Esteetön terminaali Tapiolaan

Esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma ”elsa” 2003–2006

”Esteetön liikennejärjestelmä on sellainen, että myös lapset, iäkkäät ja toimintaesteiset henkilöt suoriutuvat turvallisesti päivittäisestä liikkumisestaan. ”

Elsa on liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Ohjelman taustavaikuttajina ja hankkeiden osarahoittajina ovat useat eri ministeriöt, väylälaitokset sekä järjestöt. Elsa-ohjelma on toteutettu vuosina 2003–2006.

Kolmivuotisella Elsa-ohjelmalla on tuettu työtä liikennejärjestelmän esteettömyyden parantamiseksi ja nostettu aihe esille yleiseen tietoisuuteen. Tärkeä osa ohjelmaa on ollut hankkeiden toteuttaminen ja niiden tuloksista tiedottaminen.

Elsa ohjelma toteuttaa osaltaan liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategiaa. Vuonna 2003 julkaistun strategian tavoitteena on, että valtion ylläpitämä liikenneinfrastruktuuri ja julkisen liikenteen palvelut ovat esteettömiä ja turvallisia kaikille. Valtionhallinto toimii yhteistyössä kuntien ja yksityisen sektorin kanssa näiden vastuulla olevien liikennejärjestelmän osien parantamiseksi.

Lisätietoja Elsa-ohjelmasta:

www.elsa.fi

Liikenne- ja viestintäministeriö

TIIVISTELMÄSIVU

Työssä on arvioitu Elsa-ohjelman esteettömien ratkaisujen soveltuvuutta Espoon Tapiolan uudistettavaan joukkoliikenneterminaaliin sekä soveltuvien ratkaisujen hyödynnettävyyttä rakennussuunnitteluvaiheessa. Työ on ollut osa Tapiolan terminaalin rakennussuunnittelua.

Työssä on kartoitettu aikaisempien Elsa-ohjelman esteetöntä joukkoliikenneympäristöä edistävien hankkeiden toimenpiteet Tapiolan terminaalin rakennussuunnittelua varten. Lisäksi on kartoitettu muita kuin Elsa-ohjelman esteetöntä joukkoliikenneympäristöä edistäviä ideoita, etenkin siltä osin kun niitä on mainittu Elsa-hankkeissa.

Esteettömyyttä edistävien toimenpiteiden kartoittamisen jälkeen arvioitiin niiden käyttökelpoisuutta Tapiolan terminaalin suunnittelussa. Tämän jälkeen työ eteni siten, että toteutettavaksi toimenpiteiksi valittiin Tapiolan terminaaliin parhaiten soveltuvat ideat, joiden hyödynnettävyyttä terminaalin rakennussuunnitteluvaiheessa arvioitiin erikseen. Lisäksi tehtiin arvio toimenpiteiden laajemmista hyödyntämismahdollisuuksista muissa vastaavissa vaativissa kohteissa.

Hankkeen yhteydessä tehtiin myös esteettömyysarviointi Tapiolan joukkoliikenneterminaalin ja sen ympäristön nykytilasta SuRaKu-ohjeiden perusteella.

ESIPUHE

Tämä työ kuuluu osana Elsa-hankekokonaisuuteen, joka on liikenne- ja viestintäministeriön poikkihallinnollinen esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelma. Elsan tavoitteena on turvata esteettömät julkisen liikenteen palvelut ja liikenneinfrastruktuuri.

Esteetön terminaali Tapiolaan (ESTEETTA) -hanke on osa Espoon Tapiolan terminaalin rakennussuunnittelua, joka toteutetaan vuoden 2006 aikana. Työn tavoitteena oli arvioida Elsa ohjelman esteettömien ratkaisujen soveltuvuutta Tapiolan uudistettavaan terminaaliin sekä soveltuvien ratkaisujen hyödynnettävyyttä rakennussuunnittelussa.

Työtä on ohjannut seuraava ohjausryhmä:

Irja Vesanen-Nikitin, liikenne- ja viestintäministeriö Tapiolan terminaalin rakennussuunnittelun ohjausryhmä, pj. Torsti Hokkanen, Espoon kaupunki

Konsultteina työhön ovat osallistuneet Juhani Bäckström, Kaisa Kauhanen ja Juha Nieminen Ramboll Finland Oy:stä sekä Petteri Littu Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy:stä ja Erkki Rousku Cadvancesta.

Espoossa 30. päivänä marraskuuta 2006

Torsti Hokkanen

SISÄLLYSLUETTELO

1 Johdanto ................................................................................................................................... 6
2 Esteettömyys Tapiolan terminaalin yleissuunnitteluvaiheessa ................................................. 7
3 Esteettömyys Tapiolan terminaalin rakennussuunnitteluvaiheessa.......................................... 7
4 Toimenpideideoiden kartoittaminen .......................................................................................... 8

4.1 Menetelmäkuvaus .............................................................................................................8

4.2 Elsa-hankkeet.................................................................................................................... 9

4.2.1 Elsa-hankkeiden merkitys ......................................................................................... 9

4.2.2 APROF (Matkapalvelukeskusten asiakasprofilointien ja tietokantojen arviointi) ....... 9

4.2.3 ELLI (Esteettömyys kuntien liikenneturvallisuussuunnittelussa) ............................. 10

4.2.4 ESTELI (Espoon esteetön joukkoliikennelinja 19)................................................... 11

4.2.5 JOLLA (Joensuun seudun joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät)..... 12

4.2.6 JÄNES (Järvenpään esteettömyyden toimenpideohjelma ja joukkoliikenteen kehittämissuunnitelma) ........................................................................................................... 13

4.2.7 LAATUKETJU (Esteettömyys laatukäytävähankkeessa) ........................................ 15

4.2.8 LEVITOI (Esteettömyys ja ikääntyneiden palvelutarve) .......................................... 15

4.2.9 LUMIELSA (Esteettömyys talvihoidossa)................................................................ 16

4.2.10 SUOTU (Esteettömän liikkumisen sujuvuuden, ohjaavuuden ja turvallisuuden parantaminen valaistuksen avulla).......................................................................................... 17

4.2.11 TKL 25 (TKL 25 – Esteetön esimerkkilinja) ............................................................. 18

4.2.12 TESTELI (Esteettömien bussipysäkkien käyttäjätestaus, suunnitelmien tarkistus ja kuljettajakoulutuksen kehittäminen) ........................................................................................ 20

4.2.13 VALOIS (Esteetön valaistus ja selkeät kontrastit asema-alueilla)........................... 20

4.2.14 ELSATUOTE (Esteettömien ympäristötuotteiden kehityshanke) ............................ 22
5 Muut esteettömyysohjeet ........................................................................................................ 23

5.1 Esteetön matkakeskus .................................................................................................... 23

5.2 SuRaKu (Esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminen katu-, viher- ja piha-alueilla)................................................................................. 23

5.3 Paikallisliikenneliiton infrakortit........................................................................................ 25

5.4 Ulkomaiset lähteet........................................................................................................... 26

5.4.1 Lähdeviitteet ............................................................................................................ 26

5.4.2 Internet-lähteet ........................................................................................................ 27

5.5 Yhteenveto ...................................................................................................................... 30
6 Tapiolan terminaalin ympäristön nykytilan arviointia............................................................... 31

6.1 Valaistus.......................................................................................................................... 31

6.2 Tapiolan terminaalin arviointi SuRaKu-kriteerien perusteella.......................................... 34

6.3 Tapiolan terminaalin pohjoispuoli.................................................................................... 35

6.4 Tapiolan terminaalin eteläpuoli........................................................................................ 38
7 Valitut toimenpiteet.................................................................................................................. 44

7.1 Valaistusperiaatteet esteettömyyden kannalta................................................................ 44

7.2 Opastavat raidat ja päällystemateriaalit kävelypinnoille.................................................. 46

7.3 Pysäkkireunakivi.............................................................................................................. 46

7.4 LED-valot bussien pysähtymispaikoille ........................................................................... 47

7.5 LED-valot suojatien reunaan........................................................................................... 47
8 Hylätyt toimenpiteet................................................................................................................. 48
9 Yhteenveto.............................................................................................................................. 48
10 Lähdeluettelo....................................................................................................................... 50

Johdanto

Etelä-Espoossa sijaitsevaa Tapiolan terminaalia käyttää huomattava osa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen päivittäisistä matkustajista. Terminaalista liikennöidään linja-autoilla sekä Helsingin että Espoon suuntaan. Tapiolan terminaalin neljällä bussipysäkillä on 17 000 käyttäjää vuorokaudessa, mikä on seitsemän prosenttia Espoon kaikkien pysäkkien käyttäjistä.

Terminaali on nykytilassaan matkustajille meluisa, tuulinen, ahdas ja pimeä. Lisäksi terminaalin esteettömyys ja matkustajainformaatio eivät enää vastaa tämän päivän vaatimuksia. Matkustajat kokevat myös terminaalin ilmansaasteet ongelmaksi.

Tapiolan terminaalin parantamisesta on valmistunut yleissuunnitelma marraskuun 2005 aikana. Terminaalin rakennussuunnitelman on tarkoitus valmistua vuoden 2006 loppuun mennessä, jonka jälkeen siirrytään toteutukseen. Terminaalin yleissuunnitelman yhtenä lähtökohtana on toiminut Elsa-ohjelman ESTELI-selvitys, jossa Tapiolan terminaali on ollut osa selvitystä. Lisäksi terminaalissa on jo aiemmin Elsa-ohjelmassa tutkittu LED-valojen käyttöä bussin pysähtymiskohdan tunnistamiseksi ja suojatieylityksen korostamiseksi, jotka ovat mukana Tapiolan terminaalin yleissuunnitelmassa. Tapiolan terminaalin yleissuunnitelmavaiheessa ei kuitenkaan ole kattavasti tarkasteltu Elsa-ohjelman selvityksiä.

Tässä työssä on käyty läpi kaikki Elsa-hankkeet, jotka edes vähäiseltä osalta saattavat edesauttaa Tapiolan terminaalin esteettömyyden toteuttamista. Työn ensimmäisessä vaiheessa aikaisemmista Elsa-ohjelman vaiheiden tuloksista on kartoitettu esteetöntä joukkoliikenneympäristöä edistäviä ideoita ja toimenpiteitä. Lisäksi on kartoitettu muita kuin Elsa-ohjelman esteetöntä joukkoliikenneympäristöä edistäviä ideoita, etenkin siltä osin kun niitä on mainittu Elsa-hankkeissa.

Esteettömyyttä edesauttavien ideoiden ja toimenpiteiden kartoittamisen jälkeen arvioitiin niiden käyttökelpoisuutta Tapiolan terminaalin suunnittelussa. Tämän jälkeen työ eteni siten, että toteutettavaksi toimenpiteiksi valittiin Tapiolan terminaaliin parhaiten soveltuvat ideat, joiden hyödynnettävyyttä rakennussuunnitteluvaiheessa arvioitiin erikseen.

Lisäksi arvioitiin, kuinka Elsa-hankkeissa saatuja tuloksia voidaan laajemmin hyödyntää vastaavien kohteiden rakennussuunnittelussa.

Terminaalialueen rajaus on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1. Tapiolan terminaali, suunnittelualueen rajaus.

2 Esteettömyys Tapiolan terminaalin yleissuunnitteluvaiheessa

Tapiolan terminaalin yleissuunnittelussa otettiin esteettömän liikkumisen vaatimukset huomioon. Yleissuunnitelman mukaan bussiliikenteen nykykalustolla voidaan toteuttaa pysäkki, jonka reunakivi on enintään 170 mm korkea. Tällöin bussien jopa 1,5 metrin takaosan pyyhkäisy taskusta pois lähdettäessä (pyörät ääriasennossa) on mahdollinen, kunhan laiturijärjestelyissä otetaan huomioon vaadittavat suojaetäisyydet. Korkeammalla, ESTELI-raportin mukaisella 200 mm reunakivellä, voitaisiin yleissuunnitelman mukaan toteuttaa pysäkki Tapiontorille. (Tapiolan terminaali, opastus ja kulttuuriraitti, yleissuunnitelma 2005).

Yleissuunnitteluvaiheessa todettiin, että eri käyttäjäryhmien asema joukkoliikenteen käyttäjinä on otettava huomioon jatkosuunnittelussa. Suunnittelemalla selkeä ja riittävän suurikokoinen opastusjärjestelmä terminaalitiloihin ja Sampokujan alueelle taataan orientoituminen myös heikkonäköisille. Näkövammaisten tarpeisiin yleissuunnitelmassa ehdotettiin esimerkiksi ohjaavia valolinjoja, lattiaan kiinnitettyjä väriuria tai nastarivistöjä. Tilojen valaistukseen, pintojen materiaaleihin, väreihin ja kontrasteihin sekä akustiikkaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota. (Tapiolan terminaali, opastus ja kulttuuriraitti, yleissuunnitelma 2005).

3 Esteettömyys Tapiolan terminaalin rakennussuunnitteluvaiheessa

Esteettömyys tulee huomioitua rakennussuunnittelussa, kun noudatetaan odotushallien osalla seuraavia Rakennusmääräyskokoelman määräyksiä:

  • RakMK F1, ESTEETÖN RAKENNUS, Määräykset ja ohjeet 2005

  • RakMK F2, RAKENNUKSEN KÄYTTÖTURVALLISUUS, Määräykset ja ohjeet 2001.

ESTEETTA-hanketta ja edelleen rakennussuunnitteluun vietäviä esteettömyttä edistäviä toimenpiteitä esiteltiin kahdessa Tapiolan terminaalin rakennussuunnittelun ohjausryhmän kokouksessa. Lisäksi hanketta esiteltiin Espoon kaupungin Rakennetaan kaikille –työryhmän kokouksessa.

Työn yhteydessä arvioitiin Tapiolan terminaalin ja sen ympäristön kulkureittien esteettömyyttä Su-RaKu (Esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminen katu-, viher- ja piha-alueilla) -kriteerien avulla.

Toimenpideideoiden kartoittaminen

4.1 Menetelmäkuvaus

Esteetöntä joukkoliikenneympäristöä edistävien ideoiden ja toimenpiteiden kartoittaminen aloitettiin kokoamalla tarkasteltava aineisto. Lähes kaikki valmistuneiden Elsa-hankkeiden loppuraportit ovat saatavilla internetissä osoitteessa www.elsa.fi. Myös muu tarkasteltu aineisto oli pääosin saatavilla internetin kautta. SuRaKu-ohjekortit ovat saatavilla osoitteessa www.hel2.fi/helsinkikaikille/ohjekortit.html ja Paikallisliikenneliiton infrakortit ovat Paikallisliikenneliiton sivuilla osoitteessa www.paikallisliikenneliitto.com.

Tarkastellun materiaalin käyttökelpoisuuden arviointi Tapiolan terminaalin suunnittelussa toteutettiin asiantuntija-arviointina. Arviointiin osallistuivat arkkitehti Petteri Littu Arkkitehtitoimisto Davidsson Oy:stä sekä esteettömyysasiantuntija Kaisa Kauhanen ja liikennesuunnittelija Juha Nieminen Ramboll Finland Oy:stä. Kukin edellä mainituista tutustui aineistoon itsenäisesti ja teki arvion aineistosta muista riippumatta. Arvioijat myös pisteyttivät aineiston asteikolla 0–3 sen mukaan, kuinka hyödyllisenä sen näkivät (0 = ei hyödynnettävissä, 3 = erittäin hyödyllinen). Tämän jälkeen arviot vedettiin yhteen päätelmien tekemiseksi. Arvioinneissa kiinnitettiin huomiota myös siihen, onko aineisto hyödynnettävissä muissa Tapiolan terminaalin kaltaisissa kohteissa, ts. mikä on aineiston laajennettavuus muihin kohteisiin.

Asiantuntija-arvioiden perusteella voitiin tarkastellusta aineistosta karsia pois ne, jotka eivät olleet käytettävissä Tapiolan terminaalin rakennussuunnitteluun. Karsinnassa käytettiin perusteina sekä kirjallisia arvioita aineistosta että pisteytystä. Hyödylliseksi arvioidun aineiston osalta suoritettiin erikseen arviointi siitä, miltä osin aineisto on suoraan sovellettavissa Tapiolan terminaalin rakennussuunnitteluun. Työn etenemistä kuvaava kaavio on esitetty kuvassa 2.

Kuva 2. Kaaviokuva työn etenemisestä.

4.2 Elsa-hankkeet

4.2.1 Elsa-hankkeiden merkitys

Tapiolan terminaaliin soveltuvia esteettömyystoimenpiteitä etsiessä pääasiallinen lähtökohta olivat kymmenen aikaisemmin julkaistua Elsa-raporttia. Elsa-raportilla tarkoitetaan tässä liikenne- ja viestintäministeriön esteettömän liikkumisen tutkimus- ja kehittämisohjelmassa (elsa) vuodesta 2003 julkaistuja raportteja. Elsa-raportteja yhdistävä tekijä on esteettömyyden edistäminen, mutta kaikki Elsa-raporteissa mainitut esteettömyyttä edistävät ideat ja toimenpiteet eivät ole sovellettavissa bussiterminaalin rakennussuunnittelussa. Tämän työvaiheen tavoitteena oli luoda yleinen käsitys Elsa-raporttien sisällöstä myöhempää soveltuvuusarviointia varten. Elsa-raporttien yleinen ongelma hyödynnettävyyden kannalta oli kustannustietojen puuttuminen.

4.2.2 APROF (Matkapalvelukeskusten asiakasprofilointien ja tietokantojen arviointi)

Työssä on käyty läpi keskeisimmät Suomessa tehdyt asiakasprofiloinnit sekä muita yksilöllisiä kuljetustapoja selvittäneitä menetelmiä ja työkaluja. Raportissa on kuvattu henkilötietojen käsittelyprosessi matkapalvelukeskuksessa (MPK) ja määritetty asiakastietojen korjaus- ja päivitysjärjestelmän tarpeita ja mahdollisuuksia.

Kuva3. Kaaviokuva asiakasprofiilijärjestelmästä (APROF 2005).

APROF sisältää mm. yksityiskohtaisia malleja tietokannoista. APROF ei ole hyödynnettävissä Tapiolan terminaalin rakennussuunnittelussa, sillä raportti ei sisällä suunnitteluohjeita esteettömän ympäristön tekemiseen.

4.2.3 ELLI (Esteettömyys kuntien liikenneturvallisuussuunnittelussa)

Työ on osa laajemmaksi aiottua hanketta, jonka tavoitteena on edistää esteettömyyden huomioon ottamista kuntien liikenneturvallisuustyössä, erityisesti liikenneturvallisuussuunnitelmissa. Esiselvityksen tavoitteena on ollut täsmentää käsiteltävänä olevaa ongelmaa, muodostaa kokonaiskuva nykytilanteesta ja niistä mahdollisuuksista sekä esteistä, joita esteettömyyden ja liikenneturvallisuuden yhteensovittamiselle on.

Työssä on ehdotettu toimenpiteitä, joilla edistetään esteettömyyden huomioon ottamista liikenneturvallisuussuunnitelmissa. Toimenpiteet kohdistuvat niin organisointiin, nykytila-analyysin tekoon, itse suunnitteluun kuin suunnitelman käsittelyynkin. ELLI-raportissa on lisäksi kuvattu muutamien ohjeiden ja oppaiden (Tiehallinnon julkaisut ”Esteetön ympäristö kaikille” ja ”Esteettömyyden tila”, SuRaKu-ohjeet) keskeistä sisältöä.

Kuva 4. Turvallisuuden ja esteettömyyden taustalla olevia osatekijöitä (ELLI 2005).

ELLI on esiselvitys, jossa kuvaillaan esteettömyyden asemaa liikennesuunnitteluprosessin osana ja sen kohtaamia ongelmia. Raportissa on ohjeita suunnitteluprosessiin, mutta ei detaljeja rakennussuunnitteluun, joten hyödynnettävyys Tapiolan terminaalin suunnittelussa jää vähäiseksi.

4.2.4 ESTELI (Espoon esteetön joukkoliikennelinja 19)

Työssä on tarkasteltu Espoon sisäisen bussilinjan 19 esteettömyyttä ja se on toiminut yhtenä Espoon terminaalin yleissuunnitelman lähtökohtana. Pysäkeillä on tehty esteettömyyskartoitus, minkä jälkeen on erityisesti keskitytty pysäkkialueen järjestelyjen ja yksityiskohtien parantamiseen esteettömiksi. Lähtökohtaisena tavoitteena on ollut kehittää pysäkkisyvennys, jossa olisi 20 cm korkea reunakivi ja bussiin nouseminen tapahtuisi ilman tasoeroa. Lisäksi on tarkasteltu esteettömyysinformaation kehittämistä sekä pysäkkien ja niille johtavien reittien talvikunnossapitoa ja sille asetettavia vaatimuksia. Pysäkkialueista ja busseista on huomioitu mm. seuraavaa:

  • Vaikka jotkut heikkonäköiset pystyvät erottamaan pysäkkialueen harmaan betonikiveyksen, on bussiin nousukohdan määrittäminen vaikeaa.

  • Pysäkkialueen penkeissä olisi hyvä olla käsituet helpottamassa istumaan laskeutumista ja penkiltä nousemista.

    • Busseihin liittyy kaksi tärkeää tietoa. Matkustajan on erotettava:

      1. o Oikea kulkuväline muiden joukosta bussiin pyrkiessään

      2. o Oikea pysäkki tai asema bussista pois jäämiseksi.

Kuva 5. Esimerkki esteettömästä pysäkkisyvennyksestä (ESTELI 2005).

ESTELI sijoittuu osittain kohdealueelle, ja pysäkin mitoitus on Tapiolassa huomioitu jo yleissuunnitteluvaiheessa. Kuulutukset ja työpajan tulokset ovat ESTELI:ssä asioita, joita voidaan mahdollisesti hyödyntää.
Arvioija Hyödynnettävyys Tapiolaan Yleinen laajennettavuus
Arkkitehti Ehdotettua reunakiven korkeutta (200 mm) ei voi käyttää Tapiolassa, sillä YTV:n käytössä olevien bussien maavara on matalimmillaan alle 200 mm. Kyllä varauksin.
Esteettömyys- asiantuntija ESTELI-projekti on huomioitu jo Tapiolan terminaalin yleissuunnitteluvaiheessa, sillä ESTELIssä tehtiin esteettömyyskartoitus mm. Sampokujan pysäkille. Esimerkki esteettömästä pysäkistä. Muutamia mitoitusohjeita. Osin laajennettavissa vastaaviin kohteisiin.
Liikenne-suunnittelija Selvitys koskee suunnittelualuetta: Kartoitettu Tapiolan terminaalin ongelmia. Ei kuitenkaan sisällä yksityiskohtaisia ohjeita Tapiolan rakennus-suunnitteluun. Mallipysäkkejä voidaan käyttää myös muissa kohteissa.

4.2.5 JOLLA (Joensuun seudun joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät)

Työssä määritellään Joensuun ympäristön joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen laatukäytävät sekä niiden liitynnät toisiinsa. Työssä esitetään laatukäytävien kehittämistoimenpiteet, toteuttamisohjelma ja vastuutahot.

Työssä mm. määritellään esteettömälle pysäkkikatokselle seuraavia ominaisuuksia:

  • Katos on riittävän suuri, jotta myös apuvälineitä käyttävät saavat tarvittaessa suojan tuulta ja sadetta vastaan

  • Katoksen varustelu on riittävä ja sokealle helposti kepillä erotettavissa; penkit, valaisimet, opasteet, roskakori