinä olisi poikkeustilanteista tiedottaminen kuulovammaisille ja eri kielillä turisteille.

 

Bussien liittäminen internetiin antaa mahdollisuuksia kaikenlaisen informaation levittämiseen pysäkkinäytön kautta. Langattoman tiedonvälityksen painopiste on henkilökohtaisten viestintävälineiden hyväksikäytöllä (katso kappale 5.3 uudet informaatiotekniikat).

 


Kuvassa on jokerilinjalla liikennöivän Volvo 8700 LE:n pysäkkinäyttö. Bussin etuosassa sijaitsevassa näytössä on bussin linjanumero ja pysähtymispaikka.


 

 

 


5         Informaatiotekniikka

 

5.1      Matkamies

 

Helsingin joukkoliikenteessä on kesällä 2007 kokeilussa Tampereen yliopistossa kehitetty Matkamies-palvelu.

 

Matkamies on uuden sukupolven mobiilisovellus, joka helpottaa ja tehostaa joukkoliikenteen käyttöä. Palvelu mahdollistaa julkisissa liikennevälineissä tapahtuvan matkan suunnittelun, seuraamisen ja käyttäjän opastamisen, ajasta ja paikasta riippumatta. Järjestelmä auttaa reittien valinnassa tarjoten useita vaihtoehtoisia reittejä, joista käyttäjä voi valita itselleen ja tilanteeseen sopivimman. Matkan aikana sovellus tarjoaa informaatiota matkan etenemisestä hyödyntäen innovatiivisia graafisia käyttöliittymäratkaisuja, puheteknologiaa ja paikkainformaatiota.

 

Tavallisten käyttäjien lisäksi Matkamies ottaa huomioon liikkumis- ja toimintaesteiset, kuten heikkonäköiset ja sokeat käyttäjät. Sovellus hyödyntää tekstiä, grafiikkaa, ääntä (puhesynteesi, erilaiset muut äänet) ja tuntoaistiin perustuvaa informaatiota tarjoten tehokkaan ja saavutettavan käyttöliittymän erilaisille käyttäjäryhmille. Puhekäyttöliittymä on suunniteltu kaikkien käyttäjien hyödyksi. Se mahdollistaa matkan etenemisen seuraamisen puhelimen ollessa taskussa. Sovellusta varten kehitetyn näkörajoitteet huomioivan tekstinsyöttötavan avulla voi nopeasti ja luotettavasti syöttää paikannimiä mobiilikäytössä.

 

Julkisella koekäytöllä kerättiin käyttäjiltä kokemuksia, joiden pohjalta ohjelmaa kehitetään edelleen. Kaikki sovellusta kokeilevat ovat tervetulleita antamaan palautetta palautesivun kautta. Kehitteillä oleva versio tukee koko maan liikennettä, ja sisältää tuen puhesyötteille, jolloin käyttäjät pystyvät antamaan paikannimet puhumalla. Mukaan tuodaan myös lisää ääniä, sekä paikannusominaisuudet (GPS).


Uutta informaatiotekniikkaa koekäytettiin kesän 2007 aikana HKL:n liikenteessä. Lisätietoja kokeilusta on Tampereen yliopiston sivuilla osoitteessa http://matkamies.cs.uta.fi/.

 

5.2      Pysäkkimies ja Omat lähdöt

 

Toinen Tampereella kehitetty sovellus on Pysäkkimies, joka on käytössä Tampereen alueella. Pysäkkimiehen peruskäyttöliittymä välittää informaatiota tekstiviestimuodossa.

 

”Tampereen kaupungin liikennelaitoksen linja-autojen aikataulut on mahdollista saada selville yhdellä puhelinsoitolla. Pysäkkimies-palvelu puhuu soittajalle bussien aikataulut halutun pysäkin tarkkuudella. Pysäkkimies-järjestelmä ymmärtää puhetta (puheentunnistus) ja tuottaa puhetta koneellisesti (puhesynteesi). Soitto Pysäkkimiehelle maksaa ainoastaan normaalin puhelumaksun hinnan, eikä palvelusta peritä mitään erillistä maksua. Pysäkkimiehellä on käytössään vain yksi puhelinlinja, joten joskus se saattaa olla varattuna. Kaikki järjestelmälle soitetut puhelut nauhoitetaan, jotta järjestelmää voitaisiin kehittää eteenpäin.” http://www.cs.uta.fi/research/hci/spi/pysakkimies/

 

Vastaavanlainen järjestelmä ilman puheentunnistusta on käytössä Helsingissä nimellä Omat lähdöt. ”Omat lähdöt -aikataulupalvelulla voit etsiä haluamiesi pysäkkien aikatauluja, luoda pikavalintoja sinulle tärkeiden pysäkkien aikatauluista ja muokata niitä tarvittaessa sekä avata päivittyvän aikataulunäkymän joko matkapuhelimeen, tietokoneen ruudulle tai esimerkiksi aulatelevisioon.” http://www.omatlahdot.fi/

5.3      Bussin paikannusjärjestelmät ja internet-yhteys

 

Pääkaupunkiseudun busseja ollaan liittämässä sekä satelliittipaikannukseen että langattomaan internet-verkkoon. Testiversioita ratkaisuista on koekäytössä sekä raitiovaunulinjoilla että busseissa.

 

Bussien paikannusjärjestelmä ja jatkuva internet-yhteys antavat mahdollisuuden täysin ajantasaiseen ja todelliseen tilanteeseen perustuvaan bussin aikataulun seurantaan ja tiedottamiseen. Linjoilla 65A, 66A ja jokeri-linjalla 550 on jo pysäkkinäyttöjä, jotka kertovat jatkuvasti kahden seuraavan bussin tuloaikaa pysäkille perustuen bussin todelliseen sijaintiin ja arvioituun ajoaikaan kyseessä olevalle pysäkille. Tämä informaatio voidaan helposti välittää henkilökohtaisiin kommunikaatiovälineisiin kuten matkapuhelimeen. Matkamies-palvelun seuraavat versiot on suunniteltu tukemaan tätä toimintaa.  Näkövammainen voisi saada paikkansa pitävän tiedon oman bussinsa saapumisesta pysäkille. Aivan viimeisten metrien ongelmaa tämä ei ratkaise eli miten täysin sokea löytää juuri oikean bussin etuoven liikenteen vilinässä? Äänimajakat ovat sokeiden suunnistamiskeino ja äänen avulla asia tässäkin pitäisi hoitaa. Tähän ongelmaan tarvitaan hyviä ehdotuksia näkövammaisten omilta järjestöiltä ja palvelujen kehittäjiltä.

 

Vastaavalla tavalla saadaan aikaan ”henkilökohtainen pysäkkikuulutus” matkan aikana. Pysäkkikuulutukset ovat olleet näkövammaisten toivelistalla jo pitkään. Niitä on vastustettu monesta syystä. Uusi tekniikka tuo mahdollisuuden ”henkilökohtaiseen pysäkkikuulutukseen”. Ongelmana on, että palvelua käyttävällä henkilöllä on oltava käytössään kehittynyt matkapuhelin ja siihen tarvittavat yhteydet. Tämä ei saisi olla joukkoliikenteen käyttämisen edellytys.

 

 

 

Kuvassa on Helsingin Hakaniemen torilla oleva pysäkkinäyttö. Näytössä on kellonaika ja kahden bussilinjan arvioidut saapumisajat pysäkille.

 


6         Ideaalibussi - yhteenveto

 

Uusimmissa pääkaupunkiseudun busseissa on moni asia hakenut paikkansa ja vaatimukset löytyvät YTV:n ja Helsingin Kaupungin Liikennelaitoksen yhtenäisiltä kriteereistä (liite 2).

 

Tässä yhteenvedossa oletetaan, että kilpailutuskriteereissä esitetyt pakolliset vaatimukset on täytetty ja hyviä ratkaisuja on etsitty nämä pakolliset ominaisuudet ylittävistä ja tarkentavista asioista, nimenomaan vammaisten matkustajien kannalta katsoen.

 

Lisäksi on listattu joukko toivottavia ominaisuuksia, jotka eivät esiinny kriteereissä ja joita ei myöskään löydy mistään liikenteessä olevasta bussista.

 

Tämä luku toistaa osittain aikaisemmin esitettyä. Tarkoitus on, että tämä luku voi toimia täysin itsenäisenä dokumenttina ideaalibussin ominaisuuksista.

 

6.1      Pääkaupunkiseudun bussien parhaat ominaisuudet

 

6.1.1     Pysäkiltä bussiin

 

Pysäkeillä tulee olla bussin saapumisajoista kertova näyttö, kuten tällä hetkellä on bussien 65A ja useimmilla keskustapysäkeillä. Tämä ominaisuus helpottaa esimerkiksi heikkonäköisen matkustajan tarkkaavaisuuden kohdistamista ja muillekin hyvin informatiivinen.

 

Bussin tuloajan saa myös matkapuhelimella (Matkamies-palvelu) ääniohjattuna tai näppäinohjattuna toimintona.

 

Linjakilvet on toteutettu hyvin näkyvällä ja riittävän suurella LED-tekniikalla.

 

 


Kuvassa on Jokeribussin selkeä linjanäyttö. Bussin malli on Volvo 8700 LE. Linjakilvessä on bussinumeron lisäksi tekstinä bussin päätepysäkki.


 


 

Pääkaupunkiseudulla olevissa busseissa rollaattorin tai pyörätuolin käyttäjän on käytettävä bussin keskiovea. Muille käyttäjille matalalattiabussien vakiintuneet etuoviratkaisut ovat riittäviä (riittävän pitkät käsijohteet, leveä kulkutila, leimauskone kaikissa busseissa samassa paikassa). Ulkomaisissa esimerkeissä (kappale 6.3.2) on esitetty kaikille käyttäjäryhmille sopiva etuoviratkaisu, joka on käytössä esimerkiksi Lontoossa

 


Kuvassa on bussi Man Lion´s Cityn kaksilehtinen etuovi. Etuovissa on hyvät tukikahvat sekä huomioväri kynnyksessä ja korokkeessa.

 


 

 


Kuvassa on bussi MB Citaron tasainen lattia. Bussin sisällä on hyvät kontrastivärit. Uudemmissa malleissa penkit ovat korokkeella, joka vähentää liikkumistilaa bussissa.


 

 


Kuvassa on täysmatalan bussin sisätilat keskiovelta taakse, bussimalli Man Lion’s City LL. Käytävä jatkuu matalana takaovelle saakka eikä ulosmenossa ole portaita.


 

 

 


Pyörätuoliluiska on helposti avattava, riittävän pitkä, luistamaton ja selkeästi merkitty. Sähköisesti toimivasta luiskasta kerrotaan kohdassa 6.3.2 ulkomaiset esimerkit.

 

 


Kuvassa on bussin Volvo 8700 LE:n keskiovella avattava mitoituksen mukainen luiska. Vaikka bussi on tasamaalla, luiska ei ole liian jyrkkä sähköpyörätuolin käyttäjälle. Luiska on siis lähes vaakasuora, kun bussin vieressä on pysäkkikoroke.


 

 

Pyörätuolilla ei pääse yksin yhteenkään tutkituista busseista. Ainoa poikkeus on korkean pysäkin lähelle ajettu niiaava bussi, johon urheilullinen manuaalipyörätuolin käyttäjä pääsee ilman luiskaa. Toimintatapa voidaan tulkita vaaralliseksi, eikä sitä missään nimessä suositella yleiseksi ohjeeksi. Muutoin pyörätuolin käyttäjä tarvitsee joko avustajan tai kuljettajan apua luiskan käyttämisessä.

 

6.1.2     Matkustaminen

 

Ideaalibussi on lattiaratkaisultaan täysmatala ja siinä on kaikilla ovilla kaksilehtiset ovet. Täysmatalan bussin takaovissakaan ei ole portaita.

 

Pyörätuoli- ja lastenvaunutilan minimipituus on 1300 mm. Pyörätuolin, rollaattoreiden, lastenvaunujen ja matkatavaroiden kuljettamiselle tila muodostuu monesti ahtaaksi, kun käyttäjiä on useampia kuin yksi. Muutamissa busseissa oli suurempia tiloja.

 

Bussi on värimaailmaltaan rauhallinen, mutta sisältää näkövammaisen toiminnan kannalta riittävät kontrastit. Opasteet ovat riittävän suuria. Pysäytysnappulat erottuvat selvästi ja ovat eri korkeuksilla, jotta kaikki ylettyvät niihin.

 

Kulmat, korokkeet, kynnykset, portaat ja muut tasoerot on selkeästi merkitty kirkkaalla ja kontrastiin erottuvalla varotusvärillä.

 

 

 

 

 


Kuvassa on pyörätuolitila Lahti Scala bussin erikoismallin keskiosasta, jonka pituus on 210 cm. Tilassa on ikkunan alareunalla vaakasuora tukikahva.

 

Pyörätuolitila on riittävän suuri, jotta siinä mahtuu kääntymään. Tilassa on turvavyö etummaisen penkin selkänojan takana, jotta matkustaminen selkä menosuuntaan olisi mahdollista suurellakin sähköpyörätuolilla.


 

 

 


Kuvassa on bussi MB Citaron pyörätuolitila, josta näkee ulos. Tilassa on kolme klaffituolia, joita käytetään, kun bussin keskiosassa ei ole liikkumisesteistä matkustajaa. Tilan edessä olevien penkkien takana on pyörätuolille tarkoitettu turvavyö.

 

Ikkunalinjan tulee bussin keskiosassa olla riittävän matalalla eikä ikkunaan saa teipata näkyvyyttä haittaavia mainosteippauksia.

 

Normin juuri täyttävä tila, joka on 1300 mm pitkä riittää pienelle tuolille, mutta suuremman tuolin kanssa olisi ongelmia.


 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvassa on tilavin opaskoiratila, joka oli Volvo 8700 LE:n vuosimallissa 2006. Tila sijaitsee kuskin takana, vasemman etupyörän yläpuolella. Seinässä olevassa kyltissä lukee tilan olevan varattu näkövammaisille.


 

 

Opaskoiralle varattu tila kuljettajan takana olevassa näkövammaispaikassa jää pyöräkotelon vuoksi liian pieneksi. Hyvää ratkaisua on tällä sijainnilla käytännössä mahdoton tehdä. Ehdotus näkövammaispaikan sijainnin siirtämiseksi vaatii laajempaa kommenttikierrosta kuin tämän raportin tekemisen yhteydessä on ollut mahdollista.

 

6.1.3     Bussista poistuminen

 

Ideaalibussissa on pysäkkinäyttö ja pysäkkikuulutukset. Poikkeustilanteissa annetaan sama tieto sekä kuuluttamalla että tekstinä pysäkkinäytön avulla. Tässä voidaan käyttää juoksevaa tekstiä.

 

 


Kuvassa on jokerilinjalla liikennöivän Volvo 8700 LE:n pysäkkinäyttö. Bussin etuosassa sijaitsevassa näytössä on bussin linjanumero ja pysähtymispaikka.


 


 

 

 

 

 

 

 

 


 

Kuvassa on Man Lion’s Cityn täysmatalan bussin takaovi, joka on kaksilehtinen. Vain aivan takimmaiset penkit ovat korokkeella, käytävätaso on matalalla ja portaiden reunoissa on huomioraidat.


 

6.2      Turvallinen matkustaminen

 

Pyörätuolilla matkustamisen suurimpia ongelmia on matkan turvattomuus eli mahdollisuus tuolin kaatumiseen. Helsingin kuljetuspalveluliikenteessä ei pyörätuolia saa kuljettaa ilman tukevaa kiinnitystä. Virheellisistä kiinnityksistä on aiheutunut vakavia loukkaantumisia ja jopa kuolemantapauksia. Onkin varsin riskialtista, että pyörätuolilla matkustetaan bussissa parhaassa tapauksessa vain matkustajan kiinnittävän turvavyön avulla ja heikoimmillaan ilman minkäänlaista kiinnitystä.

 

Kuvassa on esitetty Ruotsissa käytössä oleva ratkaisumalli, jossa pyörätuolia käyttävä matkustaa turvallisesti bussissa. Kuvassa henkilö istuu selkä menosuuntaan, pyörätuolin takana on korkea selkänoja ja pyörätuolitilan ympärillä on turvakaiteet.

 

7_kaupbuss[1]

 

Bussidirektiivin mukaisia ratkaisuja – turvakaide, selkä menosuuntaan matkustaminen, korkea selkänoja – kirjaimet a – h viittaavat direktiivin vastaaviin kohtiin (ks. alla)

 

 

Ote bussidirektiivistä 2001/85/EY:

 

3.8.3 Vaihtoehtoisesti 3.8.1.1 kohdan säännöksille pyörätuolille tarkoitettu tila on suunniteltava siten, että pyörätuolin käyttäjä matkustaa ilman turvavöitä selkä menosuuntaan pyörätuoli tukea tai selkänojaa vasten, seuraavien säännösten mukaisesti:

 

a) pyörätuolille varatun tilan toisen pitkittäisen sivun on nojattava vasten ajoneuvon sivua tai ulkoseinää

 

b) pyörätuolitilan etupuolella on oltava tuki tai selkänoja, joka on kohtisuorassa ajoneuvon pituusakseliin nähden

 

c) tuki tai selkänoja on suunniteltava siten, että pyörätuolin pyörät tai selkänoja nojaavat tukeen tai selkänojaan pyörätuolin kaatumisen estämiseksi

 

d) edessä olevan istuinrivin tuen tai selkänojan on pystyttävä kestämään 250 daN ± 20 daN:n voima kutakin pyörätuolia kohti. Voima on kohdistettava ajoneuvon vaakatasossa ja ajoneuvon etuosan suuntaan tuen tai selkänojan keskelle. Voima on pidettävä yllä vähintään 1,5 sekunnin ajan

 

e) kaide tai kädensija on asennettava ajoneuvon sivuun tai ulkoseinään niin, että pyörätuolin käyttäjä voi tarttua siihen helposti

 

f) sisäänvedettävä kaide (tai muu vastaava laite) on asennettava pyörätuolitilan vastakkaiselle sivulle pyörätuolin sivuliikkeen rajoittamiseksi ja jotta pyörätuolin käyttäjä voi tarttua siihen helposti,

 

g) erityisalueen lattia on peitettävä liukumatonta ainetta olevalla päällysteellä,

 

h) pyörätuolille varatun alueen yhteyteen on asennettava merkki, jossa on seuraava teksti:

”Tämä paikka on varattu pyörätuolille. Pyörätuoli on sijoitettava selkänoja menosuuntaan päin siten, että se nojaa tukeen tai selkänojaan ja sen jarrut ovat päällä.”

6.3      Ulkomaiset esimerkit

6.3.1     USA

 

Käynti etuovesta aiheuttaa bussin uudelleensuunnittelun. Useissa kaupungeissa ulkomailla on käytössä busseja, joiden invaluiska on sijoitettu kuljettajan näkyville etuovelle. Tällöin kuljettaja kykenee käyttämään mekanismia nousematta paikaltaan. Kulkutie taaksepäin bussissa on oltava riittävän leveä ja pyörätuolinpaikan on sijaittava riittävän lähellä etuovea. Tämä vaatii esteettömän paikan sijoittamisen etuoven läheisyyteen, joka vaatii istumajärjestelyn uudistamisen nykyiseen malliin verrattuna.

 

 


Kuvassa on pyörätuolia käyttävä henkilö menossa bussiin etuovesta. Luiska on avattuna katutasolle asti. Malli on St. Cloud Metro Bus USA:sta.


 

Alkuperäinen ohje St. Cloudin kaupungin Internet-sivuilta:

 

All Metro Bus fixed routes are wheelchair accessible.

 

Customers who require the lift or ramp should be prepared to board first. While waiting to board, position yourself 7 to 10 feet from the curb. This allows enough room for the mechanism to be deployed properly. Metro Bus Fixed Route drivers are trained in operating accessible features.


When the lift or ramp is lowered, the driver will indicate when it is safe to board. The lift will beep when it is in motion. If you use a wheelchair, we recommend that you back the chair onto the lift; however, it is acceptable to board facing the driver, if it is easier. Make sure your brakes are locked. Handrails are provided for extra safety. An attendant may ride on the lift with you and help you secure the safety belts.


Each accessible bus has two spaces for passengers in wheelchairs. These spaces include safety belts for your protection. The driver is required to check the belts and make sure your chair is secured. The lap belt should be used at all times, unless it is physically impossible to do so.


If more than two passengers in wheelchairs need the bus, the driver will tell any others when the next bus is scheduled to arrive. If the waiting time is longer than 30 minutes, the driver will radio to the
Transit Center, which will in turn try to arrange an alternate vehicle to serve those customers.

Käännös:

 

Kaikki Metro Busin reitit ovat esteettömiä.

 

Matkustajat, jotka tarvitsevat nostinta tai luiskaa, nousevat kyytiin ensimmäisenä. Kyytiin nousua odottaessasi asetu 2-3 metrin päähän jalkakäytävän reunasta. Näin nousumekanismille on tarpeeksi tilaa. Metro Busin reittien kuljettajat on koulutettu käyttämään esteettömyysapuvälineitä.

 

Kun nostin tai luiska lasketaan, kuljettaja ilmoittaa, milloin on turvallista nousta kyytiin. Nostimesta kuuluu merkkiääni sen ollessa liikkeessä. Jos liikut pyörätuolilla, suosittelemme tuolin peruuttamista nostimeen. Kyytiin voi kuitenkin nousta myös kasvot kuljettajaan päin, mikäli tämä koetaan helpommaksi. Huolehdi, että jarrut ovat lukittuna. Bussi on varustettu käsiohjaimin turvallisuuden takaamiseksi. Avustaja voi myös nousta nostimeen ja auttaa tuolin kiinnittämisessä turvavöin.

 

Jokaisessa esteettömässä bussissa on kaksi tilaa pyörätuolissa matkustaville. Tiloissa on turvavyöt matkustusturvallisuuden takaamiseksi. Kuljettaja tarkistaa turvavyöt ja huolehtii, että tuoli pysyy varmasti paikoillaan. Lantiovyötä tulisi käyttää koko matkan ajan, mikäli tälle ei ole fyysistä estettä.

 

Jos pyörätuolissa matkustavia on enemmän kuin kaksi, kuljettaja ilmoittaa seuraavan vuoron saapumisajan pysäkille jääville matkustajille. Mikäli odotusaika on yli puoli tuntia, kuljettaja viestittää asiasta Kuljetuskeskukseen, joka yrittää järjestää vaihtoehtoisen kulkuneuvon näille matkustajille.

 

6.3.2     Iso-Britannia

 

Kesällä 2007 tutustuimme busseihin myös Lontoossa ja Edinburghissa. Tutkimus tehtiin havainnoimalla ja kuvaamalla liikenteessä olevia busseja, varsinaisia tutustumiskäyntejä esimerkiksi varikoille ei tehty.

 

Liikkumis- ja toimimisesteisille suunnattu varustus bussiliikenteessä oli Brittein saarella viety huomattavasti pidemmälle kuin Pääkaupunkiseudun liikenteessä. Olennaisimmat erot olivat kuljettajan ohjauksessa toimivat automaattiset luiskat ja turvallisemmin rakennetut pyörätuolipaikat.  Pyörätuolin käyttäjä pääsee näihin busseihin ilman avustajaa eikä kuljettajan tarvitse siirtyä pois paikaltaan avatakseen luiskan.

 

Luiska oli sijoitettu vaihtelevasti joko etuovelle tai keskiovelle. Uudemmissa busseissa suosittiin keskiovella olevaa luiskaa. Etuovella oleva luiska vastasi rakenteeltaan Pääkaupunkiseudulla käytettävää lattiasta taittuvaa mallia, mutta se oli sähköisesti toimiva ja avautui kuljettajan ohjaamana. Luiskan avautuessa kuului voimakas varoitussignaali. Avautuminen kesti alle 10 sekuntia. Keskiovella oleva luiskamalli työntyi oven alapuolelta suojalevyn takaa kaksiosaisena kielekkeenä.

 

Tässäkin mallissa kuljettaja ohjasi toimintaa ja luiskan avautuessa tai sulkeutuessa kuului varoitussignaali. Luiskan ohjauskytkin oli myös oven ulkopuolella korkeudella, johon ylettyy pyörätuolista. Luiska avautui alle 10 sekunnissa.

 

Pyörätuolipaikat täyttivät ainakin suomalaista ratkaisua paremmin EU:n bussidirektiivin turvallisuusmääräykset. Varsinaisia turvavöitä emme havainneet.

 

 

 


 


Kuvissa on esitetty etuoven luiskan toimintaa Isossa-Britanniassa liikennöivästä bussista. Ensimmäisessä kuvassa luiska taittuu bussin etuovelta katutasolle päin. Toisessa kuvassa luiska on kokonaan avautuneena katutasolle saakka. Keltaisella huomiovärillä on osoitettu luiskan reunat ja etuovien tukikahvat. Kuvissa kuljettaja hoitaa liikkumisesteiselle tarkoitetun luiskan avaamista eikä siten matkustajan itsenäisestä luiskan avaamisesta tarvitse huolehtia. Luiskan pinnan tulee olla märkänäkin luistamaton.

 

Bussin kyljessä on ISA -merkki, joka osoittaa oikean oven kyytiin nousemiseksi. Bussin sisäpuolella kuljettaja ylettyy avoimesta ikkunasta vastaanottamaan myös pyörätuolilla liikkuvan henkilön maksun kyydistä.

 

Etuovi on kaksilehtinen ja ovien sisäpuolilla ovat kahvat helpottamassa bussiin nousua ja poistumista. Bussin sisäpuolella olevat käsijohteet jatkuvat ohjaten esimerkiksi näkövammaisen henkilön oikeaan paikkaan. Käsijohteiden ja ympäristön välinen kontrastiero on hyvä.

 

 

Kuvassa on bussin sisätilan malli Ison-Britannian kaksikerroksisesta bussista. Liikkumisesteinen saapuu bussiin etuovesta. Lipun maksettuaan hän siirtyy matalalattiabussin keskikäytävää pitkin hänelle varattuun paikkaan, joka on pyörätuolille riittävän leveä. Käytävä on tasainen ja sen vieressä on siirtymistä helpottava käsijohde, joka auttaa myös näkövammaisen liikkumista.

 

Bussin keskiosassa on riittävästi vapaata tilaa, jotta pyörätuoli on helppo kääntää sille varatulle paikalle. Pyörätuolille tarkoitettu paikka on osoitettu ikkunaan kiinnitetyllä sinivalkoisella tarralla. Pyörätuolia käyttävä henkilö istuu matkan aikana selkä menosuuntaan päin. Ikkunan alaosan korkeudella olevat tukikaiteet antavat pyörätuolilla matkustavalle lisätukea matkan aikana.

 

Käytävän puolella on pystysuora tuki. Kaiteet estävät pyörätuolin kaatumisen äkillisissä kääntymistilanteissa. Bussin jarruttaessa äkillisesti pyörätuoli saa tukea selkäpuolella olevasta korkeasta pehmustetusta selkänojasta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 


 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuvassa bussin keskiovi on kiinni.

 

 

Kuvassa bussin keskiovi on aukeamassa.

Tässä kuvasarjassa esitetään kaupunkiliikenteessä olevan bussin keskioven aukeaminen.

 

Kun kaksilehtinen keskiovi on aukeamassa, oven alta työntyy luiska. Jalkakäytävälle ulottuva, luistamaton ramppi helpottaa liikkumisesteisen bussiin nousemista ja siitä poistumista.

 

Ovien sisäpuolella kummassakin keskiovessa on tukikaide, jossa on selkeä kontrasti. Keskioven vieressä on ISA-merkki, joka ohjaa liikkumisesteisten kulkemaan keskioven kautta.

 

Bussin keskiosassa on liikkumisesteisen tarkoitetut istumapaikat ja pyörätuolipaikka. Liikkumisesteisille tarkoitettujen paikkojen sijainti ulko-oven välittömässä läheisyydessä nopeuttaa kaupunkiliikenteessä olevan bussin liikennöintiä. Ulko-ovien sulkeutumisen yhteydessä luiska vetäytyy takaisin keskioven alapuolella sijaitsevaan sille varattuun tilaan.

 

 

 

 

 

 

 

Kuvassa bussin keskiovi on auki.


 

Kuvassa on Ison-Britannian bussin keskioven ulkopuolella olevan luiskan lyhyet käyttöohjeet liikkumisesteiselle, jotta bussiin nousemista helpottava luiska tulee tarvittaessa esille. ”To deploy ramp press & hold red button to detract.” Avaa luiska painamalla punaista nappia. Poista luiska pitämällä punaista nappia pohjassa. Luiskan toimintaa ohjaava painike on sopivalla korkeudella pyörätuolilla liikkuvaa henkilöä varten.

 

 

 

Kuvassa on esitetty matalalattiabussin sisätilan malli, jossa istuimet ovat lattiatasolla. Tasainen lattia hyödyttää kaikkia matkustajia. Kuvassa näkyy bussin keskiosassa sijaitseva pyörätuolille varattu paikka. Tukikaiteissa on hyvät kontrastit.


7         Lähteet

 

Kirjallisuus:                        

Esteetön rakennus ja ympäristö – Suunnitteluopas. 2007. Rakennustietosäätiö.

 

Internetsivut:

Paikallisliikennesivut           http://www.kuukankorpi.com/paikallisliikenne/

YTV sivut                            http://www.ytv.fi

Matkamies                          http://matkamies.cs.uta.fi/

Pysäkkimies                       http://www.cs.uta.fi/research/hci/spi/pysakkimies/

HKL:n sivut                         http://www.hkl.fi

YTV:n sivut                         http://www.ytv.fi

Omat lähdöt                        http://www.omatlahdot.fi/omatlahdot/web

St Cloudin kaupunki            http://www.ridemetrobus.com/fixedroute/accessibility/

Esteli -raportti                     http://www.elsa.fi/tietopankki/tietopankki_pdf/Esteli_raportti.pdf

 

Haastattelut:

Reijo Mäkinen                     Haastattelu YTV

Kimmo Sinisalo                  Haastattelu YTV

Lauri Immonen                   Vierailut Vartiokylän bussivarikolla

Petri Lehto                          Vierailut Ruskeasuon bussivarikolla

 

Hankintakriteerit:

YTV:n ja HKL:n kalustonhankintakriteerit

EU bussidirektiivi                                     

Bussidirektiivin sovellusohje Ruotsi

 

Valokuvat:

Jussi Mankki ja Antti Kuukankorpi

 

8         Liitteet

 

1                                        Bussitutkimuksen tiedon keräys

2                                        Hankintakriteerit

3                                        Laatukriteerit

 

 

 

 

 


Liite 1           Bussitutkimuksen tiedon keräys

 

 

A. Bussin tiedot

 

Merkki

Tyyppi

Rekisterinumero

Bussin numero

 

B. Toiminnallisia tietoja

 

1.      Keskioven leveys

2.      Keskioven korkeus maasta ylä-asento

3.      Ala-asento

4.      Luiskan leveys

5.      Luiskan pituus

6.      Luiskan jyrkkyys kun bussi ala-asennossa

7.      Luiskan avaamisesta havaintoja

 

8.      Pyörätuolitilan leveys

9.      Pyörätuolitilan pituus

10.  Onko turvavyötä

11.  Turvavyön toimivuus

12.  Tukikaiteiden sijoitus havaintoja

 

13.  Maksukorttilaitteen käytettävyys

 

14.  Pyörätuoli pysäytysnapin korkeus

15.  Pyörätuoli napin käytettävyys havaintoja

 

16.  Matalassa osassa olevien penkkien korkeus

          Matalin (mitataan etureunasta)

          Korkein (mitataan etureunasta)

 

17.  Löytyykö opaskoiralle tila etuosassa?

18.  Pyörätuolissa istuvan mahdollisuus nähdä ulos

19.  Numeroiden ja muiden opasteiden selkeys ja käyttökelpoisuus heikkonäköisen kannalta

20.  numeron näkyvyys sivusta

 

21. Opasteet näkövammaisille

22. Opasteet kuulovammaisille

23. Pysäkkiopasteet, kuulutukset


Liite 2                                                                                                        11.09.2006

KILPAILUTETTAVAN LIIKENTEEN

LINJA-AUTOKALUSTON RAKENNE- JA VARUSTE­TASOVAATIMUKSET

 

Liikenteeseen uutena hankittavien linja-autojen tulee olla puoli­matala- tai matalalattia-autoja, joko etu­osaltaan matalia tai ns. kokonaan matalia. Käytössä olevan sekä käytettynä hankitun kaluston tulee olla han­kinta-ajankohtana voimassa olleiden YTV:n kalustovaatimusten mukai­nen.

 

Linja-autojen rakennemääräysten lisäksi liikentee­seen hankittavan linja-autokaluston tulee rakenne- ja varustetasoltaan täyttää seuraavat vaatimuk­set:

 

                                              1.        Auton tunnisteet

                                                        Liikennöitsijän nimi tulee olla auton molemmil­la sivuilla vähintään 80 mm suuruisilla kir­jasimil­la. Auton järjestysnu­mero tulee olla vähin­tään 100 mm suuruisin numeroin molemmil­la sivuil­la ja takana sekä sisällä noin 30 mm suu­ruisin nume­ro­in. Auton keulassa tulee olla yh­teis­ta­rif­fi­tunnus.

 

                                              2.        Vaunuun nouseminen

                                                        Nousukorkeus ei saa ylittää 350 mm:ä millään ovel­la. Askel­korkeus ei saa ylittää 250 mm:ä takaovel­lakaan. Auto varustetaan kokosivun nii­auksella.

 

                                              3.        Istuinten korkeus

                                                        Matkustajaistuimen etureunan korkeuden tulee olla noin 450 mm, lukuun ottamatta mahdollista korotet­tua vammaisistuinta ja loka-suojien koh­dalla olevia istuimia.

 

                                              4.        Invasilta

                                                        Keskiovella tulee olla matalalattiabussissa in­va­silta. Mikäli silta on kuljet­tajan paikalta ohjat­tava, tulee siinä olla turvalaitteet.

 

                                              5.        Lastenvaunu-/pyörätuolitila

                                                        Autossa tulee olla tila vähintään kahdelle las­tenvaunul­le. Tila on va­rustettava pyörä­tuolil­le. Lasten­vaunu‑/pyörä­tuoli­painikkeet sijoite­taan keski­sillan etupuo­lelle molemmin puolin käytävää oleviin pysty­tankoihin ja lasten­vaunutilan sei­nään sekä ulos keskioven etupuo­lelle. Paikat on merkittä­vä. Las­ten­vaunutilassa voi olla kääntö­istuimet.

 

                                              6.        Vammaispaikat

                                                        Vammaisille varataan keskioven etupuolelta 4 paik­kaa (paikat sijoite­taan käytävän molemmille puolil­le 2+2). Opas­koiran kanssa kulkevan vammaisen paikka si­joi­te­taan kul­jettajan taakse ensim­mäiseen penk­kiri­viin ja paikan vierei­sen istuimen tulee olla ylöskäännettä­vä ellei pol­vitila ole vähin­tään 450 mm. Pai­kat on merkittävä.

 

                                             

  7.        Painonapit

                                                        Pysähtymispainonappien tulee olla tukitangoissa enintään 1550 mm:n korkeudella lattiatasosta ja poistumisovien vieressä tulee olla lisäksi lap­sia varten painonappi, joka on enintään 1000 mm:n kor­keudella. Vammais­paikkojen lähei­syyteen sijoitetaan painonapit siten, että jo­kaiselta vam­maispaikalta pystyy antamaan pysäh­tymismer­kin nousematta seiso­maan. Painonappien vä­risävyssä on otettava huomioon heikkonäköi­set. Pai­nonapin käytön tulee antaa ää­nisignaa­li.

 

                                              8.        Tukitangot ja kahvat

                                                        Liikuntaesteisten liikkumisen helpottamiseksi asen­netaan vam­mais-paik­kojen kohdalle, ellei pai­kan ede­ssä olevassa istuimessa ole tarkoi­tuk­seen sopivaa kahvaa tai muuta apuvälinettä, seinään kahva sekä vaaka‑ ja pys­tytankoja si­ten, että autossa pääsee liikkumaan sisääntu­lo‑ovelta poi­stu­misovelle tuki­tankoja ja ‑kah­voja käyttäen. Mikäli vammaispaikat on sijoi­tettu siten, että niiden edessä ei ole seu­raa­van penkin sel­känojaa, on paikkojen eteen si­joi­tettava tanko. Ovet varustetaan liikuntavam­maisille soveltuvil­la kahvoilla.

 

                                              9.        Pysäkkijarru

                                                        Auto varustetaan pysäkkijarrulla, joka estää autol­la ajamisen ovien olles­sa auki (myös etuovi). Pysäkkijarru on oltava päällä auton ollessa linjalla.

 

                                              10.      Päätepysäkkipalvelu

                                                        Auto varustetaan ns. päätepysäkkipalvelulla, jossa matkustaja voi pääte­pysäkillä kuljettajan ollessa poissa nousta tai poi­stua au­tosta etu‑ ja kes­kiove­lta. Auton liikkeelle saaminen ja luvaton hal­tuunotto on tällöin estet­tävä.

 

                                              11.      Ovien turvalaitteet

                                                        Kaikissa ovissa on oltava turvalaitteet.

 

                                              12.      Valo- ja ohjekilvet

                                                        "Pysähtyy/Stannar" ("STOP") valokilpi sijoite­taan auton etu­osaan näky­välle paikalle ja nive­lautossa myös nivelosan taakse.

                                                        "Täynnä/Fullsatt" ‑valokilpi sijoitetaan tuuli­lasin ylänurk­kaan. Mikä­li auton sisällä on mat­kustajille tarkoitettuja pysy­viä sanallisia ohjekilpiä tai vastaavia, tulee niiden olla kaksikielisiä suo­mi/ruotsi.

 

                                              13.      Linjakilvet

                                                        Valaistu ja selvästi erottuva linjakilpi tulee olla edessä, takana ja oi­kealla sivulla. Lin­janumeron korkeuden tulee olla edessä vähintään 280 mm ja takana sekä sivulla vähintään 160 mm. Linjanumeron yhteydessä olevien reittitunnusta osoittavien kirjainten tulee olla 50 – 80 % numeroiden koosta. Edessä on oltava myös valaistu linjan päätepisteen kertova teksti suomeksi ja ruotsiksi. Kilpien tulee olla vaihdettavissa kul­jettajan paikalta ja autossa on oltava myös sisäpuolinen linjakilpi, jonka kor­keus on vä­hintään 70 mm.

 

                                              14.      Muut kilvet

                                                        Vuoronumerokilpiteline sijoitetaan etuoven ta­kana olevaan ikkunaan, jos linjan liikennöinti sitä ede­llyttää.

 

                                              15.      Infoaineisto

                                                        Aikataulujen ja esitteiden jakelukori sijoite­taan auton etu­osaan mat­kustaji­en kulkureitin varrelle kuljettajan ulottuville. Koreihin tu­lee mahtua A5‑k­okoinen materiaali.

 

                                              16.      Rahastus- ja muut ajoneuvolaitteet

                                                        Rahastuksessa käytettävät ja muut tilaajan ede­llyt­tämät lait­teet si­joite­taan tilaajan ohjei­den mukai­sesti. Hankittavissa autoissa tulee olla tiedossa olevien laitteiden edellyttämä asennusvalmius.

 

                                              17.      Infopinnat sisällä

                                                        Linja‑auton sisäkaton ja seinän taitekohdassa tu­lee ikku­noi­den ylä-puo­lelle varata 250 mm:n korkui­nen ja 1200 mm:n pituinen alue tarif­fi‑, ohje‑ ja joukkoliikenteen mainostarroja varten. Tällä alueella ei saa olla pitkittäisiä listoja eikä mui­ta epätasaisuuksia. Lisäksi joukkoliikennettä kos­keville tiedotuksille on varattava kiinnitystilaa seisomasilloille tai poistumisovien läheisyyteen.

 

                                              18.      Sisämelu

                                                        Auton sisämelu LM:n päätöksen mukaan mitattuna ei saa ylittää pää­tök­sessä mainittua arvoa myö­skään auton takaosassa (78 dBA).

 

                                              19.      Ilmanvaihto

                                                        Ilmanoton autoon tulee tapahtua auton ikkuna­linjan ylä­puolel­ta ja il­manot­tokanava tulee varustaa suo­dattimella. Auto varustetaan kat­to­kanavapu­halluk­sella.

 

                                              20.      Sisävalaistus

                                                        Auton sisävalaistuksen tulee olla sellainen, että jokaisella istuma­paikalla pystyy vaivatta lukemaan normaalia tekstiä (100 ‑ 200 lux).

 

                                              21.      Pysäkkivalo

                                                        Poistumisovet on varustettava valolla, joka valai­see myös poistu­mis-oven ulko­puolisen alueen.

 

22.            Kello

Autossa tulee olla matkustajille näkyvä kello.

 

23.            Automaattinen sammutusjärjestelmä

Autossa tulee olla automaattinen moottoritilan tulipalojen sammutusjärjestelmä.

HUOM! Aikaisemmin hankituissa autoissa, joissa ei ole automaattista sammutusjärjestelmää, tulee olla vähintään 6 kg:n käsisammutin ja moottoritilan sammutusluukut.


KALUSTOTYYPIT JA NIIDEN VAATIMUKSET, UUSI KALUSTO

 

TYYPPI  A

-                   Autot ovat matalalattia-autoja, joko täysma­ta­lia tai etu­osaltaan ma­talia.

-                   etuosaltaan matalissa autoissa ei saa olla por­ras­ta etu- ja kes­kioven välillä. Täys­matalassa au­tos­sa ei saa olla portaita.

-                   Ovet: vähintään 2+2+1.

-                   Istumapaikkamäärä (varsinaiset istumapai­kat) on vä­hintään 34 ja kokonais­paikka­määrä vä­hintään 65.

 

                                      TYYPPI B

-                   Autot ovat ns. puolimatalia eli lattiataso on e­nin­tään yhden askel­man kor­keammalla kuin matala­lattia-au­toissa.

-                   Autos­sa ei saa olla portaita käytävillä.

-                   Ovet: vähintään 2+2+0.

-                   Istumapaikkamäärä (varsinaiset istumapaikat) on vä­hintään 38 ja kokonais­paikkamäärä vä­hintään 65.

 

                                      TYYPPI C (TELIAUTOT)

-                   Autot ovat matalalattia-autoja, joko etuosaltaan matalia tai täysma­talia.

-                   Etuosaltaan matalissa autoissa ei saa olla por­ras­ta etu- ja keskioven välillä. Täysmatalassa autos­sa ei saa olla portaita.

-                   Ovet: vähintään 2+2+1.

-                   Istumapaikkamäärä (varsinaiset istumapaikat) on vä­hintään 51 ja kokonais­paikkamäärä vä­hintään 87.

 

                                      TYYPPI D (NIVELAUTOT)

-                   Autot matalalattia-autoja, joko etuosaltaan ma­ta­lia tai täys­ma­talia. Täysmatalassa autos­sa ei saa olla portaita.         

-                   Ovet: 2+2+2.

-                   Istumapaikkamäärä (varsinaiset istumapaikat) on vä­hintään 52 ja kokonais­paikkamäärä vä­hintään 100.

 

                                      KAIKILLE TYYPEILLE YHTEISET VÄLJYYSMITAT

-    Yksilehtisen oven vapaa aukko vähintään 750 mm.

-    Kaksilehtisen oven vapaa aukko vähintään 1200 mm.

-    Käytävän leveys vähintään 550 mm.

-    Vapaa pituussuuntainen istumatila vähintään 710 mm.

-                   Lastenvaunutilan vapaa pituus vähintään 1300 mm.

-                   Vapaa pituussuuntainen istumatila saa olla alle 710mm enintään 10 % istumapaikoista.

 

MUUTA

-                   Ns. maaseutulinja-autot sallitaan yksittäisillä ruuhkalähdöillä tilaajan suostumuksella

-                   Linja‑autokaluston keski-ikä ja yksittäisen linja‑­auton ikä lasketaan vuosi­na ensirekiste­röintipäi­västä yhden desimaalin tarkkuu­della.

-                   Mikäli peruskorjatulle alustalle rakennetaan kokonaan uusi kori, on auton ikä käyttöönottohetkellä kolme (3) vuotta ja lisääntyy siitä lähtien aina puolitoista vuotta vuodessa.

 

 

Liite 3                                                                                                                                       7.9.2007

 

                                                                                                            

LAATUVAATIMUKSET

 

Bussiliikenteen laatuvaatimukset liitetään osaksi erikseen tehtävää liiken­nöin­tisopimusta.

 

YTV ja liikennöitsijä seu­raavat vaa­ti­mus­ten noudattamista.

 

 

Laatukäsite                 Joukkoliikenteen laatu koostuu seuraavista osatekijäs­tä:

 

- palvelun laadusta,

- liikennöinnin laadusta ja

                      - teknisestä laadusta.

 

Palvelun laatua on kuljettajien ammattitaito, palvelualttius, tiedot liikenne- ja lippu­järjestelmistä, tiedot­taminen ja kuljettajan vaatetuksen.

 

Liikennöitsijästä riippuvaan palvelun laatuun kuuluu myös liikennöitsijälle tulevan tai liikennöitsijää koskevan palautteen käsittely.

 

Liikennöinnin laatuun kuuluu liikennöinnin täsmälli­syys, reitin noudattaminen, linjakilpien käyttö, päätepysäkkipalvelu ja ajo­käyt­täy­tymi­nen.

 

Tekniseen laatuun kuuluvat linja-autokalusto, sen ikä ja kapasiteetti sekä kunto ja siis­teys.

 

Liikennöitsijän laatuohjelma

 

Tarjouskilpailun perusteella valitun lii­ken­nöit­sijän laatuohjelman tulee sisältää seuraavat asiat, jolleivät ne sisälly sertifioidun laatujärjestelmän edellyttämään laatu- ja toimintakäsikirjaan:

 

1.                   Yritysjohdon asettamat laadun ylläpidon

periaatteet

2.                   Laatuasioiden organisointi ja vastuuhenkilöt

3.                   Kuljettajien ja työnjohdon pätevyys­ ja
kou­lutusohjelma

4.                   Laatuohjauksen toimenpiteet

5.                   Ajoneuvojen teknisen laadun ylläpito

 

Laatuohjelman toteuttamista seurataan sopimuskauden aikana.

 

Liikennöitsijän on varmistettava, että käytettävissä on liikenteen hoitoon
riittävä määrä kohteen linjoihin perehdytettyjä kuljettajia heti liikenteen alkaessa ja koko sopimuskauden aikana.

 

 

 

 

 

Palvelun laatu           

 

Asiakaspalvelu               Matkustajien mielikuva joukkolii­kennepalveluista muodostuu matkan aikana koettujen henkilökon­taktien perusteella. Tavoitteena bussiliiken­teessä on hyvä ilma­piiri ja hyvät asiakassuhteet.

 

Vaatimukset

 

Asiakaspalvelun tulee olla ystävällistä ja matkusta­jia tulee tarvittaessa asialli­sesti opas­taa matkusta­mi­seen liittyvissä asioissa.

 

Tiedottaminen               Joukkoliikenteen käyttö parhaalla mahdollisella taval­la e­del­lyt­tää tie­toa mm. rei­teistä ja aikatauluista. YTV vas­taa siitä, että tie­toa liiken­nöinnistä on tarjol­la. Lii­kennöit­sijän tehtävä­nä on huolehtia sekä suullisesta että kirjalli­sesta tiedottamisesta annet­tujen ohjeiden mukaisesti.

 

Vaatimukset

 

Liikennöitsijän tulee pitää mat­kus­taji­en saa­ta­villa käsiaikatauluja, aika­tauluyh­distel­miä ja YTV:n toi­mittamaa A5-kokoista tiedotus­materi­aalia kotelois­sa näkyvällä paikalla etuoven läheisyy­dessä.

 

Kuljettajan on osattava neuvoa mat­kustajia liiken­nöimänsä alueen li­säksi myös lähialu­eiden liikentees­tä ja tunnettava ajamansa reitin varrella olevat julkiset kohteet, kuten esim. terveyskeskukset, kou­lut ja kir­kot.

 

Perehdyttämisen vähimmäistaso (minimivaatimus) merkitsee seuraavaa:

-          liikennöitsijä jakaa tilaajan valmisteleman kohteen perehdyttämisaineiston kuljettajille ja perehdyttää kuljettajat lisäksi oman toimintansa työtiloihin, työolosuhteisiin sekä kalustoon ml. matkakorttilaitteet ja mahdolliset muut varustukset. Ennestään ao. liikennöitsijän palveluksessa olevia kuljettajia ei tarvitse perehdyttää oman toimintansa työtiloihin, työolosuhteisiin eikä kalustoon ja kaluston varusteisiin, mikäli näissä ei ole tapahtunut muutoksia.

-          Kohteen kuljettaja on kyydissä, kun linja ajetaan kouluttajan kanssa läpi. Ennestään liikennöitsijän palveluksessa olevilta ko. kohteen linjoja (ja reitti muuttumaton) ajaneilta kuljettajilta ei edellytetä linjan reitillä mukanaoloa.

-     perehdyttäminen on oltava suoritettu ennen liikennöinnin alkua.

 

Kuljettajan on tunnettava lippujär­jestelmä niin hyvin, että hän osaa opastaa matkustajia.

 

Kuljettajan on tiedettävä, mistä matkustaja voi saada lisätietoja.

 

Kuljettajien on välitettävä matkustajien antama pa­laute liikennöitsijälle, joka välittää sen YTV:lle.

 

 

Häiriötilanteet                Tiedonvälitystä varten on linja-autois­sa olta­va vies­tintä­jär­jestel­mä, jolla saa­daan yhteys työn­joh­toon.

 

 

 

Vaatimukset

 

Kuljettajan on ilmoitettava häiriötilantees­ta (esim. rikkoutunut auto, etukäteen arvioitavissa oleva yli 15 minuutin tai vuoroväliä suurempi myö­häs-tyminen) vii­vy­tyksettä työn­johtoon, jonka on ryhdyttävä välit­tömiin toimen­pitei­siin tilanteen korjaamiseksi sekä häiriön ilmoittamiseksi tilaajan ohjeistamalla tavalla laajempaa tiedotusta varten.

 

Kuljettajien on tiedotettava autossa olevil­le matkus­tajille häiriöstä. Auton rikkoutuessa on kuljettajan opastettava matkustajia jatkoyhteyden valinnas­sa.

 

Kuljettajien ulkoasu      Liikennöitsijän on järjestettävä kuljettajilleen yhte­näiset työasut, jota kaikkien kuljettajien on käytet­tävä. Asun siis­teydestä on huolehdittava.

 

Palautteen käsittely

Tilaaja laatii ja ylläpitää palautetietokantaa, johon kaikki palautteet tallennetaan. Tilaaja tarjoaa liikennöitsijän käyttöön Internet-pohjaisen käyttöliittymän, jonka kautta liikennöitsijä tallentaa saamansa palautteet ja niihin liittyneet toimenpiteet palautetietokantaan. Käyttöliittymän kautta kukin liikennöitsijä omalla käyttäjätunnuksellaan näkee myös tilaajan muiden kanavien kautta tulleet kyseistä liikennöitsijää koskevat palautteet.

 

Palautetietokannassa palautteet luokitellaan eri tekijöiden (mm. ajankohta, palautelaji, linja, vastuutaho) mukaan. Tilaaja laatii ohjeistuksen palautetietokannan ja käyttöliittymän käytöstä sekä järjestää tarvittavan koulutuksen liikennöitsijän yhteyshenkilöille.

 

Liikennöitsijä perehdyttää palautteita käsittelevän henkilöstönsä palautetietokannan ja käyttöliittymän käyttöön siten, että niitä käytetään tilaajan antaman ohjeistuksen mukaisesti.

 

Liikennöitsijä kerää saamansa palautteen, tallentaa tiedon palautetietokantaan ja huolehtii omaa toimintaansa koskevin osin vastaukset palautteen antajille.

                                          

Liikennöitsijä vastaa omaa toimintaansa koskeviin palautteisiin seuraavien aikakriteerien puitteissa:

·       2 arkivuorokauden kuluessa palautteen saamisesta liikennöitsijä välittää palautteen antajalle viestin siitä, että palaute on otettu vastaan, sitä käsitellään, ja asiakkaalle tullaan vastaamaan 14 vrk kuluessa

·       14 vuorokauden kuluessa palautteen saamisesta liikennöitsijä vastaa saatuun palautteeseen. Vastauksessa kerrotaan mm, mitä toimenpiteitä palaute aiheuttaa tai on aiheuttanut.

 

Palautteen käsittelyn puutteista määrätään sanktio yleisten ehtojen kohdan 6 mukaisesti. Kaksi (2) kertaa vuodessa pidettävissä YTV:n ja liikennöitsijän yhteisissä kehittämistilaisuuksissa käydään läpi saatu palaute ja sen aiheuttamat toimenpiteet. Tarvittaessa sovitaan kehittämisohjelmista, joilla esiintyneitä laatupuutteita ennakoivasti vähennetään.

 

 

Liikennöinnin laatu

 

Täsmällisyys                   Liikennöinnin täsmällisyys tarkoittaa sitä, että aika­tau­lu­ja nou­da­tetaan. Liikennöitsijän vastuulla olevasta sei­kasta johtuva myö­häs­tynyt, liian ai­kai­nen tai puut­tuva lähtö mer­kitsee sitä, ettei lu­vattua palve­lua tarjo­ta siten kuin matkustajan on oikeus edellyt­tää.

 

Vaatimukset

 

Linjakohtaisesti voidaan reitin varrella määrittää pysäkki tai pysäkit (välipisteet) joille annetaan lähtökohtaisesti ohitusaika, jota tulee noudattaa. Täsmällisyyttä näissä pisteissä ja päätepysäkeillä seurataan säännöllisesti tai pistokokein.

 

Välipisteaikojen noudattamatta jättämisestä tuleva liikennöintikorvausten vähennys ilmenee yleisten ehtojen kohdasta 6 ja niiden noudattamisesta tuleva laatupalkkio yleisten ehtojen kohdasta 5.

 

Päätepysäkillä matkustaja tulee päästää au­toon riit­tävän ajoissa ottaen huomi­oon myös huonojen säi­den asettamat erityisvaatimuk­set.
Vaatimus on, että matkustajan tu­lisi päästä autoon 5 min ennen lähtöä, mikäli kaaviossa varattu ajoaika ja liikenteestä johtuva ajoaika sen mahdollistavat.

 

Reitin noudattaminen   Kuljettajan tulee tuntea ajamansa linjan reitti ja pysäkit ja noudattaa niitä.

 

Linjakilpien käyttö         Kaikki vuorot on ajettava oikeilla linjakilvillä ja seutuliiken­netunnuksilla. Jos auto on muussa kuin linja-ajossa, eivät kilvet saa olla näky­villä.

 

Ajokäyttäytyminen          Jotta matkustaminen olisi miellyttävää, on autoa kuljetettava tasaisesti ja turvallisesti. Pysäkille saavuttaessa ja siltä lähdet­täessä on ajettava niin, ettei käytävällä liikkuvien matkustajien turvalli­suus vaarannu. Ennen pysäkiltä lähtöä on kiinnitettävä erityistä huomiota autosta poistuvien matkustajien turvallisuuteen (liukkaus pysäkillä, hitaasti liikkuvat vanhukset ja lapset, perän sivuylitys jyrkästi kääntyen pysäkiltä lähdettäessä).
Pysäkkijarrulla varustetuissa busseissa tulee pysäkkijarrun olla aina toiminnassa bussin ollessa linjaliikenteessä.

 

 

Tekninen laatu       

 

Linja-autojen kunto ja siisteys

 

Linja-autojen kunnolla on suuri merkitys matkustajan mat­ka-kokemuksen kannalta. Sen vuoksi autoja on huol­let­tava niin, että niiden kaikki laitteet toimivat. Autojen on myös oltava siistejä ja puhtaita.

 

Vaatimukset

 

Ilkivallan kohteiksi joutuneita, kuten vahingoitettu­ja tai pahoin töherreltyjä auto­ja ei saa käyttää liikenteessä.

 

Rikkinäisistä, matkustajaa tai omaisuutta mahdollisesti vahingoittavista penkeistä tuleva sanktio ilmenee yleisten ehtojen kohdassa 6.

 

Autot on siivottava kerran vuorokaudessa. Kuljetta­jan on päätepysäkillä otettava talteen mahdolliset löytö­tavarat ja samalla huo­leh­dit­tava auton siis­teydes­tä.

 

Linja-autoissa tupakoin­ti on aina kielletty. Myöskään auton ovella ei saa tupakoida siten, että savua kulkeutuu auton sisälle.

 

Kuljettajan on huolehdittava, että auton lämpötila ja ilmanvaihto ovat matkus­tajan kannalta asianmu­kai­set ja miellyttävät.

 

YTV:n ja liikennöitsijän vuorovaikutus

 

YTV:n ja liikennöitsijän välisellä kiinteällä vuorovaikutuksella tuetaan niin palvelua, liikennöintiä kuin teknistä laatua koskevien laatuvaatimusten toteutumista. Palautteiden käsittely ja niiden perusteella yhdessä tarvittaessa tehtävä kehittämisohjelma on osa vuorovaikutusta.

Tilaajan ja liikennöitsijän välillä järjestetään 1-2 kertaa vuodessa kahdenkeskinen tuotantopalaveri. Liikennöitsijä kutsuu koolle joka toisen tuotantopalaverin ja tilaaja joka toisen. Palavereissa keskustellaan ajankohtaisista laatuasioista. Liikennöitsijä toimittaa ennakkoaineistona tilaajalle tilastot kohteessa sattuneista liikennevahingoista.

Kohteen laadun jatkuvaksi parantamiseksi tehdään sopimuskauden alussa kehittämisohjelma, jota toteutetaan yhdessä ja päivitetään tarvittaessa kerran vuodessa. Kehittämisohjelma sisältää suuntaviivat liikennöitsijän toimesta annettavalle koulutukselle ja perehdyttämiselle sekä mahdolliset liikennöitsijän liikennöimien kohteiden asettamat erityisvaatimukset.
Kyseessä on ennen muuta laatupuutteiden ennakoiva vähentäminen.