1. Johdanto 1

2. Esteettömyyden edistäminen yleisillä alueilla ja rakennuksissa 2

3. Joukkoliikenne Järvenpäässä 9

4. Toimenpideohjelma 12

5. Seuranta ja jatkotoimenpiteet 33

Lähteitä ja kirjallisuutta 34

Liitteet 35

Liitteet

Liite 1 Yleisten alueiden toimenpideohjelma (taulukko)
Liite 2 Toimenpidekartta
Liite 3 Rakennusten toimenpideohjelma (taulukko)

2.1 Toimenpiteiden priorisointi

Priorisoinnin periaatteita

Toimenpiteiden priorisointiin on valittavana erilaisia mahdollisuuksia. Ramboll Finlandin eri kaupungeille tekemissä esteettömyyden toimenpideohjelmissa on käytetty tilanteen mukaan joko vain yhtä periaatetta tai kahta periaatetta, jotka voidaan yhdistää.

Priorisoinnin vaihtoehtoisia periaatteita ovat:

• Kunnossapitoluokka (väylät)

1. o Keskeisin alue: suurempi tavoitetaso / laitakaupunki: tyydyttävä taso

2. o Tarvitaan kartta kunnossapitoluokituksesta

• Väylän tai rakennuksen tärkeys

1. o Keskeinen alueita yhdistävä väylä / rakennus, jossa paljon kävijöitä

2. o Muut väylät / rakennukset, joissa vähemmän kävijöitä

3. o Tarvitaan väylän tai rakennuksen tärkeyden määrittely

• Kustannuksiin perustuva jako

1. o Vuositason jako (esimerkiksi 2005…2010) tai priorisointiluokat (esimerkiksi 1…3)

2. o Kustannusperusteisiin toimenpiteisiin voidaan lukea myös helposti toteutettavat toimenpiteet, jotka kannattaa sijoittaa toimenpideluettelon kärkipäähän

3. o Tarvitaan teknisen toimen tiedot toteutusmahdollisuuksista sekä tarpeen mukaan kytkentä muihin suunnitelmiin

• Kiireellisyys / puutteiden vakavuus

1. o Priorisointiluokat (esimerkiksi 1…3)

2. o Puutteet ovat selvillä kartoituksen perusteella

3. o Kiireellisyydestä tarvitaan teknisen toimen mielipiteet

Edellä mainituista neljästä vaihtoehdosta voidaan löytää kilpailevia vaihtoehtoja seuraavasti:

• Kunnossapitoluokka vs. tärkeys

• Kustannukset vs. kiireellisyys (puutteen vakavuus)

Järvenpäässä käytettävä priorisointitapa

Mahdollisiksi priorisointivaihtoehdoiksi asetettiin seuraavat kombinaatiot:

• Kunnossapitoluokka ja kustannukset

• Kunnossapitoluokka ja kiireellisyys (puutteen vakavuus)

• Tärkeys ja kustannukset

• Tärkeys ja kiireellisyys (puutteen vakavuus)

Näiden kombinaatioiden perusteella työryhmä valitsi toteutettavaksi seuraavan priorisointitavan:

Väylän / rakennuksen tärkeys ja kustannukset ovat priorisoinnissa määräävänä tekijänä

• Väylän tärkeys saadaan esiin esteettömyyskriteeristön mukaisella aluejaolla (perustaso/erikoistaso)

• Rakennusten tärkeys arvioidaan käytön suuruutena

• Vakavat puutteet huomioidaan tarpeen mukaan yksittäisinä toimenpiteinä ja sijoitetaan kärkipäähän (kustannukset huomioiden)

• Helposti toteutettavat, edulliset toimenpiteet sijoitetaan kärkipäähän

• Käytännössä toimenpiteet sijoitetaan tärkeyden mukaan tasasuuruisiin vuosieriin pitkällä aikavälillä

• Toimenpiteiden toteutus voidaan ohjelmoida 6 vuoden aikajänteelle (2005-2010)

Kustannukset huomioidaan siten, että esteettömyystoimenpiteet kytketään Järvenpään kaupungin tuleviin kadunrakennushankkeisiin. Lisäksi helposti toteutettavia toimenpiteitä sijoitetaan listan kärkipäähän. Karkeiden kustannusarvioiden perusteella pyritään saamaan tasasuuruisia vuosikustannuksia. Kustannus- ja resurssitekijöiden vuoksi esteettömyystoimenpiteet jaetaan näin useammalle vuodelle (kuuden vuoden aikajänne). Rakennusten toimenpiteille ei esitetä alustavia kustannuksia, koska kustannukset riippuvat paljon toteutustavasta ja toisaalta osa rakennuksista on muiden kuin kaupungin hallinnoimia rakennuksia. Rakennusten osalta esitetään siis toimenpideehdotus.

Esteettömyyskriteeristön mukainen aluejako on esitetty kappaleessa 2.2. Kartalle sijoitetut toimenpiteet on esitetty liitteessä 2. Eri vuosille ajoittuvat toimenpiteet on kuvattu eri värillä.

2.2 Esteettömyyskriteerit

Toimenpidesuunnittelussa käytetään SuRaKu-projektin mukaista esteettömyyskriteeristöä, jossa tarkasteltava alue jaetaan kahteen esteettömyyden vaatimustasoon. Kaikkien alueiden tulisi olla vähintään perustasoa. Esteettömyyden korkeampaa tasoa tulisi toteuttaa tärkeimmiksi koetuilla väylillä ja alueilla. Järvenpään suunnittelualueen kriteerijako on esitetty seuraavassa kuvassa. Rakennukset eivät kuulu SuRaKu kriteeristöön, mutta ne on tässä työssä jaoteltu samalla tavalla kahteen vaatimustasoon. Korkeampaan esteettömyyden tasoon pyritään sellaisissa rakennuksissa, joilla on paljon liikkumis- ja toimimisesteisiä käyttäjiä. Esteettömyystaso tulisi ottaa huomioon toimenpiteiden toteutusta arvioidessa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty esimerkein muutamia SuRaKu- kortistosta poimittuja esteettömyysvaatimuksia perus- ja erikoistasolla.

Ominaisuus	Perustaso	Erikoistaso
Pituuskaltevuus	max 8 %	max 5 %
Sivukaltevuus	max 3 %	max 2 %
Suojatiemerkki	Tiemerkinnän kohdalle tai enintään 2m ennen suojatie- tai pyörätiemerkinnän alkua. Etäisyys ajoradan reunasta max 3,5 m, jos hyvä näkyvyys	Tiemerkinnän kohdalle ajoradan reunaan
Suojatien johdattavuus	Ainakin toinen suojatien reuna kohtisuorassa ajorataan nähden	Suojatien reunat kohtisuorassa ajorataan nähden
Portaat	Väri-/ kontrastiraita ylimmän ja alimman portaan reunassa sekä ennen ja jälkeen välitasannetta	Varoitusalue tai opaslaatta aina portaiden yläpäässä ja väri-/ kontrastiraita porrasaskelmien reunassa

2.3 Yleisimmät toimenpiteet

Kaltevuudet

Yli 3 % sivukaltevuudet ovat yleisiä suunnittelualueen kevytliikenneväylillä ja jalkakäytävillä etenkin tonttiliittymien kohdalla. Kaltevat kohdat vaikeuttavat pyörätuolilla liikkuvien kulkemista ja saattavat aiheuttaa liukastumisia talvella.

Tonttiliittymien kaltevuuden pienentäminen on ongelmallista, sillä ajoneuvoliittymissä on käytettävä madallettua reunakiveä (kuva 2.2), jolloin tämä kohta on aina ympäristöään kaltevampi. Ainoaksi toimenpiteeksi jää tällöin pienentää kaltevuutta seuraavan päällystystyön yhteydessä niin, että kaltevampi kohta voidaan ohittaa väylän reunaa pitkin. Tonttien ajoneuvoliittymissä tulee käyttää madallettua reunakiveä.

Pieniä sivukaltevuusylityksiä (3-5 %) on Järvenpään katuverkolla niin runsaasti, että niiden ottaminen mukaan toimenpideohjelmaan ei ole tarkoituksenmukaista. Tässä työssä kaltevuuksien loiventamista uudelleenpäällystämisen yhteydessä esitetäänkin vasta yli 5 % sivukaltevuuskohdissa.

Kuva 2.2. Kalteva kohta on ohitettavissa kulkemalla väylän oikeaa laitaa. Kuva on Mannilantieltä.

Myös maaston korkeuseroista johtuvat suuret pituuskaltevuudet ovat ongelmallisia. Mikäli kaltevuudet ylittävät säädetyt kriteeriarvot (perustaso 8 % ja erikoistaso 5 %), täytyy liikkumis- ja toimimisesteiselle olla järjestetty toinen korvaava yhteys. Pidemmillä kaltevilla osuuksilla tulisi olla välitasanteita ja penkkejä lepäämistä varten.

Kuva 2.3. Mäkisille osuuksille tulisi lisätä penkkejä sopiviin kohtiin.

Johdattavuus

Johdettavuuspuutteet ovat Järvenpäässä yleisiä varsinkin suojateillä. Useimmiten ongelmana on pyöristyskaaren säteeltä lähtevä suojatie. Tähän on ehdotettu periaatteellisesti kolmea eri toimenpidettä:

1. Suojatien siirtäminen suoralle osalle tai reunakivilinjan oikaisu

2. Johdettavuuden parantaminen käyttämällä ohjaavaa tunnistemateriaalia suojatien edessä

3. Johdattavuuden parantaminen asentamalla kivireunus suojatien sivuille

On suositeltavaa, että tietyllä väylällä tai alueella käytetään yhtenäisiä ratkaisuja.

Kuva 2.4. Esimerkkejä johdattavuuden parantamisesta.

Väyläosuuksilla johdattavuusongelmat ovat harvinaisempia. Yleisin toimenpide-ehdotus väylällä on välikaistan rakentaminen. Välikaista kevyen liikenteen väylän tai jalkakäytävän reunassa lisää kontrastieroa ja parantaa johdattavuutta erityisesti suuremmissa suunnanmuutoskohdissa (kuva 2.5). Useilla katuosuuksilla Järvenpäässä kadunkalusteita on sijoitettu kevyen liikenteen väylän tai jalkakäytävän ajoradan puoleiseen reunaan. Välikaistan käyttö tällaisissa kohteissa pienentää merkittävästi näkövammaisten törmäysriskiä. Tätä tulisi harkita useilla Järvenpään katuosuuksilla. Välikaistan materiaalin valinnassa on olennaista, että se erottuu tuntumaltaan ja sävyltään kevyen liikenteen väylän päällysteestä.

Kuva 2.5. Kontrastimateriaalin avulla voidaan parantaa johdattavuutta ja estää törmäämistä kadunkalusteisiin (kuvamanipulaatio Helsingintieltä).

Suojatien reunakivet

Suojatien reunan havaittavuus on tärkeää erityisesti näkövammaisille, jotta kulkija tietää siirtyvänsä jalkakäytävältä ajoradalle. Suojatien reuna on perinteisesti havaittavissa reunakivestä, mutta korkeusero vaikeuttaa pyörillä kulkevien apuvälineiden matkantekoa.

Reunakiven parannustoimenpiteeksi ehdotetaan SuRaKu:n mukaista ratkaisua.

• Suojatien kohdalla pystysuoran reunakiven korkeuden tulee olla 30-40 mm, minkä lisäksi suojatien reunassa tulee olla aina vähintään 90 cm leveä luiskattu reunakiviosuus.

• Luiskaus, jossa noustaan 40 mm ajoradan tasosta 160 mm:n matkalla, tulee rakentaa huolellisesti. Samaa luiskattua reunakiveä tulee käyttää myös pyörätien kohdalla.

• Opaslaattoja ja varoitusalueita käytetään erikoistasolla varoittamassa suojatiestä. Värin tai kontrastin tulee olla väylän päällysteestä selvästi erottuva.

Kuva 2.6. Esteetön suojatieratkaisu (lähde:SuRaKu).

Esteetön sisäänkäynti

Vaivaton ja helppo sisäänkäynti on rakennusten yksi tärkeimmistä esteettömyyden edellytyksistä. Merkittävimpiä ongelmia Järvenpäässä aiheuttavat tasoerot, raskaat ovet ja ahtaat tuulikaapit.

Tasoerojen korjaamiseksi ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä:

1. Ulkoympäristön tason nostaminen sisäänkäynnin tasolle

2. Portaiden ja/tai luiskan rakentaminen

3. Erillisen inva-sisäänkäynnin rakentaminen (esim. rakennushistoriallisesti arvokkaat kohteet)

Tasonnostossa tulisi huomioida, etteivät syntyvät kaltevuudet ylitä sallittuja arvoja ja että kaltevat pinnat eivät pääse jäätymään talvella. Oven edessä olevan tasaisen alueen tulisi ulottua vähintään 1,5 metrin etäisyydelle.

Järvenpäässä lähes kaikkien rakennusten ovet vaativat paljon voimaa avau

2

tuakseen. Toimenpideohjelmassa näihin ongelmiin on ehdotettu seuraavia toimenpiteitä:

1. Ovien keventäminen

2. Automaattisesti napilla tai liiketunnistimella avautuvat ovet

3. Kuten edellinen, mutta lisäksi ovityypin muuttaminen liukuoveksi.

Automaattisesti avautuva ovi tulee varustaa aina varoituskyltillä. Kaksi viimeisintä ratkaisumallia auttavat myös ahtaassa tuulikaapissa selviämiseen. Itse tuulikaapin suurentaminen onkin toimenpiteenä useimmiten liian kallis ja raskas toimenpide.

Mikäli sisäänkäyntiä ei voida tehdä täysin esteettömäksi, tulisi varmistaa, että liikkumis- ja toimimisesteinen henkilö saa tarvittaessa apua rakennuksen henkilökunnalta. Erityistä huomiota tulee tällöin kiinnittää soittokellon sijaintiin ja toimivuuteen.

3.1 Rautatieliikenne

Rautateiden lähiliikenne kytkee Järvenpään tehokkaasti pääkaupunkiseutuun. Järvenpäässä on neljä rautatieseisaketta, jotka ovat etelästä pohjoiseen lueteltuna: Kyrölä, Järvenpää, Saunakallio ja Purola.

Kaikilla Järvenpään seisakkeilla pysähtyvät Helsingin ja Riihimäen välisen lähiliikenteen T- ja H-junat sekä Järvenpään rautatieasemalla lisäksi R-junat. Vuorotarjonta on Järvenpään rautatieasemalla 43–44 junavuoroa/suunta/arki-vrk ja muilla Järvenpään seisakkeilla 21–23 junavuoroa/suunta/arki-vrk. Varsinaiset kaukoliikenteen junat eivät pysähdy Järvenpäässä, mutta osa lähiliikennejunista jatkaa suorina yhteyksinä Riihimäkeä pidemmälle. Suoria junayhteyksiä lähiliikennekalustolla Järvenpään rautatieasemalta on arkisin Tampereelle 4 kpl, Lahteen 7 kpl ja Kouvolaan 4 kpl.

Vuonna 2004 Järvenpään seisakkeilta nousi yhteensä 1,55 miljoonaa junamatkustajaa, joista 81 % käytti Järvenpään rautatieasemaa. Matkustajamäärissä oli kasvua edellisvuodesta 4 %.

Kerava–Lahti -oikoradalle rakennetaan Haarajoen seisake Järvenpään kaupungin alueelle. Uusi seisake on mahdollista tehdä alusta lähtien noudattaen esteettömän liikkumisen vaatimuksia. Oikorata otetaan aikataulun mukaisen liikenteen käyttöön 3.9.2006. Oikoradalle on kaavailtu taajamajunaliikennettä 12–18 junavuoroa/arki-vrk, mikä tarkoittaa tiheimmillään noin junaa tunnin välein suuntaansa. Lisäksi oikoradalle siirtyy kaukoliikenteen idänliikenne. Kaukoliikenteen junat eivät pysähdy Haarajoella.

Matalalattiaiset Sm4-kaupunkijunat ovat liikennöineet Järvenpäässä alkuvuodesta 2005 lähtien. Järvenpäässä pysähtyvistä junavuoroista 50 % on matalalattiaisia. Paikkamäärästä 40 % on matalalattiaisissa junissa. Matalalattiajunien tarjontaan ei ole lähivuosina tulossa merkittävää muutosta. Matalalattiaiset junavuorot on mahdollista tarkistaa VR:n internet-sivujen lähiliikenteen aikataulutaulukoista.

Matalalattiaisissa Sm4-kaupunkijunissa sisäänkäynti ja eteisten välinen matkustajaosasto ovat samalla tasolla kuin asemien korotetut laituritasot. Sm4kaupunkijunissa on jokaisessa eteisessä paikka lastenvaunuille. Jokaisessa yksikössä on myös pyörätuolipaikka, jonka yhteydessä on mahdollisuus ladata sähköpyörätuolin akku. Pyörätuolipaikan lähellä on inva-WC. Sm4-junissa seuraava seisake ilmoitetaan automaattikuulutuksin ja monitoreilla.

Vuonna 2004 Järvenpään valtuustossa hyväksytyssä Järvenpään kestävän kehityksen ohjelmassa (Järkevä) on käsitelty Järvenpään rautatieaseman ongelmallisuutta pyörätuolilla ja lastenvaunujen kanssa liikkuvien kannalta.

3.2 Linja-autoliikenne

Järvenpään sisäinen liikenne hoidetaan suurelta osin yhteistyössä naapurikuntien, lähinnä Keravan ja Tuusulan kanssa. Osa liikenteestä on pidempimatkaista mm. Helsingin ja Mäntsälän välistä. Linja-autoliikenteen osalta Järvenpäässä ongelmana on kunnan pieni alueellinen koko. Kesällä paikallisliikenteen käyttäjämäärät vähenevät voimakkaasti.

Järvenpäässä linja-autoliikennettä liikennöivät seuraavat yritykset: Ventoniemi Oy, Etelä-Suomen Linjaliikenne Oy, Koiviston Auto Oy, Sukulan Linja Oy, AE Koskinen & Pojat Oy, Lähilinjat ja Savonlinja-yhtiöt.

Järvenpään sisäiset linjat (21…24) alkavat rautatieasemalta. Lisäksi osa pidempimatkaisesta liikenteestä poikkeaa Järvenpään rautatieasemalla. Saunakallion seisaketta palvelevat Wärtsilänkatua liikennöivät vuorot.

Järvenpäässä bussimatkan voi maksaa kertalipulla, Matkahuollon 44-matkan sarjalipulla tai VR:n liityntälipulla. Lisäksi Matkahuolto myy Järvenpään sisäiseen liikenteeseen 30 päivän kausikorttia sekä Järvenpään ja pääkaupunkiseudun välille 44 matkan Järvenpää-lippua. Vuonna 2004 Järvenpään Matkahuolto myi lähes 4000 sarjalippua, joilla matkustetaan arviolta 40 kertaa / lippu. Linja-autoliikenteen yksittäislippuja myydään n. 1 000 kpl vuodessa.

Järvenpään kaupungin tuki kohdistuu matkalippujen hintoihin. Järvenpään näyttölippua ja työmatkoja pääkaupunkiseudulle tuetaan subventoimalla matkalipun hintaa 30 %. VR:n junalippuun saa liityntälipun HKL:n sekä Järvenpään kaupungin alueella liikennöiviin busseihin.

Linja-autoliikenteen aikataulut on saatavissa mm. internetistä sekä koteihin jaettavasta aikataulukirjasta. Aikataulut julkaistaan Keravan, Tuusulan ja Järvenpään yhteisaikatauluina.

Suurin osa Järvenpään alueen linja-autopysäkeistä on ajoratapysäkkejä. Yleisimmin matkustajien odotustilana toimii pysäkin läpi kulkeva jalkakäytävä tai kevyen liikenteen väylä. Vaatimattomimmillaan linja-autopysäkeillä on pelkkä pysäkkimerkki avo-ojan kohdalla.

Järkevä-ohjelmassa on esitetty Järvenpään sisäisen joukkoliikenteen kehittämistarpeiksi seuraavaa:

• Bussilinjastoa tulisi selkeyttää

• Lippujärjestelmän kehittämistä mm. kytkemällä YTV-alueen lippujärjestelmään ja liityntälippujen kytkeminen runkomatkalippuun

• Rautatieseisakkeille tulisi olla säännöllinen liikenne

• Joukkoliikenteen tarjonnassa ja reiteissä tulisi nykyistä paremmin ottaa huomioon lisäasutus ja uudet kaupalliset palvelut

• Aikataulut ovat epäselviä. Palveluista tulisi tiedottaa ja mainostaa nykyistä paremmin.

Tiehallinnon Uudenmaan tiepiiri on määritellyt kolme joukkoliikenteen laatukäytävää, jotka kulkevat Järvenpään alueella. Lahdenväylä (valtatie 4, Helsinki–Lahti moottoritie) on määritelty pikavuoroliikenteen laatukäytäväksi ja Vanha Lahdentie (mt140) vakiovuoroliikenteen laatukäytäväksi. Lisäksi vakiovuoroliikenteen laatukäytäväksi on määritelty reitti pääkaupunkiseudulta Kellokoskelle: Tuusulanväylä (Kt 45) – Järvenpääntie (mt145) – Sibeliuksenväylä – Helsingintie – rautatieasema – Mannilantie – linja-autoasema – Postikatu – Pajalantie - Pohjoisväylä (mt1456). Lahdenväylälle Haarajoen seisakkeen yhteyteen on esitetty toimenpiteenä vaihtopysäkkialueen ja liityntäpysäköinnin sähköisen paikoitustilanneopastuksen (tilaa/täynnä) toteutta-mista. Laatukäytävien kehittämistoimenpiteiden vastuutahoina ovat kunnat, Ratahallintokeskus ja Tiehallinto.

Järvenpään linja-autoliikenteen esteettömyyttä on tarkasteltu vuonna 2004 valmistuneessa ”Yleisten alueiden ja julkisten rakennusten esteettömyyskartoitus” -raportissa lähinnä keskusta-alueen, Järvenpään rautatieaseman lähiympäristön, Jampan alueen ja Vanhankylän terveyskeskuksen osalta. Kartoituksessa linja-autoliikenteen esteettömyysongelmina todettiin lähinnä perinteinen korkealattiainen kalusto, harva vuoroväli, pysäkkiaikataulujen pieni fonttikoko ja vähäinen pysäkkivarustus.

Sampo-liikenne

Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa toimii kutsuohjattu Sampo-liikenne. Sampo on tarkoitettu matkustajille, jotka liikkuvat alueelle tai alueelta, jossa ei ole muuta joukkoliikennetarjontaa sijainnista tai ajankohdasta johtuen. Sampo-kyydillä pääsee myös Hyvinkään sairaaloihin ja Peijaksen sairaalaan Vantaalle. Sampo-liikenteeseen sisältyy erikoispalvelu vammaisille.

Järvenpäässä Sampo-liikenne pysähtyy pyydettäessä kaikilla linjaautopysäkeillä ja erillisillä Sampo-pysäkeillä, joissa on Sampo-kilpi pysäkin nimineen ja numeroineen. Sampo-liikenteessä käytetään pikkubusseja ja Järvenpäässä liikennöiviä takseja. Suurin osa pikkubusseista on matalalattiaisia. Osassa tilatakseista on inva-varustus. Sampo-kyyti tilataan puhelimitse. Matkahuolto myy sarjalippuja. Vammaisten matkojen maksujärjestelyistä sovitaan kunnan sosiaalitoimiston kanssa.

4.1 Yleiset alueet

Toimenpiteiden jakautuminen ja kustannukset

Järvenpään suunnittelualueen kulkuväylien esteettömyyteen liittyvät puutteet ja toimenpide-ehdotukset on esitetty liitteen 1 taulukossa. Toimenpiteet on numeroitu katuosuuksittain ja ne on esitetty myös kartalla liitteessä 2. Eri ajankohdille ajoittuvat toimenpiteet on kuvattu kartassa eri väreillä.

Toimenpiteitä ehdotetaan kaikkiaan 358 kappaletta. Lukumääräisesti eniten on ehdotettu päällystystöiden yhteydessä tehtäviä toimenpiteitä, kuten kaltevuuksien suoristamista ja paikkaustöitä. Nämä aiheuttavat myös eniten kustannuksia. Todellisuudessa kustannukset ovat vielä suuremmat, sillä kustannuksia ei ole toimenpideohjelmassa laskettu sellaisille toimenpiteille, jotka toteutetaan suunniteltujen kadunparantamiskohteiden yhteydessä. Mikäli toimenpide koetaan kuitenkin tärkeäksi toteuttaa ennen suunniteltua kadunparantamisajankohtaa, on siitä aiheutuvat kustannukset arvioitu.

Kuva 4.1. Erityyppisten toimenpiteiden aihepiirikohtainen jakauma (vas.) ja kustannusjakauma (oik.).

Kustannukset jakaantuvat suhteellisen tasaisesti vuosille 2005–2010. Toimenpiteet on pyritty ajoittamaan siten, että pienet, nopeat ja tärkeät työt on ajoitettu toteutettavaksi vuosina 2005–2006. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi puiden runkokorkeuden nostot ja pensaiden leikkuutyöt. Parannustoimenpiteet, joiden esteettömyyttä parantava vaikutus kustannuksiin nähden on vähäisempi, on ajoitettu toteutettavaksi vuosille 2009 - 2010.

Kustannuksien osalta tulee huomioida, että ne ovat karkean tason alustavia arvioita. Lisäkustannuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi suunnittelua vaativat lisäselvitykset.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty toimenpiteiden vuosittainen kustannusjakauma toimenpideluokittain eroteltuna. Ehdotettujen toimenpiteiden kustannusarvio on yhteensä n. 190 000 €. Keskimääräiseksi vuosikustannukseksi tulee siis noin 32 000 €.

Kuva 4.2. Toimenpiteiden kustannusjakauma eri vuosille.

Seuraavalla sivulla on esitetty kartta Järvenpään kaupungin kadunrakennuskohteista tuleville vuosille. Kartalla on myös joitakin vesihuoltokohteita. Toteuttamisajankohdat ovat osin viitteelliset.

Katusaneerausten yhteydessä tulisi ottaa huomioon seuraavia yleisiä esteettömyysnäkökohtia:

• Pysäköinnin järjestely (mm. invapaikoitus kevyen liikenteen väylän tasolle).

• Riittävän leveä kevyen liikenteen väylä (mahdollisesti ajoradan kaventaminen).

• Riittävät kontrastierot väylällä (välikaistojen käyttö).

• Reunakivilinjojen toteuttaminen mahdollisimman suorana kadunylitysten kohdalla SuRaKu -periaatteiden mukaisesti.

• Kadun suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon esteettömyydelle asetetut sivu- ja pituuskaltevuusvaatimukset.

Kävelykatu

Kävelykadun sijainti on keskeinen Järvenpään palveluiden kannalta ja näin ollen sen sisällyttäminen kokonaisuudessaan esteettömyyskriteeristön korkeampaan luokkaan (erikoistaso) on perusteltua. Kävelykadun esteettömyyttä on kartoitettu useampaan otteeseen: aikaisemmin Vammaisneuvoston toimesta, syksyllä 2004 kartoituksen ja keväällä 2005 kävelykierroksen yhteydessä.

Kävelykadun olennaisimmat esteettömyysongelmat ja toimenpiteet on esitetty seuraavassa taulukossa ja kuvassa 4.4.

Nro	Ongelma	Toimenpide
1	Rakennusten sisäänkäynnit ovat katutasoa korkeammalla.	Vaikuttaminen tähän vaikeaa.
2	Korkeuserot kadun poikittaissuunnassa aiheuttavat vaikeuksia liikkumis- ja toimimisesteisille.	Kaiteiden rakentaminen vaarallisimpiin kohtiin ja porrasaskelmien lisääminen.
3	Väylällä sijaitsevat liikkeiden kojut ja mainoskyltit aiheuttavat törmäysvaaran.	1. tiedottaminen mainoskylteistä ja kojuista kävelykadun liikkeisiin 2. uuden opaslaatoitetun väylän rakentaminen nykyisen katoksen alle
4	Näkövammaisen valkoinen keppi saattaa jäädä jumiin kaivon kannen ritilöiden väliin	Kaivon ritilöiden kääntäminen poikittain väylän kulkusuuntaan nähden

Kuva 4.4. Kävelykadun ongelmat.

Ehdotettu katoksen alla sijaitseva opaslaatoitettu väylä toimii hyvin myös talvella. Lisäksi kadun eteläpuolella sijaitseva katettu väylä näyttäisi pysyvän paremmin vapaana kojuista ja mainoksista kuin kadun pohjoispuoli. Opaslaatoituksessa käytetään väyläosuuksilla ohjaavaa laattaa. Suuremmissa suunnanmuutoskohdissa, sekä väylien risteyskohdissa käytetään varoittavaa laattaa (kuva 4.5). Opaslaattojen valinnassa tulisi olla yhteydessä näkövammaisten edustajiin. Alla olevassa kuvassa on esitetty SuRaKu-kortiston mukainen opaslaattasuositus.

Kuva 4.5. Opaslaatat (Su-RaKu).

4.2 Rakennukset

Toimenpiteiden jakautuminen

Rakennusten toimenpide-ehdotukset on koottu liitteen 3 taulukkoon, jossa ne on luokiteltu kahteen eri esteettömyystasoon rakennuksen tärkeysarvon ja käyttöasteen perusteella.

Rakennuksiin kohdistuvat toimenpiteet kohdistuvat pääasiallisesti rakennusten sisäänkäynteihin, tuulikaappeihin, asiakaspisteisiin ja opastukseen.

Esteettömyyskartoituksessa rakennusten suurimmiksi ongelmiksi todettiin

• Ovet ovat raskaita avata.

• Kohteiden opastus on sekavaa.

• Pyörätuolia käyttävillä ei ole odotustilaa.

• Palvelutiskit ovat liian korkeita lyhytkasvuisille ja pyörätuolia käyttäville.

• Yhtenäisten esteettömien reittien puute rakennuksen sisällä (erityisesti kouluissa).

• Inva-WC:t ovat huonosti merkittyjä.

Toimenpideohjelmassa rakennuksiin ehdotetaan yhteensä 233 parannustoimenpidettä. Noin puolet toimenpiteistä kohdistuu rakennuksen sisäänkäyntiin. Sisäänkäynnissä parannuskohteena on useimmiten kartoituksessakin esiin tullut raskas ulko-ovi, jonka avautumista kevennetään tai motorisoidaan. Sisäänkäynnin yhteydessä ehdotetaan myös parannettavaksi aukiolotietojen näkyvyyttä ja selkeyttä. Lisäksi sisäänkäynnin yhteydestä puuttuu usein soittokello tai sen sijainti on hankala. Toimenpiteet jakautuvat alla olevan taulukon mukaisesti.

4.3 Rautatieseisakkeet

Järvenpään rautatieasema on ainoa Järvenpään seisakkeista, missä on asemarakennus, lipunostomahdollisuus, muita kaupallisia palveluja, WC:t ja hissit välilaiturille. Muilla seisakkeilla on metallisia odotuskatoksia laitureilla. Kaikkien seisakkeiden laitureilla on roskakorit, valaistus, automaattikuulutukset, laiturinäytöt ja paperi-informaatiota.

Järvenpään kaikilla seisakkeilla on korkeat (550 mm) junalaiturit, jotka mahdollistavat portaattoman kulun matalalattiaiseen Sm4-kaupunkijunaan. Laiturin reunasta varoittava suojavyöhyke on toteutettu Järvenpään rautatieasemalla valkoisella betonikiveyksellä, muilla seisakkeilla keltainen maaliviiva osoittaa suojavyöhykkeen.

Järvenpään rautatieasema

Järvenpään rautatieasema sijaitsee ydinkeskustassa, noin 150 metrin päässä kävelykatu Jannesta. Rautatieasema on Järvenpään rautatieseisakkeista matkustajamääriltään vilkkain, matkustajia oli 1,26 miljoonaa vuonna 2004.

Helsingin suunnan junat lähtevät raiteelta 1, joka on asemarakennuksen puolella. Riihimäen suunnan junat lähtevät laiturilta 3, joka on välilaiturin itäinen raide. Asemarakennuksen ja välilaiturille johtavan asematunnelin välillä ei ole hissiä. Apuvälineiden kanssa kulkevat joutuvat kiertämään tervejalkaisia pidemmän matkan keskustan puoleisen paikoin jyrkän jalkakäytävän kautta. Asematunnelista on hissi välilaiturille. Välilaiturille johtavissa portaissa ei ole pyörätuoliluiskia.

Kuva 4.6. Linja-autoilta, takseilta ja henkilöautosta on portaaton yhteys asemarakennukseen ja Helsingin suunnan laiturille. Asemarakennuksen esteettömälle, ratapihan puoleiselle, sisäänkäynnille on laitureiden suunnalta luiska. Luiskan kaltevuus on 7–9 %. Kävelijä lyhyttä luiskaa tuskin huomaa, mutta käsikäyttöisellä pyörätuolilla kulkevalla on vaikeuksia nousta sitä omin avuin.

Asemarakennus

Järvenpään asemarakennus on Suomen ensimmäisiä rautatieasemia. Se on valmistunut vuonna 1862. Arkkitehtoniset ja museaaliset tavoitteet huomioon ottaen asemarakennus on saatu hyvin esteettömäksi. Asemarakennuksessa on lipunmyynnin palvelupisteiden lisäksi mm. inva-WC, penkkejä, yleisöpuhelin, elektronin aikataulunäyttö ja kahvila.

Järvenpään asemarakennukseen on portaaton yhteys ratapihan puolelta. Portaattoman sisäänkäynnin opastuksessa muilta sisäänkäynneiltä on puutteita. Asemarakennuksen ulko-ovi on melko raskas. Sisäänpääsy tuottaa vaikeuksia pyörätuolilla ja rollaattorilla liikkuville. Ongelmia aiheuttavat ahdas tuulikaappi, ulospäin avautuva tuulikaapin ja aulan välinen ovi sekä kynnykset.

Pääkulkuyhteys asemarakennukselta ja 1. laiturilta asematunneliin on portaallinen. Vaihtoehtoinen tasoeroton reitti asematunneliin on pitkä ja puutteellisesti opastettu.

Kuva 4.7. Lipunmyynnin palvelupiste sijaitsee portaattomaan sisäänkäyntiin nähden suorassa linjassa.

Palvelutiskit ovat pyörätuoliasiakkaille ja lyhytkasvuisille turhan korkealla. Alemmalle sijoitetut laskutasot helpottavat kuitenkin asiointia. Yhden palvelutiskin sijoittaminen alemmaksi parantaisi tilannetta.

Porrasnousut

Järvenpään rautatieaseman porrasnousujen esteettömyysongelmia ovat lähinnä kaideratkaisut ja portaiden reunassa olevat sadevesikourut. Asemaalueen portaissa ei ole kontrasti-tai materiaalieroja, jotka parantaisivat askelmien hahmottamista.

Kuva 4.8. Asemarakennuksen sisäänkäynnin viereisen, linja-autoille ja taksiasemalle johtavien portaiden kaide loppuu alimman portaan kohdalla. Liian lyhyt kaide antaa virheellisen informaation näkövammaiselle alas kuljettaessa portaiden loppumisesta ja ylös aseman oville kuljettaessa portaiden alkamiskohdasta.

Kuva 4.9. Asematunneliin johtavien portaiden reunoissa on sadevesiurat, joihin on vaara astua. Ongelma on pahin asemarakennuksen yhteydessä olevilla ulkoportailla, joissa käsijohdin on kauempana portaista.

Kuva 4.10. Asemarakennukselta asematunneliin johtavissa portaissa alimmassa porrasnousussa kaide on epäyhtenäinen ja sadevesiura on erityisen leveä.

Asematunneli

Asematunnelissa on melko suuret pituuskaltevuudet, suurimmillaan 6 %. Asematunnelissa on käytetty onnistuneesti värikontrastia, joka kertoo seinän kulmista. Tunnelissa ei ole varsinaista opastusta näkövammaisille.

Asematunnelista välilaiturille johtavaa hissiä käytetään yleisenä käymälänä. Hissin pintoja on tarkoitus uusia lähiaikoina paremmin puhtaana pidettäviksi. Asematunnelin Järvenpäätalon puoleisessa päässä on kaupungin omistama hissi. Hissi on ilkivallan takia lukittu. Vaihtoehtoinen portaaton reitti Järvenpäätalolle kiertää huomattavasti pidemmän matkan portaisiin ja hissiin verrattuna. Luiskayhteys on pitkä, ilman lepotasanteita ja myös pyöräilijöiden käytössä.

Kuva 4.11. Alhaalle sijoitettu roska-astia tai muu este on yleensä havaittavissa näkövammaisen kepillä. Ylemmäksi sijoitetut esteet ovat vaarallisia. Asematunnelin seinällä on roska-astia korkealla ilman ennakkovaroitusta.

Kuva 4.12. Järvenpään rautatieasemalla, mm asematunnelin portaiden alapäissä, on kuivatusritilöitä, jotka ovat liian suurireikäisiä. Näkövammaisen keppi menee ritilän läpi ja saattaa katketa.

Kuva 4.13. Järvenpään rautatieaseman ympäristö.

JÄRVENPÄÄN RAUTATIEASEMA
Ongelma	Toimenpide	Vastuutaho
1. Asemarakennuksen portaaton sisäänkäynti on mm. pyörätuoliasiakkaille hankala	Kynnyksien madaltaminen, tuulikaapin ja aulatilan välisen oven kätisyyden kääntäminen aulaan päin aukeavaksi ja ovien motorisoiminen	Ratahallintokeskus
2. Porrasnousujen ja asemarakennuksen ulko-ovien edessä on ritilöitä, joiden silmäkoko on näkövammaisen kepille liian suuri	Vaihdetaan ritilät silmäkooltaan pienemmiksi	Ratahallintokeskus
3. Asema-alueen porrasaskelmien hahmottaminen on hankalaa heikkonäköiselle	Askelmien reunat merkitään kontrastieroin	RHK ja Järvenpään kaupunki
4. Asematunneliin johtavien portaiden kaiteissa on puutteita	Täydennetään kaiteet	Ratahallintokeskus
5. Näkövammaisen on vaikea suunnistaa asematunnelissa, useammassa kohdassa on törmäysvaara	Toteutetaan yhtenäinen käsijohde seinille ja/tai opastava kohokuviolaatoitus lattiaan	Ratahallintokeskus ja Järvenpään kaupunki
6. Asematunnelin Järvenpäätalon puoleinen hissi ei ole käytössä	Kehitetään ratkaisu, jotta liikkumisesteiset voisivat käyttää hissiä (esimerkiksi kaupungilta anottava älykortti)	Järvenpään kaupunki
7. Portaattomat yhteydet asematunneliin ovat pitkiä ja opastamattomia sekä asemarakennukselta että Järvenpäätalolta	Parannetaan opastusta, toteutetaan lepotasanteita ja varustetaan lepotasanteet penkein	Järvenpään kaupunki
8. Postikadun liittymästä asemanmäelle nousevan yhteys on päällystämätön	Päällystetään yhteys ja osoitetaan kevyen liikenteen väyläksi	Järvenpään kaupunki

Kyrölän seisake

Kyrölän seisake rajautuu itäpuolelta Kyrölän asuntoalueeseen ja länsipuolelta peltoon ja Ainolan urheilukenttään. Kyrölä on Järvenpään seisakkeista toiseksi käytetyin, vuonna 2004 oli 150 000 nousevaa junamatkustajaa.

Kyrölä on pohjaratkaisultaan selkeä. Seisake sijaitsee muuta maastoa korkeammalla ja se muodostuu kahdesta reunalaiturista. Helsingin suunnan junat lähtevät raiteelta 1 (läntinen laituri) ja Riihimäen suunnan junat raiteelta 2. Laitureiden päissä on radan alitukset. Seisakkeen eteläpuoliselta Poikkitien alikulkusillalta on lastenvaunuluiskattomat porrasnousut laitureille. Luiskalliset kulkuyhteydet Poikkitieltä ovat matkaltaan selvästi pidempiä, mutta kuitenkin käsikäyttöiselle pyörätuolille liian jyrkkiä. Seisakkeen pohjoispuoleiselta, Kyröläntien jatkeella olevalta alikulkukäytävältä on pitkät luiskayhteydet laitureille. Seisakkeen itäpuoliselta Horsmakadulta on suora porrasyhteys Riihimäen suunnan laiturin keskivaiheille. Portaassa ei ole lastenvaunuluiskaa. Seisakkeella ei ole hissejä eikä asemarakennusta.

Pyörätelineet ja henkilöautojen saatto- ja noutomahdollisuudet ovat laitureiden päissä. Urheilukentän yhteydessä oleva pysäköintialue on päällystämätön. Ratahallintokeskuksen esteettömyyskartoituksessa on arvioitu, että invapaikkoja ei ole Kyrölän seisakkeella riittävästi ja reitti laitureille on turvaton.

Kuva 4.14. Kyrölän seisakkeen laitureilla on sähköiset laiturinäytöt, automaattikuulutukset sekä penkillä ja roskakorilla varustettuja katoksia. Junalaitureiden suojavyöhyke on erotettu maaliviivalla muusta laiturista. Laiturit ja keskeiset kulkuyhteydet on valaistu.

Kuva 4.15. Pohjoispuoliselta alikulkukäytävältä johtaa laitureille pitkät luiskalliset yhteydet ilman lepotasanteita. Luiskien päissä on kuivatusongelmia.

Kuva 4.16. Horsmakadulta on porrasyhteys Kyrölän seisakkeen Riihimäen suunnan laiturin keskelle. Porrasnousussa ei ole lastenvaunuluiskaa. Horsmakadun varrelle seisakkeen puolelle mahtuisi kevyen liikenteen väylä ja seisaketta palvelevia pysäköintipaikkoja.

Kuva 4.17. Kyrölän seisakkeen ympäristö.

KYRÖLÄN SEISAKE
Ongelma	Toimenpide	Vastuutaho
1. Suora porrasyhteys Horsmankadulta laiturin keskelle on ilman luiskaa	a) Rakennetaan Horsmakadulta myös luiskallinen yhteys laiturille. b) Tutkitaan mahdollisuudet toteuttaa Horsmakadun länsireunaan kevyen liikenteen väylä ja seisaketta palvelevaa pysäköintitilaa.	a) Ratahallintokeskus ja Järvenpään kaupunki b) Järvenpään kaupunki
2. Laitureiden päistä on pitkät luiskayhteydet ilman lepotasanteita	Tehokas talvihoito, mahdollisuuksien mukaan toteutetaan lepotasanteita ja kaiteita	RHK ja Järvenpään kaupunki
3. Kuivatusongelma Kyröläntien jatkeen alikulussa	Korjataan kuivatusjärjestelyt, huolehditaan puhtaanapidosta	Ratahallintokeskus ja Järvenpään kaupunki

Saunakallion seisake

Saunakallion seisake palvelee lähinnä radan länsipuolista Saunakallion kaupunginosaa ja radan itäpuolisia Jampan ja Sorton kaupunginosia. Vuonna 2004 Saunakalliossa oli 108 000 nousevaa junamatkustajaa.

Saunakalliossa on neljä raidetta, joista lähiliikenne käyttää kahta. Helsingin suunnan junat lähtevät raiteelta 1 (läntinen reunalaituri) ja Riihimäen suunnan junat raiteelta 3 (välilaiturin itäinen raide). Ristikadun alikulkusillalta on porrasyhteydet kaikille laitureille, välilaiturille johtavat portaat on varustettu kumipäällysteisillä lastenvaunuluiskilla. Portaat johtavat suoraan Ristikadun alikulun kevyen liikenteen väylille. Alikulkusillan ulkopuolella on Ristikadulta reunalaitureille portaita pidemmät luiskayhteydet. Välilaiturille on portaaton yhteys seisakkeen pohjoispuoliselta alikulkukäytävältä. Välilaiturille johtava loiva luiska on kaukana liityntäpysäköinnin paikoista ja puutteellisesti opastettu Ristikadun suunnasta. Saunakallion seisakkeella on yleisenä ongelmana runsas kasvillisuus, joka peittää näkemiä ja vaikeuttaa seisakekokonaisuuden hahmottamista.

Reunalaiturien yhteydessä on henkilöautojen pysäköintitilaa ja polkupyörätelineitä. Itäisen (Helsingin suunnan) laiturin yhteydessä olevalle pysäköintialueelle on ajoyhteys Saunakalliontien kautta, opastus pysäköintialueelle puuttuu. Läntisen reunalaiturin (raide 4, ei käytössä) yhteydessä on saatto- ja noutopysäköinnin kääntöpaikka. Esteetön luiskalla varustettu yhteys välilaiturille sijaitsee kaukana pysäköintipaikoista.

Kuva 4.18. Ristikadun alikulkusillalta on porrasnousut laitureille. Alikulussa on ongelmana etuluiskista kevyen liikenteen väylille putoavat betoniset sidekivet. Syynä on todennäköisesti routiva pohja etuluiskissa.

Suuret valoisuuserot on yleinen alikulkujen päiväaikainen ongelma.

Kuva 4.19. Saunakallion seisake raiteen 1 (Helsinkiin) puolelta. Runsas kasvillisuus vaikeuttaa seisakekokonaisuuden hahmottamista. Kuvassa vasemmalla pysäköintialue, jolle ei ole opastusta katuverkolta.

Kuva 4.20. Yhteydet Saunakallion seisakkeen välilaiturille: Ristikadun alikulusta on porrasyhteys jyrkällä luiskalla (vasen kuva). Seisakkeen pohjoispuoliselta alikulkukäytävältä on loiva luiska välilaiturille. Lepotasanteiden havaittavuutta on mahdollista parantaa mm. maalaamalla seiniin ohjaavaa väritystä.

Kuva. 4.21. Saunakallion seisakkeen ympäristö.

SAUNAKALLION SEISAKE
Ongelma	Toimenpide	Vastuutaho
1. Ristikadun alikulku: a) Välilaiturille johtavista portaista tullaan suoraan pyörätielle b) Etuluiskista putoaa sidekiviä kevyen liikenteen väylälle	a) Korostetaan porrasnousujen kohtia alikulussa valaistuksella ja materiaali- ja kontrastieroilla b) Vaihdetaan etuluiskien kerrokset ja uusitaan kiveys	Ratahallintokeskus ja Järvenpään kaupunki
2. Puutteellinen opastus läntiselle pysäköintialueelle	Toteutetaan opastus Ristikadulta pysäköintialueelle	RHK ja kaupunki
3. Seisakkeen pohjoispuolinen alikulku: a) Puutteellinen opastus Ristikadulta b) Tilan hahmottaminen vaikeaa	a) Toteutetaan esteettömästä yhteydestä kertova opastus b) Toteutetaan kontrastieroja seinä-/lattiapintoihin	Ratahallintokeskus

Purolan seisake

Purola on Järvenpään seisakkeista vähiten käytetty. Vuonna 2004 Purolassa oli 32 000 nousevaa junamatkustajaa. Matkustajamäärä kasvoi edellisvuodesta 40 %. Seisake palvelee lähinnä radan länsipuolista, Tuusulan puolella olevaa Purolan asuntoaluetta. Järvenpään kaupungin puolella, seisakkeen lähialueella on Wärtsilän teollisuusalue ja vähänlaisesti asutusta. Jampan alueen pohjoisosan asutus olisi lähempänä Purolan kuin Saunakallion seisaketta, mutta puuttuvat kevyen liikenteen yhteydet heikentävät Purolan seisakkeen käytettävyyttä.

Purolan seisake muodostuu kahdesta reunalaiturista. Helsingin suunnan junat pysähtyvät raiteelle 1 (läntinen laituri). Helsingin suunnan laiturin yhteydessä on päällystämätön henkilöautojen pysäköintialue. Riihimäen suunnan laiturin yhteydessä ei ole henkilöautojen saatto- ja noutomahdollisuutta.

Vähänummentie (mt1452) ylittää radan Purolan seisakkeen eteläpuolella. Ylikulkusillalta on kattamattomat, jyrkät ja pitkät lastenvaunuluiskilla varustetut metalliportaat laitureille. Pyörätuolilla tai lastenvaunujen kanssa kulkeville kulku laiturilta toiselle tai Vähänummentielle on porrasnousujen kautta käytännössä mahdotonta. Vaihtoehtoiset kulkureitit ovat hyvin pitkiä, osin päällystämättömiä ja opastamattomia.

Kuva 4.22. Matalalattiainen Sm4kaupunkijuna Purolan seisakkeella.

Kuva 4.23. Portaaton yhteys Vähänummentieltä Helsingin suunnan junalaiturille on viitoittamaton ja päällystämätön.

Kuva 4.24. Vähänummentieltä on kattamattomat porrasnousut Purolan seisakkeen laitureille. Pysäköintialue Helsingin suunnan laiturin yhteydessä on päällystämätön (kuvassa vasemmalla).

Kuva 4.25. Purolan seisakkeen ympäristö.

PUROLAN SEISAKE
Ongelma	Toimenpide	Vastuutaho
1. Portaaton yhteys Vähänummentieltä ja Purolan alueelta Helsingin suunnan junalaiturille on viitoittamaton ja päällystämätön	Toteutetaan viitoitus ja päällystetty kevyen liikenteen yhteys Vähänummentieltä Ankkapurontien kautta seisakkeelle	Järvenpään kaupunki ja Tuusulan kunta
2. Pysäköintialue läntisen laiturin yhteydessä on päällystämätön	Päällystetään pysäköintialue	Ratahallintokeskus
3. Jampan alueelta ei ole suoraan yhteyttä seisakkeelle	Toteutetaan radan itäpuolelle yhteys Jampan alueelta Riihimäen suunnan junalaiturille	Järvenpään kaupunki ja RHK
4. Portaaton yhteys Vähänummentieltä itäiselle laiturille on pitkä ja viitoittamaton	Toteutetaan viitoitus, tutkitaan mahdollisuudet toteuttaa suorempi yhteys Radanvarsitieltä itäiselle laiturille	Järvenpään kaupunki ja Ratahallintokeskus

4.4 Linja-autoasema ja -pysäkit

Matkahuolto, Järvenpään linja-autoasema

Järvenpään linja-autoasema sijaitsee kaupungin keskustassa Postikadun, Vuorikadun ja rautatien rajaamalla alueella noin 400 metrin päässä Järvenpään rautatieasemasta. Järvenpään uusi linja-autoasema on otettu käyttöön

v. 2004.

Asemarakennuksen keskustan puoleisen, Vuoritien puoleisessa sisäänkäynnissä on korkeat kynnykset ja raskas ovi, jotka vaikeuttavat apuvälineitä käyttävien kulkua. Lähtölaitureiden puolella on esteetön automaattitoiminen liukuovi Matkahuollon rahtipalveluihin. Automaattiovesta pääsee myös matkustajapalvelutiloihin.

Asemarakennuksen sisätilat ovat melko ahtaat. Varsinkin pöytien ja tuolien takana olevan aikatauluinformaation luokse on vaikea päästä apuvälineiden kanssa. WC on inva-mitoituksella, vaikka siitä ei ole kerrottu opastein.

Lähtölaiturit on päällystetty betonilaatoilla. Laatoituksessa on epäjohdonmukaisuutta. Kontrastiltaan eroavaa punaista laatoitusta on käytetty lähinnä koristeena, ei näkövammaista ohjaavana elementtinä. Laiturialueen suojatiet on laatoitettu. Näkövammaisen kepillä on mahdollista seurata suojatien kulkusuuntaa laattojen reunojen avulla. Reunatuet on madallettu suojateiden kohdilta. Laiturialueelta on luiska rautatieasemalle.

Linja-autoasemalla ei ole virallisia inva-paikkoja. Rakennuksen luoteispuolella on neljä pysäköintipaikkaa, jotka olisivat riittävän lähellä rakennusta ja laitureita. Kyseiset pysäköintipaikat ovat tosin liian pitkiä, ympäröity korkealla reunakivellä ja edellyttävät peruuttamista linja-autojen kulkureitille. Invapaikkojen tulisi olla jalkakäytävän tasolla.

Kuva 4.26. Linjaautoaseman sisätiloissa aikatauluinformaatio on pyöreissä pyloneissa. Ongelmina ovat pääsy pylonien luokse apuvälineiden kanssa, valon heijastuminen kiiltävästä pinnasta ja pieni tekstikoko.

Kuva 4.27. Laiturialueen suojatieltä ei ole suoraa yhteyttä rautatieasemalle johtavalle luiskalle. Suojatien päässä saisi olla luiskalle johtavat portaat.

Kuva 4.28. Rahtipalveluissa on kynnyksetön automaattiovi.

JÄRVENPÄÄN LINJA-AUTOASEMA
Ongelma	Toimenpide	Vastuutaho
1. Vuoritien suunnasta puuttuu opastus laiturien puoleiselle esteettömälle automaattiovin varustetulle sisäänkäynnille	Toteutetaan opastus esteettömälle sisäänkäynnille	Järvenpään kaupunki
2. Linja-autoaseman sisätilat: a) WC:n inva-mitoitusta ei ole mainittu. b) Aikatauluinformaation luku on hankalaa	a) Lisätään WC:n oveen inva-WC:n tunnus b) Pidetään vapaana kulkuyhteys aikatauluinformaation luokse, esitetään aikataulut suoralla pinnalla	a) Järvenpään kaupunki b) Oy Matkahuolto Ab
3. Laiturialueelta ei ole opastusta ja suoraa yhteyttä rautatieasemalle johtavalle väylälle	- Toteutetaan opastus - Rakennetaan portaat suojatien päähän	Järvenpään kaupunki
4. Linja-autoasemalta ei ole osoitettu invapaikkoja	Toteutetaan asemarakennuksen viereen invapaikka jalkakäytävän tasolle	Järvenpään kaupunki

Linja-autopysäkit

Linja-autopysäkeille on määritelty kaksi esteettömyyden vaatimustasoa. Kaikkien linja-autopysäkkien tulisi olla vähintään perustasoa. Korkeampaan esteettömyyden erikoistasoon lukeutuvat keskusta-alueen keskeiset pysäkit, joukkoliikenteen terminaaleja palvelevat pysäkit sekä vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveyspalveluiden toimipaikkoja palvelevat linja-autopysäkit.

Tarkemmin esteettömän pysäkin kriteerejä on esitelty Paikallisliikenneliiton Esteetön bussipysäkki -infrakortissa (http://www.paikallisliikenneliitto.com/ ) ja SuRaKU-projektin Pysäkkialueet -ohjekortissa ( http://www.hel.fi/helsinkikaikille/ohjekortit.html ).

Tavoitteita esteettömän joukkoliikenteen edistämiseksi Järvenpäässä:

• Kiireellisimmät esteettömyyspuutteet korjataan tarvittaessa erillisinä toimenpiteinä.

• Katu- tai kunnallisteknisten töiden yhteydessä korjataan kohteessa olevien linja-autopysäkkien esteettömyyspuutteet.

• Yleisölle luodaan helppo tapa ilmoittaa ao. vastuutaholle havaitsemistaan esteettömyysongelmista mm. jalankulualueiden, julkisten rakennusten sekä joukkoliikenteen pysäkkien ja terminaalien osalta.

• Uutta rakennettaessa otetaan aina huomioon ratkaisujen toimivuus liikkumisesteisten henkilöiden kannalta.

• Kerava-Lahti -oikoradalle valmistuva Haarajoen seisake suunnitellaan ja toteutetaan noudattaen esteettömän liikkumisympäristön periaatteita.