SISÄLLYSLUETTELO
ESIPUHE .................................................................................................................................................................2
1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET .............................................................................................................4
1.1 Lähtökohdat ........................................................................................................................................4
1.2 Tavoitteet.............................................................................................................................................4
1.3 Työskentely .........................................................................................................................................5
2 NYKYTILANTEEN ESTEETTÖMYYS..........................................................................................................6
2.1 Kartoitettavan alueen rajaus ...............................................................................................................6
2.2 Erikoistason alueiden ja muiden kartoitettavien alueiden määrittely ..................................................8
2.3 Sidosryhmien kävelykierros ..............................................................................................................10
2.4 Kaupungin estekartoitus ...................................................................................................................10
2.5 Ylä-Malmin ja Ala-Malmin torit, Malmitalon alue ja Ala-Malmin puisto .............................................12
2.6 Asema ja bussiterminaali ..................................................................................................................17
2.7 Muu Ylä-Malmin alue ........................................................................................................................20
2.8 Muu Ala-Malmin alue ........................................................................................................................22
2.9 Kotinummen puisto ...........................................................................................................................23
3 ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA.............................................................................................................30
3.1 Kehittämisperiaatteet ja toimenpiteiden priorisointi ..........................................................................30
3.2 Kiinteistöviraston tilakeskuksen toimenpiteet ...................................................................................32
3.3 Helsingin energian toimenpiteet........................................................................................................32
3.4 Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston toimenpiteet.............................................32
3.5 Yksityisten kiinteistöjen toimenpiteet ................................................................................................35
3.6 Ratahallintokeskuksen toimenpiteet .................................................................................................36
3.7 Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston toimenpiteet, jotka edellyttävät suunnittelua ja rakentamista .............................................................................................................36
3.8 Ylläpidon toimenpiteet.......................................................................................................................39
3.9 Ylläpidon kehittäminen......................................................................................................................40
4 JATKOTOIMENPITEET..............................................................................................................................42
5 KUSTANNUSARVIO ..................................................................................................................................43
1 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET
1.1 Lähtökohdat
Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa ajalle 2005-2010 määriteltiin Helsingin esteettömyyden kehittämisen periaatteet vuosille 2005-2010. Kaupunginhallitus on hyväksynyt esteettömyyssuunnitelman 14.11.2005. Helsingin kaupungin esteettömyysstrategian koordinointiosan ja suunnitelmaosan toteuttamisesta vastaa Helsinki kaikille –projekti. Suunnitelmaosa muodostuu seuraavista osista:
-Suraku-projekti, jossa määriteltiin esteettömyyden käyttäjävaatimukset julkisille ulkoalueille
-Kaupungin esteettömyyssuunnitelma, jossa määriteltiin esteettömyyden parantamisen toiminta-tavat ja toteuttamisvastuut sekä tarvepohjaiset ja rakentamistaloudelliset priorisointiperiaatteet. Kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa määriteltiin alueellisten esteettömyyssuunnitelmien laatimisen kiireellisyysjärjestys vuosille 2005-2010.
- Alueelliset esteettömyyssuunnitelmat
Vuosien 2005 ja 2006 aikana on laadittu esteettömyyssuunnitelmat seitsemälle alueelle: keskusta, eteläiset kaupunginosat, Haaga, Kannelmäki-Kaarela, Lauttasaari, Malmi ja Vuosaari. Näillä alueilla keskustaa lukuun ottamatta on käynnistynyt samanaikaisesti myös rakennusviraston omana työnä aluesuunnitelman laatiminen katu- ja viheralueille. Tavoitteena on liittää alueellinen esteettömyyssuunnitelma osaksi aluesuunnitelmaa, jossa aikataulutetaan tulevat kehittämistoimenpiteet.
Malmin alueella on pieni vanhusväestön osuus muihin Helsingin alueisiin verrattuna. Vanhusväestön sijoittumisen karttatarkasteluissa erottuvat alueen palvelutalot, kuten Antinkoti, Miljan palvelutalo ja Syystien varrelle sijoittuvat palvelutalot. Aluekeskuksena Malmin merkitys on niin julkisten kuin yksityistenkin palvelujen tarjoajana suuri. Näiden perusteiden mukaisesti tarkastelut ja merkittävimmät esteettömyyden kehittämistoimenpiteet painottuvat Malmin keskustan ja sairaalan alueelle sekä vanhus- ja vammaispalvelujen paljon käyttämille reiteille ja alueille.
Alueellisia esteettömyyssuunnitelmia laadittaessa esteettömyyttä käsitellään Suraku-projektissa määriteltyjen esteettömyyden periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti. Keskeisiä lähtökohtia ovat esteettömyyden jako kahteen laatutasoon (erikoistaso ja perustaso) ja esteisyyttä kokevien käyttäjäryhmien ja toimenpidetarpeen tunnistaminen. Esitettyjen toimenpiteiden kiireellisyysjärjestyksen perusteleminen tehdään edellä mainittujen lähtökohtien perusteella.
1.2 Tavoitteet
Kaupunginosa on mielekkään kokoinen alue esteettömyyden kehittämisen tarkastelulle ja toimenpiteiden toteuttamiselle. Lähtökohtana on, että esteettömyyttä kehitetään kokonaisina reitteinä ja alueina, jolloin aidosti esteetön omatoiminen eläminen ja liikkuminen alueella tulee mahdolliseksi.
Alueellisen esteettömyyssuunnitelman tavoitteet ovat:
-määritellä parannus- ja kehittämistoimenpiteet sekä ylläpidon toimenpiteet -määritellä toimenpiteiden kiireellisyysjärjestys -määritellä esteettömyyden erikoistason alueet ja reitit -kartoittaa alueen esteet katu- ja viheralueilla -selvittää esteettömän toimimisen kannalta keskeisten palvelujen ja toimipaikkojen
sijoittuminen alueella
-selvittää vanhusväestön sijoittuminen alueelle
Työn aikana selvitetään alueella tapahtuva muu rakentaminen ja suunnitelmat sekä liikenteeseen tai viheralueisiin liittyvät kehittämishankkeet ja suunnitelmat. Nämä otetaan keskeiseksi lähtökohdaksi toimenpiteiden määrittelyssä, sillä esteettömyyden parantaminen on edullista muista tarpeista lähtevien hankkeiden yhteydessä. Esteettömyyden parantamistarpeesta lähtevät toimenpiteet määräytyvät alueen luonteen ja esteiden mukaisesti.
Tavoitteena on, että myös muut kaupungin hallintokunnat käynnistäisivät omien toimipisteidensä esteettömyysarvioinnit ja kehittämisprojektit samanaikaisesti katu- ja puistoalueiden kehittämisen kanssa. Myös yksityisiä kiinteistöjä ja asuinkiinteistöjä tulisi kannustaa omiin esteettömyyden parantamishankkeisiinsa. Vasta tällöin luotaisiin kokonaan esteettömiä alueita ja kaupunginosia.
1.3 Työskentely
Alueellisen esteettömyyssuunnitelman laatimista ohjasi ohjausryhmä, johon kuuluivat rakennusvirastosta aluesuunnittelijat ja Helsinki kaikille -projektin edustajat, kaupunkisuunnitteluvirastosta asemakaavoittaja ja liikennesuunnittelija sekä edustajat kiinteistöviraston tilakeskuksesta, rakennusvalvontavirastosta, Kaupungin hallintokeskuksesta, liikennelaitoksesta, sosiaalivirastosta, terveyskeskuksesta sekä konsultin edustajat.
Ohjausryhmä kokoontui työn aikana kolme kertaa:
-19.4. (Kaikkien alueellisten esteettömyyssuunnitelmien aloituskokous)
-20.6. (Kävelykierros ja esteettömyyden nykytilanne)
-14.9. (Malmin alueen toimenpide-ehdotukset ja raporttiluonnos)
Lisäksi Helsinki kaikille -projektin ja konsultin edustajat ovat pitäneet pienimuotoisia projektipalavereita tarpeen mukaan työn aikana.
Malmin alueella järjestettiin 14.6. sidosryhmille kävelykierros, jossa he toivat esiin omia näkökulmiaan ja tarpeitaan.
2 NYKYTILANTEEN ESTEETTÖMYYS
2.1 Kartoitettavan alueen rajaus
Työn ensimmäisenä vaiheena tarkistettiin esteettömyyden erikoistasoa vaativien toimipaikkojen sijoittuminen. Lähtökohtana oli Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelman ajalle 2005-2010 yhteydessä laadittu tietokanta esteettömyyden kannalta tärkeistä toimipaikoista. Erityisen tärkeitä, erikoistason esteettömyyttä ympäristöltään vaativia toimipaikkoja ovat vanhusten palvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntoutuslaitokset ja asemat. Lisäksi tarkasteltiin muiden esteettömyyden näkökulmasta tärkeiden palveluiden sijoittumista alueelle. Tällaisia ovat päiväkodit, koulut ja oppilaitokset, kirjastot, museot, kokoontumistilat ja seurakuntien toimipaikat.
Nykytilanteen arvioinnissa tukeuduttiin lähtökohtaisesti olemassa oleviin paikkatietoaineistoihin: sosiaaliviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston tarkennetut aineistot, Helsingin yleiskaavan aineistot sekä SeutuCD. SeutuCD on YTV:n tuottama cd-levy, jolle on koottu pääkaupunkiseudun kuntien keskeiset väestöön ja maankäyttöön liittyvät paikkatiedot yhtenäisessä muodossa. SeutuCD:n tiedot ovat vuoden 2002 lopulta.
Työssä käytettiin ensisijaisesti Helsingin kaupungin omia numeeristettuja tietoja. Paikkatietomuodossa saatiin tiedot vanhusten palveluista, päiväkodeista sekä kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Helsingin kaupungin tietoja täydennettiin SeutuCD:n yritys- ja toimipaikkarekisteristä, jossa tiedot valittiin toimialaluokituksen perusteella. SeutuCD:ltä on saatu tiedot mm. yksityisten lääkäriasemien ja kulttuurilaitosten, kirkkojen ym. seurakuntatilojen, museoiden, liikuntapaikkojen yms. sijoituksesta. Terminaalit on haettu rakennustiedoista rakennuksen käyttötarkoituksen perusteella ja niitä on täydennetty tiedoilla juna-asemista.
Tietoa tarkistettiin jonkin verran harkinnanvaraisesti. Esimerkiksi yksityisten lääkäriasemien kohdalla pienimmät kohteet on karsittu ilmoitetun henkilökuntamäärän perusteella, jolloin toiminimiyrittäjät saatiin poistettua. Yksityisissä lääkäripalveluissa eivät ole mukana hammaslääkärit.
Kuva 1. Rata jakaa Malmin alueen voimakkaasti kahteen osaan, Ylä- ja Ala-Malmiin. Kuva 2. Esteettömyyden kannalta keskeiset toimipaikat Malmin alueella.
Kuva 3. Vanhusten sijoittuminen Malmin alueella.
Vanhusten sijoittuminen koko suunnittelualueella tarkasteltiin käyttämällä tietokantana SeutuCD:n tietoja vuoden 2002 lopulta. Vaikka tieto onkin muutaman vuoden vanhaa, riittää sen tarkkuus tämän suunnitelman tarkasteluihin. Merkittävinä iäkkäiden ihmisten asuinpaikkoina erottuvat Antinkoti, Miljan palvelutalo ja Syystien varrelle sijoittuvat palvelutalot. Kuvan 3 kartalla Antinkoti ja Miljan palvelutalo on näytetty ympyröillä, joiden koko on suhteutettu alueen muiden, tietokannasta löytyvien, rakennusten vanhusväestön määriin.
2.2 Erikoistason alueiden ja muiden kartoitettavien alueiden määrittely
Kaupungilla oli kesän ajan käytettävissä kaksi kokenutta esteettömyyden kartoittajaa. Tämän kartoitustyön pohjaksi tunnistettiin työn aluksi esteettömyyden erikoistasoa vaativat alueet ja reitit. Keskeisiä kriteereitä olivat erikoistason toimipaikkojen, palvelujen ja asemien sijoittuminen alueella. Tällaisia erikoistason alueita ovat Ylä-Malmintori ja Ala-Malmintori sekä niitä yhdistävä kauppakeskusalue, asema, bussiterminaali ja yhteys Malmin sairaalalle ja terveysasemalle Kirkonkyläntietä.
Kuva 4. Kartoitetut erikoistason alueet ja reitit sekä tärkeät perustason alueet ja reitit Malmin alueella. Näistä reiteistä ja alueista tulee esteettömiä, kun toimenpidekartoilla esitetyt toimenpiteet toteutetaan.
Kartoitetut perustason alueet ja reitit ovat joko yleisesti paljon käytettyjä yhteyksiä tai sellaisia yhteyksiä, joita käyttävät paljon henkilöt, joille ympäristön esteettömyys on erityisen tärkeää omaehtoisen toiminnan mahdollistamiseksi. Erikoistason alueet ja reitit sekä kartoitetut perustason alueet ja reitit on esitetty kuvassa 4.
2.3 Sidosryhmien kävelykierros
Sidosryhmien kävelykierros pidettiin 14.6.2006. Kierros alkoi Malmin terveysasemalta ja kulki Kirkonkyläntien, Ylä-Malmintorin, kauppakeskuksen, Ala-Malmintorin kautta Filpuksenpuistoon. Kävelykierrokselle osallistui n. 15 henkeä. Ryhmä koostui alueen asukkaista, vammaisjärjestöjen edustajista, rakennusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston suunnittelijoista sekä Helsinki kaikille –projektin ja konsultin edustajista. Erityisen hyvin olivat edustettuina pyörätuolia käyttävät.
Kuva 5. Sidosryhmien kävelykierroksen reitti.
2.4 Kaupungin estekartoitus
Helsingin kaupunki on edelleen kehittänyt Suraku-projektissa kehitettyä kartoitusvälinettä. Kesän 2006 aikana rakennusviraston kartoittajat kartoittivat tärkeiksi katsotut alueet ja reitit Malmilla. Esteisiin liittyvät tiedot tallennettiin kaupungin estetietokantaan.
Kuva 6. Helsingin estetietokantaan tallennetut kiireellisesti korjattavat esteet Malmin alueella.
Kuva 7. Kävelykierrokselle osallistui eri tavoilla esteetöntä ympäristöä tarvitsevia alueella asuvia ja toimivia henkilöitä sekä kaupungin ja konsultin asiantuntijoita.
2.5 Ylä-Malmin ja Ala-Malmin torit, Malmitalon alue ja Ala-Malmin puisto
Ylä-Malmin torin pinta on varsin hyväkuntoinen ja tasainen. Heikkonäköiselle, joka ei tunne aluetta, voivat pinnan voimakkaat kuvioraidat aiheuttaa tulkitsemisongelmia. Raitoja voi luulla porrasmaisiksi tasoeroiksi. Kartoituspäivinä saatujen kokemusten mukaan polkupyöriä säilytetään esimerkillisesti niille varatuissa telineissä. Jotta heikkonäköiset eivät törmäisi polkupyöriin, tulee niiden alue merkitä muusta alueesta poikkeavalla pintamateriaalilla.
Kaupparaitti laskee Kirkonkyläntien alikulkuun. Alikulku on hyvin hämärä, toinen valaisinrivi on kokonaan pois päältä. Alikulusta ylös Kirkonkyläntielle nousevissa portaissa on käsijohteet vain 90 cm:n korkeudella eikä porrasaskelmien reunoja ole merkitty kontrastiraidalla.
Kuva 8. Ala-Malmin torille tarvitaan käsinojallisia penkkejä. Malmin keskustan toimenpidekartan kohta 13.
Kuva 9. Ylä-Malmintori on Maalaismarkkinoiden aikaan alueen vilkas keskus.
Ala-Malmin torin alueen pinnoitteet ovat hyväkuntoiset ja tasaiset. Alueelta kuitenkin puuttuvat käsinojalliset penkit, jotka helpottaisivat muun muassa heikkovoimaisten vanhusten levähtämistä.
Malmitalon edustan luiska on hyvin suunniteltu, mutta aukiopinnan kanssa samankaltaisilla betonikivillä toteutettuja portaita on heikkonäköisen erittäin vaikea hahmottaa.
Ala-Malmin puisto on korkeatasoinen virkistäytymispaikka vesiaiheineen, istutuksineen ja paviljonkeineen. Puistossa on runsaasti erityisesti sinne suunniteltuja penkkejä, joissa on käsinojia. Myös selkänojallisia penkkejä tarvittaisiin. Hienossa kaupunkiakselissa Ala-Malmintorilta Malmitalon ja Ala-Malmin puiston halki on pyörätuolin tai rollaattorin käyttäjän kannalta vaikea osuus puistopaviljongin soikean hiekkakentän kohdalla.
2.6 Asema ja bussiterminaali
Rakennusviraston kartoittajat kartoittivat Malmin aseman ja bussiterminaalin kesällä 2006. Seuraavassa on kuvaus aseman esteettömyydestä toimenpide-ehdotuksineen.
Hissi laitureille (etelä)
- Hissin ovi on kapea
- Läpikulkuhissi, ei tarvitse kääntyä esim. pyörätuolilla tai rollaattorin kanssa
- Hissin painonapit eivät ole koholla, ei ole äänimerkkejä näkövammaisille
- Kuulovammaisia ei ole huomioitu hätätilanteessa esim. merkkivalolla
- Opasteessa värit ovat väärin päin. Valaisemattomassa opasteessa tulee olla tumma teksti vaalealla pohjalla
Opasteet (etelä)
- Junien aikatauluopasteet hissin yläpuolella ovat liian korkealla, lisäksi auringon häikäisy haittaa lukemista
- Symboliopasteet (hissi, pyörätuolisymboli) hissin yläpuolella ovat liian korkealla
- Linja-autojen aikatauluopaste on liian korkealla (näkyy kuitenkin hyvin liukuportaista katsottaessa)
Toimenpiteet
- Opasteet kiinnitetään silmien korkeudelle (1400–1600 mm)
Portaat laitureille (etelä)
- Porrasaskelmissa ei ole kontrastiraitoja
- -
- Käsijohde portaiden alapäässä on liian korkealla (1020 mm)
- -
- Käsijohde on kiinnitetty väärin
- -
- Käsijohde katkeaa levähdystasanteella
- -
- Käsijohde ohjaa alhaalla väärään suuntaan
- Portaissa on puoliavoaskelma, joka aiheuttaa kompastumisvaaran
- Portaiden alle pääsee kävelemään ja siellä teräviä kulmia – vaarallinen heikkonäköiselle
- Portaan alapäässä viimeiset askelmat erilaisia kuin muut
Toimenpiteet
- Kontrastiraitojen lisääminen
- Käsijohteen uusiminen (korkeus 700 ja 900 mm)
- Pääsyn estäminen portaiden alle
Liukuportaat laitureille (etelä)
- Kulkusuunnanosoittimen valot erottuvat heikosti (keltainen ja punainen), punaisen valon päälle on liimattu tarra
- Liukuportaiden alle voi kävellä
Toimenpiteet
- Kulkusuunnan osoittimen valojen parantaminen
- Pääsyn estäminen portaiden alle
Asemalaiturit
-Laiturien reunan varoittava raita ei erotu tarpeeksi
-Opasteet ovat kauttaaltaan huonot
-Roska-astiat ovat liian korkealla
Toimenpiteet
-Laiturien reunaan lisätään selkeä väri- ja materiaalikontrastiraita tai -vyöhyke
-Opasteiden parantaminen
-Roska-astioiden asentaminen oikealle korkeudelle (900 mm)
Portaat ja liukuportaat (pohjoinen)
-Ei kontrasteja
-Liukuportaiden kulkusuunnanosoitin hyvä
-Ylikulkukäytävään johtavan oven kahva on hyvä, soveltuu kaikille käyttäjille
Toimenpiteet
-Kontrastiraitojen lisääminen
Hissi (pohjoinen)
-Hissi on likainen ja epämiellyttävä käyttää, ovi on hankala
-Toisessa hississä on automaattiovi, joka on kuitenkin melko kapea
Bussiterminaali
Kalustevyöhyke
- Kalustevyöhyke ei erotu materiaaliltaan kulkupinnasta
- Penkit erottuvat tummempina vaaleasta pintamateriaalista
- Penkkien etureuna 450 mm, kallistettu taaksepäin, istuimelta vaikea nousta ylös
- Osa penkeistä rikki
- Pyöräparkin aluetta ei ole merkitty kulkupinnasta poikkeavalla materiaalilla tai huomioraidalla
- Valaisimet nostavat pylväät esiin pimeällä
Kaareva pysäkkialue
- Kaari ei sovellu muotoilultaan pysäkkialueeksi, koska linja-autot eivät pääse ajamaan keskioven kohtaa reunakorokkeen viereen
- Reunatukilinjaa ei ole merkitty väri- ja materiaalikontrastilla
- Pysäkkikatoksen kapein kohta 940 mm (mahdollista tehdä aukko pysäkin takaseinään, jolloin pyörätuolilla helpompi päästä pysäkkikatoksen alle)
Suojatie
- Suojatie ja suojatiemerkinnät liukuportaista pysäkeille eivät ole kohtisuorassa kulkusuuntaan
- Suojatien reunan nousu liian jyrkkä ja korkea
Lähtevien linjojen pysäkit
- ei korotettuja pysäkkejä (110 mm) Taksiasema
-Reunakiven päältä vaikea siirtyä taksiin tai nousta taksista ulos
-Levähdyspenkki puuttuu
2.7 Muu Ylä-Malmin alue
Ylä-Malmin alueella liikekeskustan ja asemien lisäksi määriteltiin esteettömyyden erikoistason alueeksi reitti Kirkonkyläntietä terveysasemalle ja sairaalalle. Tällä reitillä jalkakäytävien päällysteet ovat hyväkuntoisia ja pääosa suojatiejärjestelyistä tyydyttävää esteettömyyden tasoa.
Malmin sairaalakadulla terveysaseman kohdalla on suojatieylitys, jossa on korkeat betoniset reunatuet, jotka aiheuttavat merkittävän ongelman rollaattoria tai pyörätuolia käyttävälle kulkijalle. Palvelulinjan pysäkillä terveysaseman kohdalla on tavallinen, noin 12 cm korkea reunakivi. Ajoratapysäkkinä sitä olisi mahdollista korottaa ajoneuvoon nousemisen helpottamiseksi. Malmin sairaalakadun länsipäässä on jyrkkä mäkiosuus. Sairaalaan on suunnitteilla perusparantaminen, jonka yhteydessä pitää tarkastella myös esteetön liikkuminen ulkoalueilla.
Tärkeiksi perustason reiteiksi Ylä-Malmin alueella määriteltiin yhteys terveysasemalta Kirkonkyläntietä ja Laulurastaantietä Antinkodin palvelutalolle. Muiksi tärkeiksi reiteiksi määriteltiin yhteys Antinkodilta Kuhankeittäjänpuiston ja Laidunpuiston kautta Ylä-Malmin torille sekä Kaupparaitti Ylä-Malmin torilta Kotinummentielle ja Turkhaudantie liikekeskustasta Tilketorille.
Kaupparaitin pinnoitteet ovat hyväkuntoiset, raitti riittävän leveä ja muutenkin tyydyttävää esteettömyyden tasoa. Reunakivetön, Viljatien ylittävä suojatie on näkövammaiselle vaikea hahmotettava. Myös jalankulkuväylän ja pyörätien epäselvä merkitseminen sekä väylälle työntyvä ravintolan terassi aiheuttavat ongelmia heikkonäköisen toimimiselle. Kotinummentien alikulku on hämärä.
2.8 Muu Ala-Malmin alue
Ala-Malmin alueella määriteltiin esteettömyyden kannalta tärkeiksi perustason alueeksi Malminkaaren, Soidintien, Vilppulantien ja Malmin asematien rajaama alue sekä Filpuksen päiväkodin alue. Tämän lisäksi tärkeiksi reiteiksi määriteltiin Pekanraitti Luuvakujalta Soidintielle, Latokartanontie bussiterminaalilta Ala-Malmin peruskoululle ja Malmin yläasteelle, sekä Karviaismäen toimintakeskuksen asiakkaiden paljon käyttämät reitit toimintakeskukselta Karviaistietä tai Luuvakujaa Malmin keskustaan, Karviaisrinne ja yhteydet Karviaismäen aluepuistossa Seppämestarintien suuntaan ja Pukinmäenkaarelle, josta edelleen Soinisen koululle.
Ala-Malmin alueella on useita katuja, joiden jalkakäytävien päällysteet ovat kuluneita. Erityisen kulunut ja painunut on Karviaisrinne. Alueella oli myös useissa kohdin jalkakäytävälle työntyvää kasvillisuutta, joka aiheutti vaaraa tai epämukavuutta näkövammaiselle liikkujalle. Kasvillisuuden aiheuttamat ongelmat on kuitenkin poistettu koko tarkastelualueen kaupungin hallinnoimilta osilta jo kesän 2006 aikana tavanomaisina hoitotöinä. Radan alikulkukäytävä Pukinmäenkaaren kohdalla on hämärä.
Muut esteet ovat pienialaisia, pääasiallisesti tavanomaisina ylläpitotöinä poistettavia kulkupinnan epätasaisuuksia tai muita pieniä toimenpiteitä.
2.9 Kotinummen puisto
Kotinummen leikkipuistossa on toimintaa ympäri vuoden arkisin klo 9-16. Puistoa käyttävät paljon alueen päiväkodit, ja koululaiset tulevat iltapäivisin kerhoihin. Kesällä puiston uima-altaassa on vesi ja puistossa järjestetään myös ruokailua.
Aidatun, pienten lasten osan leikkivälineet on uusittu syksyllä 2006. Leikkivälineet oli tilattu ennen, kuin leikkipuistoa oli päätetty kehittää alueen esteettömänä leikkipuistona. Seuraavan kerran leikkivälineitä uusittaessa tulee varmistaa, että ne täyttävät erikoistason leikkialueen vaatimukset.
Rakennusviraston kartoittajat kartoittivat Kotinummen leikkipuiston syksyllä 2006 ennen pienten lasten leikkialueen uusimista. Seuraavassa on kuvaus leikkipuiston esteettömyydestä tuolloin.
Rakennus
Pääsisäänkäynnissä on erittäin korkea kynnys, korkeus 27 cm. Sisäänkäyntiä ollaan lähitulevaisuudessa uusimassa ulkoa. Rakennukseen on pääsisäänkäynnin lisäksi kaksi muuta mahdollista sisäänkäyntiä, mutta niissä on portaat. Ainakin toinen vaihtoehtoisista sisäänkäynneistä on tällä hetkellä pois käytöstä. Sisällä ei ole esteetöntä wc:tä.
Aidattu leikkialue
Lähes koko aidattu alue on hiekkalaatikon hiekkaa, mikä on liian pehmeää esimerkiksi pyörätuolia käyttävälle. Hiekkalaatikon reunaa ei ole merkitty kontrastivärillä.
Liukumäen portaat ovat hiekkalaatikon sisäpuolella, mutta lasku loppuu hiekkalaatikon ulkopuolelle, jolloin joudutaan ylittämään reunus kuljettaessa portaille. Liukumäen alastulo on liian korkealla maasta; vauhti ei ehdi pysähtyä ja lapsi voi pudota maahan. Alueella on kaksi jousikeinua, joissa kummassakaan ei ole selkänojaa.
Sinisen penkki-pöytä yhdistelmän penkkien korkeus on 40 cm ja pöydän korkeus 67 cm, jotka molemmat ovat liian korkeita lapsille. Pöydän päähän ei pääse pyörätuolilla. Penkeissä ei ole selkä- eikä käsinojia. Vihreiden, aikuisille tarkoitettujen, penkkien korkeus on 47 cm. Myöskään näissä penkeissä ei ole istumaan siirtymistä tai nousemista helpottavia käsinojia. Hiekkalaatikossa on pieni pöytä.
Aitaamaton leikki- ja piha-alue
Keinut on sijoitettu hyvin alueen reunaan. Keinuista kaksi on pikkulasten keinua, jotka soveltuvat myös liikkumisesteiselle lapselle.
Uima-allas on samaa kiveystä kuin alue rakennuksen edessä, eikä siten erotu ympäristöstään. Rakennuksen ovelta johtaa kivetty reitti altaalle. Muuten allas rajautuu hyvin hiekkaan ja nurmikkoon. Altaan rakennuksen puoleisella sivulla on esteitä (esim. kivikilpikonna) estämässä altaaseen joutumista vahingossa. Uima-altaan ympärillä on paljon penkkejä. Selkänojallisten penkkien korkeus vaihtelee 39-42 cm välillä ja selkänojattomien penkkien korkeus on 37 cm. Kaikista penkeistä puuttuu käsinojat. Puiden ympärillä olevien penkkien korkeus on 40 cm.
Leikkimökkiin on portaat, jotka estävät pyörätuolilla liikkuvan pääsyn sinne. Liukumäki/leikkitelineen ympärillä on reunat, joiden vuoksi alueelle on vaikea päästä pyörätuolilla. Liukumäen alastulo on liian korkealla maasta; vauhti ei ehdi pysähtyä ja lapsi voi pudota maahan. Liukumäen keltaiset reunat on helppo hahmottaa, mutta muuten leikkitelineen väritys on pääasiassa puna-vihreä, mikä on ongelma värisokeille.
3 ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMA
3.1 Kehittämisperiaatteet ja toimenpiteiden priorisointi
Esteettömyyden erikoistason alueita, joilla esteettömyyden hyvä taso on erityisen tärkeää, ovat:
- keskusta-alueet, joilla on julkisia ja yksityisiä palveluja
- aukiot ja kävelykadut
- vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipaikkojen ympäristöt
- alueet, joilla asuu paljon vanhuksia tai vammaisia
- julkisen liikenteen terminaalialueet ja pysäkkialueet
- liikunta- ja leikkipaikat, jotka on rakennettu erityisesti kaikille käyttäjille
- muut erityisesti esteettömiksi rakennetut reitit esimerkiksi virkistysalueilla.
Esteettömyyden toteuttamisessa on tärkeää pyrkiä luomaan kokonaisia esteettömiä reittejä. Yhdestäkin kohdasta katkeava esteettömyys voi estää joiltakin käyttäjiltä liikkumisen tai toimimisen kokonaan. Seuraavissa esteettömyyden parannustoimenpiteissä on priorisoitu erikoistason ympäristöjen parantamista. Muilta alueilta on otettu huomioon sellaiset merkittävät ongelmat, jotka saattavat aiheuttaa selvän vaaratilanteen, esimerkiksi kompastumis- tai putoamisvaaran tai jotka muodostavat merkittävän esteen joidenkin käyttäjien omaehtoiselle liikkumiselle tai toimimiselle.
Malmi on Itäkeskuksen lisäksi ainoa aluekeskukseksi määritelty keskus. Esteettömyyden erikoistason alueeksi määritellylle keskusta-alueelle (vihreä rajaus Malmin keskustan toimenpidekartalla) sijoittuvat toimenpiteet on priorisoitu kiireellisimmin toteutettaviksi. Tämän lisäksi on priorisoitu sairaalan ja terveysaseman alueelle sijoittuvat toimenpiteet, Ylä-Malmin toimenpidekartan kohteet 3, 4 ja 9. Kiireellisiksi tunnistettujen hankkeiden suunnittelu ja rakentaminen tulee toteuttaa lähivuosina.
Toimenpiteet on rakentamisen tarkoituksenmukaisuuden ja kannattavuuden kannalta mielekästä kytkeä muihin rakennus- ja korjauskohteiden toteutussuunnitelmiin ja toteutusohjelmiin. Malmin alueella tärkein tällainen hanke on sairaalan tuleva perusparantaminen. Koska Malmin keskeisimmillä liikkumisalueilla ei tällaisia merkittäviä perusparannushankkeita ole, tulisi esteettömyyden parannustoimenpiteille varata omaa erillistä rahoitusta.
Ylläpidon toimenpiteet ovat useimmiten yksinkertaisia ja niiden toteuttaminen aloitetaan välittömästi osana tavanomaista ylläpitoa. Toimenpiteitä toteutettaessa tulee kuitenkin aina arvioida onko samassa yhteydessä mahdollista myös parantaa esteettömyyttä. Tällaisesta toimenpiteestä esimerkkeinä voidaan mainita suojatien reunakiven tai käsijohteen mallin muuttaminen uusimisen yhteydessä. Toimenpiteiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja toteutuksessa tulee aina pyrkiä Suraku-projektissa laadittujen esteettömän ympäristön suunnitteluohjeiden mukaisiin ratkaisuihin. Ohjekortit löytyvät Helsinki kaikille -projektin sivulta www.hel.fi/helsinkikaikille.
Esimerkiksi isompialaisten väyläosuuksien uudelleen päällystämisen kiireellisyys tulee arvioida ja aikatauluttaa yhdessä muiden ylläpitohankkeiden kanssa. Erillisten, korkeiden suojatien reunakivien korjaamisesta esteettömiksi tulisi käynnistää alueellinen hanke. Kaupunki on laatimassa esteettömistä suojatiejärjestelyistä tyyppipiirustuksia, joiden valmistuttua reunakivien muuttaminen esteettömiksi voidaan tehdä niiden mukaisesti erillisesti tilattavina ylläpidon tehtävinä. Kiireellisinä uudistamiskohteina pidetään suojateitä, joissa on 5 cm tai korkeampia reunakiviä. Korkeiden suojatien reunakivien sijainnit on esitetty kartalla kuvassa 25.
Tässä raportissa on mainittu toimenpiteen toteuttaja silloin, kun toteuttaminen kuuluu jollekin muulle taholle tai virastolle kuin Helsingin kaupungin rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle.
3.2 Kiinteistöviraston tilakeskuksen toimenpiteet
Malmitalon edustan porrasaskelmien reunaan tulee maalata valkoinen 3-4 cm leveä kontrastiraita, jotta myös heikkonäköinen havaitsisi askelmat. Porrasnousuihin ja niiden väliselle tasanteelle tulee asentaa käsijohteet kahdelle korkeudelle, 70 cm ja 90 cm. Malmin keskustan toimenpidekartan kohta 5, raportin kuva 27.
3.3 Helsingin energian toimenpiteet
Ylä-Malmin torin vesialtaan veistoksen valaisimet uudistetaan niin, etteivät ne aiheuta kompastumisvaaraa tai vaihtoehtoisesti altaan reuna-alueen kenttäkiveystä laajennetaan myös valaisinten alueelle. Malmin keskustan toimenpidekartan kohta 2.
Kaupparaitin jatkona olevan Kirkonkyläntien alikulun valaistusta tulee lisätä. Ainakin vanhat lamput pitää vaihtaa uusiin tehokkaampiin ja nyt pois käytöstä oleva pohjoisempi rivistö pitää kunnostaa. Malmin keskustan toimenpidekartan kohta 8, raportin kuva 10.
Malminkaaren ja radan alikulkukäytävän Pukinmäenkaaren kohdalla valaistusta tulee parantaa. Ala-Malmin toimenpidekartan kohta 2, raportin kuva 23. Kotinummentien alikulun Kaupparaitin kohdalla valaistusta parannetaan. Ylä-Malmin toimenpidekartan kohta 6.
3.4 Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston toimenpiteet
Bussiterminaalin arkkitehtoninen lähtökohta on monin tavoin ongelmallinen. Kaarevan lähtölaiturin muuttaminen porrastetuksi tulee tarkastella, jotta keskioven ja laiturin väliin jäävästä tilasta päästään eroon. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosastolla on laadittu luonnos lähtölaiturien uudesta järjestelystä, kuva 28. Myös lähtevien linjojen pysäkkien korottaminen pitää tarkastella. Läpi koko alueen pintojen, kalusteiden ja varustusten viety tummanharmaa väritys estää heikkonäköisiä hahmottamasta alueen järjestelyä ja aiheuttaa törmäämis- ja kaatumisriskin. Kaikkien laitureiden reunaan lisätään valkoinen kontrastiraita, jotta heikkonäköiset voivat tunnistaa sen. Pyöräpysäköintialue rajataan esimerkiksi lohkopintaisella, kontrastivärisellä noppakivivyöhykkeellä. Kalusteiden ja varusteiden nostamiseksi esiin nykyisin samanvärisestä kulkupinnasta toimiva ratkaisu olisi esimerkiksi koko kalustevyöhykkeen pinnoitteen vaihtaminen vaaleammaksi. Kaikkien edellä mainittujen muutosten kokonaisvaikutuksista kaupunkikuvaan tulisi kuitenkin laatia erillinen tarkastelu ennen yksittäisten muutostoimenpiteiden toteuttamista. Taksiaseman kohtaan asennetaan madallettu ja luiskattu reunakivi, jotta autoon istuutuminen ja sieltä poistuminen olisi esimerkiksi heikkovoimaiselle vanhukselle helpompaa. Terminaalin halki kulkevalle suojatielle asennetaan myös edellä mainitut madalletut ja luiskatut reunakivet ja suojatielle johtavan jalkakäytävän pintojen riittävä loivuus tarkistetaan. Malmin keskustan toimenpidekartan kohta 10, raportin kuvat 19 ja 29.
Terveysaseman pysäkki korotetaan, jotta sitä on vaikeasti liikkuvien helpompi käyttää ja toteutetaan muilta yksityiskohdiltaan esteettömän ympäristön suunnitteluohjeiden (Suraku-projekti) mukaisesti. Ylä-Malmin toimenpidekartan kohta 3, raportin kuva 21.
Latokartanontien ja Malmin asematien risteykseen tulisi asentaa liikennevalot. Tämä tarve korostui erityisesti Karviaismäen toimintakeskuksen henkilökunnan ilmoittamissa asiakkaiden liikkumisen ongelmakohdissa. Ala-Malmin toimenpidekartan kohta 1.
Kuva 29. Bussiterminaalin suojatiejaksoilta on korkeat luiskanousut laiturialueille, mitkä aiheuttavat kaatumisvaaran useille pyörätuolinkäyttäjille. Myös se, etteivät suojatiemaalauksen raidat ole kohtisuorassa ylityssuuntaan nähden, aiheuttaa suunnanotto-ongelman sokealle kulkijalle. Suojatien reunan merkitseminen kontrastiraidalla auttaa suunnan säilyttämistä. Bussiterminaalin yksityiskohtaisten toimenpiteiden määritteleminen edellyttää kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelua ja kokonaisuuden kaupunkikuvallista tarkastelua. Malmin keskustan toimenpidekartan kohta 10.
3.5 Yksityisten kiinteistöjen toimenpiteet
Malmin kauppakeskuksen Ala-Malmin puolen portaisiin tulee lisätä 70 cm:n korkeudelle käsijohde ainakin keskikaiteeseen, lastenvaunuluiska tulee erottaa portaista käsijohteella ja porrasaskelmien reunaan tulee lisätä 3-4 cm leveä kontrastivärinen raita. Malmin keskustan toimenpidekartan kohta 4, raportin kuva 32.
Malmin keskusalueen halki kulkevalle reitille on perusteltua rakentaa opastusjärjestelmä palvelemaan näkövammaisia. Kauppakeskuksen alueella opastusjärjestelmän toteuttamisen malliksi sopii esimerkiksi Kampin keskuksessa käytetty ohjauslaattamalli ja toimintaperiaate. Molempien edellä mainittujen toimenpiteiden toteuttaminen kuuluu Malmintorin kiinteistöosakeyhtiölle. Ehdotus ohjausraidan sijainnista on esitetty Malmin keskustan toimenpidekartalla, kohta 3.
Kirkonkyläntien ja Malminraitin kulmauksessa on ahtaassa paikassa yksityisen kiinteistön puolella, päivittäistavarakaupan oven edustalla, porras- ja luiskajärjestely, joka tulisi kunnostaa Surakuprojektissa määriteltyjen esteettömän ympäristön suunnitteluohjeiden mukaiseksi. Porrasmuuriin kiinnitetty roska-astia pitäisi siirtää muualle, missä se ei aiheuttaisi törmäysvaaraa ja rikkinäinen pyöräteline tulisi poistaa. Malmin keskustan toimenpidekartan kohta 12, raportin kuva 31.
Kirkonkyläntie 11:n rakennuksen kulmalla on kuivatusjärjestelyt toteutettu niin, että painanne aiheuttaa voimakkaasti kaltevan alueen. Alueen tasauksen nostaminen ja kuivatusjärjestelyn uudistaminen vaatii yksityiskohtaista suunnittelua ja mahdollisesti uuden kaivon rakentamista. Malmin keskustan toimenpidekartan kohta 7.
3.6 Ratahallintokeskuksen toimenpiteet
Ratahallintokeskus vastaa Malmin asemasta. Aseman kartoitus ja parannustoimenpiteet on esitetty raportin kohdassa 2.6 Asema ja bussiterminaali.
3.7 Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston toimenpiteet, jotka edellyttävät suunnittelua ja rakentamista
Ylä-Malmin torille asennetaan selkä- ja käsinojallisia penkkejä, joissa esimerkiksi heikkovoimaiset vanhukset pystyvät levähtämään. Pyöräpysäköintialue rajataan esimerkiksi lohkopintaisella noppakiviraidalla ja alue päällystetään vaalealla betonikivellä, jotta heikkonäköisen tai sokean kulkijan on mahdollista välttää törmäämästä pyöriin ja telineisiin. Pyörätelineitä uudistetaan rungosta kiinnitettävällä mallilla.
Malmin keskusalueen halki on esitetty näkövammaisia palvelevan opastusjärjestelmän toteuttamista. Reitti kulkisi Ylä-Malmin torin länsipäästä aseman kautta Ala-Malmin puistoon. Ehdotus ohjausraidan sijainnista on esitetty Malmin keskustan toimenpidekartalla, kohta 3.
Kaupparaitin jatkona olevan Kirkonkyläntien alikulusta nouseviin portaisiin pitää asentaa käsijohteet myös 70 cm:n korkeudelle ja porrasaskelmien reunoihin pitää lisätä värikontrastiraita. Malmin keskustan toimenpidekartan kohta 9, raportin kuva 10.
Viljatien ylittävään suojatiehen Kaupparaitin kohdalla asennetaan esteettömän ympäristön suunnitteluohjeiden (Suraku-projekti) mukaiset reunatuet. Pollarien vyöhykkeen pinnoite vaihdetaan esimerkiksi vaaleaksi lohkopintaiseksi noppakiveksi 1,2 metriä pollarilinjasta molempiin suuntiin, jotta näkövammainen osaa varoa pollareita. Malmin keskustan toimenpidekartan kohta 1, raportin kuva
34.
Latokartanontien ja Vilppulantien risteysalue on vilkas ja sijainniltaan keskeinen. Risteyksen suojatiejärjestelyt erityisesti reunatukien osalta tulee uudistaa Suraku-projektissa määriteltyjen esteettömän ympäristön suunnitteluohjeiden mukaisesti. Malmin keskustan toimenpidekartan kohta 11.
Malmin sairaalakadun jyrkälle väyläosuudelle asennetaan käsijohde, jotta heikkovoimaisen liikkuminen olisi turvallisempaa. Ylä-Malmin toimenpidekartan kohta 4.
Kirkonkyläntien ylittävät suojatiet Laulurastaantien (kuva 34) ja Kunnantien kohdalla sekä Antinkodin kohdalla Laulurastaantiellä rakennetaan reunakivijärjestelyjen osalta esteettömän ympäristön suunnitteluohjeiden (Suraku-projekti) mukaisiksi. Ylä-Malmin toimenpidekartan kohdat 1, 2 ja 5, raportin kuva 34.
Ala-Malmin puisto on osa Malmin keskustan esteettömyyden erikoistason aluetta. Puiston penkkejä tulee kehittää lisäämällä niihin selkänojia. Malmin keskustan toimenpidekartan kohta 6, raportin kuva 13.
Karviaismäen aluepuistossa liikkuvat muun muassa Karviaismäen toimintakeskuksen asiakkaat paljon. Longinojan ylittävän sillan kohtaan on ajettu vuosien aikana lisämaata, joka on nostanut käytävän useita kymmeniä senttejä sillan reuna-aluetta korkeammalla. Kaltevuudet aiheuttavat kaatumisvaaran ja estävät joitakin käyttäjiä pääsemästä kaiteen luokse. Sillan keskialueen pinta pitää tasata reunojen tasalle ja kaiteet pitää uudistaa nykyisten ohjeiden mukaisiksi. Ala-Malmin toimenpidekartan kohta 3.
3.8 Ylläpidon toimenpiteet
Esteettömyyden erikoistason alueella ja reiteillä on vähän ylläpidon toimenpidetarpeita. Terveysaseman kohdalla Malmin sairaalakadulla sijaitsevan suojatien reunatuet korvataan esteettömän ympäristön suunnitteluohjeiden (Suraku-projekti) mukaisella järjestelyllä, Ylä-Malmin toimenpidekartan kohta 9, raportin kuva 22. Penkkejä Ala-Malmin torin vesialtaan luona tulisi vaihtaa sellaisiksi, että niissä on sekä käsi- että selkänojat. Malmin keskustan toimenpidekartan kohta 13, raportin kuva 8.
Vilppulantien ylittävän suojatien Ala-Malmin puiston kohdalla suojatiemaalaukset korvataan massauksella ja reunatuet uudistetaan esteettömän ympäristön suunnitteluohjeiden (Suraku-projekti) mukaisiksi, Malmin keskustan toimenpidekartan kohta 14. Pahasti kulunut ja painunut Karviaisrinne päällystetään uudelleen, Ala-Malmin toimenpidekartan kohta 6, raportin kuva 36. Kuhankeittäjänpuiston halki kulkevan yhdistetyn jalankulku- ja pyörätien suojatieylitysten kohtien reunatuet korvataan madalletuilla ja luiskatuilla reunakivillä, Ylä-Malmin toimenpidekartan kohdat 7 ja 8. Malminkaaren ja radan alikulun Pukinmäenkaaren kohdalla eteläpäässä on korkealle sijoitettu kevyen liikenteen viitta, joka siirretään lähemmäksi silmänkorkeutta, Ala-Malmin toimenpidekartan kohta 7. Muut ylläpidon toimenpiteet ovat yksittäisiä, pienialaisia, lähinnä pinnan epätasaisuuteen liittyviä korjauksia, Ala-Malmin toimenpidekartan kohteet 4, 5 ja 7.
3.9 Ylläpidon kehittäminen
Erityisesti väylien talvikunnossapitoa ohjataan katualueilla jakamalla ne eri ylläpitoluokkiin (luokat IIII, joista luokka I on laatutasoltaan korkein). Vastaavasti puistoalueiden väylien hoitoa ohjataan jakamalla ne hoitoluokkiin A, B ja muut väylät (luokka A on laatutasoltaan korkein). Tällä hetkellä jalkakäytävien ylläpitoa ei ole erotettu ajoradan ylläpidosta, vaan se seuraa autoliikenteen tarpeita. Esteettömyyden kannalta olisi tarkoituksenmukaista käsitellä jalankulun talvikunnossapidon tarpeita irrallaan ajoneuvoliikenteestä.
Malmilla ylläpitoluokkaan I, pääkadut, kuuluvat Kirkonkyläntie ja Latokartanontie. Ylläpitoluokkaan II, kokooja- ja joukkoliikennekadut, kuuluvat seuraavat katuosat:
- Syystie
- Laulurastaantie
- Talvelantie – Malmin sairaalakatu muodostama lenkki
- Malminraitti
- Pukinmäenkaari
- Malmin kauppatie
- Malminkaari
- Vilppulantie
- Malmin asematie
- Pikkalankatu ja Hietakummuntie välillä Pikkalankatu-Vilppulantie
- Soidintie
- Kotinummentie
- Teerisuontie
Nämä kadut kattavat tärkeimmät ajoneuvoliikenteen yhteydet asemille ja alueen palveluihin. Nykyisten II luokan katujen ulkopuolelle jää kuitenkin jalankulkuliikennettä palvelevia katuosuuksia, joilla tarvitaan korkeaa esteettömyyttä ja talvihoidon laatutasoa. Tällaisia ovat Kaupparaitti ja Pekanraitti välillä Malmin asematie - Teerisuontie.
Ylä-Malmintorille ja Ala-Malmintorille ei ole määritelty ylläpitoluokkaa.
Malmilla puistoissa sijaitsevista väylistä kuuluu A hoitoluokkaan Ala-Malminraitti. Esteettömyyden kannalta keskeisistä väylistä, B hoitoluokkaan kuuluvat seuraavat polut:
- Tyynelänpuiston pääreitti
- Malmin sairaalakadun etelälaidalla kulkeva kevyen liikenteen väylä
- reitti Pekanpuiston halki
- Ala-Malminpuiston pääreitit
- reitti Filpuksenpuiston halki
- itä-länsisuuntainen yhteys Latokartanontieltä Teerisuontielle Kauppaoppilaitoksen eteläpuolelta
- reitti Vilppulantieltä Pihlajamäentielle Latokartanontien itäpuolella
- reitti Seppämestarintien ylikululta Riihenkulman päähän ja Vanhalle Helsingintielle
- pohjois-eteläsuuntainen yhteys Ruotutorpankujalta edellisen kohdan reitille
Jotta näistä yhteyksistä täydentyisi kokonaisia reitistöjä, tulisi vielä edellisen listan viimeisenä kohtana mainittua reittiä jatkaa B hoitoluokassa pohjoiseen radan alikulun kautta Pukinmäenkaarelle.
JATKOTOIMENPITEET
Myös muiden kaupungin hallintokuntien pitää käynnistää omien toimipisteidensä esteettömyysarvioinnit ja kehittämisprojektit. Tuloksekkainta tämä työ olisi samanaikaisesti katu- ja puistoalueiden kehittämisen kanssa. Kokonaisuuden kannalta olisikin perusteltua, että muiden hallintokuntien esteettömyystyö alkaisi niiltä alueilta, joille rakennusvirasto on laatinut alueellisen esteettömyyssuunnitelman. Myös yksityisiä kiinteistöjä ja asuinkiinteistöjä tulee kannustaa omiin esteettömyyden parantamishankkeisiinsa.
Radan päällä sijaitsevan bussiterminaalin parantamisesta esteettömäksi tulee laatia yksityiskohtaisempi kokonaissuunnitelma. Suunnitelmaan tulee sisällyttää toimenpiteiden kaupunkikuvallinen tarkastelu.
Malmin keskustan halki kulkevan näkövammaisten opastusjärjestelmän suunnitteleminen tulee toteuttaa ratahallinnon, Malmintorin kiinteistöosakeyhtiön, kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston ja rakennusviraston katu- ja puisto-osaston yhteishankkeena.
KUSTANNUSARVIO
Alueellisissa esteettömyyssuunnitelmissa on esitetty toimenpiteet jaoteltuina ylläpidon toimenpiteisiin ja parannustoimenpiteisiin, jotka vaativat erillistä investointirahoitusta. Osa raportissa esitetyistä toimenpiteistä sijoittuu kiinteistöjen alueelle; näitä toimenpiteitä ei ole huomioitu tässä laskelmassa. Koska osan ongelmista ratkaiseminen vaatii yksityiskohtaista rakennussuunnittelua, ovat jotkut esitetyistä toimenpiteistä alustavia sekä ratkaisun määrittelyn että kustannusarvion osalta. Kustannusarviosta puuttuvat sellaiset toimenpiteet, jotka vaativat merkittävää yksityiskohtaista suunnittelua toimenpiteiden määrittelemiseksi. Tällaisia ovat aseman, bussiterminaalin ja keskustan halki kulkevan opastusjärjestelmän kehittämistoimenpiteet, liikennevalot sekä kuivatuksen muuttaminen (Malmin keskustan toimenpidekartan kohta 7).
Ylläpidon toimenpiteistä on esitetty ne, jotka toteutetaan erillisinä toimenpiteinä, ja joille näin ollen on tarve määritellä erillinen hinta.
Malmin alueen erilliset esteettömyyden parannustoimenpiteet (sulkeissa toimenpiteiden numerot, M = Malmin keskustan toimenpidekartta, YM = Ylä-Malmin toimenpidekartta, AM = Ala-
| Malmin toimenpidekartta): | |||
|---|---|---|---|
| Suojateiden parantaminen, 9 ylitystä (M 11, YM 1,2,5) | à 8 000 €/ylitys | 72.000 € | |
| Betonikiveys 150 m2 (M 2) | à 50 €/ m2 | 7.500 € | |
| Käsijohdetta 100 m (M 5 ja 9, YM 4) | à 100 €/m | 10.000 € | |
| Sillankaide 20 m (AM 3) | à 200 €/m | 4.000 € | |
| Porrasaskelmien reunaan kontrastiraita 300 m (M 9) | à 60 €/m | 18.000 € | |
| Kontrastiraidan maalaaminen 40 m (M 5) | à 10 €/m | 400 € | |
| Pysäkin korottaminen (YM 3) | 8.000 € | ||
| Erillisten parannustoimenpiteiden kustannukset Malmilla yhteensä: | 119.900 € | ||
| Erilliset ylläpidon toimenpiteet | |||
| Ylläpitotyönä vaihdettavat reunakivilinjat, 62 kpl (M 14, YM 7-9, kuva 25) | |||
| à 1 500 € | 93.000 € | ||