ESTEETÖN ALEKSI

3.1 Käyttäjien kokemus sisäänkäyntien esteettömyydestä 20

3.2 Aleksanterinkadun sisäänkäyntien esteettömyystarkastelu 22

3.3 Neljä Esimerkkiä sisäänkäyntien muuttamisesta esteettömiksi 27

4. ESTEETTÖMYYSKORJAUKSISSA HUOMIOITAVIA NÄKÖKOHTIA 54

1.1 ALEKSIN LUONNE JA HISTORIA

Aleksanterinkadulla on takanaan arvokas historia maamme pääkaupungin merkittävimpänä kauppakatuna. Se on aina ollut vilkas ostoskatu, jolla myös oleskellaan ja tavataan. Aleksanterinkadun varrella olevilla rakennuksilla on kullakin oma historiansa erilaisen pankki- ja liiketoiminnan keskuksena. Viime aikoina pankkitoiminnan merkitys on vähentynyt ja kadusta on muodostunut puhtaammin liikekatu. Rakennuksista suuri osa on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita. Rakennuksissa on tehty aikojen kuluessa muutoksia lähinnä katutason julkisivuissa, mutta julkisivujen alkuperäinen luonne on säilynyt. Aleksanterinkadun vilkkaus kulminoituu adventtiaikaan, jota juhlistaa perinteinen joulukatuvalaistus juhlallisuuksineen.

1.2 ALEKSATERINKATU UUDISTETTUNA

Aleksanterinkadun peruskorjauksessa kadun perinteinen luonne on säilytetty. Raitiovaunut tuovat kaupunkilaiset edelleenkin keskustan sydämeen Aleksanterinkadulle. Vanha katukiveys on asennettu uudelleen kadun keskiosalle raitiovaunujen ajotilaan. Jalkakäytävät ovat entistä leveämmät ja ne on pinnoitettu kestävällä ja kauniilla graniittikivellä.

Perusparannuksen yhteydessä katutilasta on tehty mahdollisimman esteetön. Raitiovaunupysäkkien korokkeet ovat sopivan korkuisia esteettömälle vaunuun pääsylle. Jalankulkupinta on tasainen ja suojatieylitykset ovat turvallisia ja esteettömiä erilaisille kulkijoille. Katu pysyy sulana ja kuivana koko vuoden katulämmityksen ansiosta.

Kadun tasaussuunnittelun yhteydessä tutkittiin tarkkaan sisäänkäyntien kohtien katukorkeudet mahdollisimman hyvin esteettömän sisäänkäynnin toteuttamiseen sopiviksi. Kadun perusparannuksessa ei ole kuitenkaan puututtu sisäänkäynteihin eikä niihin liittyviin porrasaskelmiin, jotka ovat osa kiinteistöjä. Useiden liikkeiden sisäänkäynnit ovat jo nykyisin helppokulkuisia. Jotta vaivaton liikkuminen Aleksanterinkadulla ja liikkeissä voi toteutua, on tarpeen muuttaa mahdollisimman moni liikkeen sisäänkäynti esteettömiksi.

Aleksanterinkadun suunnitelma kuvasovitteena

2.1 KESKUSTAN KAUPPAKADULLA ON MONIA ESTEITÄ

Keskustan katutila on muotoutunut pitkän ajan kuluessa. Katupinta ja rakennukset ovat ajan mittaan usein asettuneet eri korkeusasemiin. Vierekkäisten liikkeiden sisäänkäynnit saattavat olla eri korkeudessa, toisessa voi olla monta porrasta toisen ollessa kadun tasossa. Katupinnan kaltevuus saattaa muuttua monesti korttelinkin matkalla ja reunakivien korkeus voi vaihdella suurestikin.

Tyypillisiä esteitä muodostavia rakenteita keskustan kauppakaduilla ovat korkeusmuutokset katupinnassa, liian matalat pysäkkikorokkeet, liian epätasainen tai liian liukas pinnoite, huono valaistus ja varusteet sekä rakenteet kulkuesteinä. Liikkeiden sisäänkäynneissä esiintyy tasoeroja, kadulle työntyviä porrasaskelmia, kadulle esteeksi aukeavia ovia, liian ahtaita tuulikaappeja, huonosti havaittavia ja raskaita ovia, epäkäytännöllisiä ovenkahvoja ja liian ahtaita ja jyrkkiä luiskia. Useissa liikkeissä on pääsisäänkäynnin lisäksi esteetön sisäänkäynti muualla, mutta tieto siitä ei aina ole helposti saatavilla.

Myös liikkeiden sisällä esteetöntä kulkua haittaa usein eri korkeustasoissa olevat liikkeen osastot, ahtaat kulkuväylät, liukas lattia, puutteellinen valaistus ja epäselvä tilojen hahmottuminen kulkureittiä etsittäessä.

Keskustan kauppakadun esteettömyys tarkoittaa hyvää laatu- ja palvelutasoa kaikille kadulla kulkijoille, ulkomaalaiselle turistille kaupoissa, lapsiperheelle ravintolassa, ikäihmiselle noustessa raitiovaunuun.

Pienen liikkeen sisäänkäynti Uusittu esteetön sisäänkäynti

Esteettömäksi korjattu sisäänkäynti

Pienellä muutoksella sisäänkäynti voisi olla täysin esteetön

Liian jyrkät luiskat eivät palvele esteettömyyttä Esteettömästi pääsee sisään keskiovesta Eri korkuiset sisäänkäynnit vierekkäin Toteutettu esteetön sisäänkäynti

Pienen liikkeen sisäänkäynti on vaikea muuttaa Arvokas, mutta vaikeakulkuinen sisäänkäynti täysin esteettömäksi

2.2 ESTEETTÖMYYS KADULLA

Esteettömyys kadulla tarkoittaa tasaista katupintaa, jolla ei liukastu sateellakaan. Se tarkoittaa matalia reunakiviä suojateiden kohdilla ja raitiovaunun lattian korkuisia tasanteita pysäkeillä (min. 25 cm). Se tarkoittaa ajoneuvoliikenteen tilan erottamista selkeästi kävelytilasta. Se tarkoittaa miellyttävää kulkumahdollisuutta väljällä kadulla pelkäämättä, että kompastuu erilaisiin esteisiin. Se tarkoittaa tehokasta sadeveden johtamista, jotta katupinta pysyy kuivana. Se tarkoittaa myös kaunista katumiljöötä, rauhallista äänimaailmaa ja paikkoja, joissa voi istahtaa. Se tarkoittaa katupintaa, jossa erottuu hyvin kulkuväylä ja vaaranpaikan havaitsemista auttavat varoittavat kontrastivärit tai erilaiset materiaalit. Kulkupinnat valaistaan tasaisesti ja pysäkkikatokset erityisen hyvin ja tasaisesti. Portaita ilman luiskaa ei katutilassa saisi olla. Luiskakaltevuuden suositus on 5 % (5 cm metrin matkalla) ja ehdoton maksimi 8 %. (8 cm metrin matkalla).

Japani, Hiroshima: Näkövammaisia ohjaava pinnoiteraita.

Barcelona: Kulkutilan selkeä ohjaus, bussit Kuusankoski: Portaiden korostus värieroilla omalla kaistallaan.

Esteetön keskisaareke. Kuusankoski:Loiva luiska korvaa portaat. Kulkuväylän merkintä historiallisessa kaupungissa.

Barcelona: Luiskan sovitus historiallisessa Milano: Keskustan kauppakatu on varattu kävelijöille.ympäristössä

Helsingin kaupungin rakennusvirasto: ESTEETÖN ALEKSI

Kulkueste keskisaarekkeella. Varoittava raita pysäkillä.

Lyon: Portaiden varoitus katutilassa. Barcelona: Kulkutilan selkeä ohjaus.

Tukholma: Näkövammaisia varoit-Berliini: Kulkuväylän ja varusteluvyöhykkeen selkeä merkintä tavat materiaalit katukulmassa. pinnoitteilla.

2.3 ESTEETTÖMYYS SISÄÄNKÄYNNEISSÄ

Esteetön sisäänkäynti on samassa tasossa kadun kanssa sen leveä ovi avautuu automaattisesti, ja sisäpuolella on hyvä valaistus, eikä lattiamateriaali ole liukas. Oviaukko erottuu selkeästi muusta julkisivupinnasta, ja ovenkahva (jos sellaista tarvitaan) erottuu taustastaan, ja siitä saa hyvin kiinni vaikka kyynärvarren avulla. Mikäli ovi aukeaa ulospäin, se sijaitsee julkisivusta sisäänvedetyssä syvänteessä, eikä muodosta estettä kadulle. Luiskakaltevuuden suositus on enintään 5%. Portaat ja luiskat tarvitsevat käsijohteet kahdelle korkeudelle. Käsijohteen on suositeltavaa olla kosketuksessa lämmintä materiaalia.

Mikäli tällaista hyvää sisäänkäyntiä ei voida toteuttaa, kulkua auttaa myös portaan madallus tai luiskaaminen (lyhyillä matkoilla max 8%), tuulikaapin lattian luiskaaminen, oven automaattinen avautuminen sitä vedettäessä sekä oven aukaiseva painonappi. Liian kapeissa tuulikaapeissa voidaan sisäänpääsyä helpottaa järjestämällä oven luo painonappi, joka avaa molemmat ovet kerralla. Hyvää valaistusta oven ulko- ja sisäpuolella ei myöskään pidä unohtaa.

Sisäänkäynnin tulee pysyä talviaikaan sulana ja kuivana. Etenkin, jos sisäänkäyntiin liittyy porras- tai luiskarakenteita, on ne suunniteltava lämmitetyiksi liukkauden torjunnan vuoksi. Lämmitys voidaan toteuttaa katulämmityksen osana, mikäli rakenteiden paksuus ei ylitä 15 cm:ä, tai sähkölämmityksenä portaan/luiskan yläosaan uraan tai porattuun reikään sijoitettuina sähkövastuksina.

Barcelona: Luiska kulttuurihistoriallisesti Turku: Sisäänkäynti kadun tasossa. arvokkaaseen rakennukseen.

München: Korjaamaton ja korjattu sisäänkäynti. Kuva: Kimmo Rönkä, Rönkä Consulting Oy.

Barcelona: Arvokkaan kirkon edustalle sopii München: Esteettömäksi korjattu sisäänkäynmyös luiska. ti. Kuva: Kimmo Rönkä, Rönkä Consulting Oy.

Barcelona: Luiskan sovitus historialliseen rakennuk-Helsinki: Taidemuseoon löytyy sisäpihalta seen. esteetön sisäänkäynti.

2.4 ESTEETÖN SISÄTILA

Kauppakatuun liittyvissä sisätiloissa on tärkeintä väljä, selkeä ja tasainen kulkutila. Luiskien enimmäiskaltevuudeksi suositellaan edelleen 5%. Sisätilojen kerrosten välille voidaan asentaa erityinen pieni istuttava hissi kaiteen yhteyteen tai varustaa huoneisto hissillä. Keveitä kahden kerroksen välisiä hissejä on myös toteutettu, tulee vain muistaa, että hississä on voitava kääntyä ja hoitaa hissin toiminta itsenäisesti. Wc:n ovien tulee olla helposti avattavia myös matalalta korkeudelta.

Pariisi: Kauppakeskuksen pääkäytävä korostuu valoisana ja tummat raidat korostavat jatkuvuutta

Pariisi: Kauppakeskus liittyy esteettömästi katuun.

Espoo, Suomi: Esteetön kulku kauppakeskuksen pysäköintiin.

2.5 ESTEETTÖMIEN KULKUREITTIEN OPASTUS

Mikäli liikkeen pääsisäänkäynti ei ole kaikille sopiva. ja esteetön sisäänkäynti sijaitsee muualla, tarvitaan sen löytämiseksi esteettömän kulkuväylän selkeä opastus. Tieto esteettömästä sisäänkäynnistä tulee saada pääsisäänkäynnin kohdalla. Tietoa Helsingin esteettömistä kiinteistöistä saa julkaisusta Esteetön Helsinki, Liikkumisesteisen opas, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 2000:7.

2.6 ESTEETTÖMYYDEN MUITA KRITEEREJÄ

Julkisen ulkotilan ja sisätilan esteettömyyskriteerejä on kuvattu ympäristöministeriön F1 Suomen rakentamismääräyskokoelmassa, Liikkumisesteetön rakentaminen, määräykset ja ohjeet 1997.

Sisäänkäyntien esteettömyyttä suunniteltaessa on hyvä käydä läpi erilaisia esteettömyyttä tukevia ominaisuuksia, esimerkiksi

-väri- ja materiaalikontrastit oviaukon erottamiseksi julkisivutaustasta, tässä myös valoisuudella voidaan korostaa oviaukon hahmottumista

-ovenkahvan erottuminen ovipinnasta

-oven edustan erottuminen katupinnasta, väri- ja materiaalierot

-karhennetun pinnoitteen käyttö sisäänkäynnin liukkauden torjumiseksi

-ääniohjauksen käyttö automaattioven yhteydessä.

3.1 KÄYTTÄJIEN KOKEMUS SISÄÄNKÄYNTIEN ESTEETTÖMYYDESTÄ

Aleksilla järjestettiin käyttäjäselvitys 22.3.2002. Tällöin neljä liikuntavammaista henkilöä testasi sisäänkäyntien esteettömyyttä. Testaajina oli kaksi pyörätuolilla liikkuvaa henkilöä (käsikäyttöinen sekä sähkökäyttöinen pyörätuoli), yksi vaikeasti kävelevä henkilö sekä näkövammainen henkilö. Testaukseen valittiin 21 sisäänkäyntiä, jotka antoivat edustavan kuvan sisäänkäynneistä, joita liikuntaesteiset henkilöt ylipäätään saattoivat käyttää Aleksilla. Käyttäjäselvityksessä kirjattiin sisäänkäyntien ominaisuuksia jokaisen testaajan näkökulmasta. Yleisesti todettiin, että käyttäjätestaus on hyvä menetelmä saada selville sisäänkäynnin yksilöllisiä esteettömyyteen vaikuttavia ominaisuuksia. Menetelmää voi suositella käytettäväksi sisäänkäyntien esteettömyyden analysoinnissa. Käyttäjäselvityksessä todettiin mm. seuraavia näkökohtia: -muutaman sentin kynnys ei yleensä muodostunut kulkuesteeksi, mutta sekin

voitaisiin useimmiten poistaa helposti ja parantaa esteetöntä sisäänpääsyä

-automaattisesti aukeava ovi on täysin esteetön, mutta myös nykäisemällä käynnistettävä puoliautomaattiovi helpottaa kulkua, kunhan alkunykäisy ei vaadi paljon voimaa

-oven ulkopuolella oleva oven aukaisun käynnistävä painike on myös toimiva ratkaisu edellyttäen että tulijalla on hyvä tila odottaa oven aukeamista, eikä hän jää sen töytäisemäksi

-portaan yhteydessä olevan luiskan tulee olla riittävän loiva ja väljä, tulijalle on jäätävä riittävästi tilaa ylätasanteella oven aukaisuun

-luiskan yhteydessä tulee olla kaide, jossa on käsijohteet mieluiten kahdessa korkeudessa

-kaikkien ohjauslaitteiden tulee olla riittävän alhaalla kaikkien käyttäjien ulottuvissa.

Sisäänpääsy voi olla vaikeaa vaikka auttajakin on paikalla. Oven aukaisulaitteen tulee olla riittävän matalalla.

Luiskan on oltava väljä ja helppokäyttöinen, ilman auttajaakin on päästävä sisään.

Väliaikaisesti asennettava luiska Raskasta ovea on hankala avata. edellyttää henkilökunnan apua.

3.2 ALEKSANTERINKADUN SISÄÄNKÄYNTIEN ESTEETTÖMYYSTARKASTELU

Aleksanterinkadun sisäänkäyntien nykytilannetta on tarkasteltu, jotta saataisiin mielikuva siitä, kuinka mittavaa korjausta esteettömyyden toteuttaminen edellyttää. Tarkastelun ovat tehneet arkkitehti ja katusuunnittelija maastokäyntien ja mittausaineiston avulla.

Eritellyt sisäänkäynnit on jaettu kahteen ryhmään. Ensimmäisessä ovat ne, jotka ovat kadun perusparannuksen jälkeen korkeuseroltaan esteettömiä. Toisessa ryhmässä ovat ne sisäänkäynnit, jotka voi saada esteettömiksi rakennuksessa tehtävillä muutoksilla joko sisäpuolella ja/tai kadun puolella. Tarkastelun ulkopuolelle on jätetty sellaiset sisäänkäynnit, joiden esteettömäksi muuttaminen edellyttää mittavampia rakenteellisia korjauksia.

Hankalimpia korjattavia ovat pienet liikkeet, joiden sisäänkäynnissä on tuntuva korkeusero. Näiden kunnolliseen esteettömyyskorjaukseen saattaa tarjoutua mahdollisuus mikäli useampia liikehuoneistoja liitetään suuremmaksi kokonaisuudeksi.

Erittely on yleispiirteinen, ja siinä on otettu huomioon vain korkeuserot. Kohteet on numeroitu ohessa olevan Helsingin keskustan sisäänkäyntien esteettömyyskartoituksen koodikartan mukaisesti.

1. AIKAISEMMINKIN ESTEETTÖMIÄ TAI KADUN PERUSPARANNUKSEN YHTEYDESSÄ ESTEETTÖMIKSI MUUTTUVAT SISÄÄNKÄYNNIT

3.3 NELJÄ ESIMERKKIÄ SISÄÄNKÄYNTIEN MUUTTAMISESTA ESTEETTÖMIKSI

Aleksanterinkadun sisäänkäyntien korjaamisesta esteettömiksi on tutkittu neljä esimerkkikohdetta. Esimerkit on valittu edustamaan erityyppisiä ja korjaustarpeeltaan eri vaikeusasteen kohteita. Muutoksia on suositeltu tehtäväksi katutilassa sekä sisäänkäynnin välittömässä läheisyydessä sisätilassa. Esimerkkien tutkiminen toi esiin joitakin korjaustapoja: -sisäänkäynnin korkeuseron madallus joko katutilassa luiskan avulla tai/ja

sisätilassa luiskaamalla lattiaa -ahtaan tuulikaapin väljennys tai sisäoven korvaaminen lämpöverholla (ongelmallinen sisälle muodostuvan vedon vuoksi) -ahtaan tuulikaapin esteettömän sisäänpääsyn helpottaminen ovia aukaisevan painonapin avulla

Muutosehdotukset ovat luonnosmaisia tarkasteluja, joiden soveltaminen edellyttää sisäänkäynnin ja rakennuksen tarkempaa tutkimista.

4.1 RAKENNUSTEN KULTTUURIHISTORIALLISEN ARVON MERKITYS JULKISIVUJEN KORJAUKSESSA

Aleksanterinkatu on kaupunkikuvallisesti hyvin säilynyt keskustakorttelien kokonaisuus. Rakennustaiteellisesti merkittävien kokonaisuuksien lisäksi kadulla on myös kulttuurihistoriallista arvoa. Vanhan rakennuskannan osienkin muuttamista suunniteltaessa on tärkeää tiedostaa kokonaisuuden yhtenäisenä pysyminen. Merkittävästi muutetulla julkisivulla ei välttämättä ole alkuperäiseen verrattavissa olevaa historiallista arvoa ja siksi sellaisen voidaan yleensä olettaa sietävän muutoksia alkuperäistä, muuttamatonta julkisivua paremmin. Koska Aleksanterinkadun rakennuskanta on hyvin vaihtelevan ikäistä ja useita katutason julkisivuista on muutettu, ei yleispätevien rakennussuojelullisten ohjeiden muodostaminen ole mahdollista. Jokaista rakennusta tulee tarkastella omana kokonaisuutenaan osana Aleksin kaupunkikuvaa. Rakennustaiteellisen arvon selvittämisessä on syytä neuvotella viranomaisten kanssa. Tällaisia viranomaisia ovat rakennusvalvontavirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto, kohteesta riippuen myös Helsingin kaupunginmuseo ja Museovirasto.

Sisäänkäynneissä saattaa olla tiettyjä ominaisuuksia, joilla on merkittävä kaupunkikuvallinen osa. Esimerkiksi porraskivi saattaa olla merkittävä tyylillinen osa sisäänkäyntiä. Tällaisten osien poistamista ei välttämättä pidetä hyväksyttävänä, mutta tapauksesta riippuen esimerkiksi kiven upottaminen muuhun katutasoon voi olla hyvä ratkaisu.

Näyteikkunoiden ja oven materiaalit saattavat olla olennainen osa julkisivua, jolloin ne on syytä pyrkiä säilyttämään, mikäli niitä korvataan uusilla rakenteilla. Mikäli sisäänkäynnin erottamiseksi paremmin on syytä harkita voimakkaampia värikontrasteja, on materiaalien valinnassa harkittava tarkoin historiallisen ilmeen muutoksen sietokykyä.

Kukin Aleksanterinkadun rakennuksista on yksilöllinen ja omaa tietyn kulttuurihistoriallisen arvon. Joidenkin rakennusten katutason julkisivuja on muutettu, jolloin uusia muutoksia voidaan tehdä hiukan vapaammin. Sisäänkäyntien esteettömyys saattaa tapauskohtaisesti koostua monesta yksityiskohdasta, mittavasta muutoksesta pieneen yksityiskohtaan, joten suunnittelu tulee tehdä huolella ja paneutua kaikkiin esteettömyyden ominaisuuksiin. Suunnittelussa on hyvä pyytää asiantuntijanäkemystä eri tyyppisiltä käyttäjiltä.

Esimerkki rakennushistoriallisesti arvokkaasta ovenkahvasta, joka tulee säilyttää, mikäli ovea muutetaan.

4.2 SISÄÄNKÄYNTIEN MUUTOSTEN LUPAMENETTELY

Voimassa olevan rakennuslain mukaisesti rakennuksen julkisivuihin kohdistuvat muutokset edellyttävät luvan, jos ne muuttavat olennaisesti rakennuksen ulkonäköä (toimenpidelupa, C-tunnus). Koska Aleksanterinkadun sisäänkäynnit ovat yksilöllisiä ja niiden rakennushistorialliset arvot ovat usein tulkinnanvaraisia (alkuperäisiä julkisivuja on usein muutettu), on suositeltavaa selvittää toimenpideluvan tarve suunnitteluvaiheessa. Rakennusvalvontavirastossa on neuvovia rakennusmestareita, joiden kanssa voi keskustella suunnitteilla olevista muutoksista ja luvan tarpeesta.

Lupahakemuksiin tarvitaan pääpiirustukset, hakemuslomake sekä taloyhtiön suostumus muutokseen. Luvan käsittely kestää noin kuukauden.

Rakennusvalvontavirastosta saa neuvoja lupa-asioissa neuvovilta rakennusmestareilta sekä kyseisen alueen lupakäsittelijältä. Rakennusvalvontaviraston yhteystiedot ovat seuraavat:

puh (09) 3102 611

4.3 YHTEISTYÖ TOTEUTTAMISESSA

www.rakvv@hel.fi

Sisäänkäyntien korjaamisessa esteettömiksi käsitellään kadun ja kiinteistön rajakohtaa. Kiinteistönomistaja vastaa kiinteistöä ja tonttialuetta koskevista muutoksista ja kaupunki katua koskevista muutoksista. Käytännössä saattaa kuitenkin olla epäselvää, kumman vastuulla kyseinen korjaus on tai korjaus saattaa kohdistua molempien alueelle. Tästä syystä on suositeltavaa, että sisäänkäynnin korjausten suunnitteluvaiheessa muutosten suunnittelija on yhteydessä kaupungin rakennusvirastoon, jotta esteettömyysmuutos voidaan suunnitella järkevänä kokonaisuutena ja ajoittaa toteutus molempien kannalta edullisesti riippumatta kohteen omistussuhteista.